Katsaus kirjaston tiedonhaun opintojakson kehityskaareen | An Insight into the Development of the Library’s Information Retrieval Course

(Please, scroll down to read in English.)

Yhden opintopisteen laajuinen tiedonhaun opintojakso on monen perusopiskelijan ensimmäinen syvällisempi kosketus tieteellisen tiedonhaun maailmaan, ja tämä opintojakso sijoittuu usein kandidaatin tutkielman laatimisen yhteyteen. Opiskelijat tutustuvat opintojaksolla käytännön tiedonhakutekniikoiden lisäksi mm. tiedonlähteisiin, julkaisemiseen ja hakukoneisiin liittyvään tietouteen.

Yhdenkin opintopisteen laajuisen kurssin toteuttaminen vaatii pitkäjänteistä suunnittelutyötä. Selkeät tavoitteet, niiden toteutumista tukeva suunnitelma, pedagogisesti perusteltu toteutustapa sekä arviointivaihe, jossa huomioidaan opintojakson jatkokehittäminen, ryhdittävät ja selkeyttävät opetusta niin opiskelijoille kuin opettajallekin.

Opintojakson suunnittelu ja valmiiden toteutusten hyödyntäminen

Kirjaston järjestämiä kandidaattivaiheen opiskelijoille suunnattuja tiedonhaun opintojaksoja yhdistää yhteiset osaamistavoitteet. Aivan uuden opintojakson suunnittelutyö alkaa kohderyhmän osaamistarpeiden ja opetuksen ydinaineksen tunnistamisesta. Tällöin korostuu yhteistyö oppiaineen henkilökunnan kanssa. Perinpohjaisen suunnittelutyön jälkeen on myös tärkeää pitää mielessä, kuinka opiskelijoilta kerätty palaute huomioidaan tulevien vuosien toteutusten kehittämisessä. Opetuksen suunnittelu onkin ehkä parempi mieltää jatkuvaksi prosessiksi, jossa vuosittain päivitetään asiasisältöjen lisäksi tarvittavat opetukselliset ratkaisut.

Opiskelijan kannalta parhaimman mahdollisen toteutuksen rakentaminen on opettajilla varmastikin ensimmäisenä tärkeysjärjestyksessä. Käytettävissä olevat työaikaresurssit puolestaan antavat raamit opintojaksojen suunnittelulle ja kehittämiselle. Suunnitteluun on tarjolla tukea UEF:n digipalveluista sekä yliopistopedagogiikan koulutuksissa, mutta myös kollegan mahdollisia valmiita materiaaleja kannattaa hyödyntää, mikäli sellaiseen on saanut luvan. Avoimet oppimateriaalit kannattaa myös huomioida suunnittelussa.

Valmiiden toteutusten hyödyntäminen säästää yleensä roppakaupalla resursseja. Hyväksi havaittua opintojaksoa voi hyödyntää myös uuden tai kehittämistä odottavan toteutuksen kanssa sekä suunnittelun että käytännön ratkaisujen osalta — eLearnissa saa kätevästi pyydettyä kopion vanhasta kurssipohjasta tulevan lukuvuoden toteutukselle. Kun monistettava kurssipohja on riittävän yksinkertainen ja tarkkaan harkittu, ei vuosittaisen mekaanisen päivitystyön tarve kasva liian suureksi.


Siirry tästä esityksen saavutettavaan versioon.

Riittävän helppo, pedagogisesti perusteltu toteutus opintojaksoille

Tiedonhaun opetusta toteutetaan käytännössä lähi- tai etäopetuksena sekä näiden yhdistelmänä eli hybridinä. Toteutustavan valinta vaikuttaa toki opintojakson digitaalisen kattaukseen. Parhaimmillaan uudet teknologiat ja sovellukset tukevat oppimista ja lisäävät vuorovaikutusta opiskelijan, opettajan ja opetettavan asian välille. Digitaalisiin ympäristöihin on lähtökohtaisesti hyvä asennoitua terveellä uteliaisuudella. Onhan opiskelijoiden hallittava tulevassa työelämässä useita erilaisia digitaalisia kanavia ja välineitä!

Opetuksen tueksi on tarjolla roppakaupalla erilaisia digitaalisia välineitä. Lukuisten sovellusten käyttö opintojaksolla ei kuitenkaan aina luo linjakasta ja selkeää kokonaiskuvaa opiskelijoille, vaan ”yksinkertainen on kaunista” pitää paikkansa opetuksessakin. Monenkirjavien sovellusten joukosta riittää, että opettaja valitsee opetuksen kannalta parhaimmat, pedagogisesti perustelluimmat ja toteutustapaan sopivat ratkaisut. Parin uuden sovelluksen haltuunotto opintojakson aikana ei viene liikaa opiskelijan huomioita varsinaisesta opeteltavasta asiasta.

Opiskelijoiden taustat ovat enenevässä määrin moninaiset, joten tietoteknistä taitotasoa on hyvä aluksi hieman tunnustella. Opettajan kannattaa varata opetuksen alussa riittävästi aikaa opintojaksolla käytettävien sovellusten esittelyyn sekä tarjota riittävästi ohjausta digitaalisten työkalujen käyttöön myös opintojakson edetessä. Tiedonhaun opintojaksoillamme tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että opintojakson alussa tutustutaan eLearniin ja oppimateriaaleihin, ja opintojakson edetessä keskitytään tiedonhaun käytännön taitojen kartuttamiseen oman alan tietokannoissa.


Siirry tästä esityksen saavutettavaan versioon.

Huolellisella valmistautumisella onnistuneeseen hybriditoteutukseen

Hybridiopetuksessa opiskelijat osallistuvat opetukseen valintansa mukaan joko lähiopetustilasta tai etäyhteyden kautta vaikkapa ulkomailta käsin. Hybridiopetus joustaakin mainiosti opiskelijan elämäntilanteen mukaan myös kirjaston opintojaksoilla.

On tärkeää, että kaikille osallistujille tarjoutuu yhtäläinen mahdollisuus opiskeluun ja osallistumiseen. Opettajan kannalta hybridiopetuksen haasteena on huomion jakaminen läsnä ja etänä osallistuvien kesken. Etenkin tiedonhaun opetuksessa, jossa opiskelijoiden tiedonhaun aiheet ovat yksilöllisiä ja tiedonhaut tehdään useissa tietokannoissa, on opettajan löydettävä toimivat keinot käytännön oppimistehtävien ohjaamiseen.

Meidän vinkkimme hybriditilanteen valmisteluun:

  1. Käy hyvissä ajoin tutustumassa opetustilassa tarjolla oleviin laitteisiin. Näin jää aikaa mahdollisten ongelmatilanteiden selvittämiseen tarvittaessa digipalvelujen kanssa.
  2. Jos aiot käyttää opetustilan laitteistoa, käy kirjautumassa tietokoneelle ennakkoon. Kirjautuminen, koneen käynnistyminen ja päivitykset voivat viedä yllättävän paljon aikaa.
  3. Kaikissa luokissa ei ole välttämättä tarjolla kuulokkeita lähiopetukseen osallistuville opiskelijoille. Mieti suunnitelma sille, miten osallistujat kuulevat toisensa.
  4. Tarkista, että esitykseen käytettävälle laitteelle on ladattu tarvittavat ohjelmat (esim. Zoom).
  5. Entä toimiiko internetyhteytesi kunnolla? Varasuunnitelma yhteyskatkoksien varalle säästää harmaita hiuksia niin opettajalta kuin opiskelijoiltakin. Esimerkiksi lyhyt tehtävälista opiskelijoille internetyhteysongelmien varalle turvaa tehokkaan ajankäytön opetustilanteessa.
  6. Onko sinulla mahdollisuus käyttää omaa tietokonettasi, saatko kytkettyä laitteesi opetustilan laitteistoon? Oman tietokoneen käyttö esityksessä tuo ennakoitavuutta opetukseen, sillä silloin kaikki asetukset ovat todennäköisesti toivotulla tavalla.

Vaikka hybridiopetus voi tuntua työläältä, saa huolellisella valmistautumisella opetuksesta toimivan ja opiskelijoiden erilaisia elämäntilanteita palvelevan. Hybridiopetuksen etuna on joustavuuden lisäksi muun muassa opetustilanteen tallennusmahdollisuus. Tallennetta voi hyödyntää esimerkiksi opettajan tai opiskelijan sairastapauksissa ja kertauksessa. Mikäli valinta hybridi-, etä- ja lähiopetuksen välillä kuitenkin mietityttää, voi opetustavan valintaan hakea helpotusta hyvien pedagogisten perusteluiden kautta.

Uuden kurssin luominen kerroksellisen kehittämisen keinoin

Vaikka kirjaston pitämillä tiedonhaun opintojaksoilla on tavallisesti pitkät perinteet, eivät opintojaksomme kuitenkaan ole menneen ajan haamuja. Opintojaksoja kehitetään jatkuvasti maailman menoa seuraten, ja kuuntelemme tarkasti myös opiskelijoiden toiveita ja tarpeita. Opiskelijapalaute on tärkeää, koska jokaisen tiedonhaun opintojakson päätteeksi kerätystä palautteesta opettaja saa tärkeitä tiedonjyviä kurssin jatkokehittämiseen.

Kun opintojaksoa kehitetään edellistä toteutusta hyödyntäen, kutsutaan menetelmää kerrokselliseksi kehittämiseksi. Opintojakson kerroksellisessa kehittämisessä ei ole tarkoitus saada ensimmäisen opetusvuoden jälkeen valmista, lukkoon laitettua toteutusta, vaan kehittämistyö jatkuu vuosittain opiskelijapalautteen, opettajan harkinnan ja käytettävien aikaresurssien mukaisesti. Joskus kehittämistä täytyy tosin tehdä nopeammin. Esimerkiksi tekoälyn kehittyminen vaatii opetusmateriaalin vikkelää päivittämistä.

Tärppejä kerrokselliseen kehittämiseen:

  • Onko opintojaksosta saatavana toteutus, jota voi käyttää pohjana?
    Olemassa olevan opintojakson hyödyntäminen säästää aikaa ja resursseja, ja parhaimmillaan tuo uudelle opintojaksolle vuosien varrella kaikkein toimivimmaksi osoittautuneet toimintatavat. Kerroksellinen kehittäminen mahdollistaa myös opiskelijapalautteen hyödyntämisen.
  • Onko aiheesta olemassa luotettavaa ja avointa oppimateriaaliksi sopivaa sisältöä?
    Oppimateriaalina voi käyttää opettajan omaa oppimateriaalia, verkossa avoimesti saatavana olevaa materiaalia, sekä näiden yhdistelmiä. Esimerkiksi erilaiset tiedonhaun oppaat ovat usein tiedonhaun opettajien yhteistyössä kehittämiä avoimia ja ajantasaisia tietopaketteja, ja siksi hyvä lähtökohta yleisten tiedonhakutaitojen kartuttamiselle myös opintojaksoilla. Oppimateriaalia voi kehittää toteutuneiden opintojaksojen palautteiden avulla.
  • Löytyykö oppimistehtäviä, joita voi käyttää uudelleen?
    Hyviksi havaittuja oppimistehtäviä voi ja kannattaa hyödyntää myös uudella opintojaksolla. Vanhat tehtävät voivat soveltua uudelle opintojaksolle sellaisenaan, vaikkakin tavallisesti tehtäviä täytyy ainakin jollain tapaa päivittää. Erilaisia tehtäviä voi myös koota talteen tehtäväpankkiin. Tehtäväpankki voi olla myös kollegoiden yhteinen.

Siirry tästä esityksen saavutettavaan versioon.

Opetusteknologia kulkee kehityskaaren mukana

Opintojaksojen suunnittelussa, toteutustavan valinnassa, hybridimuotoisten oppimistilanteiden järjestämisessä ja kerroksellisessa kehittämisessä riittää tekemistä. Opetusteknologia voi parhaassa tapauksessa tukea ja helpottaa opettajan työtä, parantaa opiskelijan oppimiskokemusta jopa koko oppimisprosessin ajan ja luoda uusia motivoivia työskentelytapoja opetukseen. Vuosittaisessa opetuksen kehittämistyössä on siis hyvä huomioida opetusteknologian kehittyminen ja mahdollinen vanhentuminenkin.

Lopuksi haluaisimmekin kysyä sinun kokemuksiasi:

  • Millaisia tärppejä sinulla on onnistuneeseen lähi- tai etätoteutukseen? Entä miten täydentäisit blogitekstissä lueteltuja hybridiopetuksen käytännön vinkkejä?
  • Pitääkö sinusta paikkansa, että mitä paremmin digitaaliset välineet (esimerkiksi verkkosivut, eLearnin aktiviteetit, Padletit, ThingLinkit, Panoptot ja chattibotit) sulautuvat oppimiskokemukseen, sitä vähemmän niiden olemassaoloon kiinnitetään huomiota?
  • Mitä opetusteknologioita tunnistit tästä blogitekstistä?

For many undergraduate students, the library’s one-credit course is the first in-depth exposure to the world of scientific information retrieval. This course often coincides with the preparation of the bachelor’s thesis. On the course, students will familiarise themselves with practical search techniques, as well as information resources, publishing conventions, and information on search engines.


Even if the course is worth just one ECTS credit, its implementation requires long-term planning. Clear goals, a plan to achieve them, a pedagogically justified implementation method, and an assessment phase that considers the further development of the course all structure and clarify the teaching for both students and the teacher.

Course Design and Utilising Completed Implementations

The information retrieval courses organised by the library for bachelor’s degree students are unified by common learning goals. The planning of a brand-new course begins with the identification of the target group’s competence needs and the core content to be taught. This is when the cooperation with disciplines is emphasized. Following thorough planning, it is important to keep in mind how the feedback from students will be considered in the development of future implementations. It might therefore be better to think of teaching planning as a continuous process, in which not only the content but also the necessary pedagogical solutions are annually updated.


Naturally, the teacher’s first priority is to build the best possible implementation for the students. The available work time resources provide a framework for the planning and development of the course. Help for planning is provided by UEF’s digital services and university pedagogy training, and it is also possible to utilise a colleague’s existing materials, with permission of course. Open learning materials are also worth keeping in mind.


The utilisation of completed implementations often saves a huge number of resources. A well-functioning course can also be used jointly with a new or pending implementation, both for design and practical purposes. eLearn makes it easy to request a copy of an old course outline for implementation in the coming academic year. When the replicated course base is sufficiently simple and well thought out, the need for annual mechanical updating remains within reasonable limits.


Click here to view the accessible version of this interactive content.

Sufficiently easy and pedagogically sound course implementation

Teaching on information retrieval is often implemented as face-to-face, remote, or hybrid teaching, the third being a combination of the previous two. The implementation method naturally affects the digital coverage of the course. At their best, new technologies and applications support learning and increase interaction between the student, the teacher, and the subject being taught. It is a good idea to approach digital environments with a healthy curiosity. After all, students will have to master a wide range of digital channels and tools in their future working life!


There are numerous digital tools available to facilitate teaching. However, the use of various applications on the course does not always result in a coherent and comprehensible picture for the students, and “simple is beautiful” also applies to teaching. From a wide range of applications, it is sufficient for the teacher to choose the most teaching-suited, pedagogically sound, and implementation-appropriate options. Perhaps the introduction of a couple of new applications at most during the course would not distract the student too much from the actual subject being taught?


As the backgrounds of students continue to diversify, it is worthwhile to first get a feel on their information technology skills. The teacher should allow sufficient time at the beginning of the course to introduce the applications to be used and provide sufficient guidance on the use of digital tools as the course progresses. For our information retrieval courses, this means, for example, that you will be introduced to eLearn and learning materials at the beginning of the course, and as the course progresses you will focus on building practical search skills in the discipline-specific databases of your field.


Click here to view the accessible version of this interactive content.

Careful preparation into successful hybrid implementation

In hybrid teaching, students can choose to participate either face-to-face in the classroom or remotely, for example from abroad. Even on the library’s courses, hybrid learning remains a flexible alternative for students in various life situations.


It is important that all participants are granted similar chances for studying and participating. From the teacher’s perspective, the greatest challenge in hybrid teaching is the equal division of attention between the students present in the room and those participating remotely. This is the case particularly on information retrieval courses, as the students’ information retrieval topics are individual and searches are carried out in several databases, meaning that the teacher needs to come up with effective ways of managing practical learning assignments.

Our tips for preparing hybrid teaching:

  1. Get to know the equipment available in the classroom well in advance. This will give you time to sort out any problems with digital services if necessary.
  2. If you are planning to use the equipment, log in to the computer beforehand. Logging in, starting up, and updating the computer can take a surprising amount of time.
  3. All classrooms may not have headphones for the students participating face-to-face. Think ahead about how to enable the students to hear each other.
  4. Make sure that all required applications are installed on the device to be used for presenting (e.g. Zoom?)
  5. Is your internet connection working properly? Having a contingency plan in case of a connection failure will save both the teacher and students a lot of headaches. For example, having a short to-do list for students as backup ensures that time in class is used efficiently.
  6. Is it possible to use your own computer, can you connect your device to the classroom equipment? Using your own computer guarantees some predictability in your teaching since all the settings are likely to be as you want them to.

While hybrid teaching may feel arduous to implement, good preparation enables the teaching to function well and to serve students in various situations. In addition to flexibility, hybrid teaching also offers the chance to record the teaching situation. Such recordings can be utilised, for example, when either the teacher or student falls ill, as well as for refreshing previous lessons. However, if the choice between hybrid, remote, and face-to-face teaching still feels difficult, answers can be sought through good pedagogical arguments.

Creating a new course through layered development

While the information retrieval courses offered by the library have long traditions, the courses themselves are hardly from a bygone era. The courses are constantly developed to keep up with the world, and we are always eager to listen to students’ wishes and needs. Student feedback is important because the feedback collected at the end of each information retrieval course provides the teacher with important insight for the further development of the course.


The method of developing a course using the previous implementation is called layered development. The purpose of layered course development is not to create a finished, unchangeable implementation after the first year of teaching, but to continue the development process each year through student feedback, teacher discretion, and the time resources available. There are times, however, when faster development is required. For example, the recent advances in artificial intelligence have resulted in the rapid updating of teaching materials.

Tips for layered development:

  • Does an implementation of the course exist that can be used as a basis?
    Making use of an existing course saves time and resources, in addition to hopefully providing the new course with tried and tested working methods. Layered development also enables the utilisation of student feedback.
  • Is there reliable and openly accessible content on the subject that can be used as learning material?
    Teachers can choose to use their own teaching materials, materials that are openly available online, or combinations of these. For example, the various information retrieval guides developed in cooperation with information retrieval teachers are often open and up-to-date information packages, therefore serving as a good starting point for building up general information retrieval skills during the course. The learning material can be developed on the basis of feedback from completed courses.
  • Are there learning assignments that can be reused?
    Tried and tested learning assignments can and should be reused on the new course as well. Old assignments may fit the new course as they are, although it is common for them to require some updating.

Click here to view the accessible version of this interactive content.

Educational technology follows the development trajectory

There is much to do in terms of course planning, choice of implementation method, organisation of hybrid learning situations and layered development. At its best, educational technology can support and facilitate the teacher’s work, enhance the student’s learning experience throughout the learning process, and create new and motivating teaching methods. It is therefore useful to consider the development and possible obsolescence of teaching technologies in the annual development.

Finally, we would like to inquire about your experiences:

  • What kind of tips do you have for successful face-to-face or remote teaching? How would you implement the hybrid teaching tips introduced in this blog post?
  • Do you agree that the better digital tools are integrated into the learning experience, the less attention is paid to their presence?
  • Which of the educational technologies did you identify from this blog post?

Anni Tarkiainen tietoasiantuntija | Information specialist
Marika Mahlavuori tietoasiantuntija | Information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services
Englanninkielinen käännös | English translation: Niko Niskanen

Avoimeen oppimiseen ja opetukseen -webinaari | Webinar report: Towards open learning and teaching

(Please, scroll down to read a brief summary in English.)

Oppimisen avoimuuden asiantuntijaryhmä järjesti 14.4.2021 Avoimeen oppimiseen ja opetukseen -webinaarin, jonka kohdeyleisönä olivat opettajat, oppimateriaalien tekijät ja opetuksen tukipalvelut. Ohjelma

Pienryhmissä paneuduttiin tekeillä oleviin kansallisiin suosituksiin: Avointen oppimateriaalien laatukriteerit, Avointen oppimateriaalien saavutettavuus, Avoimesta oppimisesta meritoituminen sekä Avointen oppimateriaalien palvelut, työkalut ja käytännöt. Näkökulmana oli opettajan ja oppimateriaalin tekijän rooli.

Luento-osuudessa käsiteltiin etäopetusta. Jari Laru puhui etäopetuksen hyvistä käytännöistä, Taru Kuhalampi esitteli kansallista Finna-hakupalvelua etäopetuksen tukena ja Anna Lindfors Avointen oppimateriaalien kirjastoa.

 

Avoimen tieteen organisaation kaavio. Avoimen tieteen ja tuktimuksen koordinaatiomalli perustuu työryhmien, asiantuntijaryhmien ja ohjausryhmän yhteistyöhön. Ohjausryhmässä on edustajia keskeisistä organisaatioista, ja sen tehtävä on hyväksyä suomalaiset avoimen tieteen ja tutkimuksen linjaukset. Seuraava kehä koostuu asiantuntijarymistä, jotka määrittelevät kärkiteemat ja pohtivat työryhmien jatkoa ja uusien perustamista. Määräaikaiset työryhmät edistävät tiettyjä, määriteltyjä tehtäviä.
Avoimen tieteen koordinaation kokonaisuudessa webinaari keskittyi oppimisen osa-alueeseen.

Millaista on laadukas avoin oppimateriaali?

Avointen oppimateriaalien laatukriteerit -työpajan veti Terhi Kaipainen (XAMK). Työpajassa tarkasteltiin laatukriteereitä ja niiden toimivuutta yhtenä työkaluna arvioida omaa avointa oppimateriaalia.

Ohjeistus määrittelee avointen oppimateriaalien laadulle viisi kriteeriä, joilla lisäksi on tarkempia osatekijöitä. Kriteerit ovat:

  • Sisältö. Laadukas avoin oppimateriaali on sisällöltään luotettavaa.
  • Oppimis- ja opetusmenetelmät. Laadukas avoin oppimateriaali mahdollistaa monenlaisia ja monipuolisia tapoja oppia ja opettaa.
  • Käytettävyys ja saavutettavuus. Laadukas avoin oppimateriaali on kaikille ja kaikissa tilanteissa mahdollisimman helposti käytettävissä.
  • Löydettävyys ja jakaminen. Laadukas avoin oppimateriaali on helposti löydettävissä ja käyttäjä tietää, millä ehdoilla hän voi levittää sitä eteenpäin.
  • Jatkojalostettavuus. Laadukasta avointa oppimateriaalia pidetään yllä ja päivitetään säännöllisesti. Lisäksi materiaalin tekemisessä hyödynnetään muita avoimia materiaaleja ja yhteiskehittämisen käytäntöjä.

Jokaisen kriteerin osatekijät on järjestetty kolmelle tasolle. Ensimmäisellä tasolla laadun osatekijät ovat (avoimen) oppimateriaalin perusominaisuuksia, esim. oppimateriaalin sisältö on ajantasaista ja luotettavaa. Toisen tason osatekijät kuvaavat laadultaan kehittyneempää avointa oppimateriaalia, esim. oppimateriaali on sovellettavissa erilaisiin käyttötilanteisiin, ja kolmas taso edistynyttä avointa oppimateriaalia, esim. oppimateriaalin ohessa on jaettu sen muokkaamiseen tarvittavat tiedostot.

Laatukriteeristöä pidettiin hyvin jäsenneltynä ja monipuolisesti eri näkökulmia huomioivana. Työpajan vilkkaassa keskustelussa ehdotettiin vielä muun muassa sen miettimistä, mitkä asiat menevät millekin tasolle, ja kyseenalaistettiin ajatus oppimistyyleistä, sekä haluttiin lisätä edistyneelle tasolle edellytys interaktiivisista osuuksista, jotka tukevat oppijan itsearviointia.

Haasteellisena pidettiin kriteeriä “Laadukas avoin oppimateriaali on kaikille ja kaikissa tilanteissa mahdollisimman helposti käytettävissä.” Onko tätä mahdollista tietää, saati varmistaa? Mietimme myös laatukriteeristön ja saavutettavuuslinjauksen yhteyttä: Sisältyykö saavutettavuus laatuun vai laatu saavutettavuuteen?

Saavutettavuuden saavuttaminen

Anne Kärjen (SAMK) fasilitoimassa Avointen oppimateriaalien saavutettavuus -työpajassa keskityttiin pohtimaan tekijän näkökulmaa tekeillä olevassa oppaassa. Mietimme muun muassa, onko opas ymmärrettävä ja mitä siihen tulisi vielä lisätä. Oppaan mukaan saavutettavuuden huomioiva oppimateriaalin tekijä tutustuu saavutettavuusohjeistuksiin ja -kriteereihin, käyttää hyödyntämiensä välineiden saavutettavuusominaisuuksia, kuvailee oppimateriaalinsa saavutettavuutta sekä kuuntelee palautetta ja kehittää materiaalia sen perusteella.

Työpajalaisten mielestä kriteeristöön olisi lisättävä enemmän tietoa ns. matalan kynnyksen mahdollisuuksista alkuun pääsemiseksi sekä termien selityksiä. Ehdotettiin myös tasoja samaan tapaan kuin laatusuosituksessa, mikä kuitenkin on hankalaa, koska saavutettavuuskriteerit perustuvat lainsäädäntöön. Jatkokehittämisen kannalta oleellisena pidettiin kysymystä siitä, miten organisaatiot velvoitetaan tukemaan saavutettavuusosaamisen kehittämistä sekä seuraamaan erilaisten apuneuvojen kehittymistä (esim. automaattinen suomenkielinen tekstitys) ja hankkimaan niitä.

Avoimesta oppimisesta meritoituminen

Avoimeen oppimiseen ja opetukseen -verkkotapahtuman ensimmäisen osan toisessa työpajassa tutustuttiin luonnokseen, joka koski suositusta meritoitumiselle oppimisen ja oppimateriaalien avoimuudesta. Luonnokseen kaivattiin kehitysideoita sekä kommentteja ja niitä kerättiin Jamboardin avustuksella pienryhmässä, jota veti Miki Kallio Oulun Yliopistosta. Eniten hämmennystä luonnoksessa aiheutti kohta, jossa meriittejä saisi valikoiduista oppimateriaaleista. Työpajaan osallistuneet kummastelivat mitä valikoitu oppimateriaali pitää sisällään. Toisessa kohtaa luonnosta ehdotettiin, että meriittejä saisi kaikista oppimateriaaleista, mikä saikin kannatusta.

Avoimia kommentteja suollettiin Jamboardiin kiitettävä määrä. Siellä mm. kannustettiin puhumaan meriittien saajien kohdalla myös muista ammattilaisista opettajien ohella. Lisäksi kommenteissa hyvinä asioina nousivat esille mm. lisenssivaihtoehdot sekä pysyvät tunnisteet, jotka oli mainittu luonnoksessa. Haasteena nähtiin mm. oppimateriaalin monimuotoisuus sekä vaikuttavuuden mittaaminen.

Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden linjauksen neljännessä kohdassa oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden kehittämiseksi tehtyä työtä arvostetaan meritoitumiskriteereissä ja työtehtävien suunnittelussa, joten meritoitumisen linjauksen kehitystyö jatkuu linjauksen päivityksen yhteydessä.

Tukea “härpäkkeiden” käyttöönottoon

Anna Lindfors CSC:stä (Tieteen tietotekniikan keskus Oy) veti työpajan, jossa käsiteltiin vielä kesken olevaa neljättä osalinjausta. Se kuvaa avointen oppimateriaalien palveluita, työkaluja ja käytäntöjä. Suositus keskittyy siis pitkälti tekniseen puoleen. Sen on tarkoitus valmistua ensi vuonna.

Lindfors korosti vahvasti avointen oppimateriaalien käytön olevan vapaaehtoisuuteen perustuvaa. Siihen kannustetaan mm. antamalla tukea ja suosituksia. Osalinjauksessa muotoillaan kansallinen suositus käytännöistä ja työkaluista, joilla taataan, että avoimet oppimateriaalit löytyvät helposti, toimivat erilaisissa ympäristöissä, ovat helposti käytettävissä uudestaan, ja niitä voi sujuvasti kehittää edelleen.

Teknisiä työkaluja ja palveluita eli meikäläisittäin ”härpäkkeitä” on saatavilla todella paljon. Tarkoituksena ei ole kuitenkaan antaa valmiita listauksia niistä, niin mukavalta kuin ajatus tuntuukin. Suositus avaa periaatteita ja kysymyksiä, joita opettajien ja organisaatioiden tulisi ottaa huomioon, kun ne valitsevat työkaluja avointen oppimateriaalien laatimiseen. Suositeltavia käytäntöjä nostetaan esille.

Suosituksen yleiset kategoriat ovat:

  • Lisensointi, tekijänoikeudet ja yksityisyydensuoja
  • Työkalujen tuki sekä hankintatuki järjestelmille
  • Toimituksellinen tuki, saavutettavuus ja julkaisu

Opetusta se on etäopetuskin!

Yliopistonlehtori Jari Laru Oulun yliopiston oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksiköstä kertoi etäopetuksen hyvistä käytänteistä. Näin korona-aikaan etäopetus on saattanut aiheuttaa monille opettajille harmaita hiuksia ja unettomia öitä: Kuinka tarjota opiskelijoille monipuolisia oppimiskokemuksia verkon välityksellä? Huolimatta siitä, missä oppiminen ja opetus tapahtuu, opettaminen on nykyään ennen kaikkea oppimisen ja oppimisprosessien suunnittelua. Opettajan tärkein tehtävä on auttaa oppijaa oppimaan. Oppimisympäristö puolestaan on oppimisen konteksti: Paikka, jossa oppimista tapahtuu. Tämä paikka voi olla myös verkossa.

Viimeistään pakkoetäopetuksen myötä monien meistä oli tutustuttava digitaalisten välineiden hyödyntämiseen osana opetusta, mutta kyseessä tuskin on ohimenevä ilmiö. Digitaaliset kompetenssit kuuluvat nykyaikaisen opettajan osaamispakkiin. Testaa omat digikompetenssisi.

Laru on varsin ihailtavasti toteuttanut useimpia normiolosuhteissa käyttämiään opetusmenetelmiä myös korona-aikana: muun muassa demonstraatio, peli, ohjattu ryhmäkeskustelu, avoin ryhmäkeskustelu, luento/puhe, kyselevä luento, projekti, tiimityöskentely, seminaari. Tässäpä ideoita itse kullekin oman opetuksen suunnitteluun!

Muutama muu linkkivinkki:

Avoimet oppimateriaalit käyttöön

Webinaarissa esiteltiin kaksi hakupalvelua, joiden kautta voi etsiä kotimaista, avointa oppimateriaalia omaan käyttöönsä. Ensimmäinen on opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja CSC:n kehittämä Avointen oppimateriaalien kirjasto (aoe), joka toimii myös avointen oppimateriaalien kuvailu- ja julkaisualustana. Avointen oppimateriaalien kirjastoon voi tallentaa minkä tahansa oppiasteen digitaalista oppimateriaalia muiden löydettäväksi. Vuoden käytössä olleesta palvelusta löytyy tällä hetkellä noin 1300 erilaista oppimateriaalia. Oppimateriaaleihin valitaan CC- eli Creative Commons-lisenssi, joka kertoo, miten oppimateriaalia saa käyttää ja voiko sitä esimerkiksi muokata omiin tarpeisiin sopivaksi. Monista oppimateriaaleista on tarjolla esikatselunäkymä, joka auttaa hahmottamaan materiaalin sisältöä yhdellä silmäyksellä. Avoimen oppimateriaalin voi ladata omalle koneelleen ja upottaa vaikkapa Moodleen, tai jakaa opiskelijoille linkkinä. Palveluun voi luoda myös erilaisia kokoelmia; aiheeseen sopien kannattaa kurkata vaikkapa Avoin julkaiseminen opetuksessa ja oppimisessa-kokoelma.

CSC:n Anna Lindfors nosti esityksessään esiin avoimen oppimateriaalin käytön monia hyviä puolia: materiaaliin pääsee käsiksi kuka tahansa mistä tahansa, ilman käyttäjätunnuksia. Oppimateriaali jää myös opiskelijoiden käyttöön kurssin sulkeuduttua puhumattakaan siitä, että avoin materiaali tuo näkyvyyttä sen tekijälle. Parhaassa tapauksessa avoin oppimateriaali lisää myös opetusyhteistyötä ja luo verkostoja yli organisaatiorajojen.

Avointen oppimateriaalien kirjastoon kuvaillut ja ladatut oppimateriaalit löytyvät myös kansallisen Finnan kautta, joka oli toinen webinaarissa esitelty hakupalvelu. Kirjasto-, museo- ja arkistoaineistojen hakupalveluna tutuksi tullut Finna on siis paikka, josta voi jatkossa etsiä myös avoimia oppimateriaaleja. Aoe-palveluun tallennettujen avointen oppimateriaalien lisäksi Finna tarjoaa yli 700 000 vapaasti hyödynnettävää aineistoa, joista suurin osa on kuvia. Finnan laajat rajausmahdollisuudet antavat hyvät työkalut aineiston rajaamiseen, oli sitten vailla valmista oppimateriaalia, artikkeleita, kuvia tai audiovisuaalista aineistoa. Avoimia oppimateriaaleja hakiessa rajauksia voi tehdä esimerkiksi koulutusasteen, oppimateriaalin tyypin ja oppiaineen, tutkinnon tai tieteenalan mukaan.

Vapaasti hyödynnettävät aineistot on Finnassakin varustettu CC-lisenssein. Jos CC-lisenssien tulkinta tuntuu vaikealta, saatiin webinaarissa siihenkin hyvä muistisääntö: mitä pidempi CC-lisenssi, sen rajatumpi käyttöoikeus.

Finnasta haettu esimerkkikuva kaupunkipuutarhasta. Kuvan tietue on kuvailtu ja sille on annettu CC-lisenssiksi CC BY 4.0.
Esimerkki hakupalvelu Finnan kautta löytyvästä vapaasti hyödynnettävästä aineistosta kuvailutietoineen ja jatkokäytön mahdollistavine CC-lisensseineen.

  • Tutustu Avointen oppimateriaalien kirjastoon videolla.
  • Tutustu Finnan avointen oppimateriaalien hakuun videolla.

 

Brief summary

On 14 April 2021, the Expert Panel in Open Education organised a webinar on Open Learning and Teaching. It was targeted at teachers, creators of learning materials and teaching support services. The half-day event of lectures and group work was organised in Finnish.

In breakout rooms, the participants discussed the national recommendations that are currently in preparation: Quality Criteria for Open Educational Resources, Accessibility in Open Educational Resources, Open Education and Merits, and Services, Tools and Practices for Open Learning.

Jari Laru gave a lecture about good practices for distance learning. Taru Kuhalampi demonstrated how the Finna search service can support distance education and Anna Lindfors presented the Library of Open Educational Resources.

 

Marja Aho, tietoasiantuntija | Information Specialist
Kaisa Hartikainen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Riitta Holopainen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | Senior Information Specialist
Taisa Sallinen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services