Avoimeen oppimiseen ja opetukseen -webinaari | Webinar report: Towards open learning and teaching

(Please, scroll down to read a brief summary in English.)

Oppimisen avoimuuden asiantuntijaryhmä järjesti 14.4.2021 Avoimeen oppimiseen ja opetukseen -webinaarin, jonka kohdeyleisönä olivat opettajat, oppimateriaalien tekijät ja opetuksen tukipalvelut. Ohjelma

Pienryhmissä paneuduttiin tekeillä oleviin kansallisiin suosituksiin: Avointen oppimateriaalien laatukriteerit, Avointen oppimateriaalien saavutettavuus, Avoimesta oppimisesta meritoituminen sekä Avointen oppimateriaalien palvelut, työkalut ja käytännöt. Näkökulmana oli opettajan ja oppimateriaalin tekijän rooli.

Luento-osuudessa käsiteltiin etäopetusta. Jari Laru puhui etäopetuksen hyvistä käytännöistä, Taru Kuhalampi esitteli kansallista Finna-hakupalvelua etäopetuksen tukena ja Anna Lindfors Avointen oppimateriaalien kirjastoa.

 

Avoimen tieteen organisaation kaavio. Avoimen tieteen ja tuktimuksen koordinaatiomalli perustuu työryhmien, asiantuntijaryhmien ja ohjausryhmän yhteistyöhön. Ohjausryhmässä on edustajia keskeisistä organisaatioista, ja sen tehtävä on hyväksyä suomalaiset avoimen tieteen ja tutkimuksen linjaukset. Seuraava kehä koostuu asiantuntijarymistä, jotka määrittelevät kärkiteemat ja pohtivat työryhmien jatkoa ja uusien perustamista. Määräaikaiset työryhmät edistävät tiettyjä, määriteltyjä tehtäviä.
Avoimen tieteen koordinaation kokonaisuudessa webinaari keskittyi oppimisen osa-alueeseen.

Millaista on laadukas avoin oppimateriaali?

Avointen oppimateriaalien laatukriteerit -työpajan veti Terhi Kaipainen (XAMK). Työpajassa tarkasteltiin laatukriteereitä ja niiden toimivuutta yhtenä työkaluna arvioida omaa avointa oppimateriaalia.

Ohjeistus määrittelee avointen oppimateriaalien laadulle viisi kriteeriä, joilla lisäksi on tarkempia osatekijöitä. Kriteerit ovat:

  • Sisältö. Laadukas avoin oppimateriaali on sisällöltään luotettavaa.
  • Oppimis- ja opetusmenetelmät. Laadukas avoin oppimateriaali mahdollistaa monenlaisia ja monipuolisia tapoja oppia ja opettaa.
  • Käytettävyys ja saavutettavuus. Laadukas avoin oppimateriaali on kaikille ja kaikissa tilanteissa mahdollisimman helposti käytettävissä.
  • Löydettävyys ja jakaminen. Laadukas avoin oppimateriaali on helposti löydettävissä ja käyttäjä tietää, millä ehdoilla hän voi levittää sitä eteenpäin.
  • Jatkojalostettavuus. Laadukasta avointa oppimateriaalia pidetään yllä ja päivitetään säännöllisesti. Lisäksi materiaalin tekemisessä hyödynnetään muita avoimia materiaaleja ja yhteiskehittämisen käytäntöjä.

Jokaisen kriteerin osatekijät on järjestetty kolmelle tasolle. Ensimmäisellä tasolla laadun osatekijät ovat (avoimen) oppimateriaalin perusominaisuuksia, esim. oppimateriaalin sisältö on ajantasaista ja luotettavaa. Toisen tason osatekijät kuvaavat laadultaan kehittyneempää avointa oppimateriaalia, esim. oppimateriaali on sovellettavissa erilaisiin käyttötilanteisiin, ja kolmas taso edistynyttä avointa oppimateriaalia, esim. oppimateriaalin ohessa on jaettu sen muokkaamiseen tarvittavat tiedostot.

Laatukriteeristöä pidettiin hyvin jäsenneltynä ja monipuolisesti eri näkökulmia huomioivana. Työpajan vilkkaassa keskustelussa ehdotettiin vielä muun muassa sen miettimistä, mitkä asiat menevät millekin tasolle, ja kyseenalaistettiin ajatus oppimistyyleistä, sekä haluttiin lisätä edistyneelle tasolle edellytys interaktiivisista osuuksista, jotka tukevat oppijan itsearviointia.

Haasteellisena pidettiin kriteeriä “Laadukas avoin oppimateriaali on kaikille ja kaikissa tilanteissa mahdollisimman helposti käytettävissä.” Onko tätä mahdollista tietää, saati varmistaa? Mietimme myös laatukriteeristön ja saavutettavuuslinjauksen yhteyttä: Sisältyykö saavutettavuus laatuun vai laatu saavutettavuuteen?

Saavutettavuuden saavuttaminen

Anne Kärjen (SAMK) fasilitoimassa Avointen oppimateriaalien saavutettavuus -työpajassa keskityttiin pohtimaan tekijän näkökulmaa tekeillä olevassa oppaassa. Mietimme muun muassa, onko opas ymmärrettävä ja mitä siihen tulisi vielä lisätä. Oppaan mukaan saavutettavuuden huomioiva oppimateriaalin tekijä tutustuu saavutettavuusohjeistuksiin ja -kriteereihin, käyttää hyödyntämiensä välineiden saavutettavuusominaisuuksia, kuvailee oppimateriaalinsa saavutettavuutta sekä kuuntelee palautetta ja kehittää materiaalia sen perusteella.

Työpajalaisten mielestä kriteeristöön olisi lisättävä enemmän tietoa ns. matalan kynnyksen mahdollisuuksista alkuun pääsemiseksi sekä termien selityksiä. Ehdotettiin myös tasoja samaan tapaan kuin laatusuosituksessa, mikä kuitenkin on hankalaa, koska saavutettavuuskriteerit perustuvat lainsäädäntöön. Jatkokehittämisen kannalta oleellisena pidettiin kysymystä siitä, miten organisaatiot velvoitetaan tukemaan saavutettavuusosaamisen kehittämistä sekä seuraamaan erilaisten apuneuvojen kehittymistä (esim. automaattinen suomenkielinen tekstitys) ja hankkimaan niitä.

Avoimesta oppimisesta meritoituminen

Avoimeen oppimiseen ja opetukseen -verkkotapahtuman ensimmäisen osan toisessa työpajassa tutustuttiin luonnokseen, joka koski suositusta meritoitumiselle oppimisen ja oppimateriaalien avoimuudesta. Luonnokseen kaivattiin kehitysideoita sekä kommentteja ja niitä kerättiin Jamboardin avustuksella pienryhmässä, jota veti Miki Kallio Oulun Yliopistosta. Eniten hämmennystä luonnoksessa aiheutti kohta, jossa meriittejä saisi valikoiduista oppimateriaaleista. Työpajaan osallistuneet kummastelivat mitä valikoitu oppimateriaali pitää sisällään. Toisessa kohtaa luonnosta ehdotettiin, että meriittejä saisi kaikista oppimateriaaleista, mikä saikin kannatusta.

Avoimia kommentteja suollettiin Jamboardiin kiitettävä määrä. Siellä mm. kannustettiin puhumaan meriittien saajien kohdalla myös muista ammattilaisista opettajien ohella. Lisäksi kommenteissa hyvinä asioina nousivat esille mm. lisenssivaihtoehdot sekä pysyvät tunnisteet, jotka oli mainittu luonnoksessa. Haasteena nähtiin mm. oppimateriaalin monimuotoisuus sekä vaikuttavuuden mittaaminen.

Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden linjauksen neljännessä kohdassa oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden kehittämiseksi tehtyä työtä arvostetaan meritoitumiskriteereissä ja työtehtävien suunnittelussa, joten meritoitumisen linjauksen kehitystyö jatkuu linjauksen päivityksen yhteydessä.

Tukea “härpäkkeiden” käyttöönottoon

Anna Lindfors CSC:stä (Tieteen tietotekniikan keskus Oy) veti työpajan, jossa käsiteltiin vielä kesken olevaa neljättä osalinjausta. Se kuvaa avointen oppimateriaalien palveluita, työkaluja ja käytäntöjä. Suositus keskittyy siis pitkälti tekniseen puoleen. Sen on tarkoitus valmistua ensi vuonna.

Lindfors korosti vahvasti avointen oppimateriaalien käytön olevan vapaaehtoisuuteen perustuvaa. Siihen kannustetaan mm. antamalla tukea ja suosituksia. Osalinjauksessa muotoillaan kansallinen suositus käytännöistä ja työkaluista, joilla taataan, että avoimet oppimateriaalit löytyvät helposti, toimivat erilaisissa ympäristöissä, ovat helposti käytettävissä uudestaan, ja niitä voi sujuvasti kehittää edelleen.

Teknisiä työkaluja ja palveluita eli meikäläisittäin ”härpäkkeitä” on saatavilla todella paljon. Tarkoituksena ei ole kuitenkaan antaa valmiita listauksia niistä, niin mukavalta kuin ajatus tuntuukin. Suositus avaa periaatteita ja kysymyksiä, joita opettajien ja organisaatioiden tulisi ottaa huomioon, kun ne valitsevat työkaluja avointen oppimateriaalien laatimiseen. Suositeltavia käytäntöjä nostetaan esille.

Suosituksen yleiset kategoriat ovat:

  • Lisensointi, tekijänoikeudet ja yksityisyydensuoja
  • Työkalujen tuki sekä hankintatuki järjestelmille
  • Toimituksellinen tuki, saavutettavuus ja julkaisu

Opetusta se on etäopetuskin!

Yliopistonlehtori Jari Laru Oulun yliopiston oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksiköstä kertoi etäopetuksen hyvistä käytänteistä. Näin korona-aikaan etäopetus on saattanut aiheuttaa monille opettajille harmaita hiuksia ja unettomia öitä: Kuinka tarjota opiskelijoille monipuolisia oppimiskokemuksia verkon välityksellä? Huolimatta siitä, missä oppiminen ja opetus tapahtuu, opettaminen on nykyään ennen kaikkea oppimisen ja oppimisprosessien suunnittelua. Opettajan tärkein tehtävä on auttaa oppijaa oppimaan. Oppimisympäristö puolestaan on oppimisen konteksti: Paikka, jossa oppimista tapahtuu. Tämä paikka voi olla myös verkossa.

Viimeistään pakkoetäopetuksen myötä monien meistä oli tutustuttava digitaalisten välineiden hyödyntämiseen osana opetusta, mutta kyseessä tuskin on ohimenevä ilmiö. Digitaaliset kompetenssit kuuluvat nykyaikaisen opettajan osaamispakkiin. Testaa omat digikompetenssisi.

Laru on varsin ihailtavasti toteuttanut useimpia normiolosuhteissa käyttämiään opetusmenetelmiä myös korona-aikana: muun muassa demonstraatio, peli, ohjattu ryhmäkeskustelu, avoin ryhmäkeskustelu, luento/puhe, kyselevä luento, projekti, tiimityöskentely, seminaari. Tässäpä ideoita itse kullekin oman opetuksen suunnitteluun!

Muutama muu linkkivinkki:

Avoimet oppimateriaalit käyttöön

Webinaarissa esiteltiin kaksi hakupalvelua, joiden kautta voi etsiä kotimaista, avointa oppimateriaalia omaan käyttöönsä. Ensimmäinen on opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja CSC:n kehittämä Avointen oppimateriaalien kirjasto (aoe), joka toimii myös avointen oppimateriaalien kuvailu- ja julkaisualustana. Avointen oppimateriaalien kirjastoon voi tallentaa minkä tahansa oppiasteen digitaalista oppimateriaalia muiden löydettäväksi. Vuoden käytössä olleesta palvelusta löytyy tällä hetkellä noin 1300 erilaista oppimateriaalia. Oppimateriaaleihin valitaan CC- eli Creative Commons-lisenssi, joka kertoo, miten oppimateriaalia saa käyttää ja voiko sitä esimerkiksi muokata omiin tarpeisiin sopivaksi. Monista oppimateriaaleista on tarjolla esikatselunäkymä, joka auttaa hahmottamaan materiaalin sisältöä yhdellä silmäyksellä. Avoimen oppimateriaalin voi ladata omalle koneelleen ja upottaa vaikkapa Moodleen, tai jakaa opiskelijoille linkkinä. Palveluun voi luoda myös erilaisia kokoelmia; aiheeseen sopien kannattaa kurkata vaikkapa Avoin julkaiseminen opetuksessa ja oppimisessa-kokoelma.

CSC:n Anna Lindfors nosti esityksessään esiin avoimen oppimateriaalin käytön monia hyviä puolia: materiaaliin pääsee käsiksi kuka tahansa mistä tahansa, ilman käyttäjätunnuksia. Oppimateriaali jää myös opiskelijoiden käyttöön kurssin sulkeuduttua puhumattakaan siitä, että avoin materiaali tuo näkyvyyttä sen tekijälle. Parhaassa tapauksessa avoin oppimateriaali lisää myös opetusyhteistyötä ja luo verkostoja yli organisaatiorajojen.

Avointen oppimateriaalien kirjastoon kuvaillut ja ladatut oppimateriaalit löytyvät myös kansallisen Finnan kautta, joka oli toinen webinaarissa esitelty hakupalvelu. Kirjasto-, museo- ja arkistoaineistojen hakupalveluna tutuksi tullut Finna on siis paikka, josta voi jatkossa etsiä myös avoimia oppimateriaaleja. Aoe-palveluun tallennettujen avointen oppimateriaalien lisäksi Finna tarjoaa yli 700 000 vapaasti hyödynnettävää aineistoa, joista suurin osa on kuvia. Finnan laajat rajausmahdollisuudet antavat hyvät työkalut aineiston rajaamiseen, oli sitten vailla valmista oppimateriaalia, artikkeleita, kuvia tai audiovisuaalista aineistoa. Avoimia oppimateriaaleja hakiessa rajauksia voi tehdä esimerkiksi koulutusasteen, oppimateriaalin tyypin ja oppiaineen, tutkinnon tai tieteenalan mukaan.

Vapaasti hyödynnettävät aineistot on Finnassakin varustettu CC-lisenssein. Jos CC-lisenssien tulkinta tuntuu vaikealta, saatiin webinaarissa siihenkin hyvä muistisääntö: mitä pidempi CC-lisenssi, sen rajatumpi käyttöoikeus.

Finnasta haettu esimerkkikuva kaupunkipuutarhasta. Kuvan tietue on kuvailtu ja sille on annettu CC-lisenssiksi CC BY 4.0.
Esimerkki hakupalvelu Finnan kautta löytyvästä vapaasti hyödynnettävästä aineistosta kuvailutietoineen ja jatkokäytön mahdollistavine CC-lisensseineen.
  • Tutustu Avointen oppimateriaalien kirjastoon videolla.
  • Tutustu Finnan avointen oppimateriaalien hakuun videolla.

 

Brief summary

On 14 April 2021, the Expert Panel in Open Education organised a webinar on Open Learning and Teaching. It was targeted at teachers, creators of learning materials and teaching support services. The half-day event of lectures and group work was organised in Finnish.

In breakout rooms, the participants discussed the national recommendations that are currently in preparation: Quality Criteria for Open Educational Resources, Accessibility in Open Educational Resources, Open Education and Merits, and Services, Tools and Practices for Open Learning.

Jari Laru gave a lecture about good practices for distance learning. Taru Kuhalampi demonstrated how the Finna search service can support distance education and Anna Lindfors presented the Library of Open Educational Resources.

 

Marja Aho, tietoasiantuntija | Information Specialist
Kaisa Hartikainen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Riitta Holopainen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | Senior Information Specialist
Taisa Sallinen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services

Jaa tämä / Share this
Share

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.