Yhteisöt edellä kohti avoimen tieteen viikkoa | Communities ahead towards Open Access Week

(Please, scroll down to read in English.)

Tänä vuonna kansainvälisen avoimen tieteen viikon (23.–29.10.2023) teemana on Yhteisö ennen kaupallistamista (Community over Commercialization). Olen se tyyppi, joka tulee aina hieman jälkijunassa tekniikan kehityksen suhteen, joten rohkaisen nyt mieleni ja kysyn tekoälyltä (ChatGPT), mitä se tietää aiheesta. Tiivistäen vastaus on tämä:

Community over Commercialization -ilmaisu viittaa siihen, että yhteisön hyvinvointi ja tarpeet asetetaan etusijalle ennen kaupallisia tarkoitusperiä. Tämä periaate voi korostua esimerkiksi seuraavissa yhteyksissä:

  1. Tutkimuksen avoimuus: Tieteellinen tutkimus perustuu avoimuuteen ja tietojen jakamiseen yhteisössä. “Yhteisö ennen kaupallistamista” voi ilmetä avoimen tieteen periaatteena, jossa tutkijat jakavat tuloksiaan, tietojaan ja menetelmiään avoimesti muiden tutkijoiden ja yhteisön käyttöön.
  2. Avoin julkaiseminen: Tieteellisen tiedon avoin julkaiseminen kaikkien saataville ilman rajoituksia mahdollistaa laajemman yleisön pääsyn tieteelliseen tietoon.
  3. Tutkimuseettisyys: Tutkijat noudattavat eettisiä periaatteita ja käytäntöjä, ja arvioivat tutkimuksensa vaikutuksia yhteisöihin ennen kaupallisia intressejä.
  4. Kansainvälinen yhteistyö: Tieteellinen yhteisö perustuu usein kansainväliseen yhteistyöhön ja tiedonvaihtoon. Esimerkiksi yhteistyön mahdollistavat verkkoympäristöt edistävät tutkijoiden ja tiedeyhteisön välistä yhteistyötä ja tiedon jakamista.
  5. Kansalaistiede (citizen science): Kansalaistiede rohkaisee yhteisön jäseniä osallistumaan tieteelliseen tutkimukseen ja edistämään yhteisönsä hyvinvointia tiedon avulla.
  6. Avoin lähdekoodi (Open Source): Ohjelmistoja kehitetään ja ylläpidetään yhteisöjen ja vapaaehtoisten voimin avoimena lähdekoodina, sen sijaan että ne suljettaisiin kaupallisiin ympäristöihin.
  7. Koulutus: Opetus ja oppiminen keskittyvät ensisijaisesti oppijoiden ja yhteisöjen tarpeisiin ja hyvinvointiin kaupallisten etujen tavoittelun sijaan. Esimerkkinä avoimesta oppimisesta ovat MOOC (Massive Open Online Courses) -kurssit.
  8. Ympäristönsuojelu ja kestävä kehitys: Ympäristön ja paikallisten yhteisöjen hyvinvointi on asetettava etusijalle ennen taloudellista voittoa. Esimerkiksi vastustetaan kaupallisia hankkeita, jotka saattaisivat vahingoittaa ympäristöä tai yhteisöjä.
  9. Yhteisöpohjainen kehitys: Kehitystyössä painotetaan yhteisöjen osallistumista ja päätöksentekoa omista tarpeistaan ja kehityksestään, sen sijaan että ulkopuoliset kaupalliset tahot sanelevat kehityshankkeita.
  10. Kansalaisosallistuminen: Yhteisöjen osallistuminen päätöksentekoon ja vaikuttamiseen omassa elinympäristössään voi tarkoittaa esimerkiksi paikallisia kuulemisia ja päätöksenteon avoimuutta.
  11. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus: Kaikki yhteiskunnan jäsenet hyötyvät tasapuolisesti resursseista ja mahdollisuuksista.
  12. Paikallinen elinkeinotoiminta: Painotetaan paikallisia työpaikkoja ja palveluita yhteisöjen hyvinvoinnin edistämiseksi.

Entäpä sitten se tekoäly? Omat ajatukset viikon teemaan painottuivat tieteen näkökulmaan, mutta liittyihän siihen paljon muutakin. Tekoälyn käytöstä jäi kokemus, että se voi toimia hyvänä apuna ideoinnissa. Toisaalta on pakko myöntää, että olo on vähän vilpillinen, kun ”ajatukset” tulevat valmiina ja itselle jäi tehtäväksi vain sisällön muokkaaminen. Luomisen tuska jäi siis vähälle. Myös kääntäminen sujui näppärästi. Parhaimmillaan tekoäly rikastaa ja tehostaa työskentelyä tai oppimista, mutta tiedon tuottamisen prosessi ottaa aikamoisia oikoteitä, mikä ei välttämättä aina ole hyvä asia.

Mutta palataan itse aiheeseen: Miten sinä voisit edistää tieteen yhteisöllisyyttä ja saavutettavuutta?

International Open Access Week "Community over Commercialization", October 23-29, 2023, #OAWeek.
Suunnittelu | Design by: Kim Henze. CC BY.

This year, during International Open Access Week (October 23-29, 2023), the theme is “Community over Commercialization.” I’m the type of person who always lags a bit behind in keeping up with technological advancements, so I’m now mustering the courage to ask artificial intelligence (ChatGPT) what it knows about the topic. In summary, the answer is this:

The expression “Community over Commercialization” refers to prioritizing the well-being and needs of the community over commercial purposes. This principle can be emphasized in the following contexts, for example:

  1. Research Openness: Scientific research is built on openness and sharing data within the community. “Community over Commercialization” can manifest as a principle of open science, where researchers openly share their findings, data, and methods for the benefit of other researchers and the community.
  2. Open Access Publishing: Making scientific knowledge openly accessible to everyone without restrictions enables a broader audience to access scientific information.
  3. Research Ethics: Researchers adhere to ethical principles and practices, evaluating the impact of their research on communities before commercial interests.
  4. International Collaboration: The scientific community often relies on international collaboration and knowledge exchange. For example, online platforms that facilitate collaboration promote cooperation among researchers and the sharing of knowledge.
  5. Citizen Science: Citizen science encourages community members to participate in scientific research and promote the well-being of their community through the use of information.
  6. Open Source: Software is developed and maintained by communities and volunteers as open-source, rather than being confined to commercial environments.
  7. Education: Teaching and learning prioritize the needs and well-being of learners and communities over pursuing commercial interests. Massive Open Online Courses (MOOCs) represent one example of open learning.
  8. Environmental Conservation and Sustainable Development: The well-being of the environment and local communities takes precedence over economic gain. For instance, opposition to commercial projects that could harm the environment or communities.
  9. Community-Based Development: Development work emphasizes community participation and decision-making in addressing their own needs and progress, rather than external commercial entities dictating development projects.
  10. Civic Engagement: Community involvement in decision-making and influencing their own living environment may involve local consultations and transparent decision-making.
  11. Social Justice: All members of society benefit equitably from resources and opportunities.
  12. Local Business: Emphasis is placed on local jobs and services to promote community well-being.

Regarding artificial intelligence, my own thoughts on the theme of the week focused on the scientific perspective, but there’s much more to it. I got the impression from the use of artificial intelligence that it can serve as a valuable tool in brainstorming. On the other hand, I must admit that I feel a bit deceptive when the “thoughts” come ready-made, leaving me with the task of merely editing the content. The agony of creation was therefore minimal. The translation went smoothly as well. At its best, artificial intelligence enriches and enhances work or learning, but the process of generating knowledge takes some significant shortcuts, which may not always be a good thing.

But let’s get back to the topic: How could you promote the community and accessibility of science?

Kaisa Hartikainen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Avoimeen oppimiseen ja opetukseen -webinaari | Webinar report: Towards open learning and teaching

(Please, scroll down to read a brief summary in English.)

Oppimisen avoimuuden asiantuntijaryhmä järjesti 14.4.2021 Avoimeen oppimiseen ja opetukseen -webinaarin, jonka kohdeyleisönä olivat opettajat, oppimateriaalien tekijät ja opetuksen tukipalvelut. Ohjelma

Pienryhmissä paneuduttiin tekeillä oleviin kansallisiin suosituksiin: Avointen oppimateriaalien laatukriteerit, Avointen oppimateriaalien saavutettavuus, Avoimesta oppimisesta meritoituminen sekä Avointen oppimateriaalien palvelut, työkalut ja käytännöt. Näkökulmana oli opettajan ja oppimateriaalin tekijän rooli.

Luento-osuudessa käsiteltiin etäopetusta. Jari Laru puhui etäopetuksen hyvistä käytännöistä, Taru Kuhalampi esitteli kansallista Finna-hakupalvelua etäopetuksen tukena ja Anna Lindfors Avointen oppimateriaalien kirjastoa.

 

Avoimen tieteen organisaation kaavio. Avoimen tieteen ja tuktimuksen koordinaatiomalli perustuu työryhmien, asiantuntijaryhmien ja ohjausryhmän yhteistyöhön. Ohjausryhmässä on edustajia keskeisistä organisaatioista, ja sen tehtävä on hyväksyä suomalaiset avoimen tieteen ja tutkimuksen linjaukset. Seuraava kehä koostuu asiantuntijarymistä, jotka määrittelevät kärkiteemat ja pohtivat työryhmien jatkoa ja uusien perustamista. Määräaikaiset työryhmät edistävät tiettyjä, määriteltyjä tehtäviä.
Avoimen tieteen koordinaation kokonaisuudessa webinaari keskittyi oppimisen osa-alueeseen.

Millaista on laadukas avoin oppimateriaali?

Avointen oppimateriaalien laatukriteerit -työpajan veti Terhi Kaipainen (XAMK). Työpajassa tarkasteltiin laatukriteereitä ja niiden toimivuutta yhtenä työkaluna arvioida omaa avointa oppimateriaalia.

Ohjeistus määrittelee avointen oppimateriaalien laadulle viisi kriteeriä, joilla lisäksi on tarkempia osatekijöitä. Kriteerit ovat:

  • Sisältö. Laadukas avoin oppimateriaali on sisällöltään luotettavaa.
  • Oppimis- ja opetusmenetelmät. Laadukas avoin oppimateriaali mahdollistaa monenlaisia ja monipuolisia tapoja oppia ja opettaa.
  • Käytettävyys ja saavutettavuus. Laadukas avoin oppimateriaali on kaikille ja kaikissa tilanteissa mahdollisimman helposti käytettävissä.
  • Löydettävyys ja jakaminen. Laadukas avoin oppimateriaali on helposti löydettävissä ja käyttäjä tietää, millä ehdoilla hän voi levittää sitä eteenpäin.
  • Jatkojalostettavuus. Laadukasta avointa oppimateriaalia pidetään yllä ja päivitetään säännöllisesti. Lisäksi materiaalin tekemisessä hyödynnetään muita avoimia materiaaleja ja yhteiskehittämisen käytäntöjä.

Jokaisen kriteerin osatekijät on järjestetty kolmelle tasolle. Ensimmäisellä tasolla laadun osatekijät ovat (avoimen) oppimateriaalin perusominaisuuksia, esim. oppimateriaalin sisältö on ajantasaista ja luotettavaa. Toisen tason osatekijät kuvaavat laadultaan kehittyneempää avointa oppimateriaalia, esim. oppimateriaali on sovellettavissa erilaisiin käyttötilanteisiin, ja kolmas taso edistynyttä avointa oppimateriaalia, esim. oppimateriaalin ohessa on jaettu sen muokkaamiseen tarvittavat tiedostot.

Laatukriteeristöä pidettiin hyvin jäsenneltynä ja monipuolisesti eri näkökulmia huomioivana. Työpajan vilkkaassa keskustelussa ehdotettiin vielä muun muassa sen miettimistä, mitkä asiat menevät millekin tasolle, ja kyseenalaistettiin ajatus oppimistyyleistä, sekä haluttiin lisätä edistyneelle tasolle edellytys interaktiivisista osuuksista, jotka tukevat oppijan itsearviointia.

Haasteellisena pidettiin kriteeriä “Laadukas avoin oppimateriaali on kaikille ja kaikissa tilanteissa mahdollisimman helposti käytettävissä.” Onko tätä mahdollista tietää, saati varmistaa? Mietimme myös laatukriteeristön ja saavutettavuuslinjauksen yhteyttä: Sisältyykö saavutettavuus laatuun vai laatu saavutettavuuteen?

Saavutettavuuden saavuttaminen

Anne Kärjen (SAMK) fasilitoimassa Avointen oppimateriaalien saavutettavuus -työpajassa keskityttiin pohtimaan tekijän näkökulmaa tekeillä olevassa oppaassa. Mietimme muun muassa, onko opas ymmärrettävä ja mitä siihen tulisi vielä lisätä. Oppaan mukaan saavutettavuuden huomioiva oppimateriaalin tekijä tutustuu saavutettavuusohjeistuksiin ja -kriteereihin, käyttää hyödyntämiensä välineiden saavutettavuusominaisuuksia, kuvailee oppimateriaalinsa saavutettavuutta sekä kuuntelee palautetta ja kehittää materiaalia sen perusteella.

Työpajalaisten mielestä kriteeristöön olisi lisättävä enemmän tietoa ns. matalan kynnyksen mahdollisuuksista alkuun pääsemiseksi sekä termien selityksiä. Ehdotettiin myös tasoja samaan tapaan kuin laatusuosituksessa, mikä kuitenkin on hankalaa, koska saavutettavuuskriteerit perustuvat lainsäädäntöön. Jatkokehittämisen kannalta oleellisena pidettiin kysymystä siitä, miten organisaatiot velvoitetaan tukemaan saavutettavuusosaamisen kehittämistä sekä seuraamaan erilaisten apuneuvojen kehittymistä (esim. automaattinen suomenkielinen tekstitys) ja hankkimaan niitä.

Avoimesta oppimisesta meritoituminen

Avoimeen oppimiseen ja opetukseen -verkkotapahtuman ensimmäisen osan toisessa työpajassa tutustuttiin luonnokseen, joka koski suositusta meritoitumiselle oppimisen ja oppimateriaalien avoimuudesta. Luonnokseen kaivattiin kehitysideoita sekä kommentteja ja niitä kerättiin Jamboardin avustuksella pienryhmässä, jota veti Miki Kallio Oulun Yliopistosta. Eniten hämmennystä luonnoksessa aiheutti kohta, jossa meriittejä saisi valikoiduista oppimateriaaleista. Työpajaan osallistuneet kummastelivat mitä valikoitu oppimateriaali pitää sisällään. Toisessa kohtaa luonnosta ehdotettiin, että meriittejä saisi kaikista oppimateriaaleista, mikä saikin kannatusta.

Avoimia kommentteja suollettiin Jamboardiin kiitettävä määrä. Siellä mm. kannustettiin puhumaan meriittien saajien kohdalla myös muista ammattilaisista opettajien ohella. Lisäksi kommenteissa hyvinä asioina nousivat esille mm. lisenssivaihtoehdot sekä pysyvät tunnisteet, jotka oli mainittu luonnoksessa. Haasteena nähtiin mm. oppimateriaalin monimuotoisuus sekä vaikuttavuuden mittaaminen.

Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden linjauksen neljännessä kohdassa oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden kehittämiseksi tehtyä työtä arvostetaan meritoitumiskriteereissä ja työtehtävien suunnittelussa, joten meritoitumisen linjauksen kehitystyö jatkuu linjauksen päivityksen yhteydessä.

Tukea “härpäkkeiden” käyttöönottoon

Anna Lindfors CSC:stä (Tieteen tietotekniikan keskus Oy) veti työpajan, jossa käsiteltiin vielä kesken olevaa neljättä osalinjausta. Se kuvaa avointen oppimateriaalien palveluita, työkaluja ja käytäntöjä. Suositus keskittyy siis pitkälti tekniseen puoleen. Sen on tarkoitus valmistua ensi vuonna.

Lindfors korosti vahvasti avointen oppimateriaalien käytön olevan vapaaehtoisuuteen perustuvaa. Siihen kannustetaan mm. antamalla tukea ja suosituksia. Osalinjauksessa muotoillaan kansallinen suositus käytännöistä ja työkaluista, joilla taataan, että avoimet oppimateriaalit löytyvät helposti, toimivat erilaisissa ympäristöissä, ovat helposti käytettävissä uudestaan, ja niitä voi sujuvasti kehittää edelleen.

Teknisiä työkaluja ja palveluita eli meikäläisittäin ”härpäkkeitä” on saatavilla todella paljon. Tarkoituksena ei ole kuitenkaan antaa valmiita listauksia niistä, niin mukavalta kuin ajatus tuntuukin. Suositus avaa periaatteita ja kysymyksiä, joita opettajien ja organisaatioiden tulisi ottaa huomioon, kun ne valitsevat työkaluja avointen oppimateriaalien laatimiseen. Suositeltavia käytäntöjä nostetaan esille.

Suosituksen yleiset kategoriat ovat:

  • Lisensointi, tekijänoikeudet ja yksityisyydensuoja
  • Työkalujen tuki sekä hankintatuki järjestelmille
  • Toimituksellinen tuki, saavutettavuus ja julkaisu

Opetusta se on etäopetuskin!

Yliopistonlehtori Jari Laru Oulun yliopiston oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksiköstä kertoi etäopetuksen hyvistä käytänteistä. Näin korona-aikaan etäopetus on saattanut aiheuttaa monille opettajille harmaita hiuksia ja unettomia öitä: Kuinka tarjota opiskelijoille monipuolisia oppimiskokemuksia verkon välityksellä? Huolimatta siitä, missä oppiminen ja opetus tapahtuu, opettaminen on nykyään ennen kaikkea oppimisen ja oppimisprosessien suunnittelua. Opettajan tärkein tehtävä on auttaa oppijaa oppimaan. Oppimisympäristö puolestaan on oppimisen konteksti: Paikka, jossa oppimista tapahtuu. Tämä paikka voi olla myös verkossa.

Viimeistään pakkoetäopetuksen myötä monien meistä oli tutustuttava digitaalisten välineiden hyödyntämiseen osana opetusta, mutta kyseessä tuskin on ohimenevä ilmiö. Digitaaliset kompetenssit kuuluvat nykyaikaisen opettajan osaamispakkiin. Testaa omat digikompetenssisi.

Laru on varsin ihailtavasti toteuttanut useimpia normiolosuhteissa käyttämiään opetusmenetelmiä myös korona-aikana: muun muassa demonstraatio, peli, ohjattu ryhmäkeskustelu, avoin ryhmäkeskustelu, luento/puhe, kyselevä luento, projekti, tiimityöskentely, seminaari. Tässäpä ideoita itse kullekin oman opetuksen suunnitteluun!

Muutama muu linkkivinkki:

Avoimet oppimateriaalit käyttöön

Webinaarissa esiteltiin kaksi hakupalvelua, joiden kautta voi etsiä kotimaista, avointa oppimateriaalia omaan käyttöönsä. Ensimmäinen on opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja CSC:n kehittämä Avointen oppimateriaalien kirjasto (aoe), joka toimii myös avointen oppimateriaalien kuvailu- ja julkaisualustana. Avointen oppimateriaalien kirjastoon voi tallentaa minkä tahansa oppiasteen digitaalista oppimateriaalia muiden löydettäväksi. Vuoden käytössä olleesta palvelusta löytyy tällä hetkellä noin 1300 erilaista oppimateriaalia. Oppimateriaaleihin valitaan CC- eli Creative Commons-lisenssi, joka kertoo, miten oppimateriaalia saa käyttää ja voiko sitä esimerkiksi muokata omiin tarpeisiin sopivaksi. Monista oppimateriaaleista on tarjolla esikatselunäkymä, joka auttaa hahmottamaan materiaalin sisältöä yhdellä silmäyksellä. Avoimen oppimateriaalin voi ladata omalle koneelleen ja upottaa vaikkapa Moodleen, tai jakaa opiskelijoille linkkinä. Palveluun voi luoda myös erilaisia kokoelmia; aiheeseen sopien kannattaa kurkata vaikkapa Avoin julkaiseminen opetuksessa ja oppimisessa-kokoelma.

CSC:n Anna Lindfors nosti esityksessään esiin avoimen oppimateriaalin käytön monia hyviä puolia: materiaaliin pääsee käsiksi kuka tahansa mistä tahansa, ilman käyttäjätunnuksia. Oppimateriaali jää myös opiskelijoiden käyttöön kurssin sulkeuduttua puhumattakaan siitä, että avoin materiaali tuo näkyvyyttä sen tekijälle. Parhaassa tapauksessa avoin oppimateriaali lisää myös opetusyhteistyötä ja luo verkostoja yli organisaatiorajojen.

Avointen oppimateriaalien kirjastoon kuvaillut ja ladatut oppimateriaalit löytyvät myös kansallisen Finnan kautta, joka oli toinen webinaarissa esitelty hakupalvelu. Kirjasto-, museo- ja arkistoaineistojen hakupalveluna tutuksi tullut Finna on siis paikka, josta voi jatkossa etsiä myös avoimia oppimateriaaleja. Aoe-palveluun tallennettujen avointen oppimateriaalien lisäksi Finna tarjoaa yli 700 000 vapaasti hyödynnettävää aineistoa, joista suurin osa on kuvia. Finnan laajat rajausmahdollisuudet antavat hyvät työkalut aineiston rajaamiseen, oli sitten vailla valmista oppimateriaalia, artikkeleita, kuvia tai audiovisuaalista aineistoa. Avoimia oppimateriaaleja hakiessa rajauksia voi tehdä esimerkiksi koulutusasteen, oppimateriaalin tyypin ja oppiaineen, tutkinnon tai tieteenalan mukaan.

Vapaasti hyödynnettävät aineistot on Finnassakin varustettu CC-lisenssein. Jos CC-lisenssien tulkinta tuntuu vaikealta, saatiin webinaarissa siihenkin hyvä muistisääntö: mitä pidempi CC-lisenssi, sen rajatumpi käyttöoikeus.

Finnasta haettu esimerkkikuva kaupunkipuutarhasta. Kuvan tietue on kuvailtu ja sille on annettu CC-lisenssiksi CC BY 4.0.
Esimerkki hakupalvelu Finnan kautta löytyvästä vapaasti hyödynnettävästä aineistosta kuvailutietoineen ja jatkokäytön mahdollistavine CC-lisensseineen.

  • Tutustu Avointen oppimateriaalien kirjastoon videolla.
  • Tutustu Finnan avointen oppimateriaalien hakuun videolla.

 

Brief summary

On 14 April 2021, the Expert Panel in Open Education organised a webinar on Open Learning and Teaching. It was targeted at teachers, creators of learning materials and teaching support services. The half-day event of lectures and group work was organised in Finnish.

In breakout rooms, the participants discussed the national recommendations that are currently in preparation: Quality Criteria for Open Educational Resources, Accessibility in Open Educational Resources, Open Education and Merits, and Services, Tools and Practices for Open Learning.

Jari Laru gave a lecture about good practices for distance learning. Taru Kuhalampi demonstrated how the Finna search service can support distance education and Anna Lindfors presented the Library of Open Educational Resources.

 

Marja Aho, tietoasiantuntija | Information Specialist
Kaisa Hartikainen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Riitta Holopainen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | Senior Information Specialist
Taisa Sallinen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services

Lue kuuntelemalla! Vinkkejä lukemisesteiselle opiskelijalle | Accessible books for students with print disabilities

(Please, scroll down to read in English)

Oletko sinä yksi monista, joille lukeminen on vaikeaa? Lukivaikeus on yksi yleisimmistä oppimisvaikeuksista. Kuuntelemalla lukeminen voi sujuvoittaa opiskelujasi, jos lukeminen on sinulle hidasta tai hankalaa.

Tutustu Celian äänikirjoihin

Oletko kuullut Celiasta? Celian palvelut ovat ilmaisia ja ne on tarkoitettu kaikille, joille painetun tekstin lukeminen on hankalaa tai mahdotonta esimerkiksi lukivaikeuden, vamman tai sairauden aiheuttaman lukemisesteen vuoksi. Celia tarjoaa lukemisesteisten käyttöön laajan valikoiman oppikirjoja, tietokirjoja sekä kaunokirjallisuutta äänikirjoina. Lainaamista varten sinun täytyy hankkia tunnukset Celian verkkopalvelun käyttöön. Saat ne omasta kirjastostasi. Tule rohkeasti juttusille.

Kirjojen lainaaminen ja kuuntelu verkossa on erittäin helppoa. Kirjoja voi kuunnella suoratoistona Celianet-verkkopalvelussa sekä mobiilisovelluksella. Kirjan lainaaminen esimerkiksi puhelimeen on vain muutaman klikkauksen päässä: 1) avaa kuunteluohjelma, 2) naputtele haluamasi kirjan nimi ohjelmaan, 3) lainaa kirja ja nauti kuuntelusta!

Kuuntele e-kirjoja ruudunlukuohjelmalla

Celian kirjat on tarkoitettu vain lukemisesteisten käyttöön, mutta ruudunlukuohjelmilla e-kirjoja voi kuunnella kuka tahansa. Kuuntelemista varten tarvitset tietokoneen tai mobiililaitteen, kuunteluohjelman sekä e-kirjan, joka on koneluettavassa muodossa. Celia on listannut korkeakoulujen yleisimpien e-aineistojen saavutettavuustietoja. Eri laitteille on olemassa erilaisia ruudunlukuohjelmia:

  • Microsoftin käyttöjärjestelmistä löytyy ilmaiseksi Narrator-ruudunlukuohjelma. Myös NVDA on ilmainen Windows-koneille sopiva ruudunlukuohjelma.
  • VoiceOver ruudunlukuohjelma on Applen laitteissa (MAC-tietokoneet, iPadit, iPhonet) käytetty lukuohjelma.
  • TalkBack on Android-laitteissa käytetty ruudunlukuohjelma.
  • Dolphin EasyReader -ohjelman voi ladata iOS ja Android laitteille.

Lisätietoa lukuohjelmien käytöstä löydät mm. Celian ja Erilaisten oppijoiden liiton sivuilta. Myös kirjastossa opastetaan saavutettavien aineistojen käytössä – ota rohkeasti yhteyttä Celia-yhteyshenkilöihin!

 

Mies, mobiililaite, kuulokkeet. Man, headphones, smart phone.
Celian äänikirjoja voi kuunnella mobiilisovelluksella. Celia’s books can be listened to by mobile application.

Accessible books for students with print disabilities

If you are a slow reader or find reading difficult, you might have print disability. A student with print disability is unable to gain information from standard print materials. That’s why an alternative access or a specialized format is needed. Listening to textbooks in the format of talking books could make your reading more fluent.

Students who are unable to read printed books due to, for example, dyslexia or learning disorder, can use Celia’s talking books, free of charge. Celia is the national centre for accessible literature and publishing in Finland. Celia offers both fiction and non-fiction books, including textbooks. Most of Celia’s books are in Finnish but Celia also has a small collection of books in English. Celia’s books can be listened to by computer, tablet or smart phone. To use Celia talking books, you need to register for Celia’s services. You can register at the UEF Library.

There are also other book services for people with print disabilities. Bookshare is an international service. Bookshare books are ebooks and can be listened, for example, with Dolphin Easy Reader or Go Read applications. The appointed library staff members will guide you on Bookshare registration.

If you don’t have print disability but would like to listen to course books, you can use screen readers. A screen reader converts text into speech, in other words reads out the text on the computer screen. To listen to books all you need is a computer or a mobile device, a screen reader and a book that is in machine readable format. There are many different screen readers, e.g.:

  • NVDA works on Windows
  • Narrator works on Windows
  • Voice Over works on Macs and IOS
  • TalkBack works on Android
  • Dolphin EasyReader works on iOS and Android

If you need help with accessible books, please contact the library staff (Celia contacts):

Tero Heiskanen, tietopalveluneuvoja | information services advisor
Asiakaspalvelut | Customer Services

Salla Holm, tietopalveluneuvoja | information services advisor
Asiakaspalvelut | Customer Services
Kirsi Vähäkangas, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Käännöksen oikoluku | English language checking: Suvi Tolvanen