Muutosvoimia: Itä-Suomen yliopiston kirjaston vuosikertomus 2021 | Powers of change: University of Eastern Finland Library – Annual Report 2021

(Please, scroll down to read in English.)

Miksi kirjasto on? Tätä kysyi edeltäjäni Jarmo Saarti viimeisessä kirjaston blogiin kirjoittamassaan tekstissä. Jarmo perusti vastauksensa intialaisen kirjastonhoitaja S. R. Ranganathanin viiteen lakiin, jotka tämä määritteli jo vuonna 1931. Ne ovat edelleen ajankohtaisia, joskin uudella tavalla tulkittuna. Tärkein viesti oli kuitenkin se, että kirjastolle on edelleen paikkansa.

Itselleni on tärkeää kysyä, miten kirjasto parhaiten palvelee asiakkaitaan eli yliopiston henkilökuntaa, opiskelijoita ja kansalaisia. Kirjaston tehtävä yliopiston yksikkönä tulee täytetyksi tätä kautta. Siksi en näe, että kirjaston pitäisi olla paras joillakin luvuilla tai adjektiiveilla määriteltynä. Asiakkaidemme menestys on tärkeämpää. Kun he menestyvät, me olemme onnistuneet. Tämän mittaaminen onkin sitten vaikeampi juttu.

Tilastojen tulkinnan vaikeus

Painettujen aineistojen aikakaudella kirjaston keskeistä toimintaa kyettiin kuvaamaan kohtuullisen hyvin esimerkiksi kävijä- ja lainaustilastoilla. Enää nuo luvut eivät yksinään kerro kuin osatotuuden toiminnastamme, koska kirjaston palveluvalikoima on kasvanut parina viime vuosikymmenenä huomattavasti. Kokonaiskuvan hahmottamiseen vaaditaan nyt paljon enemmän tietoa.

Sähköisten palvelujemme tilastoluvut antavat vielä oman mausteensa soppaan, koska niiden tulkinta ei ole helppoa. Jos kirjaston sähköisten tiedonhakujen vuotuinen määrä ylittää kolme miljoonaa (kuten se tekee), mitä se meille kertoo? Yksittäisen luvun merkitys ei välttämättä avaudu mitenkään, aikasarja kertoo jo enemmän. Monesti tilastojen käyttäjät eivät näe, miten luku on tuotettu tai kaivettu tietojärjestelmien syvyyksistä. Näin luvun vertaaminen muiden yliopistokirjastojen antamiin tietoihin ei oikein ole mielekästä, sillä yhteismitallisuus ei ole taattu.

Hankaluuksista huolimatta tilastot ovat edelleen tärkeitä, niitä vain pitää osata lukea oikein. Vuoden 2021 tilastoista voimme esimerkiksi hyvin päätellä, että korona sekä kirjastotilojen remontit hankaloittivat edelleen kirjaston toimintaa. Kirjojen lainaus pieneni noin neljänneksen ja kävijämäärät kirjastoissa hieman yli kolmannekseen vuoden 2019 lukuihin verrattuna. Parempaan suuntaan ollaan onneksi menossa nyt, kun kampuskirjastot saavat olla taas normaalisti avoinna. Veikkaan kuitenkin, että entiset ajat eivät enää palaa, vaan etäily on tullut jäädäkseen.

Kirjaston toimintakulut ovat kasvaneet jokseenkin kohtuullisesti, nousu vuodesta 2017 vuoteen 2021 on 11 %. Samana aikana aineistokustannukset ovat kasvaneet lähes 25 %, eli kuutisen prosenttia vuodessa. Avoimesti saatavilla olevien aineistojen käyttö ei vielä ole tuonut riittävästi painetta niin, että kustantajat olisivat maltillistaneet hintojensa korotuksia. Avoimen tieteen saralla on vielä paljon tehtävää.

Kirjaston henkilöstökustannusten kasvu on pysynyt varsin maltillisena, nousu vuodesta 2017 vuoteen 2020 on kaikkiaan vain kaksi prosenttia. Viime vuoden kasvupyrähdys johtuu pääosin datatukihankkeen kustannuksista. Olenkin ylpeä kirjaston henkilökunnasta, joka on hienosti kyennyt laajentamaan kirjaston palvelutarjontaa kehittämällä osaamistaan ja muokkaamalla toimenkuviaan. Samalla olen kyllä huolissani työn määrän kasvusta, uusia palveluita varten tarvitsemme jatkossa myös uusia vakansseja.

Arjen kuvausta

Kirjaston asiantuntijat tekevät paljon asiakkaille näkymätöntä työtä. Arkemme moninaisuudesta saa hyvän kuvan blogistamme, jossa kuvaamme työtämme ja sen tuloksia. Tekstit ovat niin mainioita, että päätimme rakentaa vuosikertomuksemme muutaman hyvän esimerkin varaan.

Avoin tiede on noussut merkittävään asemaan yliopiston toiminnassa. Kirjastolla on ollut luonnollinen rooli tutkijoiden tukena, lähtihän koko tieteen avoimuus liikkeelle julkaisujen avaamisesta vapaasti kaikkien käyttöön. Avoimen tieteen edistäminen on kuitenkin koko yliopiston asia. Se edellyttää mielenmaiseman muuttamista, toiminnan katsomista kokonaisvaltaisesti avoimen tieteen näkökulmasta. Myös tässä kirjasto on mukana.

Vuoden 2021 merkittävimmässä hankkeessamme rakensimme tutkijoille tutkimusdatanhallinnan palvelua. Jo tutkimusrahoitusta haettaessa pitää tutkijan osata kuvailla, miten dataa kerätään, tallennetaan ja säilytetään. Lokakuisessa seminaarissamme tutkijat toivat esille tarpeensa saada lisää tukea aineistonsa elinkaaren suunnitteluun. Hanke jatkuu vuoden 2022 ajan, ja tavoitteena on saada aikaan yhden luukun palvelu, josta tutkijat saavat monipuolista tukea avoimen tieteen toimintaansa.

Tietotaitojen opetusta

Kaiken avoimuuden ja internetin maailmassa opiskelija ja miksei tutkijakin voi välillä olla eksyksissä tiedon virrassa. Kirjastolla on pitkät perinteet tiedonhaun ja tutkimustaitojen opetuksessa. Viimeisen kahden vuoden aikana ne ovat korostuneet, kun opiskelijat ovat joutuneet opiskelemaan paljolti itsenäisesti etäyhteyden varassa. Siksi useimmat kirjaston järjestämät kurssitkin voi suorittaa etänä ja monet niistä missä vaiheessa opintoja tahansa.

Kirjasto on rakentanut koulutuspaketit, jotka tukevat opiskelua sen kaikissa vaiheissa. Avoin tiede on nyt yksi opetettavista aiheista, onhan esimerkiksi aineistonhallinta hyvä opetella heti samalla, kun tutkimuksen tekoa ryhdytään harjoittelemaan.

Uusittuja tiloja

Kirjaston käyttö opiskelu- ja työskentelytilana on tunnetuista syistä vähentynyt parin viime vuoden aikana huomattavasti. On tällä kuitenkin ollut myös puolensa, kun kampuskirjastojen tiloissa tehdyt remontit on saatu tehtyä pienemmin häiriöin kuin mitä alun perin ajateltiin. Kuopion kampuskirjasto palvelee entistä paremmin lukutilana. Joensuussa konservatorion rakentaminen Carelia-rakennuksen kylkeen pienensi hieman kirjaston tiloja, jolloin esimerkiksi asiakaspalvelupiste piti siirtää uuteen paikkaan. Nyt remontit ovat ohi, ja kirjasto voi taas palvella täysimittaisesti molemmilla kampuksilla.

Joensuussa myös kirjaston henkilökunnan tiloja uusittiin. Ensimmäiseen kerrokseen saatiin monitoimityötila avarine työskentelyalueineen. Häiriöttömään työskentelyyn on tarjolla vetäytymis- ja neuvottelutiloja sekä taukoja varten kahvihuone. Siitä on tullut yhteisöllisyyskeskus, jossa voi vapaasti keskustella kollegojen kanssa niin työ- kuin muistakin asioista.

Työskentely uudentyyppisissä tiloissa edellytti kampuskirjaston henkilökunnan sitoutumista yhteisiin pelisääntöihin. Ne laadittiin hyvällä meiningillä koko porukan kesken, ja homma pyörii nyt erinomaisesti. Akustiikka toimii hyvin, kun sisustusmateriaalit vaimentavat äänet sopivasti, eikä kohtuullisella äänellä puhuminen vaikuta muiden työskentelyyn. Vastamelukuulokkeita voi tarvittaessa käyttää lisävaimennukseen sekä etäkokousten kuunteluun.

Kirjasto on saavuttanut vuodelle 2021 asetetut tavoitteet vaikeista olosuhteista huolimatta. Kiitän kaikkia kirjaston työntekijöitä hyvin suoritetusta työstä. Jarmo Saarti lopetti blogikirjoituksensa seuraavin sanoin: “Hyvä kirjasto elää aina ajassa ja muuttuu sen mukana”. Tämä meidän kannattaa pitää mielessämme.

Ari Muhonen hymyilee
Kirjaston johtaja Ari Muhonen | Library Director Ari Muhonen

Why does the library exist? This was my predecessor Jarmo Saarti’s question in his final blog text. He based his answer on the five laws of library science established in 1931 by S. R. Ranganathan, which remain relevant to this day, with some reinterpretation. The most important message is that the library still has its place. 

To me, it is important to ask how the library can best serve its customers, i.e. the university staff, the students and the general population. This is how the library can fulfil its mission as a university unit. That’s why I don’t see that a library should be the best as defined by any numbers or adjectives. The success of our customers is more important. When they do well, we have done our job right. However, measuring success can be tricky. 

The difficulty of interpreting statistics 

In the era of printed materials, figures such as visitor and loan statistics were a reasonably accurate way of describing the library’s core operations. At this point, they only represent a part of our activities since the library’s range of services has expanded significantly in the past two decades. Much more data is now required to cover the whole picture.  

Statistics on our online services stir the pot further, as they are not easy to interpret. If the annual number of online searches of library resources exceeds three million (which it does), what does this tell us? The meaning of an individual figure may not be apparent in any way – a time series can be more informative. Many times, the users of statistics have no way of telling how a figure has been produced or drenched up from the depths of the data systems. This means that comparing such figures with the data provided by university libraries is not meaningful as comparability is not guaranteed. 

Despite the difficulties, statistics remain important – we simply need to be able to read them correctly. For example, the 2021 statistics indicate that the Covid-19 pandemic and renovations of library premises continued to hamper library operations. Book loans dropped by roughly a quarter and visitor numbers decreased by slightly more than a third from 2019. Fortunately, the situation is now improving since campus libraries are allowed to remain open as normal. That being said, I suspect that there is no going back to what once was and studying and working remotely are here to stay. 

The library’s operating expenses have increased somewhat moderately: the increase from 2017 to 2021 is 11%. During the same period, material costs have increased by nearly 25%, i.e. about 6% a year. The use of open access resources has not yet put enough pressure on publishers to make their price increases more reasonable. There is still a great deal of work to do regarding open science. 

The increase of the library’s personnel costs has remained moderate: the total increase from 2017 to 2020 is only 2%. Last year’s sharp rise was primarily due to the costs of the data support project. In this regard, I am very proud of our library staff who have succeeded in expanding the library’s range of services by developing their expertise and adapting their job descriptions. At the same time, I am concerned about the increased workload. We will need new positions to cover all the new services to come. 

 Describing the day-to-day activities 

Library experts conduct a lot of work that remains invisible to the customers. Our blog, which we use to describe our work and its results, provides a good idea of the diversity of our daily activities. The texts have been so good that we even decided to build our annual report around a few good examples.  

Open science has reached a substantial position in the university’s operations. The library has had a natural role in supporting researchers. After all, the whole idea of open science started with making publications available to everyone. However, promoting open science is a task for the entire university. It requires changing one’s thinking and viewing the operations as a whole from the perspective of open science. The library is also involved in these efforts.  

Our most important project in 2021 involved building a research data management service for researchers. Even when applying for research funding, the researcher must be able to describe how the data will be collected, saved and stored. In our seminar in October, researchers brought up their need to gain more support for planning the life cycle of their materials. The project will continue through 2022, and the aim is to produce a one-stop shop service that will provide researchers with a diverse range of support for activities related to open science. 

Teaching information skills 

In the modern era of openness and the internet, students and researchers alike can sometimes find themselves lost in the never-ending stream of information. The library has a long tradition in teaching the skills related to information retrieval and research. In the past two years, these skills have become even more important than before, as students have had to complete much of their studies independently over remote connections. Therefore, most courses provided by the library can be taken remotely, and students can complete many of them at any time during their studies.  

The library has created training packages that support studies in all phases. Open science is now one of the subjects covered since it is good to learn about data management right away when beginning to practice research activities. 

Renovated premises 

For reasons we all know, the use of the library for studies and work has seen a substantial decline in the past two years. However, this has also had its upsides since the renovations of the campus libraries were completed with fewer interruptions than expected. The Kuopio Campus Library is now better than ever before as a reading space. In Joensuu, the construction of the Conservatory of music next to the Carelia building cut into the library premises slightly, which is why the customer service point had to be relocated, for example. The renovations are now over, and the libraries can once again provide a full range of services on both campuses. 

In Joensuu, the library staff’s premises were also renovated. The first floor now has a multipurpose working space with plenty of room to work. Work pods and conference rooms are also available for uninterrupted work, alongside a break room for enjoying the occasional cup of coffee. The break room has become something of a community hub where you can freely discuss work and other matters with colleagues.  

Working in the new kinds of premises required the campus library staff to commit to shared rules. They were prepared jointly with the right amount of enthusiasm, and everything is now running smoothly. The acoustics are good, and the interior materials dampen sound sufficiently that talking at a moderate volume does not affect other workers. If necessary, noise cancelling headphones can be used for added sound attenuation and listening to remote meetings. 

Despite the difficult conditions, the library has reached the goals it set for 2021. I would like to thank all employees of the library for a job well done. Jarmo Saarti concluded his blog text with the following words: ”A good library lives in time and changes with it.” This is something we should all keep in mind. 

Ari Muhonen, kirjaston johtaja | Library director

***

Tilastot 2021 | Statistics 2021

Henkilökunta 2021 | Library staff 2021

Kirjaston henkilökunnan julkaisut 2021 | Library staff’s publications 2021

Kirjaston henkilökunnan luennot, esitelmät, konferenssiosallistumiset ja asiantuntijatehtävät 2021 | Library staff’s lectures, presentations, conference participation and expert activities in 2021

Aineistonhallintaa jo perusopinnoissako? Kyllä, mutta miten? | Data management training during master’s studies? Yes please, but how?

(Please, scroll down to read in English.)

Kirjasto toteutti ohjaajille ja opettajille loppukeväästä kyselyn opinnäytetöiden tutkimusdatan hallinnasta. Kyselyyn saatiin 130 vastausta lyhyessä ajassa ja keskellä kevään kiireitä – kiitos siis teille vastaajille! Ilahduttavasti vastauksia tuli jokaisesta tiedekunnasta ja lukuisista oppiaineista. Emme ole vielä kerenneet analysoimaan kyselyn tuloksia perusteellisesti, mutta halusimme kuitenkin tuoreeltaan kertoa ensituntemuksia. Tästä on sitten hyvä jatkaa perusteellisemmin kesän jälkeen ja uusin voimin.

Aineistonhallintasuunnitelma ja datanhallinnan taidot

Kyselyn taustalla on osaltaan kansallinen linjaus tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuudesta, jossa yhtenä tavoitteena on opiskelijan aineistonhallintasuunnitelman eli DMP:n (Data Management Plan) arviointi ja kommentointi osana opinnäytetyön ohjaajan ohjaustyötä. Tämän pitäisi tapahtua vuoteen 2024 mennessä. Tällä hetkellä perusopiskelijoiltahan ei edellytetä aineistonhallintasuunnitelmaa, joten linjaus asettaa korkeakouluille uusia tavoitteita.

Kansallinen linjaus ei ole tietenkään ainoa syy nostaa esiin tutkimusdatanhallinnan taitoja. Tutkimusdatan hyvän hallinnan taidot tulevat tarpeeseen kenelle tahansa tiedon parissa työskentelevälle ihmiselle, sillä tiedon- tai datanhallinta on osa työelämän perustaitoja. Korkeakoulujen tehtävä on huolehtia siitä, että opiskelijoille on tarjolla tutkimusdatanhallinnan opetusta ja että ohjaajilla on riittävä tuki, jotta he pystyvät arvioimaan opiskelijoiden aineistonhallintasuunnitelmia. Tässäkin yhteydessä yliopiston eri asiantuntijoiden osaaminen kohtaa yli yksikkörajojen.

Taustoitimme kyselyä toteamalla, että tutkimusdatan hyvässä hallinnassa noudatetaan sellaisia datan käsittelyn ja tallennuksen toimia, jotka varmistavat tutkimustulosten toistettavuuden ja todennettavuuden sekä tutkimusdatan avaamisen ja uudelleen käytön lainsäädännön sallimin rajoin. Hyvä datanhallinta noudattaa siten FAIR-periaatteita eli data on löydettävissä (Findable), saavutettavissa (Accessible), yhteentoimivaa (Interoperable) ja uudellenkäytettävissä (Re-usable).

Taidot ja tuen tarpeet tutkimusdatanhallinnassa

Kyselyssä kartoitimme datanhallinnan teemojen käsittelyä perusopintojen eri vaiheessa sekä ohjaajien omaa osaamista ja tuen tarvetta mm. FAIR-periaatteista, datan omistajuudesta ja tietosuojasta, metadatasta sekä datan säilyttämisestä tutkimuksen aikana ja sen jälkeen. Datan säilyttämiseen tutkimuksen aikana olimme tässä kyselyssä sisällyttäneet mm. tietoturvallisen tallentamisen, käyttöoikeudet, varmuuskopioinnin ja tiedostomuodot.

Ensisilmäyksellä näyttäisi siltä, että datan säilyttämiseen liittyvät seikat ja tietosuoja-asiat ovat muita osa-alueita paremmin hallussa. Näitä myös usein opetetaan perusopinnoissa jollain tavoin. Tämä kertoo varmastikin osaltaan siitä, että niillä aloilla, joissa henkilötietojen käsittely on keskeistä, asiaan osataan kiinnittää ja kiinnitetään huomioita. Kaikki tutkimusdata ei luonnollisestikaan sisällä henkilötietoja, eikä tietosuoja nouse tuolloin esiin. Sen sijaan tutkimuksen toistettavuus tai vaikkapa datan kaupallinen potentiaali saattavat motivoida datanhallinnan taitojen huomioimista opetuksessa ja ohjauksessa.

Tutkimuksenaikaisen datan säilyttämiseen ja jakamiseen liittyvät käytännöt ovat nekin ohjauksen ja tutkimuksen arkea ja solahtavat luontevasti opetukseen ainakin joidenkin aineistotyyppien kohdalla. Aineistojen omistajuutta sekä avointa dataa ja sen saatavuutta käsitellään jonkin verran, mutta metadata ja FAIR-periaatteet tuntuvat jäävän hieman syrjään. Näihin teemoihin opinnäytetyön ohjaajat kaipaavat myös enemmän tukea.

Datanhallinnan opetus sopii vastaajien mielestä esimerkiksi tutkimusmenetelmäopintoihin, gradujen suunnitelma- ja tulosseminaareihin ja ennen kaikkea opinnäytetyöohjaukseen. Näissä datanhallinnan teema osuukin eittämättä otolliseen kohtaan opintoja. Vastauksista käy ilmi myös tutkimusaineistojen moninaisuus: toisaalla tarvitaan vahvaa tietosuojaosaamista, toisaalla suurten datamassojen käsittelyä ja joskus koko datanhallinta saattaa tuntua melko marginaaliselta.

Kesä saa kypsytellä kyselyn satoa. Tästä on hyvä lähteä yhdessä suunnittelemaan tutkimusdatanhallinnan osaamisen integrointia perusopintoihin ja pohtimaan, millä tavoin kirjasto voi ohjaajia tuossa työssä tukea.

Kuva | Image Harish Sharma (Pixabay).

UEF Library made a survey about research data management training during studies and master thesis supervision in late spring. Despite the hectic spring and short answering period, the survey received 130 answers –thank you responders! Delightfully, answers came from all faculties and several study subjects. We have not yet had time to thoroughly investigate the answers, but we would like to share our initial feelings about the responses. It will be easy to continue with a more profound analysis after the summer holidays have refreshed our thoughts.

Data management plan and data management skills

The motivation for the survey partially came from the national open science policy, where one goal is that all supervisors can evaluate and comment data management plans (DMPs) as a part of the thesis supervision. This should actualize by 2024 for Finnish higher education institutions, which is quite ambitious because currently the requirement to prepare DMPs as a part of master studies has not yet been implemented at all.

Of course, national policy is not the only reason to promote data management skills, because they are working life skills and relevant for all persons who work with data. It is utmost important for higher education institutions to ensure that students are taught data management skills and that the supervisors receive enough support to be capable of evaluating DMPs. This is where specialists should meet over departmental and administrative boundaries.

Prior to the survey, we informed participants that good data management follows practices that ensure the replicability and verifiability of results and enable opening and re-use of data within legislative boundaries. Good data management follows the FAIR-principles, meaning that data is Findable, Accessible, Interoperable and Re-usable.

Skills and training needs in research data management

We surveyed data management themes at various stages of studies, and supervisors’ skills and training needs regarding FAIR-principles, data ownership, data protection, metadata, and data storage during and after research. We included in the survey questions about safe data storage, user rights, back-ups, and file formats.

Data storage options and data protection issues are best known among supervisors, and they are often taught already during basic studies. This means that in those fields of study where handling personal data is crucial, teachers are also knowledgeable about the matter and pay attention to it. Naturally, not all data contains personal information, and data protection is not as critical in those fields – despite this, replicability of the study and commercial potential may motivate teachers to instruct and supervise data management skills.

Data storage during research and conventions about sharing of data are also part of everyday life in research and are a natural part of teaching regarding certain data types. Data ownership and open data are taught to some extent, whereas metadata and FAIR principles are taught rarely. These are also the themes where supervisors hoped to receive more guidance, according to our survey.

The survey respondents feel that data management skills would be optimally taught during research method courses, thesis seminars and supervision of master’s thesis. Indeed, this would be an ideal time to learn those skills as they can be applied immediately in practice. The responses also reflect the diversity of data types: in some fields data protection is crucial, elsewhere treatment of big data is important and, in another field, the need for data management skills may feel marginal altogether.

We will let summer ripen our harvest. This is good background information to start planning how research data management should be integrated to basic studies and contemplate how library could support supervisors in giving data management guidance to their students.

Vuoristorata | A roller coster
Kuva | Photo Roine Piirainen, CC0 (Kuvalähde | Image source: kuviasuomesta.fi by Markkinointitoimisto Tovari).

Manna Satama, tietoasiantuntija | information specialist
Helena Jäntti, tietoasiantuntija | information specialist
Niina Nurmi, projektisuunnittelija | project planner
Laura Parikka, tietoasiantuntija | information specialist
Taisa Sallinen, tietoasiantuntija | information specialist

Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Avoimen tieteen uutisia 2/2022 | Open Science News 2/2022

(Please, scroll down to read in English.)

UEF-kirjaston Avoimen tieteen uutiset – kyselyn tulokset ja jatko

Halusimme selvittää (kysely 14. -27.2.2022), miten UEFilaiset (tutkijat, muu henkilökunta, opiskelijat) seuraavat avoimeen tieteeseen liittyviä ajankohtaisia asioita, koulutuksia, linjauksia, päätöksiä, suosituksia jne.

Vastauksia saimme 47, joka on todella vähän suhteutettuna koko UEFin henkilöstöön ja opiskelijoihin! Kiitos kaikille vastaajille!

Luetko UEF-kirjaston avoimen tieteen uutisia? Ei ole tuttu 47 %, Kyllä, useimmiten 23 %, En yleensä 21 %, En koksaan 4 %, Kyllä, aina 4 %.

Kyselyyn vastanneista suurimmalle osalle (47 %) UEF-kirjaston avoimen tieteen uutiset ei ole tuttu.

6. Missä seuraat mieluiten avoimen tieteen asioita tulevaisuudessa? Suosituimmuusjärjestys: Yammer openUEF, UEF Avoin tiede -sivusto, UEF-kirjaston avoimen tieteen uutisia, sosiaalinen media, avointiede.fi, Suomen akatemia, sähköpostilistat, muu, Plan S.

Kyselyyn vastanneet haluaisivat seurata avoimen tieteen asioita mieluiten openUEF Yammerista (57 %) sekä UEF avoin tiede -verkkosivuilta (45 %).

Kyselyn tulosten perusteella tämä kesäkuun UEF-kirjaston avoimen tieteen uutiset 2/2022 jää viimeiseksi. Kirjasto tiedottaa jatkossa avoimen tieteen asioista Yammer openUEF ja UEF avoin tiede -verkkosivuilla.

Avoimen tieteen toimintakulttuuri -linjaus julkaistu

Tieteen ja tutkimuksen avoimuus riippuu kulttuurista, jossa tutkittua tietoa tuotetaan. Toimintakulttuurin avoimuuden linjausta kirjoitettaessa on käyty läpi kaikki kansallisen avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaation piirissä tehdyt aikaisemmat linjaukset ja suositukset. Avoimen toimintakulttuurin strategisina periaatteina ovat 1) vastuullisuus, eli luotettavuus, eettisyys, toistettavuus ja läpinäkyvyys on reunaehto avoimuudelle 2) Toimintakulttuurin avoimuus edellyttää vastavuoroisuutta, joka ilmenee sekä organisaation sisäistä että ulkopuolista toimintaa hyödyntävänä vuorovaikutuksena kaikille osapuolille sekä 3) avoimen toimintakulttuurin toteutuminen edellyttää läpinäkyvyyttä, palveluja ja kannustimia. Lisätietoja.

Yritysyhteistyön suositus julkaistu

Suosituksessa käsitellään avoimen tieteen toimintatavan sisällyttämistä suomalaisten tutkimusorganisaatioiden ja yritysten välisessä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa (TKI-toiminnassa) Suosituksessa kerrotaan, miten yritysyhteistyössä syntyviä tutkimustuloksia ja -aineistoja voidaan hyödyntää ja/tai levittää turvallisesti, tehokkaasti sekä mahdollisimman avoimesti. Lisätietoja.

Kansalaistieteen suositus julkaistu

Suosituksen tarkoitus on antaa tutkimusorganisaatioille ja näiden rahoittajille sekä muille kansalaisyhteisön rajapinnassa toimiville organisaatioille periaatteet ja ohjeet kansalaistieteen edistämiseksi. Suositus käsittelee kansalaistieteen erityiskysymyksiä ja tarjoaa tapoja kansalaistieteen vakiinnuttamiseksi yhdeksi tasavertaiseksi käytössä olevista tieteellisistä menetelmistä. Suosituksen tavoitteena on tarjota perusta kansalaistieteen tutkimuksen laadun varmistamiseksi suomalaisessa tiedeyhteisössä. Lisätietoja.

Palveluiden itsearviointityökalu

Toimintakulttuurin avoimen linjauksen tueksi on kehitetty palveluiden itsearviointityökalu, joka huomioi kaikkien aiempien avoimen tieteen kansallisten linjausten suositukset. Työkalun tarkoituksena on auttaa tutkimusorganisaatioita palveluiden itsearvioinnissa, kehittämisessä ja saataville asettamisessa. Itsearviointityökalun toimenpiteitä ja kriteeristöjä hyödynnetään myös kansallisen avoimen tieteen seurantamallissa. Lisätietoja.

UNESCO kerää parhaita käytäntöjä avoimen tieteen suosituksen tueksi

UNESCO on avannut lomakkeen, jolla se kerää parhaita käytäntöjä, jolla voidaan tukea avoimen tieteen suosituksia. Käytäntöjä etsitään erityisesti seitsemän eri kokonaisuuden edistämiseksi:

  1. Avoimen tieteen ja tutkimuksen hyötyjen ja haasteiden sekä erilaisten tapojen ymmärtämisen lisäämiseksi
  2. Tutkimuksen avoimuutta edistävästä linjaus/säädösympäristöstä
  3. Avoimen tieteen ja tutkimuksen infrastruktuureihin investoinneista
  4. Investoinneista henkilöstöön, koulutukseen, opetukseen ja digitaaliseen lukutaitoon avoimen tieteen mahdollisuuksien edistämiseksi
  5. Avoimen tieteen ja tutkimuksen kulttuurin ja kannustimien tukemiseksi ja kehittämiseksi
  6. Innovatiivisiin avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapoihin kannustamiseksi tutkimuksen kaikissa vaiheissa sekä
  7. Kansainväliseen ja monialaiseen yhteistyöhön kannustaminen avoimessa tieteessä vähentämään digitaalista, teknologista ja tiedollista eriarvoisuutta.

Lomake on avoinna 15.7.2022 saakka.

Avoimen tieteen seuranta käynnistyy

Avoimen tieteen ja tutkimuksen seurantaa on kehitetty OKM:n 2015-2019 tekemän kypsyystasoselvityksen pohjalta ja toimintaympäristön kehittymisen myötä näkökulmaakin on laajennettu. Tiedonkeruu toteutetaan 19.5.-30.6.2022. Kyselyssä tarkastellaan organisaatioiden avoimuutta ohjaavia dokumentteja sekä avoimuutta tukevia palveluita. Tehtävää työtä tarkastellaan neljän osa-alueen mukaisesti: toimintakulttuuri, julkaisut, aineistot ja menetelmät sekä oppiminen. Tulokset julkaistaan Tiedejatutkimus.fi-portaalissa loka-marraskuussa 2022. Lisätietoja.

Results of UEF library’s survey on Open science news and what happens next

We wanted to find out (survey 14. -27.2.2022) how UEFians (researchers, other staff members, students) follow current affairs, trainings, alignments, decisions, recommendations, etc., related to open science.

We received 47 responses to the survey, which is quite a low number in proportion to the total number of UEF staff and students! Thank you to all respondents!

Most of the respondents were not familiar with UEF library’s Open Science News (47%).

The respondents would like to follow open science issues from Yammer openUEF (57%) and Open science web pages by UEF (45%).

Based on the results of the survey this June issue of UEF library’s Open science news 2/2022 will be the last one. In future, the library will broadcast the issues related to open science on Yammer openUEF and UEF Open science web pages.

Policy for open scholarship has been published

Open Science and open research require changes in the ways in which researched information is produced. When drafting the policy for open scholarship, all previous policies and recommendations made within the framework of the Open Science Coordination in Finland have been reviewed. The strategic principles are 1) Responsibility, i.e. reliability, ethics, repeatability and transparency, is a precondition for openness 2) The openness of the culture requires reciprocity, which is manifested in interaction that benefits both internal and external activities of the organizations and 3) The realization of a culture of open scholarship requires transparency, services and incentives. More information.

Recommendation on research cooperation with businesses has been published

The recommendation deals with the inclusion of an open science approach in research, development and innovation activities between Finnish research organizations and companies (RDI activities). More information (Finnish).

Recommendation on citizen science has been published

The purpose of the recommendation is to provide research organizations and their funders, with principles and guidelines for the promotion of citizen science. The recommendation addresses the specific issues of citizen science and provides ways to consolidate citizen science as one of the scientific methods in use. The aim of the recommendation is to provide a basis for ensuring the quality of research in citizen science in the Finnish scientific community. More information (Finnish).

Self-evaluation tool for research services

To support the policy for open scholarship, a service self-assessment tool has been developed that considers the recommendations of all previous national policies on open science in Finland. The purpose of the tool is to assist research organizations in self-evaluating, developing, and making available services. The measures and criteria of the self-assessment tool are also utilized in the national open science monitoring model. More information (Finnish).

UNESCO launches a global call for best practices in open science

Further to the adoption of the UNESCO Recommendation on Open Science, UNESCO is launching a Global Call for Best Practices in Open Science. The best practices will be collected from seven priority areas of the action highlighted in the Recommendations:

  1. Promoting a common understanding of open science, associated benefits and challenges, as well as diverse paths to open science
  2. Developing an enabling policy environment for open science
  3. Investing in open science infrastructures and services
  4. Investing in human resources, training, education, digital literacy and capacity building for open science
  5. Fostering a culture of open science and aligning incentives for open science
  6. Promoting innovative approaches for open science at different stages of the scientific process
  7. Promoting international and multi-stakeholder cooperation in the context of open science and with a view to reducing digital, technological and knowledge gaps.

The survey is open until July 15, 2022. More information

Open Science monitoring begins

The Finnish research community has jointly set clear objectives for the development of open science and research both in the Open Science and Research Declaration and in the policies supporting it. Open science and research monitoring examines the achievement of objectives both nationally and from the perspective of organisations. Open Science and Research monitoring data collection is open 19.5.-30.6.2022. The results will be published in October-November 2022 in Research.fi. More information

More information on open science issues is available from Research Support at the UEF library, Open science and OpenUEF Yammer Group (UEFians).

Tomi Rosti, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tutkimuksen tuki | Research support
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services