Tag: open educational resources

Posted on

Miten ja ennen kaikkea miksi ihmeessä avaisin omat oppimateriaalini? | How and most importantly why should I open my own educational material?

(Please, scroll down to read in English.)

Hyvää avoimen oppimisen viikkoa kirjaston opetus- ja tietopalvelusta! Minulla on sinulle tämän viikon hengessä monta kysymystä ja muutama ehdotus. Opetatko? Teetkö omia oppimateriaaleja? Jos teet, mitä kautta ne jaat? Moodlessa? Oletko miettinyt, kuka Moodleen pääsee (ja kuka ei) ja kuinka pitkäksi aikaa? Löytyykö tekemäsi oppimateriaali sen jälkeen, kun kurssisi on ohi ja Moodle suljettu opiskelijoilta? Oletko koskaan ajatellut, voisiko joku muu kuin omat opiskelijasi hyötyä laatimastasi materiaalista? Oletko koskaan etsinyt tai käyttänyt itse jonkun toisen tekemää avointa oppimateriaalia?

Paljon kysymyksiä, joihin minulla on muutamia vastauksia ja kourallinen vinkkejäkin. Väitän, että me UEFissa alasta riippumatta tuotamme hyvää ja korkealaatuista oppimateriaalia. On tekstiä, kuvia, kaavioita, podcasteja, videoita, Power Pointeja, ThingLinkejä ja kaikkea mahdollista digitaalista taivaan ja maan väliltä. Iso osa oppimateriaaleista asuu Moodlen sisällä. Voisiko osa materiaaleista tulla sieltä pois, kenen tahansa löydettäväksi, kenen tahansa opiskeltavaksi tai uudelleen käytettäväksi?

Avoimiin oppimateriaaleihin liittyy monia hyviä puolia. Materiaaliin pääsee käsiksi kuka tahansa mistä tahansa, ilman käyttäjätunnuksia. Oppimateriaali jää myös opiskelijoiden käyttöön kurssin sulkeuduttua puhumattakaan siitä, että avoin materiaali tuo näkyvyyttä sen tekijälle. Voi myös olla, että oppimateriaalin julkaiseminen avoimesti lisää sen laatua entisestään (voi ajatella vaikka näin: “Wau, nythän kaikki näkevät, millaista materiaalia minä väsäilen!”). Parhaassa tapauksessa avoin oppimateriaali lisää myös opetusyhteistyötä ja luo verkostoja yli organisaatiorajojen. Ja tarttuvathan ne Google-hakuihinkin ja lisäävät näin oman yliopistomme näkyvyyttä.

Jos sain sinut vakuutettua oman oppimateriaalisi avaamisesta, pääset liikkeelle näin

  • Laita ensin saavutettavuus kuntoon, sillä avoin oppimateriaali = saavutettava oppimateriaali. Tarkista siis verkkosivumuotoisen oppimateriaalin kohdalla ainakin nämä: kieli on selkeää, linkit toimivat, kontrasti ja fonttikoko ovat riittävät, kuvat on kuvailtu, videot on tekstitetty ja materiaali toimii eri laitteilla ja skaalautuu mukavasti vaikkapa älypuhelimeen.
  • Laita luvat ja tekijätiedot kuntoon. Voit avata vain sellaista materiaalia, jonka osalta sinä olet tekijä tai jonka olet saanut käyttöösi käytön mahdollistavalla lisenssillä eli käyttöluvalla. Mainitse alkuperäiset/muut osallistuvat tekijät asianmukaisesti, itseäsi unohtamatta. Eli kunnia sille kelle kunnia kuuluu! Muistathan myös, että avoin lisensointi ei tarkoita tekijänoikeuksista luopumista, vaan se on tapa antaa muille käyttöoikeuksia teokseensa. Valitse siis sinulle sopiva Creative Commons eli CC-lisenssi. CC-lisenssi kertoo käyttöehdot, joiden mukaisesti muut saavat aineistoa hyödyntää. Avoimille oppimateriaaleille sopivia lisenssejä ovat esimerkiksi CC BY-SA eli Nimeä ja JaaSamoin (alkuperäisteoksesta muokattujen johdannaisteosten käyttö ja levittäminen on siis sallittu ainoastaan samalla lisenssillä kuin alkuperäisteoksen ja alkuperäinen tekijä on mainittava) sekä CC BY 4.0 Nimeä (teoksen käyttö, muokkaaminen ja levittäminen on vapaata, tekijän nimi on kuitenkin mainittava selkeästi). Lisenssit eivät ole vaikeita, vaikka vähän kryptisille näyttävätkin. Hyvä muistisääntö on se, että mitä pidempi CC-lisenssi, sen rajatumpi käyttöoikeus.
Erilaisia CC-lisenssikuvakkeita. Jokainen alkaa CC-logolla ja sisältää vähintään maninnan BY.
CC-lisenssejä löytyy vähän joka lähtöön. Mitä pidempänä rimpsuna lisenssi on, sen rajatumpi käyttöoikeus.
  • Tallenna materiaalisi paikkaan, joka mahdollistaa siihen pääsyn ilman kirjautumista. Minun tiedonhaun oppimateriaaleilleni tällainen paikka on WordPress, jonka käyttöön yliopistomme tarjoaa tukea (ja joka on muuten räätälöity jo lähtökohtaisesti saavutettavaksi!). WordPress on aivan kuin kotisivu, jonka sisällöt löytää vaivatta vaikkapa googlaamalla.
  • Mieti vielä lopuksi, olisiko oppimateriaalisi sellaista, että se kannattaisi jakaa myös valtakunnallisessa Avointen oppimateriaalien kirjastossa? Aoe-kirjastoon oman avoimen oppimateriaalin voi kuvailla muiden löydettäväksi – oppimateriaalin kuvaileminen onkin tärkeää, jotta se tarttuu hakijan haaviin. Aoe-kirjaston materiaaleja voi hakea myös kansallisen Finnan kautta, kun kohdistaa hakunsa avoimiin oppimateriaaleihin.

Haluaisitko lopuksi nähdä, miltä minun avoimet oppimateriaalini näyttävät? Yhtenä esimerkkinä tarjoilen videomateriaalista koostuvan Kulttuuritieteiden tiedonhaun kurssin. Sen olen lisensoinut lempparilisenssilläni CC-BY-SA. Tiedonhaun kurssieni oppimateriaalit ovat olleet avoimina jo reilun vuosikymmenen, enkä keksi enää yhtään syytä, miksi haluaisin pitää ne suljettuina.

Lue lisää avoimista oppimateriaaleista ja tutustu niiden tallennuspaikkoihin:

Avointen oppimateriaalien määrittely ja määrä opetushallituksen palvelukokonaisuus eDuuni wikissä

Tietoa Creative Commons-lisensseistä

Avointen oppimateriaalien kirjasto (Kurkkaa, millaisia oppimateriaaleja muut ovat tehneet)

Avointen oppimateriaalien haku kansallisesta Finnasta (Tätäkin kautta voit hakea avoimia oppimateriaaleja)

Blue and white logo of Open Educational Resources. In the logo there are three waving hands and the text "Open Educational Resources" on an open book.
Logo: CC BY Jonathas Mello

Happy Open Education Week from the Library’s Training and information services! I have many questions and a few suggestions for you in the spirit of this week. Do you teach? Do you make your own educational resources / teaching material? If you do, where do you store and share them? In Moodle? Have you thought about who can (and who can’t) log into the Moodle and for how long? Who can access the material after your course is over and Moodle is closed? Have you ever wondered if someone other than your own students could benefit from the material you have created? Have you ever searched for or used open educational resources made by someone else?

A lot of questions to which I have a few answers and a handful of tips. I argue that we at UEF, regardless of the subject we teach, produce good and high-quality educational material. There are texts, images, charts, podcasts, videos, Power Points, ThingLinks and all kind of digital material you can think of. A great amount of the teaching material live inside Moodle. Could some of the materials come out of there, for anyone to find, for anyone to study or re-use?

There are many advantages to open educational resources. The material can be accessed by anyone from anywhere, without usernames, logins, or passwords. The material will also remain available to students after the course closes, not to mention that the open material will bring visibility to its author. It may also be that publishing the educational resources openly increases its quality even more (you can think of it this way: “Wow, now everyone can see what kind of material I’m working on!”). In the best case, open educational resources also increase teaching collaboration and creates networks across organizational boundaries. And, of course, Google finds them and increases the visibility of our own university.

If I convinced you to open your own educational material, here’s how to get started

  • Pay particular attention to accessibility, as open educational material = accessible educational material. So check these at least: language is clear and understandable, links work properly, contrast and font size are sufficient, images have alternative texts, videos are subtitled and the material works on different devices and scales comfortably, for example, to a smartphone.
  • Put the permits and the author’s records in order. You may only open material for which you are the author or which you have been provided with a license allowing you to use it. Mention the original/other contributing authors appropriately, not forgetting yourself. Also, remember that open licensing does not mean giving up copyright; it is a way to give others access to your work. So choose the appropriate Creative Commons (CC) license, for you. The CC license states the terms of use under which others may make use of the material. For example, licenses suitable for open educational resources include CC BY-SA, i.e. Name and ShareAlike (use and distribution of derivative works modified from the original work is allowed only under the same license as the original work and the original author must be mentioned) and CC BY 4.0 Name (use, editing and distribution of the work is free, however, the author’s name must be clearly stated). Licenses aren’t difficult, even if they look a little cryptic. A good rule of thumb is that the longer the CC license, the more limited the right of use.
A few examples of Creative Commons licenses.
There are many types of CC licenses. The longer the license, the more limited the right of use.
  • Store your material in a place that allows anyone to access it without logging in. For my information retrieval materials, this kind of place is WordPress, which our university offers support for (and which is otherwise tailored to be accessible by default!). WordPress is like a website which content can be easily found by googling, for example.
  • Finally, think about whether your open eduactional material would be worth sharing in the Library of Open Educational Resources? In the Library of Open Educational Resources, it is a good idea to describe your own material for others to find. Materials from the Aoe Library can also be searched through the national Finna.

Finally, would you like to see what my open educational material look like? As an example, I give you a course Information retrieval in Cultural Studies which consists of video material (the course is only in Finnish). The educational materials for my information retrieval courses have been open for well over a decade, and I can’t think of any reason why I would want to keep them closed.

Did you get interested? Read more and search for open educational resources:

UNESCO’s webpage on Open Educational Resources

OER Commons, a public digital library of open educational resources

About Creative Commons licenses

Riitta Holopainen, tietoasiantuntija | Information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Posted on

Avoimen oppimisen viikon tervehdys! | Open Education Week greetings!

(Please, scroll down to read in English.) 

Tällä viikolla vietämme kansainvälistä avoimen oppimisen viikkoa (Open Education Week, jaa-jotain-viikko), joten suunnataan muutama ajatus aiheeseen.

Oppiminen taitaa olla ikuisessa myllerryksessä, ja kenties hyvä niin. Parhaillaan oppiminen monimuotoistuu, erilaiset verkostomaiset ja virtuaaliset oppimisympäristöt kasvattavat merkitystään ja uutta tietoa omaksutaan enenevissä määrin myös virallisen koulutustarjonnan ulkopuolella. Tähän kokonaisuuteen voidaan ajatella kuuluvaksi myös avoimen oppimisen (open education), joka parhaimmillaan joustavoittaa oppimista, parantaa oppimaan pääsyn mahdollisuuksia sekä lisää oppimateriaalien ja opetuskäytäntöjen monipuolista jakamista ja hyödyntämistä.

Avoimen oppimisen yhteydessä puhutaan usein avoimista oppimateriaaleista (open educational resources, OER). Niillä tarkoitetaan yleensä digitaalisessa muodossa olevia, millä tahansa välineellä käytettäviä, joko yleiseen käyttöön vapautettuja tai avoimella lisenssillä lisensoituja oppimisen mahdollistavia materiaaleja. Avoimella oppimisella ei siis viitata suoraan avoimen yliopiston tai avoimen ammattikorkeakoulun tarjontaan, vaan sillä tarkoitetaan maksutta kaikkien saavutettavissa olevaa opetustarjontaa ja oppimateriaaleja.

Usein avoin oppiminen tarkoittaa avoimuuteen tähtäävälle opettajalle alkuun lisätyötä, uuteen perehtymistä ja ehkäpä ajattelutavankin muutosta. Jos kuitenkin keskitytään positiiviseen ja mietitään avoimen oppimisen ja avointen oppimateriaalien hyötyjä, lista voisi näyttää esim. tältä:

  • Oppimisen saavutettavuus ja inklusiivisuus lisääntyy: Avoimet oppimateriaalit ovat opiskelijoiden käytettävissä koko oppimisprosessin ajan: ennen kurssia, kurssin aikana ja sen jälkeen. Avoimet oppimateriaalit ovat verkossa globaalisti kaikkien käytettävissä, joten oppimisen mahdollisuuksia on tarjolla myös eri lähtökohdista tuleville oppijoille.
  • Opiskelun joustavuus lisääntyy: Oppijat voivat edetä omaan tahtiinsa, mikä palvelee erilaisia oppimistyylejä ja elämäntilanteita.
  • Jatkuva oppiminen: Avoin oppiminen tukee jatkuvan oppimisen periaatetta, kannustaa jatkuvaan itsensä kehittämiseen ja uusien taitojen oppimiseen läpi elämän. Mahdollisuus uuden tiedon hankkimiseen ja taitojen kehittämiseen puolestaan auttaa pysymään ajan tasalla nopeasti muuttuvassa maailmassa ja työmarkkinoilla.
  • Yhteistyö: Opettajan näkökulmasta voi kysyä, miksi tehdä kaikki itse, jos laadukasta oppimateriaalia on jo saatavilla. Sen lisäksi, että opettaja voi hyödyntää toisten tuottamia avoimia oppimateriaaleja omassa opetuksessaan ja saada näkyvyyttä osaamiselleen jakamalla omia oppimateriaalejaan, avoimuus mahdollistaa oppimateriaalien jatko- ja yhteiskehittämisen. Parhaimmillaan avoin oppiminen yhdistää ihmisiä eri puolilla maailmaa.
  • Taloudellinen hyöty yhteiskunnalle: Parempi koulutustaso, taitojen kehittyminen ja verkostoituminen voivat edistää talouskasvua ja innovaatioita.

Aika hienoja päämääriä, vai mitä? UEFissakin avoin oppiminen alkaa näkyä yhä enemmän ja esim. MOOC (Massive Open Online Course) -kursseja on jo varsin mukavasti tarjolla. Tässä vielä muutamia nostoja, mitä meillä, ja vähän muuallakin, tapahtuu.

Vuoden vaihteessa UEFin julkaisu- ja datapolitiikka laajennettiin UEFin avoimen tieteen ja tutkimuksen linjaukseksi, joka kattaa avoimen tieteen eri osa-alueet, myös avoimen oppimisen. Kannattaa tutustua dokumenttiin ja tuumailla omassa yksikössä tai kollegoiden kanssa, miten linjauksen voisi huomioida omassa opetustyössä.

Parhaillaan aloittelemme avoimen tieteen ja tutkimuksen linjaukseen liittyvää toimenpidesuunnitelmatyötä, jonka tarkoituksena on tuottaa konkreettisia toimia muun muassa avoimen oppimisen ja opetuksen edistämisen tueksi. Tähän työhön tulemme pyytämään ajatuksia laajemminkin yliopistoyhteisöltä esim. avoimen oppimisen toimijaverkoston kautta (ks. alla). Pysy siis kuulolla.

UEFin avoimen oppimisen toimijaverkosto käynnistelee toimintaansa. Kokoonnumme kerran kuussa ja suunnittelemme toimintaa osallistujien toiveiden mukaan. Tule mukaan keskustelemaan, jakamaan omaa osaamistasi ja oppimaan muilta. Halutessasi voit liittyä kaikille avoimeen UEFin avoimen oppimisen toimijaverkoston Teamsiin.

Kirjastovetoisesti, mutta vahvasti yhteistyössä muiden UEFin toimijoiden kanssa, aloittelemme kevään aikana myös esiselvitystyötä avointen oppimateriaalien alustahankinnasta. Tällä hetkellä avoimille oppimateriaaleille on käytössä ainakin WordPress ja DigiCampus Moodle, mutta selvitetään tarkasti, mitä tarvitsemme, jotta saamme varmasti tarpeitamme vastaavan järjestelmän käyttöömme.

Kansallista työtä tehdään avoimen tieteen ja tutkimuksen (AVOTT) koordinaation alaisissa avoimen oppimisen työryhmissä. Vuoden alusta toimintansa ovat aloittaneet avoimen oppimisen MOOC-, vertaistuki- ja avointen oppimateriaalien kuratointi ja vertaisarviointi -työryhmät. Avoimen oppimisen MOOC-työryhmässä tarkoituksena on tuottaa avoimen oppimisen osio kansalliseen avoimen tieteen MOOC-kurssiin. Kaikki työryhmät ovat erinomaisia avoimen oppimisen keskustelu- ja kokemustenvaihtofoorumeita. AVOTTin sivuilta löytyy myös hyviä ohjeita mm. avoimen oppimisen toteuttamiseen.

Tässäpä muutama, tai useampikin, sananen avoimen oppimisen saralta. Loppuun haluaisin vielä nostaa pari ainakin omaa mieltäni kaihertavaa kysymystä: Pitäisikö oppijan oppimissuoritukset avoimen oppimisen tarjonnasta huomioida nykyistä paremmin? Entä miten voimme opettajina meritoitua avoimen oppimisen edistämisestä? Siinäpä pari pähkinää purtavaksi ja tuumailtavaksi vaikka hiihtoladulla sivakoidessa. Voit osallistua keskusteluun tämän blogin kommenteissa.

Open education week 2024 logo.
Kansainvälinen avoimen oppimisen viikko | International Open Education Week 4.-8.3.2024

This week, we celebrate international Open Education Week. So, a few words about open education.

Learning seems to be in constant flux, and perhaps that’s a good thing. Currently, learning is diversifying, with various networked and virtual learning environments gaining importance, and new knowledge being acquired increasingly outside formal education offerings. This landscape includes open education, which at its best facilitates flexible learning, improves access to learning, and promotes diverse sharing and utilization of learning materials and teaching practices.

Open education often involves open educational resources (OER), which typically refer to digitally available materials that can be used with computer or mobile device, and which are either released for public use or licensed with an open license to enable learning. Open education does not solely refer to the offerings of open universities or open universities of applied sciences; rather, it encompasses freely accessible teaching offerings and learning materials for everyone.

At first, open education may require additional effort from teachers aiming for openness, involving familiarization with new concepts and perhaps a shift in mindset. However, focusing on the positives and considering the benefits of open education and open educational resources, the list could include:

  • Increased accessibility and inclusivity of learning: Open educational resources are available to students throughout the entire learning process: before, during, and after the course. They are globally accessible online, providing learning opportunities for learners with different backgrounds.
  • Enhanced flexibility in learning: Learners can progress at their own pace, catering to various learning styles and life situations.
  • Continuous learning: Open education supports the principle of lifelong learning, encouraging continuous self-development and learning new skills throughout life. The opportunity to acquire new knowledge and develop skills helps individuals stay up-to-date in a rapidly changing world and job market.
  • Collaboration: From the perspective of a teacher, why do everything by oneself if high-quality learning materials are already available. In addition to utilizing open educational resources produced by others and gaining visibility for their expertise by sharing own learning materials, openness enables the further development and collaboration on learning materials. At its best, open education connects people from around the world.
  • Societal economic benefits: Improved education levels, skill development, and networking can promote economic growth and innovation.

Pretty impressive goals, don’t you think? Open education is increasingly visible at UEF as well, e.g., with a good selection of MOOCs (Massive Open Online Course) already being available. Here are a few more highlights of what’s happening here and a bit elsewhere:

At the turn of the year, UEF’s publication and data policy expanded into UEF’s policy on open science and research, covering various aspects of open science, including open education. It’s worth familiarizing yourself with the document and considering how the guidelines could be incorporated into your own teaching work.

We are currently initiating action plans related to UEF’s policy on open science and research, aiming to produce concrete actions to promote open education and teaching. We will be seeking input from the university community at large e.g. via UEF’s open education network (see below), so stay tuned.

UEF’s open education network is launching its activities. We will be meeting once a month to plan activities based on participants’ preferences. Join us for discussions, share your expertise, and learn from others. If you’re interested, you can join the UEF Open Education Network on Teams (in Finnish at the moment), which is open to everyone.

Led by the library but in close collaboration with other UEF units, we are also starting preliminary work on finding a suitable digital platform for open educational resources. Currently, WordPress and DigiCampus Moodle are available for open educational resources, but we’re investigating what we need to ensure we have a system that meets our requirements.

Nationwide efforts are underway within AVOTT (Open Science and Open Research Initiative) in various working groups focused on open education. Starting from the beginning of this year, working groups on open education MOOC, peer support, and curation and peer review of open educational resources have been established. The open education MOOC working group aims to produce a section on open education for a national open science MOOC. All working groups provide excellent forums for discussions and sharing experiences related to open education. AVOTT’s website also offers useful guidance on implementing open education, among other resources.

Finally, I’d like to raise a couple of questions that have been at least on my mind: Should learners’ achievements in open educational offerings be better recognized? And how can we, as teachers, be recognized for promoting open education? That’s something for you to ponder e.g., when you glide along the ski track. Please, participate in discussion by leaving a comment.

Kaisa Hartikainen, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Posted on

Avoimeen oppimiseen ja opetukseen -webinaari | Webinar report: Towards open learning and teaching

(Please, scroll down to read a brief summary in English.)

Oppimisen avoimuuden asiantuntijaryhmä järjesti 14.4.2021 Avoimeen oppimiseen ja opetukseen -webinaarin, jonka kohdeyleisönä olivat opettajat, oppimateriaalien tekijät ja opetuksen tukipalvelut. Ohjelma

Pienryhmissä paneuduttiin tekeillä oleviin kansallisiin suosituksiin: Avointen oppimateriaalien laatukriteerit, Avointen oppimateriaalien saavutettavuus, Avoimesta oppimisesta meritoituminen sekä Avointen oppimateriaalien palvelut, työkalut ja käytännöt. Näkökulmana oli opettajan ja oppimateriaalin tekijän rooli.

Luento-osuudessa käsiteltiin etäopetusta. Jari Laru puhui etäopetuksen hyvistä käytännöistä, Taru Kuhalampi esitteli kansallista Finna-hakupalvelua etäopetuksen tukena ja Anna Lindfors Avointen oppimateriaalien kirjastoa.

 

Avoimen tieteen organisaation kaavio. Avoimen tieteen ja tuktimuksen koordinaatiomalli perustuu työryhmien, asiantuntijaryhmien ja ohjausryhmän yhteistyöhön. Ohjausryhmässä on edustajia keskeisistä organisaatioista, ja sen tehtävä on hyväksyä suomalaiset avoimen tieteen ja tutkimuksen linjaukset. Seuraava kehä koostuu asiantuntijarymistä, jotka määrittelevät kärkiteemat ja pohtivat työryhmien jatkoa ja uusien perustamista. Määräaikaiset työryhmät edistävät tiettyjä, määriteltyjä tehtäviä.
Avoimen tieteen koordinaation kokonaisuudessa webinaari keskittyi oppimisen osa-alueeseen.

Millaista on laadukas avoin oppimateriaali?

Avointen oppimateriaalien laatukriteerit -työpajan veti Terhi Kaipainen (XAMK). Työpajassa tarkasteltiin laatukriteereitä ja niiden toimivuutta yhtenä työkaluna arvioida omaa avointa oppimateriaalia.

Ohjeistus määrittelee avointen oppimateriaalien laadulle viisi kriteeriä, joilla lisäksi on tarkempia osatekijöitä. Kriteerit ovat:

  • Sisältö. Laadukas avoin oppimateriaali on sisällöltään luotettavaa.
  • Oppimis- ja opetusmenetelmät. Laadukas avoin oppimateriaali mahdollistaa monenlaisia ja monipuolisia tapoja oppia ja opettaa.
  • Käytettävyys ja saavutettavuus. Laadukas avoin oppimateriaali on kaikille ja kaikissa tilanteissa mahdollisimman helposti käytettävissä.
  • Löydettävyys ja jakaminen. Laadukas avoin oppimateriaali on helposti löydettävissä ja käyttäjä tietää, millä ehdoilla hän voi levittää sitä eteenpäin.
  • Jatkojalostettavuus. Laadukasta avointa oppimateriaalia pidetään yllä ja päivitetään säännöllisesti. Lisäksi materiaalin tekemisessä hyödynnetään muita avoimia materiaaleja ja yhteiskehittämisen käytäntöjä.

Jokaisen kriteerin osatekijät on järjestetty kolmelle tasolle. Ensimmäisellä tasolla laadun osatekijät ovat (avoimen) oppimateriaalin perusominaisuuksia, esim. oppimateriaalin sisältö on ajantasaista ja luotettavaa. Toisen tason osatekijät kuvaavat laadultaan kehittyneempää avointa oppimateriaalia, esim. oppimateriaali on sovellettavissa erilaisiin käyttötilanteisiin, ja kolmas taso edistynyttä avointa oppimateriaalia, esim. oppimateriaalin ohessa on jaettu sen muokkaamiseen tarvittavat tiedostot.

Laatukriteeristöä pidettiin hyvin jäsenneltynä ja monipuolisesti eri näkökulmia huomioivana. Työpajan vilkkaassa keskustelussa ehdotettiin vielä muun muassa sen miettimistä, mitkä asiat menevät millekin tasolle, ja kyseenalaistettiin ajatus oppimistyyleistä, sekä haluttiin lisätä edistyneelle tasolle edellytys interaktiivisista osuuksista, jotka tukevat oppijan itsearviointia.

Haasteellisena pidettiin kriteeriä “Laadukas avoin oppimateriaali on kaikille ja kaikissa tilanteissa mahdollisimman helposti käytettävissä.” Onko tätä mahdollista tietää, saati varmistaa? Mietimme myös laatukriteeristön ja saavutettavuuslinjauksen yhteyttä: Sisältyykö saavutettavuus laatuun vai laatu saavutettavuuteen?

Saavutettavuuden saavuttaminen

Anne Kärjen (SAMK) fasilitoimassa Avointen oppimateriaalien saavutettavuus -työpajassa keskityttiin pohtimaan tekijän näkökulmaa tekeillä olevassa oppaassa. Mietimme muun muassa, onko opas ymmärrettävä ja mitä siihen tulisi vielä lisätä. Oppaan mukaan saavutettavuuden huomioiva oppimateriaalin tekijä tutustuu saavutettavuusohjeistuksiin ja -kriteereihin, käyttää hyödyntämiensä välineiden saavutettavuusominaisuuksia, kuvailee oppimateriaalinsa saavutettavuutta sekä kuuntelee palautetta ja kehittää materiaalia sen perusteella.

Työpajalaisten mielestä kriteeristöön olisi lisättävä enemmän tietoa ns. matalan kynnyksen mahdollisuuksista alkuun pääsemiseksi sekä termien selityksiä. Ehdotettiin myös tasoja samaan tapaan kuin laatusuosituksessa, mikä kuitenkin on hankalaa, koska saavutettavuuskriteerit perustuvat lainsäädäntöön. Jatkokehittämisen kannalta oleellisena pidettiin kysymystä siitä, miten organisaatiot velvoitetaan tukemaan saavutettavuusosaamisen kehittämistä sekä seuraamaan erilaisten apuneuvojen kehittymistä (esim. automaattinen suomenkielinen tekstitys) ja hankkimaan niitä.

Avoimesta oppimisesta meritoituminen

Avoimeen oppimiseen ja opetukseen -verkkotapahtuman ensimmäisen osan toisessa työpajassa tutustuttiin luonnokseen, joka koski suositusta meritoitumiselle oppimisen ja oppimateriaalien avoimuudesta. Luonnokseen kaivattiin kehitysideoita sekä kommentteja ja niitä kerättiin Jamboardin avustuksella pienryhmässä, jota veti Miki Kallio Oulun Yliopistosta. Eniten hämmennystä luonnoksessa aiheutti kohta, jossa meriittejä saisi valikoiduista oppimateriaaleista. Työpajaan osallistuneet kummastelivat mitä valikoitu oppimateriaali pitää sisällään. Toisessa kohtaa luonnosta ehdotettiin, että meriittejä saisi kaikista oppimateriaaleista, mikä saikin kannatusta.

Avoimia kommentteja suollettiin Jamboardiin kiitettävä määrä. Siellä mm. kannustettiin puhumaan meriittien saajien kohdalla myös muista ammattilaisista opettajien ohella. Lisäksi kommenteissa hyvinä asioina nousivat esille mm. lisenssivaihtoehdot sekä pysyvät tunnisteet, jotka oli mainittu luonnoksessa. Haasteena nähtiin mm. oppimateriaalin monimuotoisuus sekä vaikuttavuuden mittaaminen.

Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden linjauksen neljännessä kohdassa oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden kehittämiseksi tehtyä työtä arvostetaan meritoitumiskriteereissä ja työtehtävien suunnittelussa, joten meritoitumisen linjauksen kehitystyö jatkuu linjauksen päivityksen yhteydessä.

Tukea “härpäkkeiden” käyttöönottoon

Anna Lindfors CSC:stä (Tieteen tietotekniikan keskus Oy) veti työpajan, jossa käsiteltiin vielä kesken olevaa neljättä osalinjausta. Se kuvaa avointen oppimateriaalien palveluita, työkaluja ja käytäntöjä. Suositus keskittyy siis pitkälti tekniseen puoleen. Sen on tarkoitus valmistua ensi vuonna.

Lindfors korosti vahvasti avointen oppimateriaalien käytön olevan vapaaehtoisuuteen perustuvaa. Siihen kannustetaan mm. antamalla tukea ja suosituksia. Osalinjauksessa muotoillaan kansallinen suositus käytännöistä ja työkaluista, joilla taataan, että avoimet oppimateriaalit löytyvät helposti, toimivat erilaisissa ympäristöissä, ovat helposti käytettävissä uudestaan, ja niitä voi sujuvasti kehittää edelleen.

Teknisiä työkaluja ja palveluita eli meikäläisittäin ”härpäkkeitä” on saatavilla todella paljon. Tarkoituksena ei ole kuitenkaan antaa valmiita listauksia niistä, niin mukavalta kuin ajatus tuntuukin. Suositus avaa periaatteita ja kysymyksiä, joita opettajien ja organisaatioiden tulisi ottaa huomioon, kun ne valitsevat työkaluja avointen oppimateriaalien laatimiseen. Suositeltavia käytäntöjä nostetaan esille.

Suosituksen yleiset kategoriat ovat:

  • Lisensointi, tekijänoikeudet ja yksityisyydensuoja
  • Työkalujen tuki sekä hankintatuki järjestelmille
  • Toimituksellinen tuki, saavutettavuus ja julkaisu

Opetusta se on etäopetuskin!

Yliopistonlehtori Jari Laru Oulun yliopiston oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksiköstä kertoi etäopetuksen hyvistä käytänteistä. Näin korona-aikaan etäopetus on saattanut aiheuttaa monille opettajille harmaita hiuksia ja unettomia öitä: Kuinka tarjota opiskelijoille monipuolisia oppimiskokemuksia verkon välityksellä? Huolimatta siitä, missä oppiminen ja opetus tapahtuu, opettaminen on nykyään ennen kaikkea oppimisen ja oppimisprosessien suunnittelua. Opettajan tärkein tehtävä on auttaa oppijaa oppimaan. Oppimisympäristö puolestaan on oppimisen konteksti: Paikka, jossa oppimista tapahtuu. Tämä paikka voi olla myös verkossa.

Viimeistään pakkoetäopetuksen myötä monien meistä oli tutustuttava digitaalisten välineiden hyödyntämiseen osana opetusta, mutta kyseessä tuskin on ohimenevä ilmiö. Digitaaliset kompetenssit kuuluvat nykyaikaisen opettajan osaamispakkiin. Testaa omat digikompetenssisi.

Laru on varsin ihailtavasti toteuttanut useimpia normiolosuhteissa käyttämiään opetusmenetelmiä myös korona-aikana: muun muassa demonstraatio, peli, ohjattu ryhmäkeskustelu, avoin ryhmäkeskustelu, luento/puhe, kyselevä luento, projekti, tiimityöskentely, seminaari. Tässäpä ideoita itse kullekin oman opetuksen suunnitteluun!

Muutama muu linkkivinkki:

Avoimet oppimateriaalit käyttöön

Webinaarissa esiteltiin kaksi hakupalvelua, joiden kautta voi etsiä kotimaista, avointa oppimateriaalia omaan käyttöönsä. Ensimmäinen on opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja CSC:n kehittämä Avointen oppimateriaalien kirjasto (aoe), joka toimii myös avointen oppimateriaalien kuvailu- ja julkaisualustana. Avointen oppimateriaalien kirjastoon voi tallentaa minkä tahansa oppiasteen digitaalista oppimateriaalia muiden löydettäväksi. Vuoden käytössä olleesta palvelusta löytyy tällä hetkellä noin 1300 erilaista oppimateriaalia. Oppimateriaaleihin valitaan CC- eli Creative Commons-lisenssi, joka kertoo, miten oppimateriaalia saa käyttää ja voiko sitä esimerkiksi muokata omiin tarpeisiin sopivaksi. Monista oppimateriaaleista on tarjolla esikatselunäkymä, joka auttaa hahmottamaan materiaalin sisältöä yhdellä silmäyksellä. Avoimen oppimateriaalin voi ladata omalle koneelleen ja upottaa vaikkapa Moodleen, tai jakaa opiskelijoille linkkinä. Palveluun voi luoda myös erilaisia kokoelmia; aiheeseen sopien kannattaa kurkata vaikkapa Avoin julkaiseminen opetuksessa ja oppimisessa-kokoelma.

CSC:n Anna Lindfors nosti esityksessään esiin avoimen oppimateriaalin käytön monia hyviä puolia: materiaaliin pääsee käsiksi kuka tahansa mistä tahansa, ilman käyttäjätunnuksia. Oppimateriaali jää myös opiskelijoiden käyttöön kurssin sulkeuduttua puhumattakaan siitä, että avoin materiaali tuo näkyvyyttä sen tekijälle. Parhaassa tapauksessa avoin oppimateriaali lisää myös opetusyhteistyötä ja luo verkostoja yli organisaatiorajojen.

Avointen oppimateriaalien kirjastoon kuvaillut ja ladatut oppimateriaalit löytyvät myös kansallisen Finnan kautta, joka oli toinen webinaarissa esitelty hakupalvelu. Kirjasto-, museo- ja arkistoaineistojen hakupalveluna tutuksi tullut Finna on siis paikka, josta voi jatkossa etsiä myös avoimia oppimateriaaleja. Aoe-palveluun tallennettujen avointen oppimateriaalien lisäksi Finna tarjoaa yli 700 000 vapaasti hyödynnettävää aineistoa, joista suurin osa on kuvia. Finnan laajat rajausmahdollisuudet antavat hyvät työkalut aineiston rajaamiseen, oli sitten vailla valmista oppimateriaalia, artikkeleita, kuvia tai audiovisuaalista aineistoa. Avoimia oppimateriaaleja hakiessa rajauksia voi tehdä esimerkiksi koulutusasteen, oppimateriaalin tyypin ja oppiaineen, tutkinnon tai tieteenalan mukaan.

Vapaasti hyödynnettävät aineistot on Finnassakin varustettu CC-lisenssein. Jos CC-lisenssien tulkinta tuntuu vaikealta, saatiin webinaarissa siihenkin hyvä muistisääntö: mitä pidempi CC-lisenssi, sen rajatumpi käyttöoikeus.

Finnasta haettu esimerkkikuva kaupunkipuutarhasta. Kuvan tietue on kuvailtu ja sille on annettu CC-lisenssiksi CC BY 4.0.
Esimerkki hakupalvelu Finnan kautta löytyvästä vapaasti hyödynnettävästä aineistosta kuvailutietoineen ja jatkokäytön mahdollistavine CC-lisensseineen.

  • Tutustu Avointen oppimateriaalien kirjastoon videolla.
  • Tutustu Finnan avointen oppimateriaalien hakuun videolla.

 

Brief summary

On 14 April 2021, the Expert Panel in Open Education organised a webinar on Open Learning and Teaching. It was targeted at teachers, creators of learning materials and teaching support services. The half-day event of lectures and group work was organised in Finnish.

In breakout rooms, the participants discussed the national recommendations that are currently in preparation: Quality Criteria for Open Educational Resources, Accessibility in Open Educational Resources, Open Education and Merits, and Services, Tools and Practices for Open Learning.

Jari Laru gave a lecture about good practices for distance learning. Taru Kuhalampi demonstrated how the Finna search service can support distance education and Anna Lindfors presented the Library of Open Educational Resources.

 

Marja Aho, tietoasiantuntija | Information Specialist
Kaisa Hartikainen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Riitta Holopainen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | Senior Information Specialist
Taisa Sallinen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services