Miten ja ennen kaikkea miksi ihmeessä avaisin omat oppimateriaalini? | How and most importantly why should I open my own educational material?

(Please, scroll down to read in English.)

Hyvää avoimen oppimisen viikkoa kirjaston opetus- ja tietopalvelusta! Minulla on sinulle tämän viikon hengessä monta kysymystä ja muutama ehdotus. Opetatko? Teetkö omia oppimateriaaleja? Jos teet, mitä kautta ne jaat? Moodlessa? Oletko miettinyt, kuka Moodleen pääsee (ja kuka ei) ja kuinka pitkäksi aikaa? Löytyykö tekemäsi oppimateriaali sen jälkeen, kun kurssisi on ohi ja Moodle suljettu opiskelijoilta? Oletko koskaan ajatellut, voisiko joku muu kuin omat opiskelijasi hyötyä laatimastasi materiaalista? Oletko koskaan etsinyt tai käyttänyt itse jonkun toisen tekemää avointa oppimateriaalia?

Paljon kysymyksiä, joihin minulla on muutamia vastauksia ja kourallinen vinkkejäkin. Väitän, että me UEFissa alasta riippumatta tuotamme hyvää ja korkealaatuista oppimateriaalia. On tekstiä, kuvia, kaavioita, podcasteja, videoita, Power Pointeja, ThingLinkejä ja kaikkea mahdollista digitaalista taivaan ja maan väliltä. Iso osa oppimateriaaleista asuu Moodlen sisällä. Voisiko osa materiaaleista tulla sieltä pois, kenen tahansa löydettäväksi, kenen tahansa opiskeltavaksi tai uudelleen käytettäväksi?

Avoimiin oppimateriaaleihin liittyy monia hyviä puolia. Materiaaliin pääsee käsiksi kuka tahansa mistä tahansa, ilman käyttäjätunnuksia. Oppimateriaali jää myös opiskelijoiden käyttöön kurssin sulkeuduttua puhumattakaan siitä, että avoin materiaali tuo näkyvyyttä sen tekijälle. Voi myös olla, että oppimateriaalin julkaiseminen avoimesti lisää sen laatua entisestään (voi ajatella vaikka näin: “Wau, nythän kaikki näkevät, millaista materiaalia minä väsäilen!”). Parhaassa tapauksessa avoin oppimateriaali lisää myös opetusyhteistyötä ja luo verkostoja yli organisaatiorajojen. Ja tarttuvathan ne Google-hakuihinkin ja lisäävät näin oman yliopistomme näkyvyyttä.

Jos sain sinut vakuutettua oman oppimateriaalisi avaamisesta, pääset liikkeelle näin

  • Laita ensin saavutettavuus kuntoon, sillä avoin oppimateriaali = saavutettava oppimateriaali. Tarkista siis verkkosivumuotoisen oppimateriaalin kohdalla ainakin nämä: kieli on selkeää, linkit toimivat, kontrasti ja fonttikoko ovat riittävät, kuvat on kuvailtu, videot on tekstitetty ja materiaali toimii eri laitteilla ja skaalautuu mukavasti vaikkapa älypuhelimeen.
  • Laita luvat ja tekijätiedot kuntoon. Voit avata vain sellaista materiaalia, jonka osalta sinä olet tekijä tai jonka olet saanut käyttöösi käytön mahdollistavalla lisenssillä eli käyttöluvalla. Mainitse alkuperäiset/muut osallistuvat tekijät asianmukaisesti, itseäsi unohtamatta. Eli kunnia sille kelle kunnia kuuluu! Muistathan myös, että avoin lisensointi ei tarkoita tekijänoikeuksista luopumista, vaan se on tapa antaa muille käyttöoikeuksia teokseensa. Valitse siis sinulle sopiva Creative Commons eli CC-lisenssi. CC-lisenssi kertoo käyttöehdot, joiden mukaisesti muut saavat aineistoa hyödyntää. Avoimille oppimateriaaleille sopivia lisenssejä ovat esimerkiksi CC BY-SA eli Nimeä ja JaaSamoin (alkuperäisteoksesta muokattujen johdannaisteosten käyttö ja levittäminen on siis sallittu ainoastaan samalla lisenssillä kuin alkuperäisteoksen ja alkuperäinen tekijä on mainittava) sekä CC BY 4.0 Nimeä (teoksen käyttö, muokkaaminen ja levittäminen on vapaata, tekijän nimi on kuitenkin mainittava selkeästi). Lisenssit eivät ole vaikeita, vaikka vähän kryptisille näyttävätkin. Hyvä muistisääntö on se, että mitä pidempi CC-lisenssi, sen rajatumpi käyttöoikeus.
Erilaisia CC-lisenssikuvakkeita. Jokainen alkaa CC-logolla ja sisältää vähintään maninnan BY.
CC-lisenssejä löytyy vähän joka lähtöön. Mitä pidempänä rimpsuna lisenssi on, sen rajatumpi käyttöoikeus.
  • Tallenna materiaalisi paikkaan, joka mahdollistaa siihen pääsyn ilman kirjautumista. Minun tiedonhaun oppimateriaaleilleni tällainen paikka on WordPress, jonka käyttöön yliopistomme tarjoaa tukea (ja joka on muuten räätälöity jo lähtökohtaisesti saavutettavaksi!). WordPress on aivan kuin kotisivu, jonka sisällöt löytää vaivatta vaikkapa googlaamalla.
  • Mieti vielä lopuksi, olisiko oppimateriaalisi sellaista, että se kannattaisi jakaa myös valtakunnallisessa Avointen oppimateriaalien kirjastossa? Aoe-kirjastoon oman avoimen oppimateriaalin voi kuvailla muiden löydettäväksi – oppimateriaalin kuvaileminen onkin tärkeää, jotta se tarttuu hakijan haaviin. Aoe-kirjaston materiaaleja voi hakea myös kansallisen Finnan kautta, kun kohdistaa hakunsa avoimiin oppimateriaaleihin.

Haluaisitko lopuksi nähdä, miltä minun avoimet oppimateriaalini näyttävät? Yhtenä esimerkkinä tarjoilen videomateriaalista koostuvan Kulttuuritieteiden tiedonhaun kurssin. Sen olen lisensoinut lempparilisenssilläni CC-BY-SA. Tiedonhaun kurssieni oppimateriaalit ovat olleet avoimina jo reilun vuosikymmenen, enkä keksi enää yhtään syytä, miksi haluaisin pitää ne suljettuina.

Lue lisää avoimista oppimateriaaleista ja tutustu niiden tallennuspaikkoihin:

Avointen oppimateriaalien määrittely ja määrä opetushallituksen palvelukokonaisuus eDuuni wikissä

Tietoa Creative Commons-lisensseistä

Avointen oppimateriaalien kirjasto (Kurkkaa, millaisia oppimateriaaleja muut ovat tehneet)

Avointen oppimateriaalien haku kansallisesta Finnasta (Tätäkin kautta voit hakea avoimia oppimateriaaleja)

Blue and white logo of Open Educational Resources. In the logo there are three waving hands and the text "Open Educational Resources" on an open book.
Logo: CC BY Jonathas Mello

Happy Open Education Week from the Library’s Training and information services! I have many questions and a few suggestions for you in the spirit of this week. Do you teach? Do you make your own educational resources / teaching material? If you do, where do you store and share them? In Moodle? Have you thought about who can (and who can’t) log into the Moodle and for how long? Who can access the material after your course is over and Moodle is closed? Have you ever wondered if someone other than your own students could benefit from the material you have created? Have you ever searched for or used open educational resources made by someone else?

A lot of questions to which I have a few answers and a handful of tips. I argue that we at UEF, regardless of the subject we teach, produce good and high-quality educational material. There are texts, images, charts, podcasts, videos, Power Points, ThingLinks and all kind of digital material you can think of. A great amount of the teaching material live inside Moodle. Could some of the materials come out of there, for anyone to find, for anyone to study or re-use?

There are many advantages to open educational resources. The material can be accessed by anyone from anywhere, without usernames, logins, or passwords. The material will also remain available to students after the course closes, not to mention that the open material will bring visibility to its author. It may also be that publishing the educational resources openly increases its quality even more (you can think of it this way: “Wow, now everyone can see what kind of material I’m working on!”). In the best case, open educational resources also increase teaching collaboration and creates networks across organizational boundaries. And, of course, Google finds them and increases the visibility of our own university.

If I convinced you to open your own educational material, here’s how to get started

  • Pay particular attention to accessibility, as open educational material = accessible educational material. So check these at least: language is clear and understandable, links work properly, contrast and font size are sufficient, images have alternative texts, videos are subtitled and the material works on different devices and scales comfortably, for example, to a smartphone.
  • Put the permits and the author’s records in order. You may only open material for which you are the author or which you have been provided with a license allowing you to use it. Mention the original/other contributing authors appropriately, not forgetting yourself. Also, remember that open licensing does not mean giving up copyright; it is a way to give others access to your work. So choose the appropriate Creative Commons (CC) license, for you. The CC license states the terms of use under which others may make use of the material. For example, licenses suitable for open educational resources include CC BY-SA, i.e. Name and ShareAlike (use and distribution of derivative works modified from the original work is allowed only under the same license as the original work and the original author must be mentioned) and CC BY 4.0 Name (use, editing and distribution of the work is free, however, the author’s name must be clearly stated). Licenses aren’t difficult, even if they look a little cryptic. A good rule of thumb is that the longer the CC license, the more limited the right of use.
A few examples of Creative Commons licenses.
There are many types of CC licenses. The longer the license, the more limited the right of use.
  • Store your material in a place that allows anyone to access it without logging in. For my information retrieval materials, this kind of place is WordPress, which our university offers support for (and which is otherwise tailored to be accessible by default!). WordPress is like a website which content can be easily found by googling, for example.
  • Finally, think about whether your open eduactional material would be worth sharing in the Library of Open Educational Resources? In the Library of Open Educational Resources, it is a good idea to describe your own material for others to find. Materials from the Aoe Library can also be searched through the national Finna.

Finally, would you like to see what my open educational material look like? As an example, I give you a course Information retrieval in Cultural Studies which consists of video material (the course is only in Finnish). The educational materials for my information retrieval courses have been open for well over a decade, and I can’t think of any reason why I would want to keep them closed.

Did you get interested? Read more and search for open educational resources:

UNESCO’s webpage on Open Educational Resources

OER Commons, a public digital library of open educational resources

About Creative Commons licenses

Riitta Holopainen, tietoasiantuntija | Information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Avoimeen oppimiseen ja opetukseen -webinaari | Webinar report: Towards open learning and teaching

(Please, scroll down to read a brief summary in English.)

Oppimisen avoimuuden asiantuntijaryhmä järjesti 14.4.2021 Avoimeen oppimiseen ja opetukseen -webinaarin, jonka kohdeyleisönä olivat opettajat, oppimateriaalien tekijät ja opetuksen tukipalvelut. Ohjelma

Pienryhmissä paneuduttiin tekeillä oleviin kansallisiin suosituksiin: Avointen oppimateriaalien laatukriteerit, Avointen oppimateriaalien saavutettavuus, Avoimesta oppimisesta meritoituminen sekä Avointen oppimateriaalien palvelut, työkalut ja käytännöt. Näkökulmana oli opettajan ja oppimateriaalin tekijän rooli.

Luento-osuudessa käsiteltiin etäopetusta. Jari Laru puhui etäopetuksen hyvistä käytännöistä, Taru Kuhalampi esitteli kansallista Finna-hakupalvelua etäopetuksen tukena ja Anna Lindfors Avointen oppimateriaalien kirjastoa.

 

Avoimen tieteen organisaation kaavio. Avoimen tieteen ja tuktimuksen koordinaatiomalli perustuu työryhmien, asiantuntijaryhmien ja ohjausryhmän yhteistyöhön. Ohjausryhmässä on edustajia keskeisistä organisaatioista, ja sen tehtävä on hyväksyä suomalaiset avoimen tieteen ja tutkimuksen linjaukset. Seuraava kehä koostuu asiantuntijarymistä, jotka määrittelevät kärkiteemat ja pohtivat työryhmien jatkoa ja uusien perustamista. Määräaikaiset työryhmät edistävät tiettyjä, määriteltyjä tehtäviä.
Avoimen tieteen koordinaation kokonaisuudessa webinaari keskittyi oppimisen osa-alueeseen.

Millaista on laadukas avoin oppimateriaali?

Avointen oppimateriaalien laatukriteerit -työpajan veti Terhi Kaipainen (XAMK). Työpajassa tarkasteltiin laatukriteereitä ja niiden toimivuutta yhtenä työkaluna arvioida omaa avointa oppimateriaalia.

Ohjeistus määrittelee avointen oppimateriaalien laadulle viisi kriteeriä, joilla lisäksi on tarkempia osatekijöitä. Kriteerit ovat:

  • Sisältö. Laadukas avoin oppimateriaali on sisällöltään luotettavaa.
  • Oppimis- ja opetusmenetelmät. Laadukas avoin oppimateriaali mahdollistaa monenlaisia ja monipuolisia tapoja oppia ja opettaa.
  • Käytettävyys ja saavutettavuus. Laadukas avoin oppimateriaali on kaikille ja kaikissa tilanteissa mahdollisimman helposti käytettävissä.
  • Löydettävyys ja jakaminen. Laadukas avoin oppimateriaali on helposti löydettävissä ja käyttäjä tietää, millä ehdoilla hän voi levittää sitä eteenpäin.
  • Jatkojalostettavuus. Laadukasta avointa oppimateriaalia pidetään yllä ja päivitetään säännöllisesti. Lisäksi materiaalin tekemisessä hyödynnetään muita avoimia materiaaleja ja yhteiskehittämisen käytäntöjä.

Jokaisen kriteerin osatekijät on järjestetty kolmelle tasolle. Ensimmäisellä tasolla laadun osatekijät ovat (avoimen) oppimateriaalin perusominaisuuksia, esim. oppimateriaalin sisältö on ajantasaista ja luotettavaa. Toisen tason osatekijät kuvaavat laadultaan kehittyneempää avointa oppimateriaalia, esim. oppimateriaali on sovellettavissa erilaisiin käyttötilanteisiin, ja kolmas taso edistynyttä avointa oppimateriaalia, esim. oppimateriaalin ohessa on jaettu sen muokkaamiseen tarvittavat tiedostot.

Laatukriteeristöä pidettiin hyvin jäsenneltynä ja monipuolisesti eri näkökulmia huomioivana. Työpajan vilkkaassa keskustelussa ehdotettiin vielä muun muassa sen miettimistä, mitkä asiat menevät millekin tasolle, ja kyseenalaistettiin ajatus oppimistyyleistä, sekä haluttiin lisätä edistyneelle tasolle edellytys interaktiivisista osuuksista, jotka tukevat oppijan itsearviointia.

Haasteellisena pidettiin kriteeriä “Laadukas avoin oppimateriaali on kaikille ja kaikissa tilanteissa mahdollisimman helposti käytettävissä.” Onko tätä mahdollista tietää, saati varmistaa? Mietimme myös laatukriteeristön ja saavutettavuuslinjauksen yhteyttä: Sisältyykö saavutettavuus laatuun vai laatu saavutettavuuteen?

Saavutettavuuden saavuttaminen

Anne Kärjen (SAMK) fasilitoimassa Avointen oppimateriaalien saavutettavuus -työpajassa keskityttiin pohtimaan tekijän näkökulmaa tekeillä olevassa oppaassa. Mietimme muun muassa, onko opas ymmärrettävä ja mitä siihen tulisi vielä lisätä. Oppaan mukaan saavutettavuuden huomioiva oppimateriaalin tekijä tutustuu saavutettavuusohjeistuksiin ja -kriteereihin, käyttää hyödyntämiensä välineiden saavutettavuusominaisuuksia, kuvailee oppimateriaalinsa saavutettavuutta sekä kuuntelee palautetta ja kehittää materiaalia sen perusteella.

Työpajalaisten mielestä kriteeristöön olisi lisättävä enemmän tietoa ns. matalan kynnyksen mahdollisuuksista alkuun pääsemiseksi sekä termien selityksiä. Ehdotettiin myös tasoja samaan tapaan kuin laatusuosituksessa, mikä kuitenkin on hankalaa, koska saavutettavuuskriteerit perustuvat lainsäädäntöön. Jatkokehittämisen kannalta oleellisena pidettiin kysymystä siitä, miten organisaatiot velvoitetaan tukemaan saavutettavuusosaamisen kehittämistä sekä seuraamaan erilaisten apuneuvojen kehittymistä (esim. automaattinen suomenkielinen tekstitys) ja hankkimaan niitä.

Avoimesta oppimisesta meritoituminen

Avoimeen oppimiseen ja opetukseen -verkkotapahtuman ensimmäisen osan toisessa työpajassa tutustuttiin luonnokseen, joka koski suositusta meritoitumiselle oppimisen ja oppimateriaalien avoimuudesta. Luonnokseen kaivattiin kehitysideoita sekä kommentteja ja niitä kerättiin Jamboardin avustuksella pienryhmässä, jota veti Miki Kallio Oulun Yliopistosta. Eniten hämmennystä luonnoksessa aiheutti kohta, jossa meriittejä saisi valikoiduista oppimateriaaleista. Työpajaan osallistuneet kummastelivat mitä valikoitu oppimateriaali pitää sisällään. Toisessa kohtaa luonnosta ehdotettiin, että meriittejä saisi kaikista oppimateriaaleista, mikä saikin kannatusta.

Avoimia kommentteja suollettiin Jamboardiin kiitettävä määrä. Siellä mm. kannustettiin puhumaan meriittien saajien kohdalla myös muista ammattilaisista opettajien ohella. Lisäksi kommenteissa hyvinä asioina nousivat esille mm. lisenssivaihtoehdot sekä pysyvät tunnisteet, jotka oli mainittu luonnoksessa. Haasteena nähtiin mm. oppimateriaalin monimuotoisuus sekä vaikuttavuuden mittaaminen.

Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden linjauksen neljännessä kohdassa oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden kehittämiseksi tehtyä työtä arvostetaan meritoitumiskriteereissä ja työtehtävien suunnittelussa, joten meritoitumisen linjauksen kehitystyö jatkuu linjauksen päivityksen yhteydessä.

Tukea “härpäkkeiden” käyttöönottoon

Anna Lindfors CSC:stä (Tieteen tietotekniikan keskus Oy) veti työpajan, jossa käsiteltiin vielä kesken olevaa neljättä osalinjausta. Se kuvaa avointen oppimateriaalien palveluita, työkaluja ja käytäntöjä. Suositus keskittyy siis pitkälti tekniseen puoleen. Sen on tarkoitus valmistua ensi vuonna.

Lindfors korosti vahvasti avointen oppimateriaalien käytön olevan vapaaehtoisuuteen perustuvaa. Siihen kannustetaan mm. antamalla tukea ja suosituksia. Osalinjauksessa muotoillaan kansallinen suositus käytännöistä ja työkaluista, joilla taataan, että avoimet oppimateriaalit löytyvät helposti, toimivat erilaisissa ympäristöissä, ovat helposti käytettävissä uudestaan, ja niitä voi sujuvasti kehittää edelleen.

Teknisiä työkaluja ja palveluita eli meikäläisittäin ”härpäkkeitä” on saatavilla todella paljon. Tarkoituksena ei ole kuitenkaan antaa valmiita listauksia niistä, niin mukavalta kuin ajatus tuntuukin. Suositus avaa periaatteita ja kysymyksiä, joita opettajien ja organisaatioiden tulisi ottaa huomioon, kun ne valitsevat työkaluja avointen oppimateriaalien laatimiseen. Suositeltavia käytäntöjä nostetaan esille.

Suosituksen yleiset kategoriat ovat:

  • Lisensointi, tekijänoikeudet ja yksityisyydensuoja
  • Työkalujen tuki sekä hankintatuki järjestelmille
  • Toimituksellinen tuki, saavutettavuus ja julkaisu

Opetusta se on etäopetuskin!

Yliopistonlehtori Jari Laru Oulun yliopiston oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksiköstä kertoi etäopetuksen hyvistä käytänteistä. Näin korona-aikaan etäopetus on saattanut aiheuttaa monille opettajille harmaita hiuksia ja unettomia öitä: Kuinka tarjota opiskelijoille monipuolisia oppimiskokemuksia verkon välityksellä? Huolimatta siitä, missä oppiminen ja opetus tapahtuu, opettaminen on nykyään ennen kaikkea oppimisen ja oppimisprosessien suunnittelua. Opettajan tärkein tehtävä on auttaa oppijaa oppimaan. Oppimisympäristö puolestaan on oppimisen konteksti: Paikka, jossa oppimista tapahtuu. Tämä paikka voi olla myös verkossa.

Viimeistään pakkoetäopetuksen myötä monien meistä oli tutustuttava digitaalisten välineiden hyödyntämiseen osana opetusta, mutta kyseessä tuskin on ohimenevä ilmiö. Digitaaliset kompetenssit kuuluvat nykyaikaisen opettajan osaamispakkiin. Testaa omat digikompetenssisi.

Laru on varsin ihailtavasti toteuttanut useimpia normiolosuhteissa käyttämiään opetusmenetelmiä myös korona-aikana: muun muassa demonstraatio, peli, ohjattu ryhmäkeskustelu, avoin ryhmäkeskustelu, luento/puhe, kyselevä luento, projekti, tiimityöskentely, seminaari. Tässäpä ideoita itse kullekin oman opetuksen suunnitteluun!

Muutama muu linkkivinkki:

Avoimet oppimateriaalit käyttöön

Webinaarissa esiteltiin kaksi hakupalvelua, joiden kautta voi etsiä kotimaista, avointa oppimateriaalia omaan käyttöönsä. Ensimmäinen on opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja CSC:n kehittämä Avointen oppimateriaalien kirjasto (aoe), joka toimii myös avointen oppimateriaalien kuvailu- ja julkaisualustana. Avointen oppimateriaalien kirjastoon voi tallentaa minkä tahansa oppiasteen digitaalista oppimateriaalia muiden löydettäväksi. Vuoden käytössä olleesta palvelusta löytyy tällä hetkellä noin 1300 erilaista oppimateriaalia. Oppimateriaaleihin valitaan CC- eli Creative Commons-lisenssi, joka kertoo, miten oppimateriaalia saa käyttää ja voiko sitä esimerkiksi muokata omiin tarpeisiin sopivaksi. Monista oppimateriaaleista on tarjolla esikatselunäkymä, joka auttaa hahmottamaan materiaalin sisältöä yhdellä silmäyksellä. Avoimen oppimateriaalin voi ladata omalle koneelleen ja upottaa vaikkapa Moodleen, tai jakaa opiskelijoille linkkinä. Palveluun voi luoda myös erilaisia kokoelmia; aiheeseen sopien kannattaa kurkata vaikkapa Avoin julkaiseminen opetuksessa ja oppimisessa-kokoelma.

CSC:n Anna Lindfors nosti esityksessään esiin avoimen oppimateriaalin käytön monia hyviä puolia: materiaaliin pääsee käsiksi kuka tahansa mistä tahansa, ilman käyttäjätunnuksia. Oppimateriaali jää myös opiskelijoiden käyttöön kurssin sulkeuduttua puhumattakaan siitä, että avoin materiaali tuo näkyvyyttä sen tekijälle. Parhaassa tapauksessa avoin oppimateriaali lisää myös opetusyhteistyötä ja luo verkostoja yli organisaatiorajojen.

Avointen oppimateriaalien kirjastoon kuvaillut ja ladatut oppimateriaalit löytyvät myös kansallisen Finnan kautta, joka oli toinen webinaarissa esitelty hakupalvelu. Kirjasto-, museo- ja arkistoaineistojen hakupalveluna tutuksi tullut Finna on siis paikka, josta voi jatkossa etsiä myös avoimia oppimateriaaleja. Aoe-palveluun tallennettujen avointen oppimateriaalien lisäksi Finna tarjoaa yli 700 000 vapaasti hyödynnettävää aineistoa, joista suurin osa on kuvia. Finnan laajat rajausmahdollisuudet antavat hyvät työkalut aineiston rajaamiseen, oli sitten vailla valmista oppimateriaalia, artikkeleita, kuvia tai audiovisuaalista aineistoa. Avoimia oppimateriaaleja hakiessa rajauksia voi tehdä esimerkiksi koulutusasteen, oppimateriaalin tyypin ja oppiaineen, tutkinnon tai tieteenalan mukaan.

Vapaasti hyödynnettävät aineistot on Finnassakin varustettu CC-lisenssein. Jos CC-lisenssien tulkinta tuntuu vaikealta, saatiin webinaarissa siihenkin hyvä muistisääntö: mitä pidempi CC-lisenssi, sen rajatumpi käyttöoikeus.

Finnasta haettu esimerkkikuva kaupunkipuutarhasta. Kuvan tietue on kuvailtu ja sille on annettu CC-lisenssiksi CC BY 4.0.
Esimerkki hakupalvelu Finnan kautta löytyvästä vapaasti hyödynnettävästä aineistosta kuvailutietoineen ja jatkokäytön mahdollistavine CC-lisensseineen.

  • Tutustu Avointen oppimateriaalien kirjastoon videolla.
  • Tutustu Finnan avointen oppimateriaalien hakuun videolla.

 

Brief summary

On 14 April 2021, the Expert Panel in Open Education organised a webinar on Open Learning and Teaching. It was targeted at teachers, creators of learning materials and teaching support services. The half-day event of lectures and group work was organised in Finnish.

In breakout rooms, the participants discussed the national recommendations that are currently in preparation: Quality Criteria for Open Educational Resources, Accessibility in Open Educational Resources, Open Education and Merits, and Services, Tools and Practices for Open Learning.

Jari Laru gave a lecture about good practices for distance learning. Taru Kuhalampi demonstrated how the Finna search service can support distance education and Anna Lindfors presented the Library of Open Educational Resources.

 

Marja Aho, tietoasiantuntija | Information Specialist
Kaisa Hartikainen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Riitta Holopainen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | Senior Information Specialist
Taisa Sallinen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services

Avointa tiedettä relaatiopelinä | Open Science as a relational game

(Please, scroll down to read in English.)

Kuluvan syyslukukauden aikana kirjasto tarjoaa avoimen tieteen opetusta tuttuun tapaan verkkokurssina. Kansallisesti tuotettu kurssi jakautuu neljään osioon, joissa on tarjolla paitsi yleistietoa avoimesta tieteestä myös omat kokonaisuutensa avoimesta julkaisemisesta, avoimesta datasta sekä avoimesta tutkimusprosessista. Opetusmateriaali, joka koostuu pääosin h5p-moduuleista, videoista ja oheislukemistosta, antaa kattavan ja ajankohtaisen kuvan avoimen tieteen tämän hetken tilasta. Materiaalissa on syvempää, omatoimista asioihin perehtymistä ajatellen tarjolla runsaasti linkkejä mm. suomalaisten yliopistojen avoimen tieteen sivustoille, erilaisiin oppaisiin, tietokantoihin ja moneen muuhun. Kyseessä on siis todellinen rautaisannos avointa tiedettä.

Yleiskuvausosiossa käydään läpi avoimen tieteen peruskäsitteitä ja suurimpia haasteita. Avoimen julkaisemisen osiossa opastetaan mm. valitsemaan avoimen tieteen eri vaihtoehdoista itselleen sopivimmat sekä tunnistamaan ja karttamaan saalistajajulkaisuja. Avoimen datan osiosta puolestaan löytyy tukea esimerkiksi datanhallintasuunnitelman tekemiseen, datan avaamiseen sekä näkökulmia juridisiin ja eettisiin kysymyksiin. Viimeisessä osiossa käsitellään avointa tutkimusprosessia sekä akateemisen yhteistyön että kansalaistieteen ja yhteiskunnan kannalta.

Opintojakson suorittaminen edellyttää opiskelijalta reflektoivaa kirjoitelmaa omasta oppimisestaan aiheen parissa ja omista avoimen tieteen hyödyntämismahdollisuuksistaan. Pakollisen tehtävän lisäksi voi opiskelija testata omaa osaamistaan relaatiopelillä.

Mikä ihmeen relaatiopeli?

Relaatiopelissä – tai tutummin relaatiossa – on ideana löytää toisiinsa liittyviä sanoja sekä mahdollinen loppuratkaisu. Kurssilla käytetty pelialusta toimii selaimessa ja on suomalaista tekoa useamman vuoden takaa. Kaikessa yksinkertaisuudessaan pelissä arvataan annettuun aloitussanaan mahdollisesti liittyviä sanoja, jotka kohdalle osuessaan avaavat uusia arvattavia sanoja, kunnes kaikki relaation laatijan peliin sisällyttämät sanat on saatu auki. Sana on tässä tapauksessa ymmärrettävä laajemmin kuin yksittäinen sana tai yhdyssana; se voi olla vaikkapa lausahdus, erisnimi tai muu useammasta osasta koostuva kokonaisuus. Relaatioita voi pelata osoitteessa hyotynen.iki.fi/relaatiot, josta löytyy lähes 600 eri aihepiireihin liittyvää relaatiota.

Syyslukukauden opintojaksolta kerätään opiskelijapalautetta sekä koko kurssista että erikseen relaatiosta. Saadun palautteen perusteella päätetään, onko relaatio käytössä myös kevätlukukaudella 2021 ensimmäistä kertaa tarjolla olevassa uudistuneessa avoimen tieteen opintojaksossa Basics of Open and Responsible Science: Open Access Publishing and Research Data. Uutuuskurssi on yksi Itä-Suomen yliopiston YUFE-verkostolle (Young Universities for the Future of Europe) tarjoamista opintojaksoista.

P.S. Opintojaksolla käytetty relaatio on 575 Open science (O).

Kuvakaappaus aloitetusta relaatiosta. A screen capture of a started relational game.
Open science -relaation tilanne muutaman arvauksen jälkeen. | The situation of the open science relational game after a few guesses.

During the current fall semester, the library offers open science teaching in the familiar way as an online course. The nationally produced course is divided into four sections, offering not only general information on open science but also its own entities on open publishing, open data, and an open research process. The educational material, consisting mostly of h5p modules, videos and supplementary reading, provides a comprehensive and timely view of the current state of open science. There are plenty of links to open science sites in Finnish universities, various guides, databases etc. in order to support independent learning. So this is really an information pack about open science.

The general description section goes through the basic concepts and greatest challenges of open science. The Open Publication section provides guidance on selecting the most suitable options for open science and identifying and shunning predatory publications. The Open Data section, on the other hand, offers support for issues such as making a data management plan, opening data, and perspectives on legal and ethical issues. The final section discusses the open research process, both in terms of academic collaboration and in terms of civic science and society.

Completion of the course requires students to write a reflexive essay on their own learning in the subject and their own opportunities to exploit open science. In addition to the compulsory task, students can test their own competence with a relational game.

What on earth is a relational game?

In a relational game – or more familiar relation – the idea is to find related words, as well as a possible end result. The game platform of the course works on the browser and is a Finnish act from years back. In all its simplicity, the player guesses any words associated with the given starting word, which, when hit, open up new words to be guessed until all words included in the game by the author of the relation have been opened. In this case, a word must be understood more broadly than a single word or a compound word; it may be, say, a statement, a proper name, or any other entity consisting of several parts. The relational game can be played at hyotynen.iki.fi/relaatiot (user interface in Finnish only), where nearly 600 relations associated to different topics can be found.

Student feedback is collected from the fall semester course, both on the entire course and separately on the relational game. Based on the feedback received, it will be decided whether the relational game will also be in place in the renewed open science course offered for the first time in the spring semester 2021, Basics of Open and Responsible Science: Open Access Publishing and Research Data. The novelty course is one of the courses offered by the University of Eastern Finland to the Yufe network (Young Universities for the Future of Europe).

P.S. The relational game used in the study module is 575 Open science (O).

Marja Kuittinen
Tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services