”En olisi päässyt opinnäytetyössäni eteenpäin ilman tätä” – Kirjaston opetukset opiskelun ja tutkimuksen tukena | “I wouldn’t have progressed with my thesis without this” – Library lessons to support study and research

(Please, scroll down to read a summary in English)

Vankkaa pohjaa ja uusia avauksia

Itä-Suomen yliopiston kirjasto järjestää vuosittain satoja tiedonhaun ja tutkimuksen tuen koulutuksia UEFin opiskelijoille, tutkijoille ja UEFin ja KYSin muulle henkilökunnalle. Tiedonhaun opintojaksoja on tarjolla kaikissa opintojen vaiheissa: kandidaatinopinnoissa, maisterinopinnoissa ja jatko-opintoissa.

Lukuvuonna 2020–2021 toteutettiin tuttuun tapaan yli 30 kandidaatinopintojen tieteenalakohtaista tiedonhaun opintojaksoa. Viime lukuvuonna uutta maisteriopintojen Syventävät informaatiotaidot -opintojaksoa pilotoitiin osana Joensuun kampuksen opintotarjontaa, ja tänä syksynä opintojakso on tarjolla myös Kuopion kampuksen opiskelijoille. Jatko-opinnoissa viime lukuvuonna pilotoitiin Basics of Open and Responsible Science -opintojaksoa ja rakennettiin uutta Tutkimusaineistonhallinnan perusteet -opintojaksoa. Molemmat opintojaksot ovat suoritettavissa tänä lukuvuonna 2021–2022.

Lukuvuosi 2020–2021 kokonaan verkossa

Koronapoikkeustilan vuoksi kirjaston opetus toteutettiin kokonaisuudessaan verkkokursseina, jotka muodostuivat teksti- ja video-oppimateriaaleista, (ennakko)tehtävistä ja etäopetussessioista. Niin kandidaatin-, maisterin- kuin jatko-opintojenkin opintojaksojen opiskelijapalautteessa kiitosta saivat

  • kattavat, avoimet oppimateriaalit
  • havainnolliset opasvideot ja hakuesimerkit
  • oman tutkielmaan pohjautuvat tehtävänannot ja opetukset
  • joustavat ja itse aikataulutettavissa olevat kurssitoteutukset sekä
  • asiantunteva ja ideoita herättävä opetus.

Palautteenantajat pitivät tärkeänä sitä, että he oppivat tuntemaan olemassa olevia e-aineistoja, hyödyntämään tietokantoja, hakusanoja ja tiedonhakutekniikoita, ymmärtämään tiedonhaun prosessia, suunnitelmallisuutta ja systemaattisuutta, sekä saivat varmuutta omaan tiedonhakuunsa. Tiedonhaku koettiin tärkeimmäksi opituksi asiaksi kaikissa opintojen vaiheissa. Erityisesti jatko-opinnoissa tärkeiksi opeiksi nostettiin myös viitteidenhallinta, aineistonhallinta, julkaiseminen, tieteen avoimuus ja tutkimuksen näkyvyys. Lisääkin opetusta toivottiin tieteellisten, luotettavien tiedonlähteiden tunnistamiseen ja tiedon ja tiedonlähteiden kriittiseen arviointiin.

Verkkokurssitoteutuksen katsottiin sopivan hyvin paljolti digitaalisesti saataviin tiedonlähteisiin perehtymiseen. Kiitosta saivat kuitenkin myös kontaktiopetusosuudet, jotka mahdollistivat reaaliaikaisen vuorovaikutuksen kurssin opettajan ja kurssitoverien kanssa. Myös tehtävien palauttamista avoimelle keskustelualueelle kiiteltiin, sillä kurssitoverien tehtävistä ja palautteista opittiin paljon. Vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden lisäksi lähiopetuksen arvo nostettiin esille toisestakin näkökulmasta. Tiedonhaun kurssien opiskelijapalautteissa vinkattiin, että ajankohtainen opastuksen aihe voisi olla itse kirjaston käyttö: monelle fyysisen kirjan etsiminen kirjastosta saattaa olla uusi kokemus.

Verkkokursseilla opittiin myös, että kokonaan verkossa toteutettavallakin opintojaksolla voi olla innostava ilmapiiri:

“Opin myös, miten hienosti etäyhteyden välityksellä opettaja voi osoittaa kiinnostusta opiskelijoita kohtaan ja opettaa heitä kuuntelevalla, kunnioittavalla ja lempeällä otteella. Kurssilta jäi tenttipalautetta myöten olo, että opiskelijan oppimisesta välitettiin.”

Oppia oikeista asioista oikeaan aikaan

Monet kiittivät myös mahdollisuutta suorittaa kurssi milloin tahansa opintojen aikana. Perustutkinto-opiskelijoiden tiedonhaun kurssin saa suorittaa valitsemassaan vaiheessa kandidaatinopintoja, vaikka se suositellaankin suoritettavaksi kandidaatintutkielman yhteydessä. Myös opiskelijapalautteissa tiedonhaun kurssin suorittamista samaan aikaan kandidaatintutkielman kanssa pidettiin hyvänä muun muassa siksi, että kurssi auttoi alkuun ja eteenpäin tutkielman lähteiden etsimisessä, koko tutkielmassa tai opinnoissa kokonaisuudessaan.

Toisaalta monet perustutkinto-opiskelijat totesivat, että kurssilla opituille tiedonhakutaidoille olisi ollut tarvetta jo aiemmin, ensimmäisestä opiskeluvuodesta alkaen. Mm. lääketieteiden opinnoissa tiedonhaun opetusta annetaankin jo ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Kirjasto myös pyrkii vastaamaan uusien opiskelijoiden tarpeisiin monin tavoin. Uusien perustutkinto- ja jatkuvan oppimisen opiskelijoiden tiedonhaun osaamista tuetaan orientaatioviikon fyysisillä ja virtuaalisilla kirjasto- ja tutorkierroksilla,  Digistartti-perehdytykseen ja Akateemisen opiskelun taidot -kurssille sisältyvillä kirjaston verkko-oppimateriaaleilla sekä kirjaston verkkosivujen Tiedonhaun pikaoppaalla, jota on täksi lukuvuodeksi laajennettu.

Verkossa ja kampuksilla

Koronapoikkeustilan vaatima kirjaston etäopetus ja ohjaus toteutui sujuvasti ja ongelmitta, sillä jo ennen poikkeusaikaa kirjaston oppimateriaalit ja suuri osa opetuksesta oli verkossa. Syksystä 2021 lukien keskeinen kehittämiskohde on vaihtoehtoisten opetukseen osallistumisen ja opintojaksosuoritusten tapojen kehittäminen. Kuten opintojaksopalautteetkin kertoivat, etäopetustoteutukset ovat varsin pidettyjä, mutta myös lähiopetukset ovat arvokkaita vuorovaikutuksen, yhteisöllisyyden ja oppimisen näkökulmasta, ja tukevat samalla uusien opiskelijoiden kotoutumista yliopistoyhteisöön. Varsinkin työn ohella opiskellessa korostuu ajasta ja paikasta riippumattomien opintojaksojen tarve, ja tähän tarpeeseen pyritään vastaamaan kirjaston opintojaksojen suoritustapojen moninaistamisella. Esimerkkinä mainittakoon jatko-opiskelijoille suunnattu Tutkimuksen tiedonhaku ja -hallinta -opintojakso, jota ollaan parhaillaan kehittämässä niin, että se on suoritettavissa joko kokonaan itsenäisenä verkko-opiskeluna tai osittain pienryhmäopetuksessa.

Koko kirjastolle tervetulleita olivat palautteet siitä, että kirjaston henkilökunta ja palvelut koettiin helposti lähestyttäviksi ja hyödyllisiksi:

”Tämän kurssin avulla tuli sellainen tuntuma, että UEF kirjastoon voi ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä tutkimusta tehdessä ja apua saa.”

Juuri tähän kaikissa UEFin kirjastopalveluissa pyritään niin tutkimuksen kuin opiskelunkin tukena. Otahan yhteyttä kirjastoon!

Kuva | Picture athree23 Pixabay

A solid foundation and new initiatives

Every year the UEF library arranges hundreds of training courses on information retrieval and research support for the students, the researchers and other staff of UEF and KUH. Courses on information retrieval are available at all stages: bachelor’s, master’s and postgraduate studies.

As usual, in the academic year 2020–2021, over 30 discipline-specific information retrieval courses were carried out in the bachelor’s degree programmes. Last academic year, the new master’s degree course ‘Syventävät informaatiotaidot’ (Advanced skills in information searching, arranged in Finnish) was piloted as part of the course offering at the Joensuu campus, and this autumn the course is offered to students at the Kuopio campus. Last academic year in postgraduate studies, the Basics of Open and Responsible Science course was piloted and a new Basics of Research Data Management course was developed. Both courses are available this academic year 2021–2022.

Academic year 2020–2021 entirely online

Due to the exceptional circumstances caused by the coronavirus pandemic, the library’s teaching was completely carried out as online courses, consisting of text and video learning materials, (pre-)assignments and distance learning sessions. The student feedback on the bachelor’s, master’s and postgraduate courses praised

  • the comprehensive, open learning materials
  • illustrative tutorial videos and search examples
  • assignments and lessons based on the student’s own thesis
  • flexible course implementations that leave room for independent scheduling and
  • expert teaching that stimulates ideas.

The feedback highlighted the importance of learning about existing e-resources and the use of databases, keywords and information retrieval techniques, understanding the process and methodical and systematic nature of information retrieval, and gaining confidence in information retrieval. Information retrieval was perceived as the most important thing learned at all stages of studies. Reference management, data management, publishing, research visibility and Open Science were also highlighted as important lessons, especially in postgraduate studies. More training was requested on how to identify scientific, reliable sources of information and how to critically evaluate information and its sources.

The online course was considered to be well suited for accessing largely digital sources of information. However, praise was also given to the contact teaching sessions, which allowed for real-time interaction with the course teacher and other participants. The submission of assignments to the open discussion platform was also praised, as a lot was learned from the assignments and feedback of the other participants. In addition to interaction and communality, the value of contact teaching was highlighted from another perspective as well. Student feedback on the information retrieval courses suggested that a topical lesson subject could be library use: for many, finding a physical book in a library can be a new experience.

The online courses also taught that even a fully online course can have an inspiring atmosphere:

“I also learned how well a teacher can show interest in the students and teach them with a listening, respectful and gentle approach when teaching remotely. The course, right down to the exam feedback, left me with the feeling that the student’s learning was considered to be important.”

Learning the right things at the right time

Many also appreciated the possibility of taking the course at any time during their studies. Undergraduate students may take the information retrieval course at any stage of their bachelor’s studies, although it is recommended that it be taken in conjunction with the bachelor’s thesis. Feedback also indicated that it was good to have the course at the same time as the bachelor’s thesis because the course helped the students get started and move forward in their search for sources, and the thesis itself, and supported their further studies as a whole.

On the other hand, many undergraduate students said that they would have needed the information retrieval skills they learned on the course even earlier, from the first year onwards. I.e. in medical sciences, information retrieval training is given for the first-year students. The library aims to meet the needs of the new students in many ways. The information retrieval skills of new undergraduate and continuous learning students are supported by physical and virtual library and tutor tours during orientation week, the library’s online learning materials included in the Digistartti orientation package and University Study Skills courses, and the Quick guide for information searching on the library’s website, which has been expanded for this academic year.

Online and on campus

The library’s remote teaching and guidance required during the state of emergency was smooth and problem-free, as the library’s learning materials and much of the teaching were online even before the pandemic. From autumn 2021 onwards, a key area for development will be the development of alternative ways of participating in teaching and completing courses. As the course feedback indicated, distance learning is well-liked, but contact teaching is also valuable for interaction, communality and learning, and it supports the integration of new students into the university community. Particularly when studying alongside work, the need for courses independent of time and place is emphasised, and efforts are being made to meet this need by diversifying the ways in which the library’s courses can be completed. For example, the Research information retrieval and management course for postgraduate students is currently being developed so that it can either be completed as a fully independent online course or partly taught in small groups.

The library as a whole appreciated the feedback that the library staff and services were perceived as approachable and useful:

“This course gave me the feeling that I can always contact the UEF Library when doing research, and help is available.”

This is exactly what all UEF library services are aiming for, in support of both research and studies. Please contact your library!

Katri Rintamäki, palvelupäällikkö | Head of services
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Kiitos hyödyllisestä kurssista! | Thank you for the useful course!

(Please, scroll down to read in English)

Opetustarjonnassa kymmeniä alanmukaisia tiedonhaun opintojaksoja

Tuhannet yliopistomme opiskelijat osallistuvat vuosittain kirjaston järjestämään tiedonhaun opetukseen. Kandivaiheen opiskelijoille on tarjolla kolmisenkymmentä alanmukaista tiedonhaun opintojaksoa. Tavoitteenamme on, että opiskelijat oppisivat mm. seuraavia taitoja:

  • tieteellisen julkaisutoiminnan, aineistojen luotettavuuden arvioinnin ja tekijänoikeuden perusteita
  • suunnitelmallista tiedonhakuprosessia,  tiedonhaun aiheen analysointia ja hakulauseiden laatimista
  • oman alan kotimaisten ja kansainvälisten tietokantojen käyttöä

Saadun palautteen perusteella olemme onnistuneet tehtävässä varsin hyvin. Opetuksen hyödyllisyyttä kiitetään ja sen on koettu edistäneen opintoja merkittävästi. Tieteellisen tiedon hakeminen oman alan tietokannoista ja erilaisten hakumenetelmien käyttö vaikuttaa olevan opintojaksojen keskeisintä antia. Ilahduttavaa oli myös saada palautetta, jossa kerrottiin tiedon kriittisen arvioinnin oppimisesta.

Syventävät informaatiotaidot- opintojaksoa pilotoidaan syksyllä

Tänä lukuvuonna pilotoidaan rajatulle joukolle Joensuun kampuksen gradu-vaiheen opiskelijoita uutta opintojaksoa nimeltään Syventävät informaatiotaidot. Opintojaksolla paneudutaan mm. aineistonhallinnan perusteisiin, avoimen tieteen mahdollisuuksiin, viitteidenhallintaan ja asiasanoituksen käyttöön.  Tällä hetkellä odotamme mielenkiinnolla opiskelijoiden antamaa palautetta, ja se ohjaa tulevia jatkosuunnitelmiamme.

Jatko-opiskelijoiden opintojaksot

Perusopiskelijoille suunnattujen opintojaksojen lisäksi opetustarjontaamme kuuluu kaksi opintojaksoa yliopiston tohtorikoulun opetussuunnitelmassa. Tutkimuksen tiedonhaku ja -hallinta- opintojaksolla opitaan tiedonhaun lisäksi julkaisemista ja viitteidenhallintaa, tutkimuksen arviointimenetelmiä ja tutkijanäkyvyyttä sekä tutkimusaineistojen hallintaa. Pari vuotta opetusohjelmassa olleen  Open science- opintojakson tilalle rakennetaan tänä syksynä uudenlaista Basics of Open and Responsible Science- opintojaksoa.  Jatko-opiskelijoilta saamamme palaute osoittaa, että opettamamme sisällöt koetaan tärkeiksi ja opintoja tukeviksi.

Syksyinen metsä. Kannettava tietokone kannon päällä. | Forest in autumn. Laptop on a tree stump.

Information skills courses for graduate students

Thousands of students at the University of Eastern Finland participate in information skills courses organized by the Library every academic year. The  main goal of the courses is to learn the following skills:

  • scientific publishing and copyright issues
  • research assessment
  • information retrieval process
  • use of scientific databases and information resources

The feedback from the students  shows, that we have succeeded in our task. The usefulness of courses is praised and many students tell that the information skills course has promoted their studies in a significant way.  It was rewarding to receive feedback on learning critical evaluation of information sources.

Library courses for postgraduate students

In addition to the courses for graduate students, the UEF Library  has two courses in the curriculum of the doctoral school at the University of Eastern Finland. The Research Information Retrieval Management- course covers topics such as information retrieval process, research assessment, researcher visibility, reference management and research data management.  A new course Basics of Open and Responsible Science will replace the course of Open Science from the beginning of the year 2021. The feedback that we receive from the postgraduate students shows that the contents of the library courses are important and supportive of their  studies.

Helena Silvennoinen-Kuikka, palvelupäällikkö | Head of services
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Adrianmeren tuulia informaatiolukutaitoon

Kroatian Dubrovnikissa järjestettiin 20.-23.11.2014 järjestyksessään toinen informaatiolukutaitoon keskittyvä konferenssi, ECIL 2014 (European Conference on Information Literacy). Eurooppalaisten lisäksi oli osanotto runsasta mm. Pohjois-Amerikasta ja Lähi-idästä. Osanottajia oli lähes kolmesataa 53 maasta.

Konferenssin tarkoitusta ja tutkimuskohteita kuvaavalta sivulta löytyy tyrmäävä listaus informaatiolukutaidon lajeista, alalajeista ja informaatiolukutaitotutkimuksen näkökulmista. Niistä päätellen informaatiolukutaito kattaa koko elämänilmiöiden kirjon, vai mitä sanotte näistä esimerkeistä:

  • informaatiolukutaito (IL) ja elinikäinen oppiminen
  • media- ja informaatiolukutaito (MIL)

    Featured image
    Dubrovnikin vanha kaupunki. Yhden iltapäivän voi nipistää konferenssista, jotta ehtii tutustua kohteeseenkin. Kuva Marja Aho
  • kansalaislukutaito
  • tieteellinen lukutaito
  • tieteidenvälinen IL
  • visuaalinen lukutaito
  • terveyslukutaito
  • IL eri konteksteissa (terveys, juristiikka, jne.)
  • työpaikan informaatiolukutaito
  • IL uusien teknologien käytössä (Web 2.0, Web 3.0., mobiiliteknologiat)
  • IL eri ikäryhmissä, koulutustasoilla tai monikulttuurisissa tai eettisissä ja sosiaalisissa yhteyksissä
  • IL ja demokratia, kansalaisuus, kestävä kehitys, sosiaalinen media

Mitä on informaatiolukutaito?

Keynote- ja muiden puhujien esityksissä keskusteltiin paljon sen määrittelystä, onko termi tai ilmiö päässyt ummehtumaan sisäänpäin lämpiäväksi, onko se liian kirjastokeskeinen. Onko informaatiolukutaidon käytännön ja tutkimuksen välillä kuilu, ja syväkin? Keitä kaikkia informaatiolukutaito koskee?

Eräs pääpuhujista, professori Tefko Saracevic, kiteytti informaatiolukutaidon mielestäni osuvasti: “Viime kädessä informaatiolukutaitoisia ovat ne, jotka ovat oppineet, kuinka oppia.” Myös David Bawden esitti keynote-puheessaan, että kyse ei ole niinkään tiedollisista taidoista ja kyvyistä, vaan siitä, että ymmärtää ja pystyy sopeutumaan muuttuviin teknologioihin (ja niiden mahdollisuuksiin). Siihen tarvitaan koulutusta ja ohjausta.

Andrew Whitworth venytti perinteistä IL-käsitystä kirjastoista ulospäin. IL on kaikkia varten, mutta sallitaanko dialogi, moniäänisyys, rajojen yli yltävä yhteinen kehittäminen? Kirjastokeskeisyydestä pääsee Whitworthin mukaan eroon vetämällä mukaan ihmisiä, jotka ovat esimerkiksi kriittisen pedagogiikan osaajia, ihmismaantieteen ja sosiologian opettajia, ammattiliittojen, opiskelija- ja kansalaisjärjestöjen osaajia.

Flipped, blended vai mixed?

Konferenssin ohjelma oli hyvin intensiivinen ja rakennettu siten, että yhteisten esitysten jälkeen oli useita rinnakkaisia sessioita. Teemoina oli mm. informaatiolukutaidon tutkimus ja teoreettinen konteksti, elinikäinen oppiminen, opetus, ohjaus. Kenties suosituimpia olivat opetuksen ja ohjauksen parhaisiin käytänteisiin perehtyvät esitykset. Opetuksen kehittämisajatusten tueksi kuulin esityksiä mm. hybridistä, sulautuvasta (blended) tai käänteisestä (flipped) opetuksesta. Opiskelija tutustuu peruspaketteihin ennen ensimmäistä kontaktiopetusta, jolloin voidaan keskittyä hands-on –harjoitteluun ja oppimiskeskusteluun. Ennakko- tai välitehtävät voivat koostua teksteistä, videoista, omien taitojen arvioinnista, pienistä tehtävistä tai kyselyistä, tai pelin keinoin. Esimerkkejä siitä, kuinka tiivistetty yhteistyö laitosten kanssa on parantanut opetusta, vertaisoppimisen ja –opettajuuden hyödyistä niin ikään. Avoimia IL-oppimateriaaleja kehitellään jo maailmalla, mm. Tallaghtin teknologisessa instituutissa Irlannissa. Useita esityksiä oli myös nuorten ja lasten sosiaalisen median ja aineistojen käytöstä (esim. UCLAn kirjaston Diane Mizrachin väitöskirjatutkimus kandivaiheessa olevien opiskelijoiden painetun/e-aineiston käytöstä).

Mitä uusia ajatuksia itsellä heräsi?

Featured image
Viimeisenä päivänä oli konferenssihotellin kahviterassilla jo väljää. Kuva Marja Aho

Itselleni on menneen syksyn suurin oivallus ollut, kuinka tiedontarpeet ja tiedonhaun välineet voivat muuttua kertaheitolla työelämään siirryttäessä. Suppeimmillaan – tai perinteisimmillään – liitämme informaatiolukutaidot lähinnä tiedonhakutaitoihin. Omassa ympäristössämme, yliopiston tiedonhaun opetuksessa ja ohjauksessa, olemme tähän asti keskittyneet akateemisen tiedon hakuun ja arviointiin sekä tieteellisen tiedon ja julkaisujen maailmaan. Opetus tähtää opiskelijan menestykselliseen suoriutumiseen tieteellisen tutkielman teossa sekä muussa opiskelussa ja yliopistosta valmistumiseen tehokkaasti opiskellen. Olisiko aika ajatella tarkemmin sitäkin, mitä yliopistosta käytännön työelämään pullahtava opiskelija tarvitsee? Mitä informaatiolukutaitoja ihmiset työelämässä tarvitsevat? Mitä taitoja työnantaja odottaa, mitkä voisivat olla työnhaussa ja työn suorittamisessa edullisia taitoja?

Mitä on informaatiolukutaito jatkuvan koulutuksen tai elinikäisen oppimisen (lifelong learning) mittakaavassa ja miten me olemme siinä mukana? Näihin kysymyksiin ei pysty vastaamaan yksin kirjasto, vaan yliopiston on rakennettava yhteistyötä eri suuntiin, kehitettävä yliopiston ohjausagendaa, kontakteja työnantajiin. (Samaa kysymystä käsiteltiin UEF Oppimisympäristöt 2020 -seminaarissa elokuussa 2014, esim. Jarkko Tirrosen tutkimus. Opiskelijat toivovat opetuksen sisällöiltä parempaa työelämärelevanssin ja työelämän tarpeiden huomioimista.)

Tärkeä siirtymävaihe on opiskelijalle sekin, kun hän tulee lukiosta tai muun väylän kautta yliopistoon. Tiedämmekö, millaiset ovat hänen IL-taitonsa ja -valmiutensa, ja millainen tuki silloin on tarpeen? Kuuluuko suomalaisen koulun opetussuunnitelmaan media- ja informaatiolukutaidon edistäminen, ja onko kouluissa resursseja ja osaamista? Miten ja mistä esimerkiksi alakoulun opettajat tai aineopettajat ohjaavat hakemaan, käyttämään ja arvioimaan aineistoja oppimisen tueksi? Mitä välineitä tai aineistoja heillä on käytettävissä? Ohjelmointitaitojen lisäämisestä koulujen opetussuunnitelmiin on ollut puhetta. Eiköhän ole tarpeen kartoittaa muidenkin IL-taitojen merkitystä ja tarvetta?

WP_20141020_023
Thordis Thorarinsdottir (oik.) ja Agusta Palsdottir Islannin yliopistosta kirjoittajan kanssa tervetulotilaisuudessa. Kuva Peter Birke

Konferenssilukutaitoa oppimassa

Dubrovnikiin lähtiessä koin, että minut oli lähetetty paitsi hakemaan asiatietoa ja oppia, myös näkemään ja oppimaan, kuinka suurissa kansainvälisissä konferensseissa toimitaan – ”konferenssilukutaitoa”. ECIL-konferenssin ilmapiiri oli avoin ja lämminhenkinen. Tuntematta kovin hyvin vastaavien tapahtumien tunnelmaa, yllätyin, kuinka helppoa oli lähestyä toisia osanottajia. Paikalla oli niin tutkijoita, informaatio-, kirjasto- ja media-alan asiantuntijoita, kouluttajia, eri alojen opettajia kuin päättäjiä. Oppiarvo tai asema ei ollut merkitsevä, vasta jälkikäteen käteen työnnetystä nimikortista saattoi käydä ilmi, että puheissa oli professori SejaSe. Niin ”virallisessa” kuin epävirallisemmassa ympäristössä oli luontevaa ryhtyä juttusille, ja ihmiset olivat kiinnostuneita toistensa taustoista, kiinnostuksen aiheista, tai konferenssin yhteisestä annista. Kokeneiden konferenssikettujen mukaan tämä konferenssi tuntuu saavuttaneen arvostetun aseman jo alussa, mikä ei ole aivan tavallista.

WP_20141022_005
Osanottajakartta. Kuva Marja Aho

Hedelmällisiä paikkoja unohtumattomille keskusteluille ja yhteisöllisyydelle soi ”virallisen” ohjelman ohella ulkopuolinen sosiaalinen ohjelma. Kahvi- ja lounastauot, bussimatkat illanviettoon tai lentokentälle, kaikki tilaisuudet olivat hyvässä käytössä. Samassa illallispöydässä tai tanssilattialla yhteislauluja hoilaten tutustuu toisiin eri tavoin kuin seminaarisalissa istuen.

Seuraava ECIL-konferenssi järjestetään Tallinnassa ensi syksynä. Teema on vihreä: Information Literacy, Media Literacy, Smart Lifestyle and Environmental Sustainability. Nyt on lähellä mahdollisuus lähteä suuremmallakin joukolla hakemaan innostusta ja eväitä omaan työhön!

Marja Aho
Tietoasiantuntija