Tieteellisiin artikkeleihin, jotka on rahoitettu cOAlition S -rahoittajien rahoituksella, on entistä enemmän ryhdytty soveltamaan Plan S:n vaatimuksia. Seuraavaksi on jo suunnattu katse kohti tieteellisiä teoksia, kuten esimerkiksi monografioita, kirjojen kappaleita ja erillisteoksia. cOAlition S on ottanut kantaa tieteellisten teosten avoimen saatavuuden edistämisestä.
Kannanoton taustalla cOAlition S:n toimintaa koordinoivan Science Europen julkilausuma tieteellisten kirjojen avoimesta saatavuudesta, jossa on toisaalta nostettu esiin niitä haasteita, joita tieteellisten kirjojen julkaiseminen on kohdannut ja toisaalta on esitetty suosituksia tieteellisen julkaisutoiminnan eri toimijoille. Lisäksi äskettäin on esitetty tutkimustuloksia, joissa avoin julkaiseminen edistää näihin teoksiin viittaamista (SpringerNature). Jotkin cOAlition S -rahoittajat ovat jo laatineet omia avoimen saatavuuden linjauksia tieteellisille teoksille.
Nyt julkistettuun cOAlition S:n lausuntoon sisältyy viisi suositusta:
Kaikki alkuperäistutkimukseen perustuvat akateemiset teokset, joita tuetaan cOAlition S -organisaatioiden rahoituksella, olisi julkaistava avoimen saatavuuden periaatteella.
Tekijöillä tai heidän organisaatioillaan olisi säilytettävä riittävät immateriaalioikeudet saattaakseen julkaisut avoimesti saataville ja salliakseen uudelleenkäyttämisen.
Tieteelliset teokset tulisi julkaista avoimen saatavuuden periaatteella hyödyntäen Creative Commons -lisenssejä.
Viivästetyn julkaisemisen kaudet, eli embargo-ajat, pitäisi olla niin lyhyitä kuin mahdollista ja eivät koskaan saisi ylittää 12 kuukautta.
cOAlition S -rahoittajien pitäisi taloudellisesti tukea tieteellisten teosten avointa saatavuutta rahoitusmallien kautta ja avoimen julkaisemisen liiketoimintamalleja erityisjärjestelyin.
Nämä periaatteet tullevat vaikuttamaan myös kansalliseen politiikkatyöhön. Tällä hetkellä kirjoitetaan luonnosta Kokooma- ja yksittäisteosten avoimuuden osalinjaukseksi, joka on osa tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden linjaustyötä. Kokoomateoksen linjausten taustalla tulee olemaan periaatteita, joissa otetaan kantaa niin rahoitukseen, julkaisujen laadun arviointiin, kuten julkaisemiseen yleensä.
Tieteellisten teosten avoimen saatavuuden linjausta määriteltäessä joudutaan laajasti pohtimaan julkaisemisen bibliodiversiteettiä. On huomioitava kuinka maantieteelliset alueet, kielialueet ja tieteenalat vaikuttavat julkaisukäytänteisiin sekä luonnollisesti julkaisuprosessin erilaisuus liiketoimintamallina. Tyypillisesti tieteellisellä teoksella voi olla pidempi vaikutusaika kuin yksittäisellä lehtiartikkelilla, toki niistäkin löytyy poikkeuksia.
Suunnitelmien toteuttamiselle on annettu enemmän aikaa, koska on nähty, että toimintakulttuurin muuttaminen voi olla haastavaa. Toiveena on, että tekniset ratkaisut vastaisivat niitä samoja vaatimuksia, joita on asetettu avoimen saatavuuden lehdille ja arkistoille.
Samassa yhteydessä on tunnustettu teknisen infrastruktuurin tarpeet myös avoimen saatavuuden kirjoille laajassa merkityksessä. Näitäkin palveluita on jo olemassa ja ne ovat vakiinnuttaneet paikkansa. Tavoitteena on löytää toimintamalli, jossa rahoittajat ja toimijat saadaan yhdessä kehittämään tulevaa toimintakulttuuria.
Käsitteitä:
cOAlition S = tiederahoittajien yhteenliittymä, joka on sitoutunut toteuttamaan Plan S:n toimenpiteitä
Plan S = suunnitelma tieteellisen julkaisemisen avoimuuden edistämiseksi
Science Europe = eurooppalaisten tutkimusrahoittajien yhteistyöelin
The requirements of Plan S have increasingly been applied to the academic articles published in the funding of cOAlition S funders. Next, the focus is already in academic books, such as monographs, book chapters and other long format works. cOAlition S has taken a position on promoting open access to academic books.
The statement is based on the briefing paper by Science Europe, which coordinates cOAlition S. The briefing paper on open access to academic books highlights the challenges faced by the publication of academic books and on the other hand, recommendations have been given to various actors in the field of academic publishing. In addition, research findings have recently been presented: open access books have more citations than non-open access books on average (SpringerNature). Some cOAlition S funders have developed their own open access policies for academic books.
The cOAlition S statement on open access to academic books contains five recommendations:
All academic books based on original research that was directly supported with funding from cOAlition S organisations should be made available open access on publication.
Authors or their institutions should retain sufficient intellectual property rights to make their academic books available OA and to allow for re-use.
Academic books should be published open access under a Creative Commons licence.
Any embargo periods on academic books should be as short as possible and never exceed 12 months.
cOAlitions S funders should financially support Open Access of academic books via their funding schemes and open access publishing business models via dedicated arrangements.
These recommendations will also influence the national policy work in Finland. A draft policy of the open access of scholarly monographs and compiled works will currently be written. This is a part of the national policy of Open access to scholarly publications in Finland. The policy on the open access of scholarly monographs and compiled works will be based on principles that take a stand on both funding and the evaluation of the quality of publications, as well as publishing in general.
In defining the policy of open access to scholarly books, the bibliodiversity of publication must be considered extensively. Consideration must be given to how geographical areas, language areas and disciplines influence publishing practices and, of course, the diversity of the publishing process as a business model. Typically, an academic book may have a longer duration of impact than a single research article, and of course there are also exceptions.
More time has been given to implement the plans, as it has been seen that changing the operating culture can be challenging. It is hoped that the technical solutions will meet the same requirements what are used in open access journals and archives. In the same context, the need for a technical infrastructure for open access books and other works has also been recognized. These services already exist and have established themselves. The aim is to find an operating model where funders and other actors are brought together to develop a future operating culture.
Concepts:
cOAlitions S = a consortium of national research agencies and funders
Plan S = a plan to promote open access in scientific publishing
Science Europe = a collaboration body of European research funders
Tomi Rosti | tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services
Viideskymmenes LIBER-konferenssi järjestettiin maksuttomana verkossa 23.-25.6.2021. Juhlavuoden tapahtuman organisoijana oli LIBERin (Ligue des Bibliothèques Européennes de Recherche – Association of European Research Libraries) lisäksi Belgradin yliopiston kirjasto. Vain yksi meistä osallistui konferenssin kolmanteen päivään, joka osui juhannusaatolle.
Ohjelmassa, joka kattoi avoimen tieteen teemoja monesta näkökulmasta, oli monentyyppisiä esityksiä, joista osa oli kaikille yhteisiä (plenary) ja osa rinnakkaisia (parallel).
Avaussession moderoi Astrid Verheusen (LIBERin toiminnanjohtaja) ja konferenssin avasi Danijela Vanusic (kulttuuriperinnön ja digitalisoinnin apulaisministeri, Serbian kulttuuri- ja mediaministeriö). Avajaisissa puhuivat Julien Roche (Lillen yliopiston kirjaston ja oppimiskeskuksen johtaja) ja LIBERin puheenjohtaja Jeannette Frey (kirjastonjohtaja, BCU Lausanne). Avajaisessioon kuului myös entisten LIBER-presidenttien videotervehdys.
Päivä 1 – Poimintoja
Ensimmäinen keynote-puhuja pohti digitaalisten kirjastojen tulevaisuutta (Toma Tasovac – Digital Libraries: The Next Frontier) peilaten klassista käsitystä kirjastosta nykyiseen kehitykseen, jossa perinteinen teksti ja kuva eivät enää muodostakaan staatista kokonaisuutta vaan toimivat palveluina ja vuorovaikutteisina menetelminä. Esitys käsitteli digitaalisia kirjastoja työkalujen ja ominaisuuksien joukkona, jota käytetään tekstiresurssien paikantamiseen, hakemiseen ja hyödyntämiseen – erityisesti pohdittiin, mitä tekstiresurssien hyödyntäminen tarkoittaa digitaalisten humanististen tieteenalojen näkökulmasta katsottuna. Erityisenä arvona nähtiin, että digitaalisten kirjastojen on mahdollista tuottaa palveluita, joihin voidaan yhdistää muita palveluita tai tuottaa niiden avulla kokonaan uusia dynaamisia sisältöjä tietoja rikastamalla. Digitaalinen tieteellinen työ tapahtuu muuallakin kuin kirjastossa ja digitaaliset tutkimustuotokset ovat muutakin kuin lehtiartikkeleita tai tieteellisiä monografioita. Tämä voi mullistaa myös viittauskulttuuria, koska pelkät pysyvät tunnisteet eivät välttämättä enää riitä dynaamisiin kokonaisuuksiin viittaamiseksi tai niiden täytyy kehittyä hienojakoisempaan tarpeeseen.
Ohjelmistot ja data (Sessio #3)
Ohjelmistojen ja datan kanssa työskentelyä käsittelevä sessio (Working with Software & Data) keskittyi kolmessa esityksessään hahmottelemaan tutkijoiden ja kirjastojen mahdollisuuksiin käyttää FAIR-tietoa ja avointa tietoa. Barbara McGillivray, Nicolas Larrousse ja Daan Broeder keskustelivat siitä, millainen rooli dataviittauksilla ja datan julkaisemisella voisi olla toisaalta tutkijoiden ja kirjastojen synergiassa ja toisaalta yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden uusien tutkimustapojen muotoilussa. Lisäksi keskusteltiin siitä, miten kirjastot voisivat saada datan ja datajulkaisut helposti saataville, miten kirjaston henkilökunta voisi toimia opiskelijoiden ja tutkijoiden kouluttajana parhaiden käytäntöjen suhteen sekä miten datakokoelmat saataisiin parhaiten kuratoitua vastaamaan yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden tarpeita.
Session toisessa esityksessä Katie Wilson esitteli Curtin Open Knowledge Initiative (COKI) -hanketta, joka tutkii ja jakaa julkisesti saatavilla olevaa tietoa, analyyseja, oivalluksia ja ohjelmistokoodia lisätäkseen ymmärrystä institutionaalisen tutkimustyön tuloksellisuudesta ja edistymisestä kohti avoimen osaamisen instituutioita. Projektin esittelyn lisäksi kerrottiin erityisesti siitä, miten yhteistyö kirjastojen kanssa voi parantaa institutionaalista ymmärrystä avoimen tutkimuksen tuotannosta, suorituskyvystä ja vaihtoehdoista avoimen tietämyksen oppilaitosten toteuttamiseksi.
Kolmannessa esityksessä Neil Philippe Chue Hong käsitteli ohjelmistojen merkityksen tunnistamista sekä sitä, miten kirjastot voisivat auttaa tutkijoita ohjelmistoviittausten omaksumisessa. Esillä oli ajatus, kuinka tutkimuskirjastot voisivat tehdä yhteistyötä oman talon ohjelmistotuotannon ja tietojenkäsittelyn tutkimusryhmien kanssa ja näin tarjota nykyistä laajempaa tukea avoimelle tutkimukselle, FAIR-tutkimukselle, toistettavuudelle sekä ohjelmistojen säilymiselle.
Avoin saatavuus – monimuotoisuus ja inkluusio (Sessio #4)
Avointa saatavuutta monimuotoisuuden ja sisällyttämisen näkökulmista käsitelleessä sessiossa (Open Access: a Case for Diversity and Inclusion) oli kolme esitystä. Henk van den Hoogen ja Timon Oefelein kertoivat Alankomaissa yliopistojen yhdistyksen (VSNU), tiedekirjastojen ja Springer Naturen yhteishankkeen kyselytuloksista liittyen kestävän kehityksen tavoitteisiin kytkeytyvään tutkimukseen sekä avointen ja ei-avointen julkaisujen käyttöön. Otsikon “Societal impact and open research: results of a joint partner investigation” alla he puhuivat 1) julkaisujen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja siitä miten sitä voi seurata, 2) miten avointen ja ei-avointen julkaisujen vaikuttavuus eroavat ja mikä on vaikuttavuus akatemian ulkopuolella ja 3) mitä työkaluja voi suositella tutkijoille heidän yhteiskunnallisen vaikuttavuutensa maksimoimiseksi. Avoimuus, kuten olettaa saattaa, todellakin vaikuttaa julkaisujen käyttämiseen ja niiden saamaan huomioon, ja hyödyttää etenkin, luonnollisesti, akatemian ulkopuolisia, joilla ei ole pääsyä yliopistojen ja muiden tilaajien maksamiin lehtiin. Hankkeessa on tehty Best practice societal impact -työkalupakkipilotti. Vaikka akateeminen vaikuttavuus on tärkeintä, tulee tutkijoita tukea yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämisessä. Puhujat painottivat, että tutkijoita tulee palkita avoimesta julkaisemisesta. Heidän mukaansa nuorempi tutkijasukupolvi kokee yhteiskunnallisen vaikuttavuuden moraalisena velvollisuutena. Muun muassa erilaiset altmetriikka- ja verkostoitumispalvelut tukevat velvoitetta, koska niiden kautta tutkimus huomataan muuallakin kuin akatemian sisällä.
Jos Westerbeke ja Peter Gietz kertovat Federated Identity Managementista (FIM4L; yksi Liberin työryhmistä).Kirjastolaiset ovat nostaneet esiin palveluihin tunnistautumisen ja sen mahdollisen uhkan tutkimuksen vapaudelle. Kirjasto nähdään luotettavana paikkana ja oletus on, että kirjasto tarjoaa luotettavan paikan jopa verkossa ja kirjaston tulee suojella asiakkaitaan. Taustalla huoleen on se, että kustantajat ovat luopuneet IP-pohjaisista tunnistuspalveluista ja haluavat hyödyntää kertakirjautumista tai muita kirjautumistapoja tarjotakseen lisäpalveluita.Elisa Herrmann, Stefanie Paß ja Jana Rumler (Museum für Naturkunde Berlin) puhuivat avoimuuden toteutuksesta ja edistämisestä pienessä organisaatiossa ja siitä, miten luoda rakenteita, jotka auttavat pieniä kirjastoja edistämään avointa tiedettä. Haasteena nousivat esiin kysymykset teknisestä osaamisesta, henkilöstö- ja talousresursseista sekä johdon sitoutumisesta. Parhaina käytäntöinä esiin nousivat erilaiset digitaaliset alustat tiedon tuottamiseen ja jakamiseen.
Dynaamiset digitaaliset kokoelmat (Sessio #1)
Dynaamisia digitaalisia kokoelmia käsittelevässä sessiossa (Dynamic Digital Collections) pohdittiin digitaalisia kirjastokokoelmia kolmen eri tutkimuskirjaston näkökulmasta.
Liisa Maria Näpärä Kansalliskirjastosta kertoi Digitaalinen avoin muisti (DAM) -hankkeesta. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa tutkijoiden tietämystä digitaalisten kokoelmien sisällöstä ja niiden tekijänoikeuksista ja Kansalliskirjaston mahdollisuuksia tarjota kokoelmia ja tukea tutkijoille. Tietopohjaisten tutkimuspalvelujen ja käyttäjälähtöisen tiedonkeruun pohjalta DAM-hankkeessa määritellään uudelleen Kansalliskirjaston rooli tutkimustoiminnassa ja kehitetään tutkijoiden ja kirjastojen välistä viestintää ja yhteistyötä.
Constance Rinaldo ja Jane Smith Lontoon luonnonhistoriallisesta museosta kertoivat Biodiversity Heritage Library (BHL) -virtuaalikirjastosta, joka on toiminut verkossa perustamisestaan vuonna 2007 lähtien. Korona-poikkeustila toi esiin virtuaalikirjaston mahdollistamia vahvuuksia, kuten virtuaalista yhteistyötä ja tieteen avoimuutta. Samalla korostui tarve tunnistaa kokoelman puutteita ja tehdä teknisiä parannuksia, jotta aineisto saadaan yhdenvertaisesti kaikkien tiedontarvitsijoiden käyttöön.
Bruno Forment kertoi Belgian Gentissä sijaitsevan Orpheus-InstituutinTon Koopman -kokoelman muuttamisesta avoimeksi, digitaaliseksi aineistoksi. Kokoelma sisältää lähes 5 000 varhaista painosta ja 400 käsikirjoitusta vuoden 1486 ja 1900-luvun alun väliltä, sekä yli 11 000 uudempaa kirjaa ja partituuria. Forment kertoi keinoista, joilla Koopmanin yksityiskokoelma on kuluneen puolentoista vuoden aikana muutettu (puoli)julkiseksi tutkimuskirjastoksi palvelemaan musiikin taiteellista tutkimusta.
Puhetta herättävä diamond open access
Sessio “Powering sustainable open publishing platforms” käsitteli diamond open access -julkaisumallia, eli avointa julkaisemista missä kustantaja ei peri julkaisumaksuja kuten gold open access -mallissa. Julkaisumalli on ollut olemassa jo pitkään, mutta aihe on herättänyt laajempaa keskustelua vasta viime aikoina ja kumpuaa nykyisen julkaisukulttuurin kalleudesta ja kestämättömyydestä.
Vanessa Proudman, SPARC Europe, esitteli diamond open access -julkaisumallista tehdyn laajan tutkimuksen tulokset sekä sen pohjalta tehdyt suositukset. Tuloksista kävi ilmi muun muassa se, että 41 % diamond open access -lehdistä oli yliopistojen rahoittamia ja ylläpitämiä. Lisää tutkimuksen tuloksista ja suosituksista voi lukea täältä.
Lisäksi sessiossa esiteltiin kaksi toimintansa aloittelevaa diamond open access -ratkaisua. Natalia Grygierczyk, Radboud University, esitteli yliopiston perustamaa tiedekustantamoa, joka alkaa julkaista vertaisarvioituja tieteellisiä lehtiä. Rebecca Wojturska, University of Edinburgh, esitteli yliopistonsa pian lanseerattavaa diamond open access -julkaisualustaa, joka mahdollistaa tiedelehtien ja kirjojen verkkojulkaisemisen. Erona edeltävään on se, että Edinburghissa toimitustyö kuuluu lehdelle itselleen, he vain tarjoavat julkaisualustan. Palvelun ansiosta yliopiston henkilöstö pystyy julkaisemaan esimerkiksi kurssikirjansa avoimesti ja ilman APC-maksuja niin halutessaan. Yhteistä näille on tavoite tarjota laadukkaita ja taloudellisesti kestäviä ratkaisuja tiedejulkaisemiselle.
Päivä 2 – Poimintoja
Hauskasti otsikoidussa “Open knowledge?… darling, we need to talk (again)!” -esityksessään yksi pääpuhujista professori Eva Méndez tarkasteli kirjastojen haasteita ja sitä, mitä kaikkea niiltä odotetaan avoimen tiedon instituutioiden luomisessa eli kun siirrytään avoimesta tieteestä eteenpäin kohti jaettuun tietoon perustuvaa tutkimusjärjestelmää vuoteen 2030 mennessä. Muutos on alkamassa, koska keskustelu on jälleen alkanut. Samoin kävi siirryttäessä avoimeen tieteeseen. Tässä tilanteessa se tarkoittaa, että ensimmäisessä vaiheessa tehty muutos ei ole ollut kylliksi suuri. Méndez kuvasi avointa tiedettä erilaisten sateenvarjojen avulla ja päätyi lopulta monitoimityökaluun, jonka eri osia täytyy käyttää avoimuuden saavuttamiseksi. Méndez yhdisti Unescon avoimen tieteen suositukset omaan esitykseensä luontevasti ja erityisesti nousi esiin kirjastojen haasteet alati muuttuvassa ympäristössä, jossa kirjastolaisten tulee auttaa tutkijoita, vaikka vastauksia ei välttämättä olekaan tarjolla. Muutos ei tapahdu itsestään, vaan tutkijoita täytyy motivoida ja tämä työ on vielä alkuvaiheessa. Viestinä kuulijakunnalle Méndez halusi nostaa esiin kiireellisemmät muutokset: tieteellinen viestintä (julkaisut), tieteellinen arviointi (vaikuttavuuskertoimet) ja tapa antaa tunnustusta (tekijänoikeus). Esimerkkinä muutoksista oli Horizon Europen hakemusten arviointimalli, joka kattaa koko tutkimusprosessin aiemman julkaisujen ja datan sijaan. Méndezin mukaan yhtenä suurimmista pullonkauloista tutkimuskirjastojen kohdalla ovat palkkiot ja kannustimet, jotka ovat yksi osa esityksessä esille tuoduista haasteita:
Esteiden poistaminen ja kannustimien luominen (vaihtoehtoinen / seuraavan sukupolven metriikka, tutkimuksen tinkimättömyys, tekstin ja datan louhinta)
Avoimen tieteen infrastruktuurin kehittäminen (esim. European Open Science Cloud, EOSC)
Avoimen tieteen juurruttaminen yhteiskuntaan (kansalaistiede, julkinen sitouttaminen jne. = tietoyhteistyö yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi)
Erityisesti tutkijoiden motivaattoreina voisi toimia perinteisen rahan ja maineen ohella avoimen tieteen houkuttelevuus, jota voisi lisätä mm. seuraavin keinoin:
Tehdään avoin tiede hyvin helpoksi
Tarjotaan apua
Annetaan tunnustusta
Annetaan tutkijoiden nauttia ja uskoa avoimeen tieteeseen
Loppukaneettina Méndez toteaa, että koulutus on paras tapa edistää avointa tiedettä!
Sveitsin armeijan linkkuveitsi kirjastonhoitajille.
Taitojen kehittämistä, lehtiarkistoja ja wikialustoja
Elisa Rodenburg, Vrije Universiteit Amsterdam, esitteli Data Horror -pakohuonepeliä avoimen tieteen taitojen opetuksessa. Aluksi Rodenburg kävi läpi hiukan pelillistämisen teoriaa opetuksessa ja sen jälkeen itse käytännön toteutusta Zoom-sovelluksella. Anne Calvert Barnhart, University of West Georgia, kertoi siirtymisestä etäopetukseen ja opetuskokonaisuuden rakentamisesta sekä pikaisesta palveluiden muutoksesta pandemian vuoksi. He olivat käyttäneet hyödyksi opiskelijatestaajia ja osaamistavoitteita oli aluksi kirjoitettu kirjastonäkökulmasta, joten niitä oli tarpeen muotoilla siten, että puhutaan yhteistä kieltä tiedekuntien kanssa. Rebecca Bryant, OCLC, esitteli sosiaalisen yhteentoimivuuden kehittämistä LIBERin ja OCLC:n yhteistyönä. Taustalla oli LIBERin avoimen tieteen tiekartta ja sen pohjalta toteutetut työpajat ja haastattelut. Lopuksi Irena Vipavc Brvar, Slovenian Social Science Data Archives, esitteli Research Data Alliance Slovenian Noden palveluita ja 23 tapaa, kuinka kirjastoammattilaiset voivat tukea tutkimusdatan hallintaa.
RetroNews-tietoiskussa kerrottiin Ranskan kansalliskirjaston digitaalisesta lehtiarkistosta, joka sisältää yli 1 500 ranskalaista sanoma- ja aikauslehteä vuosilta 1631-1950. RetroNews tarjoaa arkistoaineiston tutkimiseen laajat hakuominaisuudet mahdollistaen mm. tiedonlouhinnan.
Päivän päätteeksi oli tarjolla paneelikeskustelu Wikidatan hyödyntämisestä. Aluksi esiteltiin keskeisiä palveluita: Wikipedia, Wikidata.org, Wikimedia Commons, MediaWiki ja Wikibase. Esityksissä tuotiin esille, millaisilla palvelukokonaisuuksilla uusia palveluita oli toteutettu ja mitä hyötyjä Wikidatan käyttöönotolla organisaatioissa on ollut.
Päivä 3
Avoimen julkaisemisen esteet
Viimeisenä konferenssipäivänä Massimo Köster esitteli sessiossa “Rocky Road opportunities & challenges in open publishing” mielenkiintoisia tutkimustuloksiaan avoimen julkaisemisen haasteista käyttäytymistieteen näkökulmasta. Kösterin mukaan suuret muutokset vaativat käyttäytymisen ja toimintakulttuurin muutosta. Hän esitti neljä havainnoimaansa käyttäytymisen haastetta avoimen julkaisemisen suhteen:
1. palkitsevuus: useat tieteidenalojen arvostetut lehdet joilla on korkea vaikuttavuuskerroin eivät ole avoimia, mutta tieteen palkitsevuus on usein sidoksissa esimerkiksi bibliometrisiin mittareihin
2. tieteen saavuttamattomuuden vaikutuksen aliarviointi tai ymmärtämättömyys
3. ei tarpeeksi tietoa avoimen julkaisemisen mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista
4. avoimen julkaisemisen hyötyjen epäily
Avoimen julkaisemisen edistämiseksi on tärkeää ymmärtää mahdolliset ongelmakohdat, jotta niiden ratkaisemiseksi voidaan tehdä tarvittavia muutoksia. Vaikka tehtävää aiheen saralla riittää, on avoin julkaisemisen prosenttiosuus jatkuvassa nousussa.
Posterit
Virtuaaliset posterit olivat esillä hyvissä ajoin ennen konferenssia ja ne esiteltiin myös suullisesti torstai-iltapäivän Q&A-sessiossa. Postereita oli kaikkiaan vain kahdeksan, kaikki esillä pdf-tiedostoina ja osa myös muutaman minuutin videoina, ikään kuin tekijät olisivat posterinäyttelyssä kertomassa niistä. Kaikki posterit ovat nähtävillä Zenodossa.
Suomesta Helsingin yliopiston kirjasto esitteli Open Access Hub -projektiaan, muun muassa sitä, millaisia haasteita Plan S asettaa yliopistolle julkaisijana. Alankomaiden kansalliskirjaston posterin aiheena oli digitaalisten historiallisten kokoelmien rikastaminen muun muassa visualisaatioiden ja meemien avulla. EPFL:n (École Polytechnique Fédérale de Lausanne) kirjaston posterissa aiheena oli kirjastoammattilaisten datalukutaito. INOS-projektin posteri käsitteli kansalaisten sekä korkeakoulujen henkilökunnan ja opiskelijoiden yhteistyön edistämistä avoimen tiedon ja avointen innovaatioiden avualla. Recreating Europe -hankkeen posteri tekijänoikeuslainsäädännön ja avoimuuslinjausten vaikutuksia arkisto-, kirjasto- ja museoalojen digitointikäytäntöihin. Uppsalan yliopiston kirjaston posterissa evaluoitiin julkaisusopimuksia ja Tanskan kuninkaallisen kirjaston posteriaiheena olivat avoimen datan mahdollisuudet. SSHOC:n ( Social Sciences and Humanities Open Cloud) posterin otsikko oli vapaasti kääntäen “Toiveena parviasiantuntijuus – SSH Open Marketplace ja LIBER”.
Vaikka kaipaamme oikeiden ihmisten tapaamista todellisissa paikoissa, on myönnettävä, että virtuaalisiin konferensseihin on helppo osallistua ja ne ovat edullisia ja yhtä lailla ajatuksia herättäviä kuin perinteiset konferenssit.
The 50th LIBER Conference was held free online from 23 to 25 June 2021, co-hosted by LIBER (Ligue des Bibliothèques Européennes de Recherche — Association of European Research Libraries) and the University of Belgrade Library. Most of us participated only on 23 and 24 June as Midsummer Eve is a public holiday in Finland.
The programme consisted of many different types of plenary and parallel sessions. The opening session was moderated by Astrid Verheusen (Executive Director, LIBER). The conference was opened by Danijela Vanusic (Assistant Minister for Cultural Heritage and Digitization, Ministry of Culture and Media, Republic of Serbia). The speakers of the session were Julien Roche (University of Lille, Director of the libraries and learning centre) and the President of LIBER Jeannette Frey (Director of the Bibliothèque Cantonale et Universitaire, BCU). The opening session also included former LIBER presidents’ video greeting.
Day 1 – Highlights
The first keynote speaker pondered the future of digital libraries (Toma Tasovac – Digital Libraries: The Next Frontier), mirroring the classic notion of the library to current developments, where traditional text and image no longer form a static entity but an interactive method. The presentation looked at digital libraries as a set of tools and features used to locate, retrieve and exploit text resources – in particular, what the exploitation of text resources means from the perspective of digital humanities. Digital libraries have the potential to produce services that can be combined with other services or to produce entirely new dynamic content by enriching information. Digital scholarly work takes place outside the library and digital research outputs are more than just journal articles or scientific monographs. Permanent identifiers alone may no longer be enough to refer to dynamic entities or these identifiers need to evolve into a more fine-grained.
Working with Software & Data (Session #3)
In three presentations, the Working with Software & Data session focused on outlining the opportunities for researchers and libraries to use FAIR and open data. Barbara McGillivray, Nicolas Larrousse and Daan Broeder discussed the role that data citations and data publication could play in synergies between researchers and libraries on the one hand, and in shaping new ways of researching the social sciences and humanities on the other. They also discussed how libraries could make data and data publications readily available, how library staff could act as educators for students and researchers on best practices, and how data collections could best be curated to meet the needs of the social sciences and humanities.
In the second presentation of the session, Katie Wilson presented Curtin Open Knowledge Initiative (COKI), a project that explores and shares publicly available information, analysis, insights, and software code to increase understanding of institutional research performance and progress toward open knowledge institutions. In addition to the presentation of the project, it was specifically discussed how cooperation with libraries can improve the institutional understanding of open research production, performance, and options for implementing open knowledge institutions.
In the third presentation, Neil Philippe Chue Hong discussed recognizing the importance of software and how libraries could help researchers in embracing software references. The idea was how research libraries could collaborate with in-house software production and computing research teams to provide broader support for open research, FAIR research, reproducibility, and software survival.
Open Access: a Case for Diversity and Inclusion (session #4)
In the parallel session “Open Access: a Case for Diversity and Inclusion” Henk van den Hoogen (program manager RDM support, University Library Maastricht) and Timon Oefelein (Senior Manager Strategic Partnerships, Springer Nature) presented the results of the Open Science initiative by the Association of Universities in the Netherlands (VSNU), Springer Nature and some academic libraries in the Netherlands. Their presentation “Societal impact and open research: results of a joint partner investigation” provided the background, the rationale and the objectives of the initiative, and summarised its key results. Open access does indeed affect the use of publications and access to them, particularly benefiting, obviously, non-academics who do not have access to journals subscribed by universities and other subscribers. The initiative has created a Best practice societal impact toolkit. While academic impact is most important for researchers the need support regarding the societal impact of their work. Presenters stated that researchers should be rewarded for open publication. They said that younger researchers see societal impact as their moral duty. Various altmetric indicators and networking services support this duty as they help getting noticed outside the academy.
Jos Westerbeke and Peter Gietz talked about Federated Identity Management (FIM4L; one of LIBER’s working groups). Librarians have highlighted authorization with services and its potential threat to the freedom of research. The library has been seen as a trusted place and the assumption is that the library provides a private place even online and the library should also protect its patrons. Underlying the concern is that publishers have given up IP-based authentication services and want to take advantage of single sign-on or other sign-in methods in order to provide additional services. Elisa Herrmann, Stefanie Paß and Jana Rumler (Museum für Naturkunde Berlin) spoke about the implementation and promotion of openness in a small organization and how to create structures that help small libraries to promote open science. The challenge was the technical issues, human and financial resources, and commitment of management. Various digital platforms for producing and sharing information emerged as best practices.
Dynamic Digital Collections (session #1)
A parallel session “Dynamic Digital Collections” centred on digital library collections from the perspective of three different research libraries.
Liisa Maria Näpärä of the National Library of Finland told about the Digital Open Memory (DOM) project. The project aims to strengthen researchers’ knowledge of the content of digital collections and their copyrights, and the ability of the National Library to provide collections and support to researchers. Based on data-driven research services and user-driven information collection, the DOM project serves to redefine the role of the National Library in the national research field and develops communication and collaboration between researchers and libraries.
Constance Rinaldo and Jane Smith, from the Natural History Museum in London, told about the Biodiversity Heritage Library (BHL), a virtual library that has been operating online since its founding in 2007. The covid pandemic highlighted the strengths enabled by the virtual library, such as virtual collaboration and opening up science. It also highlighted, however, a need to identify collection gaps and develop technical improvements to address inequalities for content access.
Bruno Forment recounted the transformation of the Ton Koopman collection of the Orpheus Institute in Ghent, Belgium, into open, digital library. The collection contains nearly 5,000 early printed editions and 400 manuscripts between 1486 and the early 1900s, in addition to well over 11,000 modern books and scores. Forment descripted the steps that have been taken in the past one and a half years to transform Koopman’s private collection into a (semi-)public research library to serve the artistic research of music.
Interest attracting diamond open access
Diamond open access publishing model which has been around for quite sometime already but only lately it has been discussed more widely in academic community.
In session “Powering sustainable open publishing platform” Vanessa Proudman, SPARC Europe, presented the results of “The Diamond Open Access Study”, a wide international research about diamond open access journals. Read more about the results from here. Natalia Grygierczyk from Radboud University and Rebecca Wojturska from Edinburgh University
presented their universities’ soon to be launched diamond open access solutions.
Day 2 – Highlights
In her funnily titled presentation “Open knowledge?… darling, we need to talk (again)!”, Professor Eva Méndez, one of the keynote speakers, examined the challenges of libraries and what is expected of them in creating open knowledge institutions, i.e. moving from open science forward towards a shared knowledge research system by 2030. The debate about the change to research ecosystem for open has begun again. The same thing happened with the transition to open science. In this situation, it means that the change made in the first phase has not been wide enough. Méndez described open science with the help of various umbrellas and ended up with a multifunctional tool, the different parts of which must be used to achieve openness. Méndez naturally combined the UNESCO’s open science recommendations with his own presentation, and in particular the challenges of libraries in an ever-changing environment where librarians need to help researchers although answers may not be available yet. Change does not happen by itself, but researchers need to be motivated and this work is still in its infancy. In a message to the audience, Méndez wanted to highlight the more urgent changes: scientific communication (publications), scientific evaluation (impact factors) and the way credit is given (copyright). An example of the changes was Horizon Europe’s application evaluation model, which covers the entire research process instead of previous publications and data. According to Méndez, one of the biggest bottlenecks for research libraries are fees and incentives, which are one part of the challenges highlighted in the presentation:
Removing barriers and creating incentives (alternative/ next-generation metric, the intransigence of research, text extraction, data mining)
Development of open science infrastructure (e.g. European Open Science Cloud, EOSC)
Instilling open science in society (civic science, public engagement, etc. = knowledge cooperation to address societal challenges)
In particular, researchers could serve as motivators, along with traditional money and fame, the attractiveness of open science, which could be increased by means such as:
Making open science very easy
Offered help
Recognition
Let scientists enjoy and believe in open science
In conclusion, Méndez states that education is the best way to promote open science!
Swiss knife as a take away for librarians.
Building skills, press archives, and Wiki platforms
Elisa Rodenburg, Vrije Universiteit Amsterdam, presented the Data Horror escape room game in teaching open science skills. Initially, Rodenburg told something about game-based learning and then a practical implementation with the Zoom application. Anne Calvert Barnhart, of the University of West Georgia, spoke about the transition to remote teaching and the construction of the curriculum, as well as the rapid change in services due to the pandemic. They had taken advantage of student testers and the learning outcomes had initially been written from a library perspective, so it was necessary to formulate them in such a way as to speak a common language with the faculties. Rebecca Bryant, OCLC, presented the development of social interoperability as a collaboration between LIBER and OCLC. The background was LIBER’s open science roadmap, the workshops and interviews conducted on its basis. Finally, Irena Vipavc Brvar, Slovenian Social Science Data Archives, presented the services of the Research Data Alliance Slovenian Node and 23 issues of how librarians can support research data management.
A database demonstration told about RetroNews, the Press Archive of Bibliothèque nationale de France (BnF) that provides access to over 1,500 French newspapers, journals and magazines published between 1631-1950. It provides advanced features and search tools i.e. for data mining to search through the archival content.
At the end of the day, there was a panel discussion on the exploits of Wikidata. Initially, key services were introduced: Wikipedia, Wikidata.org, Wikimedia Commons, MediaWiki, and Wikibase. The presentations highlighted the types of services that the new services had been implemented and highlighted the benefits of implementing Wikidata in organisations.
Day 3
Challenges in open access publishing
On the last conference day, in the session “Rocky Road opportunities & challenges in open publishing”, Massimo Koster presented interesting results of his study about open access publishing challenges from the viewpoint of behavioral science. Although there is still a lot of work to do in the field of open access, it is emerging annually.
Posters
The virtual posters were on display well before the conference and were also presented orally at Thursday afternoon’s Q&A session. There were only eight posters in all, available as pdfs and some also as videos, to kind of imitate the presenters talking them about them in a poster session. All posters are on view at Zenodo.
Helsinki University Library presented the results, challenges and plans of their Open Access Hub Project. The poster of the National Library of the Netherlands was about enriching accessibility of digital heritage collections. EPFL (École Polytechnique Fédérale de Lausanne) prepared a grid to assess the perception of needs and skills related to data literacy among librarians. The poster of the INOS proejct was titled Encouraging collaboration between citizens, higher education and library staff and students through open knowledge and open innovation activities. Recreating Europe’s poster was about the impact of copyright law and ppen policies to digitisation practices in the GLAM Sector. Uppsala University Library evaluated transformative agreements and Royal Danish Library explored open data possibilities. The poster by SSHOC (Social Sciences and Humanities Open Cloud) requested crowd expertise and was about the SSH Open Marketplace and LIBER.
While we miss meeting real people in real places, we agree that virtual conferences are affordable, easy to attend and equally thought-provoking as traditional conferences.
Marja Kuittinen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | Senior Information Specialist
Katri Rintamäki, palvelupäällikkö | Head of Services
Tomi Rosti, tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services
Heta Mikkonen, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and Publishing Services
(Please, scroll down to read a summary in English.)
Itä-Suomen aluehallintovirasto järjesti yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kirjastopalveluiden, Kansalliskirjaston Mikkelin toimipisteen, Mikkelin seutukirjaston ja Mikkelin yliopistokeskuksen kirjaston kanssa perinteeksi muodostuneet Itä-Suomen kirjastopäivät, joiden tavoitteena on tuoda yhteen itäsuomalaiset kirjastoammattilaiset kaikilta kirjastosektoreilta. Päivän teemana oli tiedon avoimuus, jota lähestyttiin avoimen tieteen, kansalaistieteen ja tiedon saavutettavuuden näkökulmista. Yhtenä pohdittavana kokonaisuutena nousi esiin se, miten kirjastot voivat tukea osallisuutta tiedon tuottamiseen ja millainen rooli kirjastoilla on tiedon jakelussa. Seminaaripäivä oli osa tutkitun tiedon teemavuotta 2021, jossa kotimaiset toimijat tuovat yhdessä tutkittua tietoa meille kaikille.
Aloituspuheenvuorossa Helsingin yliopiston professori Pirjo Hiidenmaa kävi laajasti läpi perusteluja avoimen tieteen tekemiseen. Tieteen perusperiaate on avoimuus. Ymmärrys maailmasta rakentuu yhteisymmärryksessä, joten maailmaa koskevan tiedon on oltava yhteistä koska maailman kriisit ja ongelmat ovat yhteisiä, jolloin kenelläkään ei voi olla monopolia tutkittuun tietoon. Tieteen yhtenä avoimuutta lisäävänä tekijänä Hiidenmaa mainitsee aineistot. Tieteiden erilaisilla tutkimusperinteellä on vaikutusta avoimiin aineistoihin, ja avoimuuden keskustelu on paljolti pyörinyt julkaisuiden ympärillä, mutta nykyään se on laajentunut aineistoihin ja muuhun tutkimuksen tekemisen tapoihin. Luonnontieteissä on suuria ja keskitettyjä aineiston tallentamispaikkoja kuten Biopankit. Toisaalta humanistisessa tutkimuksessa voi tutkimusaineisto olla yksittäisen tutkijan hallussa. Lisäksi Hiidenmaa totesi, että toimintakulttuuri vaikuttaa avoimuuden kehittymiseen ja nosti esille osallistavan tutkimuskulttuurin ja kansalaistieteen.
Aamupäivän paneelikeskustelussa käsiteltiin avointa tiedettä ja julkaisemista tieteellisten ja yleisten kirjastojen, tutkijoiden sekä kustantajien näkökulmasta. Keskeisiä esille nousseita teemoja olivat muun muassa tietovarantojen saattaminen laajemman yleisön saataville ja avoimeen julkaisemiseen liittyvät kustannukset. Avointen aineistojen ja erilaisten kirjastojen kokoelmien suhde herätti keskustelua useammasta näkökulmasta. Paneelissa ja chatissa pohdittiin muun muassa tieteellisten artikkelien käyttöarvoa ja -mahdollisuuksia yleisissä kirjastoissa, mutta toisaalta nostettiin esiin myös kirjastojen rooli varmasti luotettavan tiedon tarjoajina, jota Mikkelin yliopistokeskuksen pääsihteeri Matti Malinen omalta osaltaan sivusi avauspuheenvuorossaan. Haasteetonta pelkästään luotettavan tiedon tarjoaminen ei kuitenkaan ole, joten myös kirjastojen tarjoama neuvonta ja asiakkaiden informaatiolukutaito nousevat arvoonsa myös kirjastojen kokoelmiin liitettyjen avointen aineistojen kohdalla.
Lounaan jälkeen Kansalliskirjaston tutkimuskirjaston palvelujohtaja Johanna Lilja esitteli Kansalliskirjaston digitoituja kokoelmia ja erityisesti digitointiohjelmaa 2021-2024. Vuosittain Kansalliskirjasto digitoi noin 2 miljoona sivua erilaisia aineistoja uusista sanomalehdistä vanhempiin aineistoihin. Liljan esitys elävöitti mainiosti digitoinnin vaatimaa työmäärää ja siihen liittyviä kustannuksia. Tekijänoikeuksien vuoksi kaikkea digitoitua aineistoa ei voida vielä avata vapaaseen käyttöön, mutta aineistoihin on pääsy kaikissa vapaakappalekirjastoissa, kuten meillä. Suur-Savon sukututkimusyhdistyksen puheenjohtaja Veikko Hokkanen muistutti kommenttipuheenvuorossaan Kansalliskirjaston digitoitujen aineistojen, joista sanomalehdet ovat sukututkijoiden käytetyin aineisto, olevan myös sukututkijoille tärkeä aarreaitta, jonne tutkijan on luontevaa jatkaa kirkonkirjojen selvittelyn jälkeen.
Yleisten kirjastojen e-aineistojen tarjontaa on tähän mennessä vaikeuttanut eri palvelualustojen moninaisuus ja aineistojen saatavuus kustantajilta. Tätä tilannetta korjaamaan on suunniteltu valtakunnallista yhden luukun e-kirjastoa, jonka toteuttamisen selvitystyötä on tehty Yleisten kirjastojen digitaalisen median palvelukonsepti –hankkeessa. Hankkeen projektipäällikkö Suvi Sivulainen esitteli yhteisen e-kirjaston tavoitteita ja haasteita, joissa riittää varmasti vielä työstämistä. Toteutuessaan yhteinen e-kirjasto edistää kuitenkin valtavasti digitaalisten aineistojen tasapuolista saatavuutta yli kuntarajojen.
Päivän toisena tietoiskuna Anna Lindfors, CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksesta, esitteli avointen oppimateriaalien kirjastoa. Avoimet oppimateriaalit ovat digitaalisia, maksuttomia ja Creative Commons -lisensoituja opetukseen, oppimiseen ja koulutukseen tehtyjä aineistoja, jotka mahdollistavat opiskelijalle ajasta ja paikasta riippumattoman käytön sekä opettajille materiaaleja ja ideoita opetuksen toteuttamiseen. Palvelusta löytyvät oppimateriaalit voivat olla hyvin moninaisia ja kohdennettuja eri koulutusasteille.
Kansalaistiede on tutkimusta, jonka tavalliset ihmiset toteuttavat yhteistyössä tutkijoiden kanssa. Jyväskylän yliopiston Professori Raija Hämäläinen kertoi näkökulmia vastuulliseen kansalaistieteeseen Horizon 2020 –hankkeessa toteutetun kyselyn perusteella. Kansalaistiede lisää osaltaan tieteen avoimuutta ja luo mahdollisuuksia vastuulliseen tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Samalla se on tärkeä osa elinikäistä oppimista sekä kriittisen informaatiolukutaidon ja ajattelun kehittämistä.
Kansalaistieteen keinoja on hyödynnetty luonnontieteissä, kuten biologiassa (esimerkiksi perhostutkimus, pihapiirin lintuhavainnot eli Pihabongaus), ja vaikkapa arkeologiassa. Kansalaisilla on tärkeä rooli esim. aineiston keräämisessä – tutkijoilla ei ole aina resursseja ison tutkimusaineiston keräämiseen. Osallistujat ovat olleet tutkimuksen mukaan hyvin sitoutuneita kansalaistieteen tutkimusprojekteihin. Yleisesti ottaen tieteen kansalaisharrastajat ovat korkeasti koulutettuja ja työelämässä edelleen mukana olevia. Noin neljännes harrastajista on eläkkeellä.
Iltapäivän loppu puolella sisältöjohtaja Pia Puntanen Sodan ja rauhan keskus Muistista kertoi kesäkuun alussa Mikkelissä avatusta humanistis-yhteiskuntatieteellisetä tiedekeskuksesta, johon on yhdistetty 1970-luvulla perustettu Päämajamuseo. Tiedekeskus kannustaa tekemällä oppimiseen, yhdistää historiatietoja ja -taitoja sekä toimii tutkimuksen testausalustana. Muistin näyttelyt ovat vuorovaikutteisia ja tarinalliset näyttelyt mahdollistavat katsojalle samaistumisen sodan kokeneen ihmisen elämään.
Päivän viimeinen puhuja oli Osmo Kimmo, joka kertoi vapaaehtoistyönä toteutetusta sotapolku.fi -verkkopalvelusta, joka avautui Suomen itsenäisyyspäivänä 6.12.2016. Sotapolku.fi -verkkopalvelu on avoimesti käytettävissä oleva palvelu, joka valtakunnallinen matrikkeli vuosien 1939-1945 sodissamme palvelleista sotilaista ja lotista. Hankkeessa kuvataan joukko-osastojen sotapolut digitaalisen karttapohjaan. Digitaaliselle kartalle tallennettuihin karttapisteisiin tallennetaan ajankohta ja kuvaukset tapahtumista. Tietoja täydennetään linkeillä sotapäiväkirjoihin ja valokuviin. Tietojen koostaminen on hankalaa, koska digitaalista materiaalia on vähän ja lähteissä olevat tiedot ovat puutteellisia. Lisäksi tarvitaan paljon tietojen yhdistelyä. Palvelu päivittyy jatkuvasti.
Briefly in English
The Eastern Finland Regional Administrative Agency organised the library days of eastern Finland, formed as a tradition, with the aim of bringing together library professionals from all the library sectors in eastern Finland. The theme of the day was the openness of knowledge, approached from the perspectives of open science, citizen science, and the accessibility of information. One of the issues to be considered was how libraries can support inclusion in the production of information and what role libraries play in the distribution of information. The seminar day was part of the 2021 Year of Research-based Knowledge, where domestic actors bring together studied information to us all.
In a day there was a debate about open science, what it means and why it is being done. The day included a panel discussion on open science and publishing and what they mean for scientific and public libraries. The panel discussion included the perspective of scientific libraries, the perspective of general libraries, the perspective of the researcher, and the perspective of the publisher. The afternoon focused on the availability and accessibility of digital materials, where issues were addressed from a digitization perspective. The day included two briefings in library projects related the national digital library and open learning materials. At the end of the day, we were still acquainted with citizen science, Memory — Science Center and military historical web service sotapolku.fi.
Tomi Rosti, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tutkimuksen tutki | Research support
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services
Juho Jussila, tietoasiantuntija | Information Specialist
Marjut Perälä, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Tarja Turunen tietoasiantuntija | Information Specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection Services
Jukka Kananen, palvelupäällikkö | Head of Services
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and Publishing Services
