Tag: avoin tiede

Posted on

Avoin tiede = uusi normaali? | Open science = new normal?

(Please, scroll down to read in English.)

Kansainvälinen Open Science Conference (17.-19.2.2021) järjestettiin tänä vuonna kahdeksatta kertaa ja ensimmäistä kertaa etänä. Konferenssiin osallistui nelisensataa avoimesta tieteestä kiinnostunutta noin 30 eri maasta. Esityksen aluksi juontaja kyseli esittäjien oman kaupungin suosikkikohteista tai parhaista puolista, jolloin konferenssiin saatiin vuorovaikutteisuuden tunnetta. Esitysten lisäksi posterisessio pidettiin etänä ja osallistujilla oli mahdollisuus keskustella esiintyjien kanssa “Meet the speakers” -tapahtumissa. Seminaarilaisilla oli mahdollisuus osallistua yhteiskuvaukseen Zoom-linkin välityksellä. Pieniä teknisiä ongelmia (lyhyet häiriöt yhteyksissä ja yhden yhdysvaltalaisen esityksen peruuntuminen lumimyräkän aiheuttaman sähkökatkoksen vuoksi) lukuun ottamatta etäkonferenssi sujui mainiosti.

Useissa esityksissä nousi esiin avoimen tieteen ja avoimen tiedon merkitys jylläävän pandemian keskellä. Koronakriisi on osaltaan osoittanut, kuinka tärkeää tiedon avoin saatavuus on mm. tutkimuksen ripeän etenemisen mahdollistamisessa, luotettavan tiedon löytymisessä sekä etätyöhön siirtymisessä.

Kuten yleensäkin tieteen tekemisessä, myös tieteen avoimuuteen tähtäävissä toimissa, rahoitus on usein hankeluonteista, jolloin haasteena on luotujen infrastruktuurien ja palveluiden jatkuvuus ja ylläpito. Kyse on myös tietoisuuden lisääntymisestä ja vallitsevien käytäntöjen ja asenteiden muutoksesta. On tärkeää, että tutkijat ja tutkimusryhmät itse havaitsevat avoimen tieteen edut. Ylhäältä alaspäin tuleva sääntely harvemmin motivoi aidosti avoimen tieteen edistämiseen.

Avoimen tieteen edistämisen tulee näkyä myös osana tutkijoiden arviointia. Konferenssissa nousi esiin mahdollisuus luoda tutkijalle avoimen tieteen profiili erilaisten pysyvien tunnisteiden avulla ja hyödyntää sitä tutkijan arvioinnissa. Samassa yhteydessä viitattiin Euroopan yliopistoallianssin kyselyyn, jossa käsiteltiin tutkimuksen arviointia ja sen suhdetta avoimeen tieteeseen. Tutkimuksen mukaan 80 % kyselyyn vastanneista piti tieteellisiä julkaisuja ja 12 % avointa tiedettä ja avointa saatavuutta (OA) erittäin tärkeänä tutkijan uran arvioinnissa. Avoin tiede etenee melko reippain askelin, joten toivottavasti kyselylle seuraa jatkoa.

Tätä nykyä huomattava osa, erään arvion mukaan jopa 80 %, julkisella rahoituksella kerätyistä tutkimusdatoista katoaa tutkimuksen päätyttyä. Aktiivisia toimia ja käytäntöjä datan säilyttämiseen tulevaisuuden tarpeita varten siis tarvitaan.

Avoimen tieteen sisällyttäminen osaksi toimintakulttuuria vaatii työtä tutkimusyhteisössä ja erityisesti monitieteisessä ympäristössä joudutaan miettimään asiaa erilaisista näkökannoista. Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa asiaan on paneuduttu tiedekunnan omassa avoimen tieteen työryhmässä, jossa on päädytty tuottamaan suosituksia asian edistämiseksi. Suosituksissa tiedekunnalle määritettiin yleinen toimintatapa: niin avointa kuin mahdollista, niin suljettua kuin välttämätöntä. Lisäksi avoimen tieteen tuotoksia arvostetaan henkilöstön kehityskeskusteluissa ja muussa arvioinnissa sekä pyydetään osoittamaan avoimen tieteen ansiot osana rekrytointiprosesseja. Tiedekunnassa myös jaetaan tietoa parhaista avoimen tieteen käytänteistä, tuotetaan koulutusta niihin ja järjestetään vertaistukea avoimen tieteen kulttuurin edistämiseksi huomioiden avoimen tieteen sisällöt myös maisteri- ja tohtoriohjelmissa.

Avoin tiede ei ole vain tutkijoiden ja tiedeyhteisöjen tukihenkilöstön asia, vaan se kuuluu myös opettajille ja opiskelijoille. Suomen ammattikorkeakouluissa 2019 toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että opettajien avoimen tieteen osaaminen on vielä puutteellista ja harva opettaja on avannut oppimateriaalejaan. Epävarmuutta liittyy myös oppimateriaalien lisensointiin ja IPR-asioihin. Opettajille suunnattuja avoimen tieteen koulutuksia onkin jo järjestetty, eli suunta on oikea. Myös kansallista avointen oppimateriaalien kirjastoa, aoe.fi, tulee tehdä tutummaksi. Korkeakoulujen opettajat ovat avainhenkilöitä avointen oppimateriaalien tuottamisen ja hyödyntämisen edistämisessä.

Muutamia nostoja konferenssista:

Tavoitteena on, että avoimesta tieteestä tulee uusi normaali.

Teksti Open Science Conference 17 to 19 February 2021, online, #OSC2021, taustalla keskustelevia ihmisiä. Text Open Science Conference Teksti Open Science Conference 17 to 19 February 2021, online, and people talking at the background.

The international Open Science Conference was organised for the 8th time this year (17–19 February 2021), now for the first time remotely. The conference gathered together around 400 participants interested in open science from around 30 different countries. The presentations started off with our host inquiring after the speakers’ favourite places and things about their cities, establishing a feeling of interaction to the conference. In addition to the presentations, the remote conference included a poster session and Meet the Speakers events where participants could discuss with the presentation givers. The seminar participants also had the chance of taking part in a shared photo session via a Zoom link. Except for small technical issues (temporary connection interruptions and the cancellation of an American presentation due to a black-out caused by a snowstorm), the remote conference was a success.

Several presentations highlighted the importance of open science and open data amidst the current pandemic. The Covid-19 crisis has truly shown the importance of openly available information in e.g. enabling fast research, finding reliable information and switching to remote working.

As in scientific research in general, the funding for activities supporting open science is often project-related, posing challenges for the continuity and upkeep of established infrastructure and services. It is also a question of increasing awareness and changing prevailing conventions and attitudes. It is important that researchers and research groups are able to observe the benefits of open science. Top-down regulation rarely genuinely motivates the promotion of open science.

The promotion of open science must also be included in the evaluation of researchers. The idea of creating an open science researcher profile with the help of various permanent identifiers and utilising it in the evaluation was also put forward in the conference. This discussion referred to the European University Association survey on research assessment and its relationship to open science. According to the survey, 80% of the respondents regarded scientific publications and 12% open science and open access (OA) to be very important in evaluating a researcher’s career. Open science is constantly taking great strides, so let’s hope that the survey is taken further.

Currently, a significant share of research data gathered with public funding, up to 80% according to an estimate, is lost after the research is completed. We evidently need active measures and practices for preserving data for future needs.

Incorporating open science into an operational culture requires effort from the research community and multidisciplinary environments in particular are required to observe the issue from different perspectives. The Faculty of Science of the University of Helsinki has established an open science working group that has produced recommendations to promote the issue. These recommendations defined a shared faculty operating principle: as open as possible, as closed as necessary. Furthermore, open science works are taken into account in staff performance reviews and other evaluations, and open science merits are included in the recruitment processes. The faculty also shares information about the best open science practices, produces training on them and arranges peer support in order to promote a culture of open science, while acknowledging the contents of open science in degree and doctoral programmes.

Open science is not only a matter for researchers and support staff in science communities, but it also belongs to teachers and students. A research conducted in the Finnish universities of applied sciences in 2019 discovered that the teachers’ open science competence is lacking and few teachers have opened up their educational resources. There are also insecurities surrounding the licensing of materials and IPR matters. Open science training for teachers has already been organised, meaning that we are moving in the right direction. The national Library of Open Educational Resources, aoe.fi, also needs to be promoted. Teachers in higher education are key in promoting the production and utilisation of open learning materials.

Some conference highlights:

• UNESCO Open Science Recommendation (draft): The recommendation aims to offer an international framework for the policies and practices of open science. The objective is to bridge the open science gap between countries and create a basis for national regulation. All countries must have an equal right to benefit from open science. Shared infrastructure enabling the transfer of data is also important.
• CORD-19 COVID-19 Open Research Dataset gathers research data on the coronavirus. The resources are freely available.
• Various publication archives offer a variety of open scientific articles. For example, bioRxiv (the preprint server for biology) & medRxiv (the preprint server for health sciences).
• Tips on how to encourage students towards open science: A Step-by-Step Guide to a Student Initiative for Open Science
• The realisation of open science can be evaluated using the Open Science Career Assessment Matrix included in the presentation the Puzzle of Research Evaluation: Opportunities and Obstacles on the Way to Full Open Scholarship. The University of Eastern Finland is planning to test this model in its YUFE cooperation (Young Universities for the Future of Europe).
• Journal of European Psychology Students is a scientific publication channel from students to students. It enables the distribution of bachelor’s and master’s degree publications and develops the publication process and peer review competence among young scholars early in their careers.

The aim is to make open science the new normal.

Tomi Rosti, tietoasiantuntija | Information Specialist
Kaisa Hartikainen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tutkimuksen tuki | Research support
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Servic

Posted on

Kirjoittajamaksut 2020 | Article processing charges 2020

(Please, scroll down to read a summary in English.)

Itä-Suomen yliopiston kirjasto aloitti vuoden 2019 alusta yliopiston kautta maksettujen kirjoittajamaksujen seurannan yhdessä talouspalveluiden kanssa (ks. Kirjoittajamaksut Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2019 12.2.2020). Seurannalla pyritään kartoittamaan avoimen julkaisemisen kustannuksia yliopistossamme kustantajille maksettujen kirjoittajamaksujen osalta. Seurantaa on jatkettu viime ja kuluvana vuonna ja nyt on aika luoda katsaus viime vuoden kuluihin.

Vuoden 2019 tietojen tapaan viime vuoden kirjoittajamaksudata on viety myös Bielefeldin yliopiston hallinnoimaan OpenAPC-palveluun. Palvelussa olevat luvut eroavat jonkin verran tässä esitellyistä luvuista, johtuen muun muassa OpenAPC:n rajoituksista. OpenAPC:hen viedyt tiedot perustuvat kirjaston omaan artikkelikohtaiseen seurantataulukkoon, mutta tässä esitellyt luvut pohjaavat taloushallinnon toimittamaan toteutuneeseen kirjanpitoon.

Tulokset 2020

Kirjoittajamaksuja maksettiin Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2020 yhteensä 379 385 eurolla. Kulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 29,5 %, absoluuttisesti kasvua oli siis 82 302 euroa. Vuoden 2020 kuluista 62 % (235 781 €) maksettiin täydentävästä rahoituksesta ja 38 % (143 604 €) perusrahoituksesta. Täydentävän rahoituksen osuus nousi edelliseen vuoteen verrattuna kolme prosenttiyksikköä.

Kirjoittajamaksuista 58 % (218 597 €) maksettiin Gold OA -julkaisuille ja 42 % (160 787 €) hybridijulkaisuille (ks. Avoimen julkaisemisen vaihtoehdot). Suhteelliset osuudet pysyivät jotakuinkin edellisen vuoden tasoilla, Gold OA -julkaisukanavien osuus laski yhdellä prosenttiyksiköllä. Kirjoittajamaksuja maksettiin yhteensä 215 artikkelista, joten artikkelin avaamisen keskihinnaksi tuli noin 1 765 euroa. Keskihinta nousi 3,9 % vuoteen 2019 verrattuna.

Kaaviossa 1 esitellään kirjoittajamaksujen jakautuminen tiedekunnittain vuonna 2020. Eniten maksuja maksettiin edelleen terveystieteiden tiedekunnassa, yhteensä 166 925 eurolla. Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta kasvatti suhteellista osuuttaan viisi prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen verrattuna, kun vuonna 2020 kirjoittajamaksuja maksettiin tiedekunnassa 152 342 eurolla. Yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnan suhteellinen osuus säilyi jokseenkin samana 49 943 eurolla. Filosofisen tiedekunnan kirjoittajamaksukulut laskivat vuoteen 2019 verrattuna 46 prosentilla 10 175 euroon.

Kaavio kirjoittajamaksujen jakautumisesta tiedekunnittain 2020. Neljä pylvästä: FILO 3, LUMET 40, TERV 44, YHKA 13. Diagram of APC distribution among faculties in 2020.
Kaavio 1. Itä-Suomen yliopistossa maksettujen kirjoittajamaksujen jakautuminen tiedekunnittain 2020 (%). | Diagram 1. APC distribution among faculties in 2020 (%).

Kaaviossa 2 on havainnollistettu kirjoittajamaksukulujen kehitystä tiedekunnittain vuosien 2019 ja 2020 välillä. Kulujen kasvu on jakautunut suhteellisen tasaisesti tiedekuntien kesken, poikkeuksena jo mainittu filosofisen tiedekunnan kulujen lasku. Filosofisen tiedekunnan osuus kirjoittajamaksukuluista on kuitenkin sen verran pieni, ettei laskun vaikutus kokonaisuuteen ole merkittävä.

Kaavio kirjoittajamaksujen kehityksestä tiedekunnittain 2020. Kaksi pylvästä, vuodet 2019 ja 2020, kutakin tiedekuntaa kohti. Diagram of the development of paid APCs by faculties in 2020.
Kaavio 2. Kirjoittajamaksukulujen kehitys tiedekunnittain 2020 (%). | Diagram 2. Development of paid APCs by faculties in 2020 (%).

Kaaviossa 3 vertaillaan täydentävästä rahoituksesta ja perusrahoituksesta maksettujen kirjoittajamaksujen määrää tiedekunnittain. Vuoden 2019 lukuihin verrattuna merkittävin muutos on tapahtunut terveystieteiden tiedekunnan kohdalla: vuonna 2020 täydentävästä rahoituksesta maksettujen kirjoittajamaksujen osuus on noin 75 %, kun edellisenä vuonna osuus oli alle 50 %. Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa perusrahoituksesta maksettujen kirjoittajamaksujen osuus taas oli noussut 45 prosenttiin vuoden 2019 noin 36 prosentista. Samoin perusrahasta maksettujen maksujen osuus oli noussut yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnassa 29 prosentista 53 prosenttiin. Myös filosofisessa tiedekunnassa reilusti yli puolet kirjoittajamaksuista maksettiin perusrahoituksesta vuonna 2020, kun edellisenä vuonna tilanne oli päinvastainen.

Kaavio perusrahoituksesta ja täydentävästä rahoituksesta maksetuista kirjoittajamaksuista tiedekunnittain 2020. Vuosien 2019 ja 2020 pylväät tiedekunnittain. Luvut myös tekstissä. | Diagram of APCs paid from basic and external funding by faculties in 2020.
Kaavio 3. Perusrahoituksesta ja täydentävästä rahoituksesta maksetut kirjoittajamaksut tiedekunnittain 2020 (€). | Diagram 3. APCs paid from basic and external funding by faculties in 2020 (€).

Vuoden 2020 kirjoittajamaksujen jakautuminen kustantajittain on nähtävissä kaaviossa 4. Springer Nature ja Elsevier säilyivät edelleen suurimpina laskuttajina, joskin Springerin osuus laski edelliseen vuoteen verrattuna viisi prosenttiyksikköä. Eniten osuuttaan kasvatti MDPI nousten 7,5 prosentista miltei 15 prosenttiin. Frontiers Media ja Taylor & Francis putosivat kuuden suurimman kustantajan joukosta vuonna 2020 tehden tilaa Copernicukselle ja Oxford University Pressille. Taylor & Francisin putoamisen listalta selittää pitkälti kesäkuussa 2020 voimaan tullut kirjoittajamaksuetu.

Kaavio maksetuista kirjoittajamaksuista kustantajittain 2020. Seitsemän pylvästä: Copernicus 4,5 %, Elsevier 15,4 &, MDPI 14,6 %, OUP 6,0 %, Springer 20,0 %, Wiley-Blackwell 7,4 %, Muut 32,1 %. Diagram of distribution of the APCs with the six largest publishers and the rest of the publishers in 2020.
Kaavio 4. Maksetut kirjoittajamaksut kustantajittain 2020 (%). | Diagram 4. Distribution of the APCs with the six largest publishers and the rest of the publishers in 2020 (%).

Seurannassa näkymättömät kulut

Kustantajille artikkelikohtaisesti maksetut kirjoittajamaksut ovat vain osa avoimen julkaisemisen kustannuksia. Yhä suurempi osa avoimen julkaisemisen kustannuksista koostuu niin sanotuista transformatiivisista sopimuksista. Näissä sopimuksissa kustantajalle maksetaan perinteisen aineistolisenssin ohella myös organisaatiokohtaisista kirjoittajamaksueduista. Etu on yleensä alennus kirjoittajamaksusta tai mahdollisuus artikkelin avoimeen julkaisemiseen ilman erillistä kirjoittajamaksua. Vertailukelpoista tietoa näiden sopimusten kautta maksettavista kirjoittajamaksuista ei voi tällä hetkellä saada, koska sopimuskäytännöt vaihtelevat kustantajittain. UEF:in käytössä olevat kirjoittajamaksuedut löytyvät yliopiston avoimen julkaisemisen sivuilta. Varsinkin uusimmista eduista voit lukea lisää myös ensi viikolla kirjaston blogissa.

Avoimien artikkelien lisäksi kirjoittajamaksuja maksettiin vuonna 2020 myös muutamasta avoimena julkaistusta kirjan luvusta. Näitä maksuja (BPC, book processing charge) ei ole huomioitu tässä kirjoituksessa. Avoimen julkaisemisen kokonaiskustannuksia arvioitaessa tulisi ottaa huomioon myös muun muassa rinnakkaistallentamisen ja kirjoittajamaksuttomien julkaisukanavien kustannukset, kuten esimerkiksi repositioiden ylläpitokustannukset ja työvoimakustannukset.

Briefly in English

The University of Eastern Finland Library and the university’s Financial Services started monitoring the article processing charges (APCs) paid by the university in 2019 (see Article processing charges in UEF 2019). The monitoring has continued since and it is time to take a look at the 2020 expenses.

The total sum of APCs paid by the UEF in the year 2020 was €379,385. The costs grew by 29.5 % compared with the 2019 expenses. 62 % of last year’s sum was paid from external funding and 38 % from university’s basic funding. 58 % of the charges were paid to Gold Open Access publications and 42 % were paid to hybrid publications. APCs were paid for 215 articles, so the average charge per article was about €1,765. The average charge increased 3.9 % from the previous year.

Diagram 1 (above) shows the APC distribution among faculties. The development of paid APCs can be seen on diagram 2. On diagram 3 one can see the share of APCs paid from basic funding in blue and APCs paid from external funding in orange. The share of basic funding has increased in all faculties except for Health Sciences, where the basic funding’s share dropped from 51 % to 25 % in comparison to the previous year. Diagram 4 shows the distribution of APCs with the six largest publishers and the rest of the publishers. In the diagrams, FILO stands for Philosophical Faculty, LUMET for Faculty of Science and Forestry, TERV for Faculty of Health Sciences and YHKA for Faculty of Social Sciences and Business Studies.

In addition to the charges per article paid to the publishers, the library also pays varying amounts of Open Access fees in licence agreements. These agreements vary so much in their terms and conditions that they cannot be directly compared. The APC benefits for Open Access publishing gained by these agreements can be found at university’s open publishing web page. You can also read more about APC benefits on library’s blog next week.

The UEF’s APC data is also available at the OpenAPC service though it doesn’t completely match with the university’s own monitoring. This is due to the restrictions of the OpenAPC’s data schema and the fact that the data in OpenAPC is based on library’s monitoring, when the numbers on this blog are based on Financial Services’ accounts.

Juho Jussila
Tietoasiantuntija | Information Specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection Services

Posted on

Avoimen tieteen uutisia 1/2021 | Open Science News 1/2021

(Please, scroll down to read in English.)

Cabells Blacklist → Predatory Reports

Tutkija! Koetko epävarmuutta etsiessäsi luotettavaa tiedelehteä artikkelillesi? Pelkäätkö lankeavasi saalistajan pauloihin? Haluatko varmistusta lehtivalinnallesi? Jos kyllä, lue tämä blogikirjoituksemme.

Uusia ja uudistettuja etuja artikkelien kirjoittajamaksuihin (APC)

Vuoden 2021 alusta on solmittu uusia sopimuksia artikkelien kirjoittajamaksueduista uefilaisille. Kokonaan uusina kustantajina mukaan tulevat Oxford University Press ja De Gruyter. Kummankin kustantajan lehdissä voi julkaista artikkeleita avoimina ilman kirjoittajamaksuja. Muutamien muiden kustantajien kanssa on uusittu vuoden vaihteessa umpeutuneita sopimuksia. Nyt artikkelien avoin julkaiseminen sujuu maksutta Elsevierin lehdissä aiemmin saadun 50 %:n kirjoittajamaksualennuksen sijasta.  Springer Naturen ja Emeraldin lehdissä artikkelien avoin julkaiseminen säilyy maksuttomana edelleen. Tutustu tarkemmin kustantajakohtaisiin ohjeisiin ja lehtivalikoimiin edellä olevista kustantajalinkeistä.

Sopimusneuvottelut jatkuvat edelleen American Chemical Societyn ja IEEE:n kanssa. Näiden kustantajien kirjoittajamaksuohjeet päivitetään UEFin kirjoittajamaksuetujen sivulle sitä mukaa kun neuvottelut on saatu loppuun. Samalta sivuilta löytyvät tiedot myös niiden kustantajien kirjoittajamaksueduista, joiden sopimuskausi on jatkunut yli vuodenvaihteen. Lisätietoja: kirjoittajamaksut@uef.fi

OpenAPC logo

Itä-Suomen yliopiston kirjoittajamaksutiedot vuodelta 2020 löytyvät nyt OpenAPC-palvelusta

OpenAPC:ssa näkyvät tiedot eivät ole täysin kattavat johtuen palvelun rajoituksista, mutta antavat hyvän kokonaiskuvan vuoden 2020 kuluista. Lisätietoja viime vuoden kirjoittajamaksuista on luettavissa lähiaikoina kirjaston blogissa.

Työkalu lehtien Plan S -yhteensopivuuden tarkistamiseen

Journal Checker Tool : Plan S Compliance Validator -työkalun avulla tutkijat voivat tarkistaa onko lehden julkaisupolitiikka yhteensopiva Plan S -tavoitteiden kanssa. Työkaluun syötetään tiedot lehdestä, tutkimuksen rahoittajasta ja tutkijan affiliaatiosta. Plan S:n tavoitteena on julkisella ja yksityisellä rahoituksella tuotettujen artikkeleiden välitön ja täysi avoimuus vertaisarvioidussa tieteellisessä lehdessä.

Datatuen kehittäminen UEFissa

Kirjasto on saanut rahoitusta datatuen kehittämiseen ja hankkeeseen on palkattu kaksi datahallinnan projektisuunnittelijaa, Manna Satama ja Niina Nurmi. Tavoitteena on kehittää yliopiston datatuen palveluita toimivammaksi palvelukokonaisuudeksi. Hankkeessa palveluprosesseja tullaan testaamaan pilottikohteilla. Hanke kestää yhden vuoden.

Tutkitun tiedon teemavuosi ja avoimuus

Tutkitun tiedon teemavuoden 2021 aikana käydään keskustelua tieteestä ja tutkimuksesta, johon avoimuuden näkökulmasta nostetaan esiin avoimuuden hinta. Teemavuosi on opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Akatemian ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan yhteinen hanke.

Musta ympyrälogo jossa lukee valkoisella Tutkitun tiedon teemavuosi 2021

Aineiston avaaminen tai anonymisointi? Saalistajajulkaisut? Tutkimuksesta tietokirja? FAIR, HTK, PlanS, ORCID? Yritysyhteistyö? Somedatan käyttö?

Nämä ja lukuisat muut aiheet tutkimuksen koko elinkaarelta löydät Vastuullisen tieteen artikkeleista. Vastuullisen tieteen artikkelit ovat osa Tutkitun tiedon teemavuotta 2021.

Suomi lanseerasi kansallisen EOSC-foorumin

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM), Suomen akatemia (AKA), Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy lanseerasivat 25.1.2021 kansallisen EOSC-foorumin, joka on tarkoitettu EOSC:n eli eurooppalaisen tiedepilven (European Open Science Cloud) suomalaisille sidosryhmille. Suomen EOSC-foorumin englanninkielinen nimi on the EOSC Finnish Forum (EOSC-FF) ja ilmoittautuminen jäseneksi on nyt auki. Lue lisää kansallisesta EOSC-foorumista.

Open Research Europe (ORE)

Euroopan komission käynnistämä uusi julkaisualusta tarjoaa Horisontti 2020 -puiteohjelman tuensaajille ja heidän yhteistyökumppaneilleen helpon ja laadukkaan väylän julkaista Horisontti 2020 -puiteohjelman rahoittamaa tutkimusta ilman kustannuksia ja noudattaen komission avointa saatavuutta koskevia toimintaperiaatteita.

SSHOC: An Open Cloud for Social Sciences and Humanities

SSHOC:n tavoitteena on luoda yhteiskuntatieteille ja humanistisille tieteille avoin eurooppalainen pilviekosysteemi.

INOS: Integrating Open and Citizen Science Into Active Learning Approaches in Higher Education

Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelmasta rahoitetun INOS-hankkeen tavoitteena on nykyaikaistaa korkeakoulujen opetussuunnitelmia kansalaistoiminnan avulla.

Linjaukset ja tutkijan työ

Tieteellisten seurain valtuuskunnan kehittämispäällikkö Henriikka Mustajoki pohtii avoimen tieteen kansallisen linjaustyön suhdetta käytännön tutkimukseen. Lue juttu Avoin tiede -sivustolta.

Avoimen tieteen palkinnonsaajat 2020 haastattelussa

Avointiede.fi -sivustolla julkaistaan vuoden 2020 avoimen tieteen palkinnonsaajien haastatteluja. Sarjassa on ilmestynyt kansallisen avoimen tieteen palkinnon 2020 saaneen yliopistonlehtori Jari Larun (Oulun yliopisto) haastattelu Ei guru, vaan Laru.

Ehdota suomalaisia avoimen oppimisen edistäjiä

Oppimisen avoimuuden asiantuntijaryhmä etsii ehdotuksia, ketkä tai mitkä suomalaisen korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön henkilöt tai projektit ansaitsisivat kansainvälisen Open Education Award for Excellence -palkinnon. Ehdotuksia voi lähettää 19.3.2021 asti.

TSV:n Tiederadio

Keväällä 2021 Tiederadiossa lanseerataan uusi Avoimesti tieteestä -podcast ja julkaistaan uusia jaksoja Tiedekirjan ja Tiedeklubien podcastsarjoista. Kevään podcastien aiheita ovat muun muassa avoimet tutkimusaineistot, kalastus kivikaudella ja tietokirjallisuuden uudet tuulet.

Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) podcastit löytyvät Tiederadio-kanavalta SoundCloudista. Tulevaisuudessa Tiederadio laajenee myös muille podcastalustoille. TSV on julkaissut Tieteen päivien podcasteja vuodesta 2017 ja Tiedeklubipodcasteja vuodesta 2019. Viime vuoden lopulla lanseerattiin Tiedekirjan podcastsarja ja pian päästään kuulemaan podcasteja myös avoimesta tieteestä.

Koulutuksia, webinaareja, verkkotapahtumia ja työpajoja

  • Iris.ai – valjasta tekoäly käyttöön Open Access -tutkimuksen kartoittamiseen, työpaja 3.3.

    Iris.ai tarjoaa uudenlaisen tavan tieteellisen tiedon löytämiseen. Voit kokeilla tiedonhakua esim. hyvän artikkelin DOI-linkillä tai tiivistelmätekstillä, voit myös itse määritellä tutkimusongelman 300-500 sanalla. Iris.AI auttaa jäsentämään tietoa tutkimusongelman ympärillä ja rakentaa tutkimuskartan yli 100 miljoonan tutkimusartikkelin joukosta. Artikkelit jäsentyvät aihealueittain. Aiheen tarkennusta jatketaan Premium-versiossa. Iris.ai koostuu kahdesta työkalusta: Exploration-työkalu etsii tieteellistä tietoa ja patentteja ja Focus-työkalu organisoi löydettyjä artikkeleita ja luo tarkkoja lukulistoja. Iris.ai hyödyntää tiedonhaussa avoimia tutkimusartikkeleita sisältävää Core-tietokantaa, PatentsView-patenttitietokantaa sekä PubMed-tietokannan sisältöä. Perusversio on kaikille avoin, Premium-version käyttö vaatii palveluun rekisteröitymisen uef.fi, student.uef.fi tai kuh.fi -sähköpostiosoitteella.

    Osallistu maksuttomaan englanninkieliseen koulutukseen: Online-työpaja ke 3.3. klo 11-13 työkalua jo käyttäneille. Vaikket pääsisi paikalle, kannattaa ilmoittautua mukaan, sillä työpaja tallennetaan ja saat tallenteen myöhemmin sähköpostiisi. Iris.ai-työkalujen käyttöön voi tutustua myös kuukausittain järjestettävissä avoimissa työpajoissa ja Iris.ai Q&A monthly session -tapahtumissa.

  • Fairdata-palvelut TKI-aineistojen hallinnassa, webinaari 11.3.

    CSC:n järjestämässä webinaarissa kerrotaan, miten IDA-säilytyspalvelu, Qvain-kuvailutyökalu ja Etsin-hakupalvelu tekevät aineistostasi löydettävän, saavutettavan, yhteentoimivan ja uudelleenkäytettävän. Webinaarissa opastetaan myös tarkemmin Fairdata-palveluiden käyttöä. Webinaarin Zoom-linkki

  • Etiikan päivä 2021, webinaari ja striimaus 16.3.

    Etiikan päivän 2021 teemana ovat tutkittavan oikeudet. Keskusteluissa käsitellään sekä tutkittavan oikeutta tulla tutkituksi että myös ihmisen oikeutta päättää itse siitä, mitä tietoja haluaa itsestään antaa. Webinaarin järjestää Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) yhteistyössä kansallisten eettisten neuvottelukuntien kanssa. Webinaari järjestetään Zoom-yhteydellä. Ilmoittaudu Etiikan päivään tällä lomakkeella viimeistään 12.3. Zoom-linkki toimitetaan ilmoittautuneille sähköpostitse päivää ennen seminaaria. Seminaaria on myös mahdollista seurata striiminä Tiede-tv-kanavalla (YouTube). Ohjelma striimataan vain ajalta klo 12-14.20 eikä striimin kautta ole mahdollista osallistua keskusteluun. Striimiin seuraaminen ei vaadi ilmoittautumista. Videotallenne jää katsottavaksi 14 vuorokauden ajaksi.

  • Tietoarkisto ja CESSDAn palvelut, webinaari 17.3.

    Mistä löydät eurooppalaisia yhteiskuntatieteellisiä tutkimusaineistoja? Mitä aputyökaluja CESSDA tarjoaa metadatan tekemiseen? Miten tutkimusaineisto tulisi kuvailla? Maksuton suomenkielinen tilaisuus Tietoarkiston kirjastoyhdyshenkilöille, avoimen tieteen ja tutkimuksen datapalveluverkostolle ja kaikille tutkimusaineistojen tuottajille, hallinnoijille ja säilyttäjille. Lisätietoja, ohjelma ja ilmoittautuminen.

  • Avoimen tieteen kevättyöpaja 18.3.

    Työpajapäivän tarkoituksena on vastata avoimen tieteen asiantuntijaryhmien ja työryhmien tarpeeseen työstää asioita yhdessä. Asiantuntija- ja työryhmien omissa osuuksissa keskitytään käytännön tekemiseen.

  • Mitä tutkimusaineiston avaaminen vaatii? webinaari 25.3.

Helsingin yliopiston datatuki järjestää avoimen webinaarin, jossa neljä suomalaista datapalvelua esittelevät data-arkistojaan ja tarkastelevat tutkimusdatan avaamiseen liittyviä kysymyksiä. Webinaari järjestetään 25.3.2021 klo 13-15 Zoomissa. Päivän ohjelma.

  • Avoimeen oppimiseen ja opetukseen – työkaluja ja hyviä käytäntöjä avointen oppimateriaalien ja etäopetuksen haltuunottoon, webinaari 14.4.

Miten teet opetuksestasi avoimempaa ja saavutettavampaa? Miten otat haltuun etäopetuksen hyvät käytännöt ja avoimet oppimateriaalit sekä hyödynnät niihin liittyviä palveluita? Entä mitä apua opetustyöhön ja avointen oppimateriaalien tekemiseen saat kansallisesti laadittavista suosituksista ja ohjeista? Oppimisen avoimuuden asiantuntijaryhmän järjestämän verkkotapahtuman kohdeyleisönä ovat opettajat, oppimateriaalien tekijät ja opetuksen tukipalvelut.
Ohjelma (alustava)
Ilmoittautuminen viimeistään 7.4.

 

Talvi, aurinko kajastaa puiden lomasta. Lumiset puut ja luminen tie. Winter, sun shines behind snowy trees, small snowy road.
Kuva | Photo: Pixabay

Cabells Blacklist → Predatory Reports

Researcher! Do you feel uncertain when searching for a reliable scientific journal for your article? Are you afraid of falling into the traps of a predator? Do you want confirmation of your journal selection? If yes, read this UEF Library blog post.

New and renewed article processing charge (APC) benefits

New agreements concerning benefits for article/author processing charges for UEF researchers have been made since the beginning of 2021. New agreements have been signed with Oxford University Press and De Gruyter. Journals by both publishers publish articles openly without article processing charges. Some agreements that expired at the New Year have been renewed with other publishers. Publishing articles is now free of charge in Elsevier journals instead of the previous 50% discount. OA publishing in Springer Nature and Emerald journal is free of charge as used to. Learn more about publisher-specific instructions and journal collections by clicking the publisher links above.

We are continuing our negotiations with American Chemical Society and IEEE. The article processing charge instructions concerning these publishers will be updated on the UEF APC pages when negotiations are finalised. The same page contains information on the APC benefits by the publishers whose agreement period has continued past the end of the year. Additional information: apcfees@uef.fi

OpenAPC logo

Information on article processing charges at the University of Eastern Finland in 2020 now available in the OpenAPC service

The information displayed in OpenAPC is not exhaustive due to the service’s limitations, but it does provide a good overall picture of the charges paid in 2020. Additional information on last year’s processing charges will be made available on the library blog in the near future.

Tool for checking Plan S compatibility

Researchers can use the Journal Checker Tool: Plan S Compliance Validator to check whether the publication policy of a journal is compliant with the Plan S principles. Researchers only need to enter information of the journal, research funder and researcher affiliation into the tool. Plan S strives at immediate and complete openness of privately and publicly funded articles in peer-reviewed scientific journals.

Developing data support at UEF

The library has received funding for developing data support services, and the project has been able to hire two data management project planners, Manna Satama and Niina Nurmi. The objective is to improve the UEF data support services and create a more functional service entity. The project will test service processes using pilot targets. The project period is one year.

Openness and the Year of Research-Based Knowledge

The 2021 Year of Research-Based Knowledge will see discussions about science and research highlighting the price of openness from the point of view of openness. The themed year is a joint project by the Ministry of Education and Culture, the Academy of Finland and the Federation of Finnish Learned Societies.

Opening up or anonymising material? Predator publications? Studies into non-fiction books? FAIR, good scientific practice, PlanS, ORCID? Corporate cooperation? Using social media data?

You can find these and countless other themes throughout the life cycle of research in the article collection on the Responsible Research website. The Responsible Research articles are part of the Year of Research-Based Knowledge 2021.

Finland launches its national Forum for the EOSC

Finland’s Ministry for Education and Culture (OKM), Academy of Finland (AKA), the Federation of Finnish Learned Societies (TSV) and CSC – IT Center for Science Ltd. on Monday 25 January 2021 launched the country’s forum for the European Open Science Cloud: the EOSC Finnish Forum (EOSC-FF). Subscriptions to the Forum are now open. Read more about the EOSC Finnish Forum.

Open Research Europe (ORE)

The new publishing platform established by the European Commission, offering parties funded by the Horizon 2020 Framework Programme and their cooperation partners a convenient, high-quality platform to publish research funded by the Horizon 2020 Programme free of charge and in compliance with the open access policies of the Commission.

SSHOC: An Open Cloud for Social Sciences and Humanities

The objective of the SSHOC is to create an open European cloud ecosystem for social sciences and humanities.

INOS: Integrating Open and Citizen Science Into Active Learning Approaches in Higher Education

The objective of the INOS project, funded by the European Union Erasmus+ programme, is to modernise the curricula of institutes of higher education through civic activity.

Policies and research work (only in Finnish)

Henriikka Mustajoki, the head of development at the Federation of Finnish Learned Societies, discusses the relationship between national open science policy work and practical research.

The 2020 Open Science Award recipients interviewed (only in Finnish)

Interviews of the recipients of the 2020 Open Science Award will be published on the Avointiede.fi website. An interview with university lecturer Jari Laru (University of Oulu), who received the Open Science Award in 2020, “Ei guru, vaan Laru“, has previously been published in the series.

Suggest Finns for the Open Education Award for Excellence

Finnish expert group on open learning is looking for suggestions on individuals or projects in the Finnish higher education and research community for the International Open Education Award for Excellence. Suggestions can be sent until March 19, 2021.

Tiederadio podcasts

The Federation of Finnish Learned Societies publishes podcasts. The channel called Tiederadio is in Soundcloud. In spring 2021 the topics will include e.g. open research data.

Upcoming courses, webinars, online events and workshops

  • Iris.AI – an artificial intelligence tool for Open Access papers, online workshop 3 March

Find a new way to search research on your topic. The Iris.ai products are process tools aimed specifically at researchers in the early phase of a new project. Iris.ai’s Explore and Focus tools semi-automate the research landscape mapping – speeding up the literature discovery and review phase of your research process. Iris.ai is connected to an OA aggregator CORE, PubMed and PatentsView. Iris.ai offer basic functionalities for free for individual registered users. Using the uef.fi, student.uef.fi or kuh.fi -email address to access all the Iris.ai premium features.

Join the free workshop on Wednesday 3rd March 2021, from 11:00 am to 13:00 pm if you already used Iris.ai tools and you want to know more. Hear about the latest Iris features that came with the latest version, learn more about the technology behind the tools and of course get answers to all your questions. Don’t worry if you can’t attend — we’ll send the recording to everyone who registers. The use of Iris.ai tools will also be instructed  in open online workshops and Iris.ai Q&A monthly sessions.

  • Using Fairdata services in managing RDI data, webinar 11 March

    The webinar organised by CSC will focus on the research data storage service IDA, the research dataset description tool Qvain and research dataset finder Etsin and how they will make your datasets findable, accessible, interoperable and reusable. The webinar will also provide participants with more detailed instructions on using the Fairdata services. Webinar Zoom link.

  • The services of the Finnish Social Science Data Archive and CESSDA, webinar 17 March (in Finnish)

    How to find European sociological research data? Which tools does CESSDA offer for creating metadata? How should the research datasets be described? Free-of-charge event in Finnish for the Finnish Social Science Data Archive library contact people, the open science and research data service network and all research material creators, managers and storers. Additional information, programme and signup.

  • Spring workshop on open science, online 18 March

    The purpose of the workshop day (in Finnish) is to provide open science expert groups and work groups with the long-awaited opportunity to discuss their work together. The expert and work groups‘ own sections focus on practical applications.

  • What it takes: Open your research data, webinar 25 March

    The University of Helsinki Data Support is hosting an open webinar with four Finnish data services presenting their data archives and examining issues concerning opening research data. The webinar will be held on Zoom 1–3 pm on 25 March 2021.  Programme.

  • Towards open learning and teaching – tools and good practices for mastering open educational materials and remote teaching, webinar 14 April (in Finnish)

    How to make teaching more open and accessible? How to master the good practices of distance teaching and open learning materials and utilise the related services? And how can national recommendations and instructions drafted for teaching and creating open study materials help you? The target audience of the online event organised by an expert group on the openness of learning includes teachers, learning material authors and teaching support services.
    Programme (initial)
    Sign up by 7 April

More information on open science issues is available from Research Support at the UEF library, Open science and OpenUEF Yammer.

Tomi Rosti, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tutkimuksen tuki | Research support
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services