Avoimeen oppimiseen ja opetukseen -webinaari | Webinar report: Towards open learning and teaching

(Please, scroll down to read a brief summary in English.)

Oppimisen avoimuuden asiantuntijaryhmä järjesti 14.4.2021 Avoimeen oppimiseen ja opetukseen -webinaarin, jonka kohdeyleisönä olivat opettajat, oppimateriaalien tekijät ja opetuksen tukipalvelut. Ohjelma

Pienryhmissä paneuduttiin tekeillä oleviin kansallisiin suosituksiin: Avointen oppimateriaalien laatukriteerit, Avointen oppimateriaalien saavutettavuus, Avoimesta oppimisesta meritoituminen sekä Avointen oppimateriaalien palvelut, työkalut ja käytännöt. Näkökulmana oli opettajan ja oppimateriaalin tekijän rooli.

Luento-osuudessa käsiteltiin etäopetusta. Jari Laru puhui etäopetuksen hyvistä käytännöistä, Taru Kuhalampi esitteli kansallista Finna-hakupalvelua etäopetuksen tukena ja Anna Lindfors Avointen oppimateriaalien kirjastoa.

 

Avoimen tieteen organisaation kaavio. Avoimen tieteen ja tuktimuksen koordinaatiomalli perustuu työryhmien, asiantuntijaryhmien ja ohjausryhmän yhteistyöhön. Ohjausryhmässä on edustajia keskeisistä organisaatioista, ja sen tehtävä on hyväksyä suomalaiset avoimen tieteen ja tutkimuksen linjaukset. Seuraava kehä koostuu asiantuntijarymistä, jotka määrittelevät kärkiteemat ja pohtivat työryhmien jatkoa ja uusien perustamista. Määräaikaiset työryhmät edistävät tiettyjä, määriteltyjä tehtäviä.
Avoimen tieteen koordinaation kokonaisuudessa webinaari keskittyi oppimisen osa-alueeseen.

Millaista on laadukas avoin oppimateriaali?

Avointen oppimateriaalien laatukriteerit -työpajan veti Terhi Kaipainen (XAMK). Työpajassa tarkasteltiin laatukriteereitä ja niiden toimivuutta yhtenä työkaluna arvioida omaa avointa oppimateriaalia.

Ohjeistus määrittelee avointen oppimateriaalien laadulle viisi kriteeriä, joilla lisäksi on tarkempia osatekijöitä. Kriteerit ovat:

  • Sisältö. Laadukas avoin oppimateriaali on sisällöltään luotettavaa.
  • Oppimis- ja opetusmenetelmät. Laadukas avoin oppimateriaali mahdollistaa monenlaisia ja monipuolisia tapoja oppia ja opettaa.
  • Käytettävyys ja saavutettavuus. Laadukas avoin oppimateriaali on kaikille ja kaikissa tilanteissa mahdollisimman helposti käytettävissä.
  • Löydettävyys ja jakaminen. Laadukas avoin oppimateriaali on helposti löydettävissä ja käyttäjä tietää, millä ehdoilla hän voi levittää sitä eteenpäin.
  • Jatkojalostettavuus. Laadukasta avointa oppimateriaalia pidetään yllä ja päivitetään säännöllisesti. Lisäksi materiaalin tekemisessä hyödynnetään muita avoimia materiaaleja ja yhteiskehittämisen käytäntöjä.

Jokaisen kriteerin osatekijät on järjestetty kolmelle tasolle. Ensimmäisellä tasolla laadun osatekijät ovat (avoimen) oppimateriaalin perusominaisuuksia, esim. oppimateriaalin sisältö on ajantasaista ja luotettavaa. Toisen tason osatekijät kuvaavat laadultaan kehittyneempää avointa oppimateriaalia, esim. oppimateriaali on sovellettavissa erilaisiin käyttötilanteisiin, ja kolmas taso edistynyttä avointa oppimateriaalia, esim. oppimateriaalin ohessa on jaettu sen muokkaamiseen tarvittavat tiedostot.

Laatukriteeristöä pidettiin hyvin jäsenneltynä ja monipuolisesti eri näkökulmia huomioivana. Työpajan vilkkaassa keskustelussa ehdotettiin vielä muun muassa sen miettimistä, mitkä asiat menevät millekin tasolle, ja kyseenalaistettiin ajatus oppimistyyleistä, sekä haluttiin lisätä edistyneelle tasolle edellytys interaktiivisista osuuksista, jotka tukevat oppijan itsearviointia.

Haasteellisena pidettiin kriteeriä “Laadukas avoin oppimateriaali on kaikille ja kaikissa tilanteissa mahdollisimman helposti käytettävissä.” Onko tätä mahdollista tietää, saati varmistaa? Mietimme myös laatukriteeristön ja saavutettavuuslinjauksen yhteyttä: Sisältyykö saavutettavuus laatuun vai laatu saavutettavuuteen?

Saavutettavuuden saavuttaminen

Anne Kärjen (SAMK) fasilitoimassa Avointen oppimateriaalien saavutettavuus -työpajassa keskityttiin pohtimaan tekijän näkökulmaa tekeillä olevassa oppaassa. Mietimme muun muassa, onko opas ymmärrettävä ja mitä siihen tulisi vielä lisätä. Oppaan mukaan saavutettavuuden huomioiva oppimateriaalin tekijä tutustuu saavutettavuusohjeistuksiin ja -kriteereihin, käyttää hyödyntämiensä välineiden saavutettavuusominaisuuksia, kuvailee oppimateriaalinsa saavutettavuutta sekä kuuntelee palautetta ja kehittää materiaalia sen perusteella.

Työpajalaisten mielestä kriteeristöön olisi lisättävä enemmän tietoa ns. matalan kynnyksen mahdollisuuksista alkuun pääsemiseksi sekä termien selityksiä. Ehdotettiin myös tasoja samaan tapaan kuin laatusuosituksessa, mikä kuitenkin on hankalaa, koska saavutettavuuskriteerit perustuvat lainsäädäntöön. Jatkokehittämisen kannalta oleellisena pidettiin kysymystä siitä, miten organisaatiot velvoitetaan tukemaan saavutettavuusosaamisen kehittämistä sekä seuraamaan erilaisten apuneuvojen kehittymistä (esim. automaattinen suomenkielinen tekstitys) ja hankkimaan niitä.

Avoimesta oppimisesta meritoituminen

Avoimeen oppimiseen ja opetukseen -verkkotapahtuman ensimmäisen osan toisessa työpajassa tutustuttiin luonnokseen, joka koski suositusta meritoitumiselle oppimisen ja oppimateriaalien avoimuudesta. Luonnokseen kaivattiin kehitysideoita sekä kommentteja ja niitä kerättiin Jamboardin avustuksella pienryhmässä, jota veti Miki Kallio Oulun Yliopistosta. Eniten hämmennystä luonnoksessa aiheutti kohta, jossa meriittejä saisi valikoiduista oppimateriaaleista. Työpajaan osallistuneet kummastelivat mitä valikoitu oppimateriaali pitää sisällään. Toisessa kohtaa luonnosta ehdotettiin, että meriittejä saisi kaikista oppimateriaaleista, mikä saikin kannatusta.

Avoimia kommentteja suollettiin Jamboardiin kiitettävä määrä. Siellä mm. kannustettiin puhumaan meriittien saajien kohdalla myös muista ammattilaisista opettajien ohella. Lisäksi kommenteissa hyvinä asioina nousivat esille mm. lisenssivaihtoehdot sekä pysyvät tunnisteet, jotka oli mainittu luonnoksessa. Haasteena nähtiin mm. oppimateriaalin monimuotoisuus sekä vaikuttavuuden mittaaminen.

Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden linjauksen neljännessä kohdassa oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden kehittämiseksi tehtyä työtä arvostetaan meritoitumiskriteereissä ja työtehtävien suunnittelussa, joten meritoitumisen linjauksen kehitystyö jatkuu linjauksen päivityksen yhteydessä.

Tukea “härpäkkeiden” käyttöönottoon

Anna Lindfors CSC:stä (Tieteen tietotekniikan keskus Oy) veti työpajan, jossa käsiteltiin vielä kesken olevaa neljättä osalinjausta. Se kuvaa avointen oppimateriaalien palveluita, työkaluja ja käytäntöjä. Suositus keskittyy siis pitkälti tekniseen puoleen. Sen on tarkoitus valmistua ensi vuonna.

Lindfors korosti vahvasti avointen oppimateriaalien käytön olevan vapaaehtoisuuteen perustuvaa. Siihen kannustetaan mm. antamalla tukea ja suosituksia. Osalinjauksessa muotoillaan kansallinen suositus käytännöistä ja työkaluista, joilla taataan, että avoimet oppimateriaalit löytyvät helposti, toimivat erilaisissa ympäristöissä, ovat helposti käytettävissä uudestaan, ja niitä voi sujuvasti kehittää edelleen.

Teknisiä työkaluja ja palveluita eli meikäläisittäin ”härpäkkeitä” on saatavilla todella paljon. Tarkoituksena ei ole kuitenkaan antaa valmiita listauksia niistä, niin mukavalta kuin ajatus tuntuukin. Suositus avaa periaatteita ja kysymyksiä, joita opettajien ja organisaatioiden tulisi ottaa huomioon, kun ne valitsevat työkaluja avointen oppimateriaalien laatimiseen. Suositeltavia käytäntöjä nostetaan esille.

Suosituksen yleiset kategoriat ovat:

  • Lisensointi, tekijänoikeudet ja yksityisyydensuoja
  • Työkalujen tuki sekä hankintatuki järjestelmille
  • Toimituksellinen tuki, saavutettavuus ja julkaisu

Opetusta se on etäopetuskin!

Yliopistonlehtori Jari Laru Oulun yliopiston oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksiköstä kertoi etäopetuksen hyvistä käytänteistä. Näin korona-aikaan etäopetus on saattanut aiheuttaa monille opettajille harmaita hiuksia ja unettomia öitä: Kuinka tarjota opiskelijoille monipuolisia oppimiskokemuksia verkon välityksellä? Huolimatta siitä, missä oppiminen ja opetus tapahtuu, opettaminen on nykyään ennen kaikkea oppimisen ja oppimisprosessien suunnittelua. Opettajan tärkein tehtävä on auttaa oppijaa oppimaan. Oppimisympäristö puolestaan on oppimisen konteksti: Paikka, jossa oppimista tapahtuu. Tämä paikka voi olla myös verkossa.

Viimeistään pakkoetäopetuksen myötä monien meistä oli tutustuttava digitaalisten välineiden hyödyntämiseen osana opetusta, mutta kyseessä tuskin on ohimenevä ilmiö. Digitaaliset kompetenssit kuuluvat nykyaikaisen opettajan osaamispakkiin. Testaa omat digikompetenssisi.

Laru on varsin ihailtavasti toteuttanut useimpia normiolosuhteissa käyttämiään opetusmenetelmiä myös korona-aikana: muun muassa demonstraatio, peli, ohjattu ryhmäkeskustelu, avoin ryhmäkeskustelu, luento/puhe, kyselevä luento, projekti, tiimityöskentely, seminaari. Tässäpä ideoita itse kullekin oman opetuksen suunnitteluun!

Muutama muu linkkivinkki:

Avoimet oppimateriaalit käyttöön

Webinaarissa esiteltiin kaksi hakupalvelua, joiden kautta voi etsiä kotimaista, avointa oppimateriaalia omaan käyttöönsä. Ensimmäinen on opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja CSC:n kehittämä Avointen oppimateriaalien kirjasto (aoe), joka toimii myös avointen oppimateriaalien kuvailu- ja julkaisualustana. Avointen oppimateriaalien kirjastoon voi tallentaa minkä tahansa oppiasteen digitaalista oppimateriaalia muiden löydettäväksi. Vuoden käytössä olleesta palvelusta löytyy tällä hetkellä noin 1300 erilaista oppimateriaalia. Oppimateriaaleihin valitaan CC- eli Creative Commons-lisenssi, joka kertoo, miten oppimateriaalia saa käyttää ja voiko sitä esimerkiksi muokata omiin tarpeisiin sopivaksi. Monista oppimateriaaleista on tarjolla esikatselunäkymä, joka auttaa hahmottamaan materiaalin sisältöä yhdellä silmäyksellä. Avoimen oppimateriaalin voi ladata omalle koneelleen ja upottaa vaikkapa Moodleen, tai jakaa opiskelijoille linkkinä. Palveluun voi luoda myös erilaisia kokoelmia; aiheeseen sopien kannattaa kurkata vaikkapa Avoin julkaiseminen opetuksessa ja oppimisessa-kokoelma.

CSC:n Anna Lindfors nosti esityksessään esiin avoimen oppimateriaalin käytön monia hyviä puolia: materiaaliin pääsee käsiksi kuka tahansa mistä tahansa, ilman käyttäjätunnuksia. Oppimateriaali jää myös opiskelijoiden käyttöön kurssin sulkeuduttua puhumattakaan siitä, että avoin materiaali tuo näkyvyyttä sen tekijälle. Parhaassa tapauksessa avoin oppimateriaali lisää myös opetusyhteistyötä ja luo verkostoja yli organisaatiorajojen.

Avointen oppimateriaalien kirjastoon kuvaillut ja ladatut oppimateriaalit löytyvät myös kansallisen Finnan kautta, joka oli toinen webinaarissa esitelty hakupalvelu. Kirjasto-, museo- ja arkistoaineistojen hakupalveluna tutuksi tullut Finna on siis paikka, josta voi jatkossa etsiä myös avoimia oppimateriaaleja. Aoe-palveluun tallennettujen avointen oppimateriaalien lisäksi Finna tarjoaa yli 700 000 vapaasti hyödynnettävää aineistoa, joista suurin osa on kuvia. Finnan laajat rajausmahdollisuudet antavat hyvät työkalut aineiston rajaamiseen, oli sitten vailla valmista oppimateriaalia, artikkeleita, kuvia tai audiovisuaalista aineistoa. Avoimia oppimateriaaleja hakiessa rajauksia voi tehdä esimerkiksi koulutusasteen, oppimateriaalin tyypin ja oppiaineen, tutkinnon tai tieteenalan mukaan.

Vapaasti hyödynnettävät aineistot on Finnassakin varustettu CC-lisenssein. Jos CC-lisenssien tulkinta tuntuu vaikealta, saatiin webinaarissa siihenkin hyvä muistisääntö: mitä pidempi CC-lisenssi, sen rajatumpi käyttöoikeus.

Finnasta haettu esimerkkikuva kaupunkipuutarhasta. Kuvan tietue on kuvailtu ja sille on annettu CC-lisenssiksi CC BY 4.0.
Esimerkki hakupalvelu Finnan kautta löytyvästä vapaasti hyödynnettävästä aineistosta kuvailutietoineen ja jatkokäytön mahdollistavine CC-lisensseineen.
  • Tutustu Avointen oppimateriaalien kirjastoon videolla.
  • Tutustu Finnan avointen oppimateriaalien hakuun videolla.

 

Brief summary

On 14 April 2021, the Expert Panel in Open Education organised a webinar on Open Learning and Teaching. It was targeted at teachers, creators of learning materials and teaching support services. The half-day event of lectures and group work was organised in Finnish.

In breakout rooms, the participants discussed the national recommendations that are currently in preparation: Quality Criteria for Open Educational Resources, Accessibility in Open Educational Resources, Open Education and Merits, and Services, Tools and Practices for Open Learning.

Jari Laru gave a lecture about good practices for distance learning. Taru Kuhalampi demonstrated how the Finna search service can support distance education and Anna Lindfors presented the Library of Open Educational Resources.

 

Marja Aho, tietoasiantuntija | Information Specialist
Kaisa Hartikainen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Riitta Holopainen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | Senior Information Specialist
Taisa Sallinen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services

Jaa tämä / Share this
Share

Avointa tiedettä relaatiopelinä | Open Science as a relational game

(Please, scroll down to read in English.)

Kuluvan syyslukukauden aikana kirjasto tarjoaa avoimen tieteen opetusta tuttuun tapaan verkkokurssina. Kansallisesti tuotettu kurssi jakautuu neljään osioon, joissa on tarjolla paitsi yleistietoa avoimesta tieteestä myös omat kokonaisuutensa avoimesta julkaisemisesta, avoimesta datasta sekä avoimesta tutkimusprosessista. Opetusmateriaali, joka koostuu pääosin h5p-moduuleista, videoista ja oheislukemistosta, antaa kattavan ja ajankohtaisen kuvan avoimen tieteen tämän hetken tilasta. Materiaalissa on syvempää, omatoimista asioihin perehtymistä ajatellen tarjolla runsaasti linkkejä mm. suomalaisten yliopistojen avoimen tieteen sivustoille, erilaisiin oppaisiin, tietokantoihin ja moneen muuhun. Kyseessä on siis todellinen rautaisannos avointa tiedettä.

Yleiskuvausosiossa käydään läpi avoimen tieteen peruskäsitteitä ja suurimpia haasteita. Avoimen julkaisemisen osiossa opastetaan mm. valitsemaan avoimen tieteen eri vaihtoehdoista itselleen sopivimmat sekä tunnistamaan ja karttamaan saalistajajulkaisuja. Avoimen datan osiosta puolestaan löytyy tukea esimerkiksi datanhallintasuunnitelman tekemiseen, datan avaamiseen sekä näkökulmia juridisiin ja eettisiin kysymyksiin. Viimeisessä osiossa käsitellään avointa tutkimusprosessia sekä akateemisen yhteistyön että kansalaistieteen ja yhteiskunnan kannalta.

Opintojakson suorittaminen edellyttää opiskelijalta reflektoivaa kirjoitelmaa omasta oppimisestaan aiheen parissa ja omista avoimen tieteen hyödyntämismahdollisuuksistaan. Pakollisen tehtävän lisäksi voi opiskelija testata omaa osaamistaan relaatiopelillä.

Mikä ihmeen relaatiopeli?

Relaatiopelissä – tai tutummin relaatiossa – on ideana löytää toisiinsa liittyviä sanoja sekä mahdollinen loppuratkaisu. Kurssilla käytetty pelialusta toimii selaimessa ja on suomalaista tekoa useamman vuoden takaa. Kaikessa yksinkertaisuudessaan pelissä arvataan annettuun aloitussanaan mahdollisesti liittyviä sanoja, jotka kohdalle osuessaan avaavat uusia arvattavia sanoja, kunnes kaikki relaation laatijan peliin sisällyttämät sanat on saatu auki. Sana on tässä tapauksessa ymmärrettävä laajemmin kuin yksittäinen sana tai yhdyssana; se voi olla vaikkapa lausahdus, erisnimi tai muu useammasta osasta koostuva kokonaisuus. Relaatioita voi pelata osoitteessa hyotynen.iki.fi/relaatiot, josta löytyy lähes 600 eri aihepiireihin liittyvää relaatiota.

Syyslukukauden opintojaksolta kerätään opiskelijapalautetta sekä koko kurssista että erikseen relaatiosta. Saadun palautteen perusteella päätetään, onko relaatio käytössä myös kevätlukukaudella 2021 ensimmäistä kertaa tarjolla olevassa uudistuneessa avoimen tieteen opintojaksossa Basics of Open and Responsible Science: Open Access Publishing and Research Data. Uutuuskurssi on yksi Itä-Suomen yliopiston YUFE-verkostolle (Young Universities for the Future of Europe) tarjoamista opintojaksoista.

P.S. Opintojaksolla käytetty relaatio on 575 Open science (O).

Kuvakaappaus aloitetusta relaatiosta. A screen capture of a started relational game.
Open science -relaation tilanne muutaman arvauksen jälkeen. | The situation of the open science relational game after a few guesses.

During the current fall semester, the library offers open science teaching in the familiar way as an online course. The nationally produced course is divided into four sections, offering not only general information on open science but also its own entities on open publishing, open data, and an open research process. The educational material, consisting mostly of h5p modules, videos and supplementary reading, provides a comprehensive and timely view of the current state of open science. There are plenty of links to open science sites in Finnish universities, various guides, databases etc. in order to support independent learning. So this is really an information pack about open science.

The general description section goes through the basic concepts and greatest challenges of open science. The Open Publication section provides guidance on selecting the most suitable options for open science and identifying and shunning predatory publications. The Open Data section, on the other hand, offers support for issues such as making a data management plan, opening data, and perspectives on legal and ethical issues. The final section discusses the open research process, both in terms of academic collaboration and in terms of civic science and society.

Completion of the course requires students to write a reflexive essay on their own learning in the subject and their own opportunities to exploit open science. In addition to the compulsory task, students can test their own competence with a relational game.

What on earth is a relational game?

In a relational game – or more familiar relation – the idea is to find related words, as well as a possible end result. The game platform of the course works on the browser and is a Finnish act from years back. In all its simplicity, the player guesses any words associated with the given starting word, which, when hit, open up new words to be guessed until all words included in the game by the author of the relation have been opened. In this case, a word must be understood more broadly than a single word or a compound word; it may be, say, a statement, a proper name, or any other entity consisting of several parts. The relational game can be played at hyotynen.iki.fi/relaatiot (user interface in Finnish only), where nearly 600 relations associated to different topics can be found.

Student feedback is collected from the fall semester course, both on the entire course and separately on the relational game. Based on the feedback received, it will be decided whether the relational game will also be in place in the renewed open science course offered for the first time in the spring semester 2021, Basics of Open and Responsible Science: Open Access Publishing and Research Data. The novelty course is one of the courses offered by the University of Eastern Finland to the Yufe network (Young Universities for the Future of Europe).

P.S. The relational game used in the study module is 575 Open science (O).

Marja Kuittinen
Tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services

Jaa tämä / Share this
Share

Miten Open Access (OA) näkyy oppimateriaaleissa ja mikä on kirjaston rooli tässä? | How is Open Access (OA) visible in educational resources and what is the library’s role in this?

Oppimateriaalia on hyvin monenlaista, oppimateriaali voi olla esimerkiksi tekstiä, kuvia, videota, infograafeja tai vaikka dataa. Kirjaston rooli perinteisesti ja yhä edelleen on hankkia nimenomaan kirjallista aineistoa oppimateriaaleina käytettäväksi. Aineisto voi olla yhtä hyvin painettua kuin digitaalista, verkon välityksellä käytettävää.  Avoimet oppimateriaalit ovat verkkoaineistoa, jonka käyttöä eivät rajoita lisenssisopimukset, aika tai paikka. Kirjaston hankkimissa verkkoaineistoissa voi olla rajoituksia sen mukaan, onko opiskelija ilmoittautunut läsnäolevaksi sekä samanaikaisten käyttäjien määrän suhteen. Aineisto voi myös vaatia erillisen käyttöalustan, kuten lukuohjelman, jotta sitä voidaan lukea. Avoimien oppimateriaalien käyttö helpottaa siten sekä yliopiston perusopiskelijoiden että erilaisten jatkuvan oppimisen oppijoiden pääsyä aineistoihin.

Kirjaston tavoitteena on tuoda avoin oppiminen näkyviin osana avointa tiedettä, kannustaa opettajia hyödyntämään avointa oppimateriaalia sekä avaamaan itse tuottamaansa oppimateriaalia. Kirjaston omassa opetuksessa ja oppimateriaaleissa panostetaan myös avoimuuteen, joten pedagogisia ja teknisiä ratkaisuja on kirjastossa mietitty siltäkin kannalta.

Oppimateriaaliksi sopivan materiaalin löytäminen voi olla joskus hankalaa. Kirjasto voi tarjota apua opettajille aineistojen kartoittamiseen. Lopullinen päätösvalta oppimateriaalin valinnassa on luonnollisesti aina opettajalla. Myös opettajien omien oppimateriaalien avaamista halutaan edistää osana avoimen tieteen työtä. Kirjaston opettajat ovat avanneet tuottamiaan oppimateriaaleja monin tavoin. Kirjaston oppimateriaalia on jaettu avoimesti saataville niin Moodlen, Youtuben kuin esimerkiksi WordPressin kautta. Oppimateriaalien löydettävyyden edistämiseksi niitä on myös kuvailtu soveltuvin osin kansalliseen avointen oppimateriaalien kirjastoon.

Oppimateriaalia avatessa on huomioitava useita seikkoja:

  • saavutettavuus, onhan materiaali saavutettavaa?
  • tekijäoikeudet, onhan toisten tuottaman sisällön osalta luvat kunnossa ja tekijät merkitty asianmukaisesti?
  • tietosuoja, sisältääkö materiaali henkilötietoja esimerkiksi opiskelijoista ja miten ne voidaan poistaa?
  • lisensointi, käyttöehdot kannattaa ilmaista selkeästi eli kertoa millä ehdoilla avattava materiaali on jatkokäytettävissä. Tähän kannattaa käyttää Creative Commons -lisenssejä
  • kuvailu, varmista materiaalin löydettävyys liittämällä siihen kuvailevia tietoja (metadataa). Voit tallentaa materiaalisi avointen oppimateriaalien kirjastoon luotettavaan säilytykseen ja kuvailla sen siellä. Kuvailu kannattaa muistaa myös muita palveluja käyttäessä, kerro selkeästi mitä materiaali sisältää ja liitä siihen kuvailevia asiasanoja.

Oppimateriaalien avoimuus on yhä tärkeämpää, se tukee jatkuvaa oppimista ja varmistaa luotettavan tiedon saamisen jokaiselle. Toivottavasti OA näkyy entistä enemmän myös oppimateriaaleissa.

Sanapilvi avoimeen oppimateriaaliin littyvistä sanoista

There are many types of educational resources; resources may consist of text, images, videos, infographics or data. The role of the library has traditionally been, and is today, to acquire written material for use as educational resources. The material may be printed or digital, online material. Open Access materials are online resources, which are not limited in use by licensing agreements, time or place. Online resources acquired by the library may be limited depending on whether the student has registered as present and depending on the number of simultaneous users. The resource may also require a separate user platform, such as a reader program, for access. Using Open Access materials will thus make it easier for university students and various types of continuous learning students to access the resources.

The library’s goal is to make open learning a visible part of open science, encourage teachers to utilise open educational resources and make material they have produced themselves available. The library also emphasises openness in teaching and educational resources it uses: thus library teachers have considered the pedagogic and technical solutions from the point of view of open access.

Finding the best material for educational resources may sometimes be a challenge. The library can offer teachers help with mapping their options. The teachers naturally make the final decisions concerning their educational resources. The library also wants to promote the opening up of material produced by the teachers as part of open science efforts. Library teachers have made educational material they have produced available in many ways. Library teaching material has been shared openly on Moodle, YouTube and WordPress, for example. To promote educational resource accessibility, the resources have also been described in the national Library of Open Educational Resources, where applicable.

Several factors must be considered when making educational resources openly available:

  • accessibility – is the material accessible?
  • copyright – do you have permission to use material produced by someone else and have you given due credit?
  • data protection –- does the material contain personal data on students, for example, and how can it be removed?
  • licencing – you should express terms of use clearly, i.e. explain which terms govern the further use of the material. A good way for that is to use Creative Commons licences.
  • description – ensure that your material can be found by adding descriptive information (metadata) to it. You can save your material in the Library of Open Educational Resources for safekeeping and provide a description for it there. If you use other services, also remember the description; provide a concise description of the content of the material and add keywords.

It is increasingly important to use open educational resources; they support continuous learning and ensure access to reliable information for everyone. That is why OA is important and will hopefully become even more integral part of educational resources.

Anne Karhapää, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Jaa tämä / Share this
Share

Tieto hukassa? | Missing information?

(Please, scroll down to read briefly in English.)

Kuva: Pixabay (CC0)

Useimmissa UEFin oppiaineissa opintoihin sisältyy kirjaston järjestämä tiedonhaun kurssi, tavallisimmin kandidaatinseminaarin yhteydessä. Mutta tiedonlähteet muuttuvat nopeasti, ainakin ulkoasultaan niin, että jo graduvaiheessa voi ihmetyttää, mistä kummasta tarvittavat kirjat ja artikkelit nyt löytää. Työelämässä välillä toimineella opiskelijalla taas voi olla pitkäkin aika siitä, kun on viimeksi tarvinnut kirjaston palveluja, ja osa akateemisen tiedon etsijöistä on ensikertalaisia.

Kirjaston kotisivuilta löytyy vapaasti käytettävissä olevia tiedonhaun kurssimateriaaleja. Aivan ensitutustumiseen sopii  Uuden UEFilaisen kirjasto-opas, johon on linkki myös kirjaston  etusivulta.

Kirjaston tuottamia eri alojen tiedonhaun oppimateriaaleja on vapaasti saatavilla verkossa. Niissä selvitetään, millaisia ovat tieteelliset julkaisut, mistä niitä löytää, ja miten niitä kannattaa hakea. Avoimet oppimateriaalit ovat samoja, joita opiskelijoiden kursseilla käytetään, tehtävät tai tentit vain puuttuvat. Linkit niihin ovat kirjaston Tiedonhaun tuki -sivuilla — ja tässä. Olisiko näiden joukossa sopivaa?

Biologian tiedonhaku
Englannin kielen tiedonhaku
Fysiikan tiedonhaku
Kulttuuritieteiden tiedonhaku
Maantieteen ja ympäristöpolitiikan tiedonhaku
Matematiikan tiedonhaku
Metsätieteen tiedonhaku
Psykologian tiedonhaku
Research Information Retrieval and Management
Varhaiskasvatuksen tiedonhaku
Vieraiden kielten tiedonhaku
Yhteiskuntatieteiden tiedonhaku (sosiologia ja yhteiskuntapolitiikka)

Aineistojen haku aloitetaan UEF-Finnasta, jonka yhteydessä on käyttöohjeita.

Opastusvideoita löytyy myös täältä. Ja tietenkin verkosta löytyvien oppaiden lisäksi kirjastosta saa myös henkilökohtaista opastusta!

Information retrieval support

Have you already noticed the library guide for new UEFians on the library’s home page?

See UEF library’s how-to videos on YouTube.

You can find instructions for information retrieval also in UEF Finna:

Open study materials for information retrieval:

Information skills and sources in Science and Forestry
Research Information Retrieval and Management (UEF Doctoral School studies)

You can find open study materials of other study fields in Moodle. Links to them can be found on the web pages of different departments and faculties. (In Moodle, sign in using your username and password.)

Naturally, personal guidance in information retrieval is also available at the library.

Merja Kauppinen, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Jaa tämä / Share this
Share

Avoimen tieteen syyspäivät | Open science autumn days

(Please, scroll down to read briefly in English.)

Itä-Suomen yliopistossa innostuimme lähtemään useamman ihmisen voimin kohti Helsinkiä ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) järjestämiä Avoimen tieteen syyspäiviä. TSV sai vuoden alusta kansallisen vetovastuun tieteen avoimuuden edistämisessä, eli tehtävän, joka aiemmin kuului Opetus- ja kulttuuriministeriölle. Avoimen tieteen edistäminen ei onnistu keneltäkään yksin, joten syyspäivien tarkoitus olikin perustaa työryhmät asian edistämiseksi.

Avoimen tieteen uudet kansalliset asiatuntijaryhmät ovat datan, julkaisemisen, oppimisen sekä tiedeyhteisön avoimuuden asiantuntijaryhmät. Nämä jakaantuvat kukin teemaryhmiin, joita on kolmesta viiteen kussakin ryhmässä. Jakauduimme kukin yhteen ryhmään, jolloin saimme kattavan kuvan ajankohtaisista avoimen tieteen asioista, ja toisaalta pääsemme tätä kautta itse vaikuttamaan kansallisen tason päätöksentekoon. Asiantuntijaryhmiin on lisäksemme UEFin kirjastosta ilmoittautunut myös kaksi palvelupäällikköä.

Työryhmien luonne on sillä tavalla erityinen, että niillä ei ole ylhäältä johdettua rakennetta, eikä kenenkään mandaattia. Lupa toimimiseen syntyy jokaisen jäsenen omasta asiantuntijuudesta, sekä kiinnostuksesta avoimen tieteen aiheita kohtaan. Tarkoituksena on saattaa yhteen asian parissa oikeasti työskentelevät ja jättää ajatus viran puolesta toimimisesta pois. Ajatus on ennen kokeilematon tässä mittakaavassa Suomessa, joten olemme kaikki innoissamme uudenlaisesta lähestymistavasta.

Avoimen tieteen syyspäivät järjestettiin Helsingissä Tieteiden talolla | Kuva:  Taina Sahlman

Päivien sisällöt ovat vapaasti luettavissa ja kuunneltavissa Avoin tiede -sivustolla.  Myös ilmoittautuminen asiantuntijaryhmiin ja niiden alaisiin teemaryhmiin on kaikille avointa ja toivottavaa. Erityisesti oppimisen avoimuuden ja julkaisemisen avoimuuden työryhmiin kaivataan substanssiosaamista ja -asiantuntijoita mukaan, vaikka totta kai erityisesti tutkimuksen tukipalvelut ovat tällä kentällä keskeisessä roolissa. Kaiken kaikkiaan nyt on aika saada eri toimijoiden asiantuntijuudet kohtaamaan, rahoittajista opettajiin ja tukipalveluista tutkijoihin.

 

Open Science autumn days

The Federation of Finnish Learned Societies organized a two-day workshop on the topic of national collaboration in open science. The aim of the workshop was to kick-start the operation of four expert groups, each focusing on different aspects of open science: open data, open publishing, open learning and open scientific community. These groups are for anyone with the necessary expertise and the desire to create national practices, the diversity of specialists is what makes this type of operation special. The groups are open for researchers, teachers, policy makers, funders, librarians etc. Eventhough the work has already started, you can still act and join.

Antti Laurila, tietojärjestelmäasiantuntija | IT Systems Specialist
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT- and publishing services
Taina Sahlman, tietopalveluneuvoja | information services advisor
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT- and publishing services
Anne Karhapää, tietoasiantuntija | information specialist

Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services
Tomi Rosti, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Jaa tämä / Share this
Share