Avoimen tieteen teemaviikolla palkitaan vuosittain yliopiston taho, joka työllään edistää tieteen avoimuutta. Järjestyksessään kuudes avoimen tieteen edistäjän kunniakirja luovutettiin Vaikuttavuuden talolle keskiviikkona 27.10.2021. Kunniakirjan otti vastaan tutkimusjohtaja Tomi Mäki-Opas.
Vaikuttavuuden talo on aidosti avoin ja monitieteinen hyvinvointiin ja terveyteen liittyvän vaikuttavuuden tutkimuksen ja koulutuksen yhteistyöverkosto sekä keskustelu- ja kohtaamisfoorumi, joka edistää alan yhteistyötä ja verkostoitumista kansallisesti ja kansainvälisesti. Vaikuttavuuden talo järjestää vuosittain Vaikuttavuuden tutkimukset päivät, opettaa kaikille avoimella MOOC-verkkokurssilla vaikuttavuustiedon avainkäsitteitä ja käyttötarkoituksia, tarjoaa mentorointiverkostonsa kautta erityisesti tutkijanuransa alkuvaiheessa oleville opiskelijoille ja tutkijoille monitieteisen vertaistuen kanavan, ja julkaisee paitsi tutkimusartikkeleita ja muita tutkimusjulkaisuja myös uutiskirjettä, joka sisältää ajankohtaista tietoa vaikuttavuuden tutkimuksesta ja koulutuksesta sekä alan tutkijoiden esittelyitä.
Tutkimusjohtaja Tomi Mäki-Opas. Kuva: Raija Törrönen | Research Director Tomi Mäki-Opas. Photo: Raija Törrönen
Avoin gradu -arvonnan voittaja
UEF-kirjasto arpoo vuosittain 100 euron stipendin edeltävien 12 kuukauden aikana pro gradu -tutkielmansa tai syventävien opintojen opinnäytteensä avoimesti julkaisseiden UEFin opiskelijoiden kesken. Tämän vuoden stipendin arvontaan osallistui 55 opiskelijaa ja onnetar suosi Jenni Blomia (uskonnonpedagogiikka ). Onnittelut voittajalle!
Each year, during the Open Science Week a UEFian (person or unit) is awarded as the contributor for open science and open access. The award was now given for the sixth time and handed over to the House of Effectiveness, represented by Research Director Tomi Mäki-Opas.
The House of Effectiveness is a genuinely open and multidisciplinary collaborative network of well-being and health-related impact research and education, as well as a discussion forum that promotes collaboration and networking in the field both nationally and internationally. The House of Influence organizes the annual Conference of Effectiveness Research, offers through its Mentoring Network of Effectiveness Research (MENER) a multidisciplinary peer support channel, and publishes not only research, but also a newsletter containing current information on impact research and education, and introduces researchers in the field.
Onnittelijoina palvelupäällikkö Katri Rintamäki ja tietoasiantuntija Tuula Rissanen. Kuva: Raija Törrönen | Head of services Katri Rintamäki and Information specialist Tuula Rissanen congratulated the Contributor or open science and open access.
Open thesis raffle winner
Every year, UEF Library raffles off a grant worth EUR 100 among UEF students who published their master’s thesis open access during the preceding 12 months. This year 55 students signed up for the raffle and the Fortune smiled on Jenni Blom (religious education). Congratulations!
Periaatteista käytäntöihin: Avoin tiede Euroopan yliopistoissa. 2020-2021 EUA Open Science Survey -tutkimuksen tulokset
Raportissa esitellään vuoden 2020-2021 EUA Open Science Survey -tutkimuksen tulokset ja annetaan näyttöön perustuvia suosituksia instituutioille, tutkijoille, tutkimuksen rahoittajille ja poliittisille päättäjille siirtymisestä kohti avointa tiedettä. Kyselyraportissa on yli 270 vastausta 36 Euroopan maasta, ja siinä keskitytään avoimen tieteen kehitystasoon eurooppalaisissa yliopistoissa. Siinä käsitellään myös avoimen tieteen roolia instituutioiden strategisissa painopistealueissa ja sen täytäntöönpanoa institutionaalisissa käytännöissä. Lue lisää ja lataa raportti.
Emerald, Taylor & Francis ja Wiley: vuoden 2021 maksuttomien Open Access-artikkelien kiintiöt loppuneet tai loppumassa
Monien kustantajien kanssa on solmittu lisenssisopimuksia, jotka sisältävät kirjoittajamaksuetuja uefilaisille. Useimmiten etuna on artikkelin julkaiseminen avoimena kustantajan lehdessä maksutta. Osa sopimuksista sisältää vuosittaisen artikkelikiintiön tai maksimisumman, jonka edestä artikkeleita voi avoimina maksutta julkaista. Wileyn sopimuksen maksuttomat OA-artikkelit on jo käytetty kokonaan loppuun vuoden 2021 osalta. Emeraldin artikkelikiintiön arvioidaan loppuvan lokakuun alkupäivinä ja Taylor & Francisin lokakuun loppupuolella (seuraa tilannetta kirjoittajamaksuetujen sivulta). Artikkelien maksuton OA-julkaiseminen mainittujen kustantajien lehdissä avautuu vuoden 2022 alusta lähtien uudelleen. Vastaavia katkoksia ei ole tiedossa muiden kustantajien lehtiin.
OA-artikkeleiden loputtua artikkelit julkaistaan hybridilehdissä pelkästään maksumuurin takana, ellei kirjoittaja maksa APC-maksua itse. Täysin avoimissa OA-lehdissä kirjoittaja vastaa APC-maksusta.
Avoimen tieteen sihteeristö selvittää avoimen tieteen koordinaation vaikuttavuutta ja toimintaa itsearvioinnin avulla syksyllä 2021.
Kuinka hyvin avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaatio toimii? Mikä on sen vahvuus ja mitä kannattaisi seuraavaksi kehittää? Tuottaako koordinaatio tuloksia, joita tutkimusyhteisö tarvitsee ja toivoo? Tavoitteena on tarkastella avoimen tieteen koordinaation kehitystä vuosina 2018-2021 koordinaation siirryttyä OKM:n ATT-hankkeen jälkeen pysyväksi toiminnoksi TSV:lle. Erityistä huomiota kiinnitetään avoimuutta edistävien tiedepoliittisten linjausten yhteiskehittämismallin toteutumiseen ja sen vaikutuksiin avoimen tieteen kansallisen työn edistäjänä.
Itsearvioinnin kysely avataan Avoimen tieteen syystyöpajassa 5.10. ja haastatteluja tehdään syys- ja lokakuun aikana.
Itsearviointi julkaistaan Avoimen tieteen syyspäivillä 24.11.
Kannanotto kirjojen avoimesta saatavuudesta
cOAlition S on julkistanut kannanoton tieteellisten kirjojen avoimesta saatavuudesta. Kannanotolla koalitio haluaa asettaa selkeän suunnan tieteellisten kirjojen avoimelle saatavuudelle. Lyhyesti suositus kuuluu, että kaikki alkuperäistutkimukseen kuuluvat tieteelliset kirjat, joita suoraan tuettiin cOAlition S organisaatioiden rahoituksella, tulee julkaista avoimesti.
Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden suosituksia 2021
Suositukset tukevat Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden linjausta ja esittelevät hyviä käytäntöjä, joilla linjauksen päämääriä ja tavoitteita voi käytännössä toteuttaa. Suositukset ovat olleet avoimesti kommentoitavana keväällä 2021 ja niiden lopullinen muoto on hyväksytty oppimisen avoimuuden asiantuntijaryhmän kevätkokouksessa 5.5. Suositukset on esitelty avoimen tieteen ohjausryhmälle 23.8.2021, ja ne julkaistaan koottuna yhteisjulkaisuna Vastuullisen tieteen julkaisusarjassa loppuvuodesta 2021. Sitä ennen suositusten keskeinen sisältö on käytettävissä asiantuntijaryhmän sivuilla.
Avoimen tieteen seurantamallin luonnos on nyt avoimesti tutkimusyhteisön kommentoitavana
Avoimen tieteen seurannan tavoite on tukea organisaatioiden avoimen tieteen kehitystyötä, tukea ja todentaa julistuksessa ja linjauksissa sovittujen tavoitteiden toteutumista sekä saada kokonaiskuva suomalaisen tieteen avoimuuden tilasta. Seurantamallin luonnos on nyt avoinna tutkimusyhteisön kommentoitavaksi 27.9.-1.11.2021.
Horisontti Eurooppa ja avoin tiede
Horisontti Eurooppa ohjelmassa korostuu avoin tiede ja sen vakiinnuttaminen toimintatavaksi. Ajatuksena on edistää avointa yhteistyötä ja varhaista aineistojen ja ideoiden jakamista. Uutena suosituksena on mahdollisimman avoin ja varhaisen vaiheen jakaminen ennakkorekisteröinnillä tai ennakkojulkaisuilla sekä kansalaisten ja yhteiskunnan toimijoiden hyödyntäminen esimerkiksi joukkoistamalla. Perinteiset vaatimukset ovat jo pakollisia, kuten aineistohallintasuunnitelmat, vertaisarvioitujen julkaisujen avoin saatavuus, tutkimusdatan jakaminen rajoituksin. Horisontti 2020 ja Horisontti Eurooppa hankkeille on tarjolla ilmainen Open Research Europe (ORE) -julkaisualusta.
Suomalainen tutkimusyhteisö on kiinnostunut kotimaisten tieteellisten kausijulkaisujen tulevaisuudesta
Tutkitun tiedon avoin saatavuus on avoimen tieteen keskeisiä tavoitteita. Kotimaiset tieteelliset kausijulkaisut ovat tärkeitä yhteiskunnan toiminnalle, mutta avoimuuteen siirtyminen on haastavaa julkaisujen toimintaedellytysten näkökulmasta. Ratkaisua haasteiseen on etsitty pitkään. Touko-kesäkuussa kommenttikierroksella olleet ratkaisuehdotukset olivat viimeisin askel tässä työssä. Kommentit ovat avoimesti luettavissa . Lisätietoja
Unesco julkisti avointa tiedettä koskevat suosituksensa hyväksyttäviksi Unescon yleiskonferenssissa marraskuussa 2021
Koulutuksia, webinaareja, verkkotapahtumia ja työpajoja
Avoimen tieteen syystyöpaja 5.10. klo 9-15
Työpajapäivän tarkoituksena on vastata avoimen tieteen asiantuntijaryhmien ja työryhmien tarpeeseen työstää asioita yhdessä. Asiantuntija- ja työryhmien omissa osuuksissa keskitytään käytännön tekemiseen.
Vuosittain järjestettävillä Tiedejulkaisemisen päivillä keskustellaan monipuolisesti tiedejulkaisemiseen liittyvistä aiheista, kuten avoimesta julkaisemista, vertaisarvioinnista, markkinoinnista, toimitusprosesseista ja tiedepolitiikasta. Tiedejulkaisemisen päivät on tarkoitettu kaikille tiedejulkaisemisesta kiinnostuneille: kustantajille, tutkijoille, toimittajille, yliopistokirjastoille, tiede- ja valtionhallinnolle. Tilaisuuden järjestävät Tieteellisten seurain valtuuskunta, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Suomen tiedekustantajien liitto ja Kansalliskirjasto.
Avoimen datan lainsäädäntö ja tutkimus -webinaari 12.10.
Miten avoimen datan direktiivin pohjalta muodostunut lainsäädäntö vaikuttaa tutkimusyhteisöön ja tutkimusaineistojen avaamiseen? Lisätietoja.Ilmoittautumislomake.
SSHOC Workshop 13.10.2021
Data Protection in research practice: The GDPR and the ELDAH Consent Form Wizard. More information.
Avoimen tieteen syyspäivät 24.-25.11. Turussa
Päivillä pohditaan tieteen ja tutkimuksen infrastruktuureja.
OA-viikon tapahtumia UEFissa
Open Science Cafe Online #1: Tunnistaudu tutkijaksi! ti 26.10. klo 14.15-15.45
Open Science Cafe Online #2: Avoin julkaiseminen ja rinnakkaistallentaminen to 28.10. klo 12.30-13.30
From principles to practices: Open Science at Europe’s universities. 2020-2021 EUA Open Science Survey results
The report presents the findings of the 2020-2021 EUA Open Science Survey and provides evidence-based recommendations for institutions, researchers, research funders and policymakers on the transition towards Open Science. With more than 270 responses from 36 European countries, the survey report focuses on the level of development of Open Science in European universities. It also addresses the role of Open Science in institutions’ strategic priorities and its implementation in institutional practices. Read more and download the report.
Emerald, Taylor & Francis, and Wiley: quotas for free Open Access articles for 2021 have been or will soon be filled
Licence agreements have been made with several publishers containing Author Processing Charge (APC) bonuses for UEF employees. Most often, the bonus in question is that the article will be published free of charge as an open access article in the publisher’s journal. Some agreements feature an annual quota of articles or a maximum sum for publishing free-of-charge open access articles. The free-of-charge OA articles in the Wiley contract have been used up for 2021. It is estimated that the Emerald article quota will be filled in early October and Taylor & Francis’s quota in late October (you can follow the situation on the APC pages). Free-of-charge OA publishing of articles in the journals of the aforementioned publishers will be reopened at the start of 2022. We are not aware of similar interruptions with other publishers’ journals.
After the quota of OA articles has been filled, the articles will be published in hybrid journals only behind a paywall, unless the author pays for the Author Processing Charge. With regard to fully open OA journals, the author is liable for the APC.
The Open Science Secretariat will review the impact and operations of open science coordination through the means of self-assessment in autumn 2021
How well does the coordination of open science and research work? What are its strengths, and what should be developed next? Does coordination produce results the research community needs and wants? The objective is to review the development of open science coordination from 2018 to 2021 after the coordination became a permanent assignment of the Federation of Finnish Learned Societies (TSV), following the Ministry of Education and Culture’s Open Science and Research project. Special attention will be paid to the implementation of the joint development model of science policy strategies promoting openness and the model’s impact as a driving force of national open science work.
The self-assessment survey will be launched during the Open Science Autumn Workshop on 5 October, and the interviews will be conducted in September and October.
The self-assessment will be published during the Open Science Autumn Conference in Turku on 24 November.
The Statement on Open Access to Academic Books
cOAlition S has published the statement on Open Access for Academic Books. With the statement, cOAlition S sets a clear direction for academic books to become open access. The recommendation is “All academic books based on original research that was directly supported with funding from cOAlition S organisations should be made available open access on publication”.
Openness recommendations for education and educational materials 2021
The recommendations support the Openness Strategy of Education and Educational Materials and present good practices for implementing the objectives and goals of the strategy in practice. The recommendations were made available for public comments in spring 2021, and the final result was approved in the spring meeting of the Expert Panel in Open Education on 5 May. The recommendations were presented to the National Open Science and Research Steering Group on 23 August 2021, and they will be published collectively in the Responsible Research series in late 2021. The key contents of the recommendations will be available on the Expert Panel’s website before this.
The Horizon Europe and Open Science
The Horizon Europe program emphasizes open science and its consolidation into action. The idea is to promote open cooperation and early sharing of data and ideas. The new recommendations are to share research ideas and research data as early as possible through preregistration or preprints and exploit citizens and civil society in co-creation of content for example crowdsourcing. Traditional requirements are already mandatory, such as data management plans, open access to peer-reviewed publications, open access to research data (with exceptions). A free Open Research Europe (ORE) publishing platform is also available for Horizon 2020 and Horizon Europe. More information
The Finnish research community is interested in the future of Finnish scientific periodicals
Open access to researched information is one of the key objectives of open science. Finnish scientific periodicals are important to the operations of society, but the transition to openness is challenging from the perspective of the publications’ operational prerequisites. A solution to this challenge has been searched for a long time. The solution proposals sent for a round of comments in May and June were the latest step in this work. The comments (in Finnish)
UNESCO released its recommendations on Open Science to be adopted by UNESCO’s General Conference during its next session in November 2021
The purpose of the workshop day is to provide open science expert groups and work groups with the long-awaited opportunity to discuss their work together. The expert and work groups‘ own sections focus on practical applications.
Academic Publishing Days 2021: Ethically, responsibly – sustainably 7–8 October
The annual Tiedejulkaisemisen päivät (Academic Publishing Days) event is a forum for multifaceted discussions on the subjects related to academic publishing, such as open access publication, peer reviewing, marketing, editorial processes and science policies. The Academic Publishing Days event is intended for anyone interested in academic publishing: publishers, researchers, journalists, university libraries, academic and state administrative branches. The event is held by the Federation of Finnish Learned Societies, the Committee for Public Information, the Finnish Association for Scholarly Publishing and the National Library of Finland.
Open data legislation and research webinar on 12 October
How does legislation based on the open data directive affect the research community and open access to research materials? Further information (in Finnish)
Open Science Cafe Online #2: Open publishing and self-archiving Thu 28 October at 12:30-13:30
More information on open science issues is available from Research Support at the UEF library, Open science and OpenUEF Yammer.
Tomi Rosti, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tutkimuksen tuki | Research support
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services
(Please, scroll down to read a brief summary in English.)
Oppimisen avoimuuden asiantuntijaryhmä järjesti 14.4.2021 Avoimeen oppimiseen ja opetukseen -webinaarin, jonka kohdeyleisönä olivat opettajat, oppimateriaalien tekijät ja opetuksen tukipalvelut. Ohjelma
Pienryhmissä paneuduttiin tekeillä oleviin kansallisiin suosituksiin: Avointen oppimateriaalien laatukriteerit, Avointen oppimateriaalien saavutettavuus, Avoimesta oppimisesta meritoituminen sekä Avointen oppimateriaalien palvelut, työkalut ja käytännöt. Näkökulmana oli opettajan ja oppimateriaalin tekijän rooli.
Avoimen tieteen koordinaation kokonaisuudessa webinaari keskittyi oppimisen osa-alueeseen.
Millaista on laadukas avoin oppimateriaali?
Avointen oppimateriaalien laatukriteerit -työpajan veti Terhi Kaipainen (XAMK). Työpajassa tarkasteltiin laatukriteereitä ja niiden toimivuutta yhtenä työkaluna arvioida omaa avointa oppimateriaalia.
Ohjeistus määrittelee avointen oppimateriaalien laadulle viisi kriteeriä, joilla lisäksi on tarkempia osatekijöitä. Kriteerit ovat:
Sisältö. Laadukas avoin oppimateriaali on sisällöltään luotettavaa.
Oppimis- ja opetusmenetelmät. Laadukas avoin oppimateriaali mahdollistaa monenlaisia ja monipuolisia tapoja oppia ja opettaa.
Käytettävyys ja saavutettavuus. Laadukas avoin oppimateriaali on kaikille ja kaikissa tilanteissa mahdollisimman helposti käytettävissä.
Löydettävyys ja jakaminen. Laadukas avoin oppimateriaali on helposti löydettävissä ja käyttäjä tietää, millä ehdoilla hän voi levittää sitä eteenpäin.
Jatkojalostettavuus. Laadukasta avointa oppimateriaalia pidetään yllä ja päivitetään säännöllisesti. Lisäksi materiaalin tekemisessä hyödynnetään muita avoimia materiaaleja ja yhteiskehittämisen käytäntöjä.
Jokaisen kriteerin osatekijät on järjestetty kolmelle tasolle. Ensimmäisellä tasolla laadun osatekijät ovat (avoimen) oppimateriaalin perusominaisuuksia, esim. oppimateriaalin sisältö on ajantasaista ja luotettavaa. Toisen tason osatekijät kuvaavat laadultaan kehittyneempää avointa oppimateriaalia, esim. oppimateriaali on sovellettavissa erilaisiin käyttötilanteisiin, ja kolmas taso edistynyttä avointa oppimateriaalia, esim. oppimateriaalin ohessa on jaettu sen muokkaamiseen tarvittavat tiedostot.
Laatukriteeristöä pidettiin hyvin jäsenneltynä ja monipuolisesti eri näkökulmia huomioivana. Työpajan vilkkaassa keskustelussa ehdotettiin vielä muun muassa sen miettimistä, mitkä asiat menevät millekin tasolle, ja kyseenalaistettiin ajatus oppimistyyleistä, sekä haluttiin lisätä edistyneelle tasolle edellytys interaktiivisista osuuksista, jotka tukevat oppijan itsearviointia.
Haasteellisena pidettiin kriteeriä “Laadukas avoin oppimateriaali on kaikille ja kaikissa tilanteissa mahdollisimman helposti käytettävissä.” Onko tätä mahdollista tietää, saati varmistaa? Mietimme myös laatukriteeristön ja saavutettavuuslinjauksen yhteyttä: Sisältyykö saavutettavuus laatuun vai laatu saavutettavuuteen?
Saavutettavuuden saavuttaminen
Anne Kärjen (SAMK) fasilitoimassa Avointen oppimateriaalien saavutettavuus -työpajassa keskityttiin pohtimaan tekijän näkökulmaa tekeillä olevassa oppaassa. Mietimme muun muassa, onko opas ymmärrettävä ja mitä siihen tulisi vielä lisätä. Oppaan mukaan saavutettavuuden huomioiva oppimateriaalin tekijä tutustuu saavutettavuusohjeistuksiin ja -kriteereihin, käyttää hyödyntämiensä välineiden saavutettavuusominaisuuksia, kuvailee oppimateriaalinsa saavutettavuutta sekä kuuntelee palautetta ja kehittää materiaalia sen perusteella.
Työpajalaisten mielestä kriteeristöön olisi lisättävä enemmän tietoa ns. matalan kynnyksen mahdollisuuksista alkuun pääsemiseksi sekä termien selityksiä. Ehdotettiin myös tasoja samaan tapaan kuin laatusuosituksessa, mikä kuitenkin on hankalaa, koska saavutettavuuskriteerit perustuvat lainsäädäntöön. Jatkokehittämisen kannalta oleellisena pidettiin kysymystä siitä, miten organisaatiot velvoitetaan tukemaan saavutettavuusosaamisen kehittämistä sekä seuraamaan erilaisten apuneuvojen kehittymistä (esim. automaattinen suomenkielinen tekstitys) ja hankkimaan niitä.
Avoimesta oppimisesta meritoituminen
Avoimeen oppimiseen ja opetukseen -verkkotapahtuman ensimmäisen osan toisessa työpajassa tutustuttiin luonnokseen, joka koski suositusta meritoitumiselle oppimisen ja oppimateriaalien avoimuudesta. Luonnokseen kaivattiin kehitysideoita sekä kommentteja ja niitä kerättiin Jamboardin avustuksella pienryhmässä, jota veti Miki Kallio Oulun Yliopistosta. Eniten hämmennystä luonnoksessa aiheutti kohta, jossa meriittejä saisi valikoiduista oppimateriaaleista. Työpajaan osallistuneet kummastelivat mitä valikoitu oppimateriaali pitää sisällään. Toisessa kohtaa luonnosta ehdotettiin, että meriittejä saisi kaikista oppimateriaaleista, mikä saikin kannatusta.
Avoimia kommentteja suollettiin Jamboardiin kiitettävä määrä. Siellä mm. kannustettiin puhumaan meriittien saajien kohdalla myös muista ammattilaisista opettajien ohella. Lisäksi kommenteissa hyvinä asioina nousivat esille mm. lisenssivaihtoehdot sekä pysyvät tunnisteet, jotka oli mainittu luonnoksessa. Haasteena nähtiin mm. oppimateriaalin monimuotoisuus sekä vaikuttavuuden mittaaminen.
Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden linjauksen neljännessä kohdassa oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden kehittämiseksi tehtyä työtä arvostetaan meritoitumiskriteereissä ja työtehtävien suunnittelussa, joten meritoitumisen linjauksen kehitystyö jatkuu linjauksen päivityksen yhteydessä.
Tukea “härpäkkeiden” käyttöönottoon
Anna Lindfors CSC:stä (Tieteen tietotekniikan keskus Oy) veti työpajan, jossa käsiteltiin vielä kesken olevaa neljättä osalinjausta. Se kuvaa avointen oppimateriaalien palveluita, työkaluja ja käytäntöjä. Suositus keskittyy siis pitkälti tekniseen puoleen. Sen on tarkoitus valmistua ensi vuonna.
Lindfors korosti vahvasti avointen oppimateriaalien käytön olevan vapaaehtoisuuteen perustuvaa. Siihen kannustetaan mm. antamalla tukea ja suosituksia. Osalinjauksessa muotoillaan kansallinen suositus käytännöistä ja työkaluista, joilla taataan, että avoimet oppimateriaalit löytyvät helposti, toimivat erilaisissa ympäristöissä, ovat helposti käytettävissä uudestaan, ja niitä voi sujuvasti kehittää edelleen.
Teknisiä työkaluja ja palveluita eli meikäläisittäin ”härpäkkeitä” on saatavilla todella paljon. Tarkoituksena ei ole kuitenkaan antaa valmiita listauksia niistä, niin mukavalta kuin ajatus tuntuukin. Suositus avaa periaatteita ja kysymyksiä, joita opettajien ja organisaatioiden tulisi ottaa huomioon, kun ne valitsevat työkaluja avointen oppimateriaalien laatimiseen. Suositeltavia käytäntöjä nostetaan esille.
Suosituksen yleiset kategoriat ovat:
Lisensointi, tekijänoikeudet ja yksityisyydensuoja
Työkalujen tuki sekä hankintatuki järjestelmille
Toimituksellinen tuki, saavutettavuus ja julkaisu
Opetusta se on etäopetuskin!
Yliopistonlehtori Jari Laru Oulun yliopiston oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksiköstä kertoi etäopetuksen hyvistä käytänteistä. Näin korona-aikaan etäopetus on saattanut aiheuttaa monille opettajille harmaita hiuksia ja unettomia öitä: Kuinka tarjota opiskelijoille monipuolisia oppimiskokemuksia verkon välityksellä? Huolimatta siitä, missä oppiminen ja opetus tapahtuu, opettaminen on nykyään ennen kaikkea oppimisen ja oppimisprosessien suunnittelua. Opettajan tärkein tehtävä on auttaa oppijaa oppimaan. Oppimisympäristö puolestaan on oppimisen konteksti: Paikka, jossa oppimista tapahtuu. Tämä paikka voi olla myös verkossa.
Viimeistään pakkoetäopetuksen myötä monien meistä oli tutustuttava digitaalisten välineiden hyödyntämiseen osana opetusta, mutta kyseessä tuskin on ohimenevä ilmiö. Digitaaliset kompetenssit kuuluvat nykyaikaisen opettajan osaamispakkiin. Testaa omat digikompetenssisi.
Laru on varsin ihailtavasti toteuttanut useimpia normiolosuhteissa käyttämiään opetusmenetelmiä myös korona-aikana: muun muassa demonstraatio, peli, ohjattu ryhmäkeskustelu, avoin ryhmäkeskustelu, luento/puhe, kyselevä luento, projekti, tiimityöskentely, seminaari. Tässäpä ideoita itse kullekin oman opetuksen suunnitteluun!
Muutama muu linkkivinkki:
Etäopetuksen A-B-C-D-X -sivustolta voit katsastaa ohjeita ja vinkkejä etäopetuksen toteuttamiseen.
Webinaarissa esiteltiin kaksi hakupalvelua, joiden kautta voi etsiä kotimaista, avointa oppimateriaalia omaan käyttöönsä. Ensimmäinen on opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja CSC:n kehittämä Avointen oppimateriaalien kirjasto (aoe), joka toimii myös avointen oppimateriaalien kuvailu- ja julkaisualustana. Avointen oppimateriaalien kirjastoon voi tallentaa minkä tahansa oppiasteen digitaalista oppimateriaalia muiden löydettäväksi. Vuoden käytössä olleesta palvelusta löytyy tällä hetkellä noin 1300 erilaista oppimateriaalia. Oppimateriaaleihin valitaan CC- eli Creative Commons-lisenssi, joka kertoo, miten oppimateriaalia saa käyttää ja voiko sitä esimerkiksi muokata omiin tarpeisiin sopivaksi. Monista oppimateriaaleista on tarjolla esikatselunäkymä, joka auttaa hahmottamaan materiaalin sisältöä yhdellä silmäyksellä. Avoimen oppimateriaalin voi ladata omalle koneelleen ja upottaa vaikkapa Moodleen, tai jakaa opiskelijoille linkkinä. Palveluun voi luoda myös erilaisia kokoelmia; aiheeseen sopien kannattaa kurkata vaikkapa Avoin julkaiseminen opetuksessa ja oppimisessa-kokoelma.
CSC:n Anna Lindfors nosti esityksessään esiin avoimen oppimateriaalin käytön monia hyviä puolia: materiaaliin pääsee käsiksi kuka tahansa mistä tahansa, ilman käyttäjätunnuksia. Oppimateriaali jää myös opiskelijoiden käyttöön kurssin sulkeuduttua puhumattakaan siitä, että avoin materiaali tuo näkyvyyttä sen tekijälle. Parhaassa tapauksessa avoin oppimateriaali lisää myös opetusyhteistyötä ja luo verkostoja yli organisaatiorajojen.
Avointen oppimateriaalien kirjastoon kuvaillut ja ladatut oppimateriaalit löytyvät myös kansallisen Finnan kautta, joka oli toinen webinaarissa esitelty hakupalvelu. Kirjasto-, museo- ja arkistoaineistojen hakupalveluna tutuksi tullut Finna on siis paikka, josta voi jatkossa etsiä myös avoimia oppimateriaaleja. Aoe-palveluun tallennettujen avointen oppimateriaalien lisäksi Finna tarjoaa yli 700 000 vapaasti hyödynnettävää aineistoa, joista suurin osa on kuvia. Finnan laajat rajausmahdollisuudet antavat hyvät työkalut aineiston rajaamiseen, oli sitten vailla valmista oppimateriaalia, artikkeleita, kuvia tai audiovisuaalista aineistoa. Avoimia oppimateriaaleja hakiessa rajauksia voi tehdä esimerkiksi koulutusasteen, oppimateriaalin tyypin ja oppiaineen, tutkinnon tai tieteenalan mukaan.
Vapaasti hyödynnettävät aineistot on Finnassakin varustettu CC-lisenssein. Jos CC-lisenssien tulkinta tuntuu vaikealta, saatiin webinaarissa siihenkin hyvä muistisääntö: mitä pidempi CC-lisenssi, sen rajatumpi käyttöoikeus.
Esimerkki hakupalvelu Finnan kautta löytyvästä vapaasti hyödynnettävästä aineistosta kuvailutietoineen ja jatkokäytön mahdollistavine CC-lisensseineen.
On 14 April 2021, the Expert Panel in Open Education organised a webinar on Open Learning and Teaching. It was targeted at teachers, creators of learning materials and teaching support services. The half-day event of lectures and group work was organised in Finnish.
In breakout rooms, the participants discussed the national recommendations that are currently in preparation: Quality Criteria for Open Educational Resources, Accessibility in Open Educational Resources, Open Education and Merits, and Services, Tools and Practices for Open Learning.
Marja Aho, tietoasiantuntija | Information Specialist
Kaisa Hartikainen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Riitta Holopainen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | Senior Information Specialist
Taisa Sallinen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services
