LIBERin 52. konferenssi: Open and Trusted: Reassessing Research Library Values | The 52nd LIBER conferenceOpen and Trusted: Reassessing Research Library Values
(Please, scroll down to read a summary in English.)
Eurooppalaiset tutkimuskirjastot kokoontuivat 5.-7.7.2023 Budapestiin LIBERin vuotuisessa konferenssiin pohtimaan avoimuuteen ja luotettavuuteen kiteytyviä kirjastojen perusarvoja. Paikalla oli noin 400 konferenssivierasta. UEFin kirjastoa edustivat Tomi Rosti ja Manna Satama, joka oli myös mukana järjestämässä työpajaa tutkimusdatanhallinnasta LIBERin yhden työryhmän jäsenenä.
Päivien aikaan paneuduttiin muun muassa avoimen saatavuuden timanttimalliin, tekijänoikeuksien säilyttämiseen, tutkimusetiikkaan, tutkimusaineistonhallintaan ja European Open Science Cloudiin (EOSC). Näitä sisältöjä ja esityksiä voi tarkastella Zenodosta LIBER 2023 -kanavalta, ja koko ohjelma on luettavissa tästä.
Avoimia ja yhteentoimivia aineistoja ja niiden hallintaa
Konferenssissa jaettiin kolme LIBER 2023 Award for Library Innovation -palkintoa esityksille, jotka käsittelivät konferenssin teemaa omaperäisesti, ajankohtaisesti ja uutta luovalla otteella. Palkitut esitykset linkittyivät kukin omalla tavallaan aineistoihin tai dataan, miten nyt aineiston tai datan haluaakaan tulkita, ja niissä kaikissa avoimuuden edistäminen näkyi hankkeiden ja kokeilujen tavoitteena.
Alankomaiden kansalliskirjastossa (KB National Library of The Netherlands) on kokeiltu kokoelmien avaamista uusille, ei-akateemisille luovien alojen käyttäjille. Lisätäkseen ymmärrystä siitä, miten ei-akateemiset käyttäjät hahmottavat kirjaston aineistot ja niiden perinteisen esitystavan hakutoimintoineen, kirjasto järjesti kolme projektia. Eri luovien alojen edustajat saivat tutustua kokoelmiin tai yksittäisiin käsikirjoituksiin ja luoda niistä taideteoksia, esityksiä tai tapoja käyttää kirjastoa ja sen aineistoja.
FAIR-periaatteiden toteuttamista kulttuuriperintöaineistossa on tarkasteltu WorldFAIR projektissa, jota Irlannin Digital Repositoryn edustaja esitteli. Projektin lähtökohtana on huomio, että digitaalinen kulttuuriperintöaineisto on sekä tutkimuksen pohja-aineistoa että tutkimustuotosta. Muistiorganisaatiot eivät kuitenkaan suhtaudu digitaaliseen aineistoonsa tutkimusdatana, mikä rajoittaa esimerkiksi aineistojen hyödyntämisen mahdollisuuksia eri tutkimusaloilla. WorldFAIR-projektissa onkin pohdittu erityisesti yhtä FAIR-periaatetta eli yhteentoimivuutta (Interoperability).
Datanhallinnan ammattilaisuus on vahvasti pinnalla sekä meillä kansallisesti että kansainvälisesti. Millaista osaamista datanhallinnan eri osa-alueilla pitäisi olla ja miten tuota osaamista saadaan lisättyä? Wienin yliopistossa on tartuttu tähän kysymykseen. Yliopiston kirjasto koordinoi vuonna 2022 käynnistettyä kansainvälistä koulutuspakettia, jonka tavoitteena on pätevöittää datanhallinnan ammattilaisia yhä kasvavaan tarpeeseen.
Strategian päivitystä: avointa, korkeatasoista ja yhteistä
LIBER on eurooppalaisten tutkimuskirjastojen yhdistys (Ligue des Bibliothèques Européennes de Recherche – Association of European Research Libraries), joka on perustamisvuodestaan 1971 alkaen toiminut tieteellisen julkaisemisen ja kirjastojen hyväksi yhdistäen toimijoita monin tavoin. Vuosittain pidettävä laajempi konferenssi kokoaa runsaasti väkeä eri puolilta Eurooppaa ja muistakin maanosista keskustelemaan ajankohtaisista teemoista ja siitä, miten kirjastolaisina ja kirjastoina niihin vastataan.
Vaikka strategiat ja linjaukset saattavat kalskahtaa hallinnolliselta ylätason jargonilta, ne ohjaavat kuitenkin käytännön toimintaa. LIBERin strategia on juuri päivitetty, ja siksipä olikin asianmukaista, että LIBERin puheenjohtaja Julien Roche aloitti konferenssin varsinaisen ohjelman strategian esittelyllä.
Strategian taustalle tunnistettiin kolme liikkeellepanevaa voimaa: avoimuus, uudet digitekniikat sekä arvojen ja oikeuksien ylläpito. Näihin strategiassa halutaan vastata eri näkökulmat ja käyttäjäryhmät huomioiden. Strategian ensimmäisenä kohtana mainitaankin, että tutkimuskirjastojen tulee olla sitoutuneita ja luotettavia käyttäjäyhteisöjen solmukohtia, jotka tekevät laajasti yhteistyötä paikallisten, kansallisten ja kansainvälisten sidosryhmien kanssa. Tutkimuskirjastojen rooli nähdään tässä erityisesti muutosagentteina tai -fasilitaattoreina.
Tutkimuskirjastojen tarjoamien palveluiden pitää tavoitella teknistä ajanmukaisuutta ja hyvää laatua, mikä tarkoittaa myös sitä, että kehittämisessä on ennakoitava tulevaisuuden tarpeet. Strategiassa mainitaan erityisesti tietojen ja metatietojen julkaiseminen ja kuratointi (eli hoivaaminen) sekä näistä muodostuvien kokoelmien huolehtiminen.
Avoimen tieteen edistämisessä tavoitteet on syytä asettaa aiempaa kunnianhimoisimmiksi. Avointa tiedettä tukevia infrastruktuureita, toimintatapoja ja helppokäyttöisiä palveluita kehitetään ja pidetään yllä. Tätä tehdään yhdessä tutkijoiden ja tutkimuskirjastojen kanssa laajalla rintamalla.
Tutkimuskirjastojen keskeiset arvot nojautuvat hyvään tieteelliseen käytäntöön, monimuotoisuuteen ja osallisuuteen. Näitä on pidettävä yllä sekä tutkimusyhteisössä että sen ulkopuolella.
Edellä luetellut asiat eivät tapahdu itsestään, ja strategiassa onkin nostettu esiin tutkimuskirjastojen henkilökunnan osaaminen. On varmistettava, että kirjastolaisten taidot ja osaaminen vastaavat niihin vaatimuksiin, joita tieteellisten kirjastojen palvelut nyt ja tulevaisuudessa asettavat.
Lászlo Mortonin Pikku prinsessa (Kiskirálylány) | The Little Princess (Kiskirálylány) by Lászlo Morton. Kuva | Photo: Manna Satama (CC-0)
Vaikuttavat tutkimuskirjastot
Budapest ja avoin julkaiseminen kuuluvat tiiviisti yhteen Budapest Open Access Initiative -julkilausuman myötä. Pari vuosikymmentä sitten julkilausuma asetti kunnianhimoisen tavoitteen: Vertaisarvioitu tutkimusjulkaisu on maailmanlaajuisesti sähköisesti jaettavissa ja sen piiriin pääse rajoittamattomasti ja ilmaisesti.
Tavoitteen saavuttaminen on ollut epätasaista ja tuskallisen hidasta, totesi MIT (Massachusetts Institute of Technology) kirjastojen johtaja Chris Bourg kutsupuheenvuoronsa alkuun.
MIT kirjastojen strategiassa ja periaatteellisissa linjauksissa nämä kunnianhimoiset tavoitteet ovat vahvasti mukana, kuten strategian sitaatti osoittaa:
”We are relentless in our pursuit of a more open and equitable scholarly landscape that prioritizes inclusion and reduces the marginalization of scholars and scholarship from disadvantaged communities.”
Kirjastot ovat ottaneet johtavan aseman tieteellisten julkaisujen avaamisessa, mikä ei ole tapahtunut itsestään ja ongelmitta. Tieteellisen viestinnän muutokset, rahan asettamat raamit ja konsortioiden muodostaminen ovat tuoneet mukanaan omat hankaluutensa. Kirjastot eivät ole halunneet ikään kuin häiritä tutkijoita kaikilla ongelmilla, jotka liittyvät julkaisujen avaamiseen, mutta tutkimuskirjastoilla ei ole lopulta valtaa tehdä muutosta yksin. Tavoitteena on kuitenkin avoimempi ja oikeudenmukaisempi tiedeyhteisö, joka asettaa etusijalle osallisuuden ja vähentää heikommassa asemassa olevien tutkijoiden syrjäytymistä. Tähän päästään vain yhteistyöllä ja avoimella keskustelulla.
MIT:ssä avointa julkaisemista on edistetty tiedekuntakohtaisilla avoimen saatavuuden toimintaperiaatteilla. Opinnäytteet ja väitöskirjat ovat lähtökohtaisesti avoimia, ja tavoitteena on saada 60 % artikkeleista avoimeksi. Uutena toimintamuotona otettiin käyttöön avoimen datan palkinnot ja avointen monografioiden rahoitus. Lisäksi perustettiin erillinen yksikkö kirjaston tutkijoista, vierailevista asiantuntijoista, tutkijoista ja opiskelijoista hoitamaan tasa-arvoista ja avointa tiedettä. Yksikön tehtävien ytimessä ovat avoimen tieteen kannusteet, ongelmien tunnistaminen ja ratkaisujen etsiminen, vaikuttavuus ja talousmallit.
Neuvottelupöydissä kustantamojättien kanssa
MIT:ssä irrottauduttiin kustantamojätti Elsevierin sopimuksista kolme vuotta sitten Elsevierin kanssa käytyjen sopimusneuvottelujen tuloksena. MIT halusi uudistaa julkaisemiskäytäntöjä ja lisätä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Julkaisuoikeuksien säilyttäminen ja julkaisujen automaattinen tallentaminen yliopiston julkaisuarkistoon olivat MIT:n julkaisujen avoimen saatavuuden linjauksissa vahvasti esillä.
Elsevierin kanssa käydyissä neuvotteluissa MIT:n alkuperäinen tavoite oli painostaa kustantajia, mutta neuvotteluiden edetessä tavoite muuttui uudeksi: ei käytetä rahaa sellaiseen, mitä ei tarvita, vaan hyödynnetään raha paremmin. Tätä samaa keskustelua käydään suomalaisessa kentässä erityisesti kalliiden sopimusneuvotteluiden aikaan.
MIT:n kohdalla uusi malli oli kustannuksiltaan noin 10 % koko Elsevier-sopimuksen suuruudesta. Käytännössä tämä mahdollisti kokoelmabudjetin uudelleen kohdentamisen ja taloudellisen vallan käyttämisen sopimusneuvotteluissa sekä täyttämään rahoittajien vaatimukset.
Bourg totesi, että kirjastoilla ei ehkä aina ole ollut ihan loppuun asti mietittyä neuvottelusuunnitelmaa kustantamojen kanssa. Sen sijaan että istutaan neuvottelupöydässä niin kauan, että sopimus syntyy – vaikka sitten huonommilla ehdoilla kuin mitä kirjastot haluaisivat – pitäisikin muistaa, että kirjastoilla on taloudellista valtaa. “Jos et halua kävellä pois neuvotteluista, niin silloin et neuvottele aidosti”, on hyvä huoneentaulu.
Bourg herätteli siis puheenvuorossaan keskustelua siitä, miten julkaisemisesta tulevaisuudessa maksetaan. Nyt pitäisikin pohtia yhdessä, miten yhteistyön esteet voitetaan? Mitä tarvitaan, että kirjastoina saamme muiden sidosryhmien hyväksynnän toimillemme? Mitä tekisimme, jos olisi valtaa ja rahaa? Millaisia keinoja meillä on jo nyt käytettävissämme?
Kirjastoyhteisö ja avoimuuden pelikentät
Vaikka Budapest on toiminut avoimen julkaisemisen edelläkävijänä, avoimuus ja avarakatseisuus yhteiskunnassa ja tieteellisen tiedon arvostaminen eivät sovi kovinkaan hyvin nyky-Unkarin nostattamiin ajatuksiin. Konferenssin pitopaikka on tästä konkreettinen esimerkki: Central European University (CEU) on siirtänyt opetuksensa Wieniin ja Budapestissa ovat tavallaan jäljellä vain CEU:n kuoret.
Unkari saattoikin herättää konferenssiosallistujissa epämukavuutta ja ristiriitaisia tunteita ja merkitä jopa henkilökohtaista riskinottoa. Matkustuspäätös ei siis ollut monellekaan yksinkertainen tai itsestäänselvä, vaikka itse konferenssin sisältö oli tärkeä, ajankohtainen ja korkeatasoinen.
LIBER ei ole kirjastoyhteisönä näiden asioiden kanssa yksin: IFLAn (International Federation of Library Associations) konferenssi järjestetään kesällä 2024 Dubaissa, jonne mm. Suomen kirjastoseura ei aio osallistua.
On varmasti tarpeen punnita tarkkaan, missä ja millä järjestäjävaltion ehdoin kollegoita tavataan yhteisten sisältöasioiden äärellä. Tämäkin kertoo arvovalinnoista ja vaikuttamisen mahdollisuuksista.
European research libraries gathered in Budapest to reflect on the fundamental values of libraries at the LIBER annual conference on 5-7 July 2023. Tomi Rosti and Manna Satama from the UEF Library were among 400 conference guests.
During the conference, the focus was on the diamond model of open access, copyright preservation, research ethics, research data, and the European Open Science Cloud (EOSC). For the contents, presentations and program, see LIBER 2023-channel in Zenodo and the conference website.
Three presentations received a 2023 Award for Library Innovation for innovative and originality of handling the conference main theme: Opening up library collections for creative reuse; Sharing Cultural Heritage Images as Data: Supporting Open Science through Interoperability; Teaching Data Stewardship: Insights from the Certificate Course “Data Steward” of the University of Vienna.
Updating the LIBER strategy
LIBER, the Association of European Research Libraries, has been working for scientific publishing and libraries since 1971. The annual conference gathers the library community to discuss current themes and how the community will respond to those issues. The strategy of the Association guides the everyday work at the academic libraries. It was, thus, well-founded to open the conference with an overview of the LIBER strategy 2023–2027 presented by Julien Roche, the LIBER President.
In the strategy, five central components were formulated responding to three driving forces, i.e., the drive for openness, new technologies, and upkeeping rights and values. The components state that research libraries
are engaged and trusted hubs of their user communities
provide state-of-the-art services for collections, publishing, and curation of information and (meta-)data
advance Open Science to the next level
upskill the library staff to take on the organizational and technological changes
embody and uphold values of integrity, diversity, and inclusion.
Research libraries having an impact
Budapest and open access are closely linked by the Budapest Open Access Initiative. A couple of decades ago, the Budapest Open Access Initiative set an ambitious goal: Peer-reviewed research publication can be distributed electronically worldwide and can be accessed unlimited and free of charge. The road has been painfully uneven and slow, as Chris Bourg, the Director of the Libraries at Massachusetts Institute of Technology (MIT) stated in her keynote speech.
These goals are, however, strongly visible in the strategies and policies of the MIT Libraries: ”We are relentless in our pursuit of a more open and equitable scholarly landscape that prioritizes inclusion and reduces the marginalization of scholars and scholarship from disadvantaged communities.”
Bourg described the steps taken in the MIT Libraries towards more open practices. For example, scholarly theses are open by default, Open Data Awards have been introduced and open monographs funded. The goal is to make 60 % for articles open. In addition, a separate unit involving different groups was established to take care of equal and open science.
The MIT Libraries exited publishing giant Elsevier’s contracts three years ago because the costs would have too high for things that were not needed. Instead, the MIT Libraries decided to use the money better. Similar debate is taking place in the Finnish library field, especially at a time of expensive contract negotiations.
Bourg reminded the audience that libraries have financial power. This can be compacted in one sentence: If you are not ready to walk away from negotiations, then you don’t really negotiate.
We should, therefore, come together to discuss how to pay for publishing in the future. How to overcome the obstacles to cooperation? What is needed for us, as libraries, to gain the approval of other stakeholders for our actions? What would we do if we had the power and the money? What means do we already have at our disposal?
The Library Community and the playing fields of openness
Although Budapest has been a pioneer in open publishing, openness and open-mindedness in society and the appreciation of scientific knowledge do not fit very well with the ideas raised by today’s Hungary. The conference venue is a concrete example of this: Central European University (CEU) has moved its teaching to Vienna and, in a way, only the shells of CEU remain in Budapest.
Indeed, Hungary could evoke discomfort and conflicting feelings among conference participants, even implying personal risk-taking. For many, therefore, the decision of travelling was not simple or self-evident, although the content of the conference itself was important, timely and of a high standard.
LIBER is not alone as a library community with these issues: The IFLA (International Federation of Library Associations) conference 2024 will be held in Dubai, where, e.g., the Finnish Library Society will not participate.
It is certainly necessary to weigh carefully where and under what conditions colleagues meet to discuss common themes. This, too, tells us about value choices and possibilities to influence.
Manna Satama, tietoasiantuntija | Information Specialist Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services Tomi Rosti, tietoasiantuntija | Information Specialist
Vuoden 2022 LIBER-konferenssi järjestettiin Odensessa 6.-8.7. University of Southern Denmark Libraryn (SDU) ollessa järjestäjätahona. Vuoden 2022 teemana oli “Libraries in the Research and Innovation Landscape: Supporting, Partnering, Leading”. Koronarajoitusten vuosina konferenssi oli järjestetty etätoteutuksella, mutta nyt konferenssi pystyttiin järjestämään lähitoteutuksella. Tämän onnistuminen nostettiin esiin useassa puheenvuorossa, ja konferenssi saikin liikkeelle lähes 400 osallistujaa. Paikan päälle matkustaminen mahdollisti tutustumisen myös kauniiseen Hans Christian Andersenin kotikaupunkiin. Päivien esitykset löytyvät Zenodosta ja kuvakollaasi (kuvaaja: Saif Shneyin) tapahtumasta Flickr-palvelusta, josta löytyy myös piirroskuvia (piirtäjä: Frits Ahleveld) päivien tapahtumista.
Itä-Suomen yliopiston kirjastolta osallistuimme konferenssiin kahden hengen voimin.
Hans Christian Andersenin patsas / Statue of Hans Christian Andersen
1. päivä
Ennen varsinaisen konferenssin alkua osallistuimme pre-conference -työpajoihin. Työpaja 9 nimeltään “Assessing, Finances and Maintaining Open Access Infrastructures: a New Role for Libraries” oli hyvin mielenkiintoinen ja inspiroiva työpaja avoimen julkaisemisen mahdollisuuksista ja haasteista, joita kirjastot pystyvät tarjoamaan ja ratkaisemaan. Keskustelu julkaisurepositorioiden sekä muiden IT-infrastruktuurien ylläpitämisestä ja kehittämisestä kävi vilkkaana, mutta myös julkaisukulttuurien ja IT:n tuomia esteitä ja haasteita pohdittiin. Vastaavasti työpajassa 7, “Data management cooperation in practice: Lessons learned”, käsiteltiin erilaisissa hankkeissa opittuja asioita aineistonhallinnasta, näkökulmana erityisesti EOSC (European Open Science Cloud). Esiin nostettiin muun muassa CTS-serftifikaatin (CoreTrustSeal) hakuprosessi ja sen vaiheet. Kiinnostavana pointtina Richard Dennisin EOSC:n kuvaus:
Tutkimusaineistojen vastaanottamiseen ja käsittelyyn tarkoitettu ympäristö, joka tukee Euroopan unionin avoimen tieteen päämäärää.
Tavoittelee sellaisen luotettavan, virtuaalisen ja verkostomaisen ympäristön kehittämistä, joka ylittää rajat ja tieteenalat, ja jonka tarkoitus on säilyttää, jakaa, prosessoida ja uudelleenkäyttää tutkimuksessa syntyviä digitaalisia tuotoksia (kuten julkaisuja, dataa ja ohjelmistoja) noudattaen FAIR (Findable, Accessible, Interoperable, Reusable) -periaatteita.
Kokoaa yhteen organisaatiokohtaiset, kansalliset ja eurooppalaiset sidosryhmät, arkistot ja infrastruktuurit kattavan avoimen tiede-ekosysteemin kehittämiseksi Euroopassa.
Keskiviikon pääpuhujana oli Oksana Brui, Ukrainan kirjastojärjestön puheenjohtaja. Hän kertoi Ukrainan kirjastojen tilanteesta ja toiminnasta sotatilanteessa. Sydäntäsärkevässä puheessa hän kertoi kuinka kirjastoja tuhoutuu jatkuvasti pommituksissa, mutta kirjastot tekevät kaiken voitavansa ja jalkautuvat esimerkiksi metrotunneleihin. Puheenvuoron lopuksi yleisö nousi osoittamaan tukea Ukrainalle.
Tilaisuudessa 1 käsiteltiin kirjastojen asemaa tutkimuskentässä. Puheenvuoroja käyttivät Research Libraries United Kingdomin, Université Paris Dauphine-PSL:n, Göttingenin yliopiston ja Research Consulting United Kingdomin edustajat. Kyselyssä esiin tulleiden tulosten mukaan kirjastojen rooli on vahvistunut yhteistyökumppanina, ja myös akateeminen yhteisö odottaa yhteistyötä kirjastojen kanssa. Erityisesti kirjastojen rooli fasilitoijana ja keskustelujen ylläpitäjänä korostuu vahvasti. Lisäksi nähtiin tärkeänä, että vuoropuhelua käydään laajasti myös kansainvälisesti ja vaihdetaan tietoja eri organisaatioiden välillä, jolloin voidaan olla vahvemmin tukena tutkimuksen tekijöille. Lisäksi esiteltiin Open Science Bingo, jossa pelillistämistä hyödyntämällä opetetaan tutkijoille avoimen tieteen asioita. Tästä oli esillä myös YERUNin (Young European Researh Universities Network) hyödyntämä adventtikalenteri, joka oli myös UEFissa esillä viime vuonna. Viimeisessä puheenvuorossa esiteltiin, mitä organisaatioissa ja kirjastoissa tulisi ottaa huomioon aineistojen uudelleenkäytettävyyden varmistamiseksi: aineistojen saavutettavuus, toistettavuutta koskeva koulutus ja ohjaus, dataosaamisen perustaidot, dokumentointi ja aineistojen jakaminen, vertaisarvioinnin perusteet, yhteistyö tutkijoiden kanssa, kannustimet, ja niin edelleen.
Tilaisuus 2 käsitteli tekoälyä ja sen käyttöä kirjastoissa. Puhujia oli Tanskan kuninkaallisesta kirjastosta sekä Suomen ja Ranskan kansalliskirjastoista. Tekoälyn hyödyntäminen on lisääntyvä trendi myös kirjastoissa, ja sitä käytetään hyvinkin monipuolisesti erilaisissa tehtävissä, kuten tiedonhauissa ja asiasanoittamisessa. Kokemukset ovat vaihtelevia, ja kehittelyä ja uusia mahdollisuuksia tutkitaan jatkuvasti.
LIBER 2022 roll-up
2. päivä
Pääpuheenvuoron piti EOSC Associationin puheenjohtaja Karel Luyben, joka esitteli European Open Science Cloudin tulevaisuuden näkymiä (ja vähän historiaakin) sekä esitteli EOSC Associationin toimintaa. Esityksessä tuotiin esiin niin teknisiä kuin sosiaalisiakin haasteita, joita täytyy ryhtyä ratkomaan askel kerrallaan. Tärkeimpinä elementteinä nousivat esiin strateginen aikataulu (Strategic Research Innovation Agenda – SRIA) ja monivuotinen tiekartta (Multi Annual Roadmap – MAR). Tieteelliset kirjastot nähtiin tässäkin avainpelaajina muutoksen edistämisessä, koska kirjastoilla on historiallisesti ollut läheiset suhteet tutkijoihin ja tutkimusyhteisöön.
Aineistonhallinta ja aineistojen haasteiden käsitteleminen olivat tilaisuuden 6 aiheina. Ranskalaisten puheenvuorossa nostettiin esiin, että kirjastolaisten olisi hyvä olla aineistonhallinnan osalta mukana jo alkuvaiheessa. Silloin uudelleenkäytettävyys voitaisiin ottaa paremmin huomioon. Aineistojen keräämisessä ja hyödyntämisessä korostettiin käytetyn kielen merkitystä. Vieraskielinen aineisto jää usein hyödyntämättä, varsinkin jos kuvailutkin ovat vieraskielisiä. Suositteluna olikin hyödyntää englannin kieltä ainakin aineistojen kuvailussa ja mahdollisuuksien mukaan myös sisällöntuotannossa. Toisessa puheenvuorossa käytiin läpi automaattisen indeksoinnin tuomia hyötyjä, ja Kansalliskirjaston Annif-työkalu mainittiin myös. Todettiin, että valmisratkaisuja ei ole, vaan talokohtaiset räätälöinnit ovat tarpeen. Viimeisessä puheenvuorossa esiteltiin DataSquad-mallia, jossa opiskelijat on otettu toteuttamaan datatukipalveluita oppilaitokselle. Mallissa opiskelijat saavat kokemusta datatukipalveluiden tuottamisesta ja kirjastot pystyvät tarjoamaan organisaatiolleen datatukipalveluita. Mallin laajentamisesta ja mukauttamisesta eri maihin ja organisaatioihin on perustettu erilinen kansainvälinen työryhmä.
Tilaisuudessa 7 aiheena oli avoimen tieteen opetus yliopistoissa. Puhujat esittelivät erilaisia opetuksen tukemiseksi tarkoitettuja kirjoja sekä kursseja.
Tilaisuudessa 8 taas pohdittiin kirjastojen roolia tutkimuksen tuessa sekä tutkimuskulttuurissa esimerkiksi kestävän vaikuttavuuden ja avoimuuden tukijana. Esimerkkejä kirjastojen eri tavoista ja tilanteista saimme Leedsin, Glasgow’n, Angersin sekä Carnegie Mellonin yliopistojen kirjastoista.
EOSC-aiheisessa paneelissa taustoitettiin ensin, mitä EOSC tarjoaa ja kuinka resursseihin voidaan päästä käsiksi. Tässäkin yhteydessä nousi esille se, että EOSC itsessään on vähän vaikeasti hahmotettavissa eikä välttämättä tule tutkijoille tunnetuksi. Paneelien yhteydessä viitattiin opetusmateriaaliin, jonka löydettävyyttä pidettiin haasteellisena, mutta sen katsottiin soveltuvan materiaaliksi eri tasoille. Puheenvuorojen perusteella eri maissa ollaan hyvin eri tasoilla infrastuktuurien kanssa.
Päivän toinen paneelikeskustelu keskittyi avoimen saatavuuden tukemiseen timanttisen tien kautta (Diamond Open Access). Timanttimallilla tarkoitetaan julkaisukustannusten rahoittamista muulla tavoin kuin julkaisumaksuja (APC – Article Processing Charges) keräämällä tai tilausmaksuilla. Paneelissa esiteltiin neljä erilaista tapaa lähestyä timanttimallia: konsortio-, rahasto-, rahoittaja- ja kustantajamallit. Vuoropuhelua käytiin kirjastoista rahoittajina, välittäjinä ja kustantajina. Bibliodiversiteetin säilyttämisen tärkeys tuli puheenvuoroissa esille.
Eventyrhaven-puisto / Eventyrhaven park
3. päivä
Tilaisuus 10 käsitteli avointa julkaisemista. Tilaisuudessa esiteltiin ohjelmistoa, jolla voidaan helpottaa avoimen julkaisemisen prosessia sekä antaa tukea tutkijalle. Keskustelua herätti esimerkiksi se, kuinka voidaan kerätä tehokkaasti avoimeen julkaisemiseen liittyvää dataa, kuten tietoa julkaisumaksuihin käytetyistä summista, valituista CC-lisensseistä sekä muista hallintoa kiinnostavista tiedoista. Toisessa esitelmässä käsiteltiin kirjastojen roolia neuvottelijoina sopimuksissa, joissa sovitaan digitaalisten aineistojen lainaamisesta.
Perjantain keynotena Darlene Cavalier Arizona State Universitystä kertoi amerikkalaislähtöisestä kansalaistiedettä tukevasta alustasta. Sille kerätään tietoja tutkimusprojekteista, jotka tarvitsevat kansalaisten apua datan keräämiseksi. Lisäksi useat kirjastot Yhdysvalloissa kokoavat lainattavia paketteja, joilla kansalaiset voivat tehdä erilaisia mittauksia tutkimusprojekteja varten.
Ennen päätösseremoniaa paljastettiin vielä innovaatiopalkintojen saajat. Palkintoja tuli parikin kappaletta Suomeen. Päätösseremoniassa paljastettiin seuraavan vuoden konferenssin järjestäjä: vuoden 2023 LIBER-konferenssi on Budapestissa Unkarin tiedeakatemiassa 5.-7. heinäkuuta.
Briefly in English
The LIBER 2022 conference was organized on 6-8 July in Odense. The organizer was the University of Southern Denmark Library (SDU). This year’s theme was “Libraries in the Research and Innovation Landscape: Supporting, Partnering, Leading”. This was the first face-to-face annual meeting after COVID-19 restrictions. There were about 400 participants at the conference. Travelling to the venue also made it possible to view Hans Christian Andersen’s beautiful hometown. All presentations from the conference sessions have been uploaded to the LIBER 2022 Zenodo Community Page and official photos (by Saif Shneyin) and illustrations (by Frits Ahleveld) can be found on Flickr.
There were two participants from the University of Eastern Finland Library at the conference.
We participated in the pre-conference workshops where the themes were “Assessing, Finances and Maintaining Open Access Infrastructures: a New Role for Libraries” and “Data Management cooperation in practice: Lessons learned”. These workshops dealth with the challenges and possibilities of the open access publishing and, on the other hand, the challenges in the data management and EOSC (European Open Science Cloud) services.
The keynote speaker of the first day was Oksana Brui, the President of the Ukrainian Library Association. She told about the situation of the Ukrainian libraries, working under war conditions and trying to survive under exceptional circumstances. The audience stood up to show their support for Ukraine.
There were many parallel sessions during the conference, and we participated in several of them. Most of these sessions handled the themes of open access publishing and data management. On Thursday, the other main theme was EOSC, how it would be part of the research infrastructure, and how it should be developed to serve research.
The LIBER 2023 will be held on 5-7 July in Budapest where the organizer is The Hungarian Academy of Science.
Tomi Rosti, tietoasiantuntija | information specialist Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services Heta Mikkonen, tietopalveluneuvoja | information services advisor Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and publishing services
Viideskymmenes LIBER-konferenssi järjestettiin maksuttomana verkossa 23.-25.6.2021. Juhlavuoden tapahtuman organisoijana oli LIBERin (Ligue des Bibliothèques Européennes de Recherche – Association of European Research Libraries) lisäksi Belgradin yliopiston kirjasto. Vain yksi meistä osallistui konferenssin kolmanteen päivään, joka osui juhannusaatolle.
Ohjelmassa, joka kattoi avoimen tieteen teemoja monesta näkökulmasta, oli monentyyppisiä esityksiä, joista osa oli kaikille yhteisiä (plenary) ja osa rinnakkaisia (parallel).
Avaussession moderoi Astrid Verheusen (LIBERin toiminnanjohtaja) ja konferenssin avasi Danijela Vanusic (kulttuuriperinnön ja digitalisoinnin apulaisministeri, Serbian kulttuuri- ja mediaministeriö). Avajaisissa puhuivat Julien Roche (Lillen yliopiston kirjaston ja oppimiskeskuksen johtaja) ja LIBERin puheenjohtaja Jeannette Frey (kirjastonjohtaja, BCU Lausanne). Avajaisessioon kuului myös entisten LIBER-presidenttien videotervehdys.
Päivä 1 – Poimintoja
Ensimmäinen keynote-puhuja pohti digitaalisten kirjastojen tulevaisuutta (Toma Tasovac – Digital Libraries: The Next Frontier) peilaten klassista käsitystä kirjastosta nykyiseen kehitykseen, jossa perinteinen teksti ja kuva eivät enää muodostakaan staatista kokonaisuutta vaan toimivat palveluina ja vuorovaikutteisina menetelminä. Esitys käsitteli digitaalisia kirjastoja työkalujen ja ominaisuuksien joukkona, jota käytetään tekstiresurssien paikantamiseen, hakemiseen ja hyödyntämiseen – erityisesti pohdittiin, mitä tekstiresurssien hyödyntäminen tarkoittaa digitaalisten humanististen tieteenalojen näkökulmasta katsottuna. Erityisenä arvona nähtiin, että digitaalisten kirjastojen on mahdollista tuottaa palveluita, joihin voidaan yhdistää muita palveluita tai tuottaa niiden avulla kokonaan uusia dynaamisia sisältöjä tietoja rikastamalla. Digitaalinen tieteellinen työ tapahtuu muuallakin kuin kirjastossa ja digitaaliset tutkimustuotokset ovat muutakin kuin lehtiartikkeleita tai tieteellisiä monografioita. Tämä voi mullistaa myös viittauskulttuuria, koska pelkät pysyvät tunnisteet eivät välttämättä enää riitä dynaamisiin kokonaisuuksiin viittaamiseksi tai niiden täytyy kehittyä hienojakoisempaan tarpeeseen.
Ohjelmistot ja data (Sessio #3)
Ohjelmistojen ja datan kanssa työskentelyä käsittelevä sessio (Working with Software & Data) keskittyi kolmessa esityksessään hahmottelemaan tutkijoiden ja kirjastojen mahdollisuuksiin käyttää FAIR-tietoa ja avointa tietoa. Barbara McGillivray, Nicolas Larrousse ja Daan Broeder keskustelivat siitä, millainen rooli dataviittauksilla ja datan julkaisemisella voisi olla toisaalta tutkijoiden ja kirjastojen synergiassa ja toisaalta yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden uusien tutkimustapojen muotoilussa. Lisäksi keskusteltiin siitä, miten kirjastot voisivat saada datan ja datajulkaisut helposti saataville, miten kirjaston henkilökunta voisi toimia opiskelijoiden ja tutkijoiden kouluttajana parhaiden käytäntöjen suhteen sekä miten datakokoelmat saataisiin parhaiten kuratoitua vastaamaan yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden tarpeita.
Session toisessa esityksessä Katie Wilson esitteli Curtin Open Knowledge Initiative (COKI) -hanketta, joka tutkii ja jakaa julkisesti saatavilla olevaa tietoa, analyyseja, oivalluksia ja ohjelmistokoodia lisätäkseen ymmärrystä institutionaalisen tutkimustyön tuloksellisuudesta ja edistymisestä kohti avoimen osaamisen instituutioita. Projektin esittelyn lisäksi kerrottiin erityisesti siitä, miten yhteistyö kirjastojen kanssa voi parantaa institutionaalista ymmärrystä avoimen tutkimuksen tuotannosta, suorituskyvystä ja vaihtoehdoista avoimen tietämyksen oppilaitosten toteuttamiseksi.
Kolmannessa esityksessä Neil Philippe Chue Hong käsitteli ohjelmistojen merkityksen tunnistamista sekä sitä, miten kirjastot voisivat auttaa tutkijoita ohjelmistoviittausten omaksumisessa. Esillä oli ajatus, kuinka tutkimuskirjastot voisivat tehdä yhteistyötä oman talon ohjelmistotuotannon ja tietojenkäsittelyn tutkimusryhmien kanssa ja näin tarjota nykyistä laajempaa tukea avoimelle tutkimukselle, FAIR-tutkimukselle, toistettavuudelle sekä ohjelmistojen säilymiselle.
Avoin saatavuus – monimuotoisuus ja inkluusio (Sessio #4)
Avointa saatavuutta monimuotoisuuden ja sisällyttämisen näkökulmista käsitelleessä sessiossa (Open Access: a Case for Diversity and Inclusion) oli kolme esitystä. Henk van den Hoogen ja Timon Oefelein kertoivat Alankomaissa yliopistojen yhdistyksen (VSNU), tiedekirjastojen ja Springer Naturen yhteishankkeen kyselytuloksista liittyen kestävän kehityksen tavoitteisiin kytkeytyvään tutkimukseen sekä avointen ja ei-avointen julkaisujen käyttöön. Otsikon “Societal impact and open research: results of a joint partner investigation” alla he puhuivat 1) julkaisujen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja siitä miten sitä voi seurata, 2) miten avointen ja ei-avointen julkaisujen vaikuttavuus eroavat ja mikä on vaikuttavuus akatemian ulkopuolella ja 3) mitä työkaluja voi suositella tutkijoille heidän yhteiskunnallisen vaikuttavuutensa maksimoimiseksi. Avoimuus, kuten olettaa saattaa, todellakin vaikuttaa julkaisujen käyttämiseen ja niiden saamaan huomioon, ja hyödyttää etenkin, luonnollisesti, akatemian ulkopuolisia, joilla ei ole pääsyä yliopistojen ja muiden tilaajien maksamiin lehtiin. Hankkeessa on tehty Best practice societal impact -työkalupakkipilotti. Vaikka akateeminen vaikuttavuus on tärkeintä, tulee tutkijoita tukea yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämisessä. Puhujat painottivat, että tutkijoita tulee palkita avoimesta julkaisemisesta. Heidän mukaansa nuorempi tutkijasukupolvi kokee yhteiskunnallisen vaikuttavuuden moraalisena velvollisuutena. Muun muassa erilaiset altmetriikka- ja verkostoitumispalvelut tukevat velvoitetta, koska niiden kautta tutkimus huomataan muuallakin kuin akatemian sisällä.
Jos Westerbeke ja Peter Gietz kertovat Federated Identity Managementista (FIM4L; yksi Liberin työryhmistä).Kirjastolaiset ovat nostaneet esiin palveluihin tunnistautumisen ja sen mahdollisen uhkan tutkimuksen vapaudelle. Kirjasto nähdään luotettavana paikkana ja oletus on, että kirjasto tarjoaa luotettavan paikan jopa verkossa ja kirjaston tulee suojella asiakkaitaan. Taustalla huoleen on se, että kustantajat ovat luopuneet IP-pohjaisista tunnistuspalveluista ja haluavat hyödyntää kertakirjautumista tai muita kirjautumistapoja tarjotakseen lisäpalveluita.Elisa Herrmann, Stefanie Paß ja Jana Rumler (Museum für Naturkunde Berlin) puhuivat avoimuuden toteutuksesta ja edistämisestä pienessä organisaatiossa ja siitä, miten luoda rakenteita, jotka auttavat pieniä kirjastoja edistämään avointa tiedettä. Haasteena nousivat esiin kysymykset teknisestä osaamisesta, henkilöstö- ja talousresursseista sekä johdon sitoutumisesta. Parhaina käytäntöinä esiin nousivat erilaiset digitaaliset alustat tiedon tuottamiseen ja jakamiseen.
Dynaamiset digitaaliset kokoelmat (Sessio #1)
Dynaamisia digitaalisia kokoelmia käsittelevässä sessiossa (Dynamic Digital Collections) pohdittiin digitaalisia kirjastokokoelmia kolmen eri tutkimuskirjaston näkökulmasta.
Liisa Maria Näpärä Kansalliskirjastosta kertoi Digitaalinen avoin muisti (DAM) -hankkeesta. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa tutkijoiden tietämystä digitaalisten kokoelmien sisällöstä ja niiden tekijänoikeuksista ja Kansalliskirjaston mahdollisuuksia tarjota kokoelmia ja tukea tutkijoille. Tietopohjaisten tutkimuspalvelujen ja käyttäjälähtöisen tiedonkeruun pohjalta DAM-hankkeessa määritellään uudelleen Kansalliskirjaston rooli tutkimustoiminnassa ja kehitetään tutkijoiden ja kirjastojen välistä viestintää ja yhteistyötä.
Constance Rinaldo ja Jane Smith Lontoon luonnonhistoriallisesta museosta kertoivat Biodiversity Heritage Library (BHL) -virtuaalikirjastosta, joka on toiminut verkossa perustamisestaan vuonna 2007 lähtien. Korona-poikkeustila toi esiin virtuaalikirjaston mahdollistamia vahvuuksia, kuten virtuaalista yhteistyötä ja tieteen avoimuutta. Samalla korostui tarve tunnistaa kokoelman puutteita ja tehdä teknisiä parannuksia, jotta aineisto saadaan yhdenvertaisesti kaikkien tiedontarvitsijoiden käyttöön.
Bruno Forment kertoi Belgian Gentissä sijaitsevan Orpheus-InstituutinTon Koopman -kokoelman muuttamisesta avoimeksi, digitaaliseksi aineistoksi. Kokoelma sisältää lähes 5 000 varhaista painosta ja 400 käsikirjoitusta vuoden 1486 ja 1900-luvun alun väliltä, sekä yli 11 000 uudempaa kirjaa ja partituuria. Forment kertoi keinoista, joilla Koopmanin yksityiskokoelma on kuluneen puolentoista vuoden aikana muutettu (puoli)julkiseksi tutkimuskirjastoksi palvelemaan musiikin taiteellista tutkimusta.
Puhetta herättävä diamond open access
Sessio “Powering sustainable open publishing platforms” käsitteli diamond open access -julkaisumallia, eli avointa julkaisemista missä kustantaja ei peri julkaisumaksuja kuten gold open access -mallissa. Julkaisumalli on ollut olemassa jo pitkään, mutta aihe on herättänyt laajempaa keskustelua vasta viime aikoina ja kumpuaa nykyisen julkaisukulttuurin kalleudesta ja kestämättömyydestä.
Vanessa Proudman, SPARC Europe, esitteli diamond open access -julkaisumallista tehdyn laajan tutkimuksen tulokset sekä sen pohjalta tehdyt suositukset. Tuloksista kävi ilmi muun muassa se, että 41 % diamond open access -lehdistä oli yliopistojen rahoittamia ja ylläpitämiä. Lisää tutkimuksen tuloksista ja suosituksista voi lukea täältä.
Lisäksi sessiossa esiteltiin kaksi toimintansa aloittelevaa diamond open access -ratkaisua. Natalia Grygierczyk, Radboud University, esitteli yliopiston perustamaa tiedekustantamoa, joka alkaa julkaista vertaisarvioituja tieteellisiä lehtiä. Rebecca Wojturska, University of Edinburgh, esitteli yliopistonsa pian lanseerattavaa diamond open access -julkaisualustaa, joka mahdollistaa tiedelehtien ja kirjojen verkkojulkaisemisen. Erona edeltävään on se, että Edinburghissa toimitustyö kuuluu lehdelle itselleen, he vain tarjoavat julkaisualustan. Palvelun ansiosta yliopiston henkilöstö pystyy julkaisemaan esimerkiksi kurssikirjansa avoimesti ja ilman APC-maksuja niin halutessaan. Yhteistä näille on tavoite tarjota laadukkaita ja taloudellisesti kestäviä ratkaisuja tiedejulkaisemiselle.
Päivä 2 – Poimintoja
Hauskasti otsikoidussa “Open knowledge?… darling, we need to talk (again)!” -esityksessään yksi pääpuhujista professori Eva Méndez tarkasteli kirjastojen haasteita ja sitä, mitä kaikkea niiltä odotetaan avoimen tiedon instituutioiden luomisessa eli kun siirrytään avoimesta tieteestä eteenpäin kohti jaettuun tietoon perustuvaa tutkimusjärjestelmää vuoteen 2030 mennessä. Muutos on alkamassa, koska keskustelu on jälleen alkanut. Samoin kävi siirryttäessä avoimeen tieteeseen. Tässä tilanteessa se tarkoittaa, että ensimmäisessä vaiheessa tehty muutos ei ole ollut kylliksi suuri. Méndez kuvasi avointa tiedettä erilaisten sateenvarjojen avulla ja päätyi lopulta monitoimityökaluun, jonka eri osia täytyy käyttää avoimuuden saavuttamiseksi. Méndez yhdisti Unescon avoimen tieteen suositukset omaan esitykseensä luontevasti ja erityisesti nousi esiin kirjastojen haasteet alati muuttuvassa ympäristössä, jossa kirjastolaisten tulee auttaa tutkijoita, vaikka vastauksia ei välttämättä olekaan tarjolla. Muutos ei tapahdu itsestään, vaan tutkijoita täytyy motivoida ja tämä työ on vielä alkuvaiheessa. Viestinä kuulijakunnalle Méndez halusi nostaa esiin kiireellisemmät muutokset: tieteellinen viestintä (julkaisut), tieteellinen arviointi (vaikuttavuuskertoimet) ja tapa antaa tunnustusta (tekijänoikeus). Esimerkkinä muutoksista oli Horizon Europen hakemusten arviointimalli, joka kattaa koko tutkimusprosessin aiemman julkaisujen ja datan sijaan. Méndezin mukaan yhtenä suurimmista pullonkauloista tutkimuskirjastojen kohdalla ovat palkkiot ja kannustimet, jotka ovat yksi osa esityksessä esille tuoduista haasteita:
Esteiden poistaminen ja kannustimien luominen (vaihtoehtoinen / seuraavan sukupolven metriikka, tutkimuksen tinkimättömyys, tekstin ja datan louhinta)
Avoimen tieteen infrastruktuurin kehittäminen (esim. European Open Science Cloud, EOSC)
Avoimen tieteen juurruttaminen yhteiskuntaan (kansalaistiede, julkinen sitouttaminen jne. = tietoyhteistyö yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi)
Erityisesti tutkijoiden motivaattoreina voisi toimia perinteisen rahan ja maineen ohella avoimen tieteen houkuttelevuus, jota voisi lisätä mm. seuraavin keinoin:
Tehdään avoin tiede hyvin helpoksi
Tarjotaan apua
Annetaan tunnustusta
Annetaan tutkijoiden nauttia ja uskoa avoimeen tieteeseen
Loppukaneettina Méndez toteaa, että koulutus on paras tapa edistää avointa tiedettä!
Sveitsin armeijan linkkuveitsi kirjastonhoitajille.
Taitojen kehittämistä, lehtiarkistoja ja wikialustoja
Elisa Rodenburg, Vrije Universiteit Amsterdam, esitteli Data Horror -pakohuonepeliä avoimen tieteen taitojen opetuksessa. Aluksi Rodenburg kävi läpi hiukan pelillistämisen teoriaa opetuksessa ja sen jälkeen itse käytännön toteutusta Zoom-sovelluksella. Anne Calvert Barnhart, University of West Georgia, kertoi siirtymisestä etäopetukseen ja opetuskokonaisuuden rakentamisesta sekä pikaisesta palveluiden muutoksesta pandemian vuoksi. He olivat käyttäneet hyödyksi opiskelijatestaajia ja osaamistavoitteita oli aluksi kirjoitettu kirjastonäkökulmasta, joten niitä oli tarpeen muotoilla siten, että puhutaan yhteistä kieltä tiedekuntien kanssa. Rebecca Bryant, OCLC, esitteli sosiaalisen yhteentoimivuuden kehittämistä LIBERin ja OCLC:n yhteistyönä. Taustalla oli LIBERin avoimen tieteen tiekartta ja sen pohjalta toteutetut työpajat ja haastattelut. Lopuksi Irena Vipavc Brvar, Slovenian Social Science Data Archives, esitteli Research Data Alliance Slovenian Noden palveluita ja 23 tapaa, kuinka kirjastoammattilaiset voivat tukea tutkimusdatan hallintaa.
RetroNews-tietoiskussa kerrottiin Ranskan kansalliskirjaston digitaalisesta lehtiarkistosta, joka sisältää yli 1 500 ranskalaista sanoma- ja aikauslehteä vuosilta 1631-1950. RetroNews tarjoaa arkistoaineiston tutkimiseen laajat hakuominaisuudet mahdollistaen mm. tiedonlouhinnan.
Päivän päätteeksi oli tarjolla paneelikeskustelu Wikidatan hyödyntämisestä. Aluksi esiteltiin keskeisiä palveluita: Wikipedia, Wikidata.org, Wikimedia Commons, MediaWiki ja Wikibase. Esityksissä tuotiin esille, millaisilla palvelukokonaisuuksilla uusia palveluita oli toteutettu ja mitä hyötyjä Wikidatan käyttöönotolla organisaatioissa on ollut.
Päivä 3
Avoimen julkaisemisen esteet
Viimeisenä konferenssipäivänä Massimo Köster esitteli sessiossa “Rocky Road opportunities & challenges in open publishing” mielenkiintoisia tutkimustuloksiaan avoimen julkaisemisen haasteista käyttäytymistieteen näkökulmasta. Kösterin mukaan suuret muutokset vaativat käyttäytymisen ja toimintakulttuurin muutosta. Hän esitti neljä havainnoimaansa käyttäytymisen haastetta avoimen julkaisemisen suhteen:
1. palkitsevuus: useat tieteidenalojen arvostetut lehdet joilla on korkea vaikuttavuuskerroin eivät ole avoimia, mutta tieteen palkitsevuus on usein sidoksissa esimerkiksi bibliometrisiin mittareihin
2. tieteen saavuttamattomuuden vaikutuksen aliarviointi tai ymmärtämättömyys
3. ei tarpeeksi tietoa avoimen julkaisemisen mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista
4. avoimen julkaisemisen hyötyjen epäily
Avoimen julkaisemisen edistämiseksi on tärkeää ymmärtää mahdolliset ongelmakohdat, jotta niiden ratkaisemiseksi voidaan tehdä tarvittavia muutoksia. Vaikka tehtävää aiheen saralla riittää, on avoin julkaisemisen prosenttiosuus jatkuvassa nousussa.
Posterit
Virtuaaliset posterit olivat esillä hyvissä ajoin ennen konferenssia ja ne esiteltiin myös suullisesti torstai-iltapäivän Q&A-sessiossa. Postereita oli kaikkiaan vain kahdeksan, kaikki esillä pdf-tiedostoina ja osa myös muutaman minuutin videoina, ikään kuin tekijät olisivat posterinäyttelyssä kertomassa niistä. Kaikki posterit ovat nähtävillä Zenodossa.
Suomesta Helsingin yliopiston kirjasto esitteli Open Access Hub -projektiaan, muun muassa sitä, millaisia haasteita Plan S asettaa yliopistolle julkaisijana. Alankomaiden kansalliskirjaston posterin aiheena oli digitaalisten historiallisten kokoelmien rikastaminen muun muassa visualisaatioiden ja meemien avulla. EPFL:n (École Polytechnique Fédérale de Lausanne) kirjaston posterissa aiheena oli kirjastoammattilaisten datalukutaito. INOS-projektin posteri käsitteli kansalaisten sekä korkeakoulujen henkilökunnan ja opiskelijoiden yhteistyön edistämistä avoimen tiedon ja avointen innovaatioiden avualla. Recreating Europe -hankkeen posteri tekijänoikeuslainsäädännön ja avoimuuslinjausten vaikutuksia arkisto-, kirjasto- ja museoalojen digitointikäytäntöihin. Uppsalan yliopiston kirjaston posterissa evaluoitiin julkaisusopimuksia ja Tanskan kuninkaallisen kirjaston posteriaiheena olivat avoimen datan mahdollisuudet. SSHOC:n ( Social Sciences and Humanities Open Cloud) posterin otsikko oli vapaasti kääntäen “Toiveena parviasiantuntijuus – SSH Open Marketplace ja LIBER”.
Vaikka kaipaamme oikeiden ihmisten tapaamista todellisissa paikoissa, on myönnettävä, että virtuaalisiin konferensseihin on helppo osallistua ja ne ovat edullisia ja yhtä lailla ajatuksia herättäviä kuin perinteiset konferenssit.
The 50th LIBER Conference was held free online from 23 to 25 June 2021, co-hosted by LIBER (Ligue des Bibliothèques Européennes de Recherche — Association of European Research Libraries) and the University of Belgrade Library. Most of us participated only on 23 and 24 June as Midsummer Eve is a public holiday in Finland.
The programme consisted of many different types of plenary and parallel sessions. The opening session was moderated by Astrid Verheusen (Executive Director, LIBER). The conference was opened by Danijela Vanusic (Assistant Minister for Cultural Heritage and Digitization, Ministry of Culture and Media, Republic of Serbia). The speakers of the session were Julien Roche (University of Lille, Director of the libraries and learning centre) and the President of LIBER Jeannette Frey (Director of the Bibliothèque Cantonale et Universitaire, BCU). The opening session also included former LIBER presidents’ video greeting.
Day 1 – Highlights
The first keynote speaker pondered the future of digital libraries (Toma Tasovac – Digital Libraries: The Next Frontier), mirroring the classic notion of the library to current developments, where traditional text and image no longer form a static entity but an interactive method. The presentation looked at digital libraries as a set of tools and features used to locate, retrieve and exploit text resources – in particular, what the exploitation of text resources means from the perspective of digital humanities. Digital libraries have the potential to produce services that can be combined with other services or to produce entirely new dynamic content by enriching information. Digital scholarly work takes place outside the library and digital research outputs are more than just journal articles or scientific monographs. Permanent identifiers alone may no longer be enough to refer to dynamic entities or these identifiers need to evolve into a more fine-grained.
Working with Software & Data (Session #3)
In three presentations, the Working with Software & Data session focused on outlining the opportunities for researchers and libraries to use FAIR and open data. Barbara McGillivray, Nicolas Larrousse and Daan Broeder discussed the role that data citations and data publication could play in synergies between researchers and libraries on the one hand, and in shaping new ways of researching the social sciences and humanities on the other. They also discussed how libraries could make data and data publications readily available, how library staff could act as educators for students and researchers on best practices, and how data collections could best be curated to meet the needs of the social sciences and humanities.
In the second presentation of the session, Katie Wilson presented Curtin Open Knowledge Initiative (COKI), a project that explores and shares publicly available information, analysis, insights, and software code to increase understanding of institutional research performance and progress toward open knowledge institutions. In addition to the presentation of the project, it was specifically discussed how cooperation with libraries can improve the institutional understanding of open research production, performance, and options for implementing open knowledge institutions.
In the third presentation, Neil Philippe Chue Hong discussed recognizing the importance of software and how libraries could help researchers in embracing software references. The idea was how research libraries could collaborate with in-house software production and computing research teams to provide broader support for open research, FAIR research, reproducibility, and software survival.
Open Access: a Case for Diversity and Inclusion (session #4)
In the parallel session “Open Access: a Case for Diversity and Inclusion” Henk van den Hoogen (program manager RDM support, University Library Maastricht) and Timon Oefelein (Senior Manager Strategic Partnerships, Springer Nature) presented the results of the Open Science initiative by the Association of Universities in the Netherlands (VSNU), Springer Nature and some academic libraries in the Netherlands. Their presentation “Societal impact and open research: results of a joint partner investigation” provided the background, the rationale and the objectives of the initiative, and summarised its key results. Open access does indeed affect the use of publications and access to them, particularly benefiting, obviously, non-academics who do not have access to journals subscribed by universities and other subscribers. The initiative has created a Best practice societal impact toolkit. While academic impact is most important for researchers the need support regarding the societal impact of their work. Presenters stated that researchers should be rewarded for open publication. They said that younger researchers see societal impact as their moral duty. Various altmetric indicators and networking services support this duty as they help getting noticed outside the academy.
Jos Westerbeke and Peter Gietz talked about Federated Identity Management (FIM4L; one of LIBER’s working groups). Librarians have highlighted authorization with services and its potential threat to the freedom of research. The library has been seen as a trusted place and the assumption is that the library provides a private place even online and the library should also protect its patrons. Underlying the concern is that publishers have given up IP-based authentication services and want to take advantage of single sign-on or other sign-in methods in order to provide additional services. Elisa Herrmann, Stefanie Paß and Jana Rumler (Museum für Naturkunde Berlin) spoke about the implementation and promotion of openness in a small organization and how to create structures that help small libraries to promote open science. The challenge was the technical issues, human and financial resources, and commitment of management. Various digital platforms for producing and sharing information emerged as best practices.
Dynamic Digital Collections (session #1)
A parallel session “Dynamic Digital Collections” centred on digital library collections from the perspective of three different research libraries.
Liisa Maria Näpärä of the National Library of Finland told about the Digital Open Memory (DOM) project. The project aims to strengthen researchers’ knowledge of the content of digital collections and their copyrights, and the ability of the National Library to provide collections and support to researchers. Based on data-driven research services and user-driven information collection, the DOM project serves to redefine the role of the National Library in the national research field and develops communication and collaboration between researchers and libraries.
Constance Rinaldo and Jane Smith, from the Natural History Museum in London, told about the Biodiversity Heritage Library (BHL), a virtual library that has been operating online since its founding in 2007. The covid pandemic highlighted the strengths enabled by the virtual library, such as virtual collaboration and opening up science. It also highlighted, however, a need to identify collection gaps and develop technical improvements to address inequalities for content access.
Bruno Forment recounted the transformation of the Ton Koopman collection of the Orpheus Institute in Ghent, Belgium, into open, digital library. The collection contains nearly 5,000 early printed editions and 400 manuscripts between 1486 and the early 1900s, in addition to well over 11,000 modern books and scores. Forment descripted the steps that have been taken in the past one and a half years to transform Koopman’s private collection into a (semi-)public research library to serve the artistic research of music.
Interest attracting diamond open access
Diamond open access publishing model which has been around for quite sometime already but only lately it has been discussed more widely in academic community.
In session “Powering sustainable open publishing platform” Vanessa Proudman, SPARC Europe, presented the results of “The Diamond Open Access Study”, a wide international research about diamond open access journals. Read more about the results from here. Natalia Grygierczyk from Radboud University and Rebecca Wojturska from Edinburgh University
presented their universities’ soon to be launched diamond open access solutions.
Day 2 – Highlights
In her funnily titled presentation “Open knowledge?… darling, we need to talk (again)!”, Professor Eva Méndez, one of the keynote speakers, examined the challenges of libraries and what is expected of them in creating open knowledge institutions, i.e. moving from open science forward towards a shared knowledge research system by 2030. The debate about the change to research ecosystem for open has begun again. The same thing happened with the transition to open science. In this situation, it means that the change made in the first phase has not been wide enough. Méndez described open science with the help of various umbrellas and ended up with a multifunctional tool, the different parts of which must be used to achieve openness. Méndez naturally combined the UNESCO’s open science recommendations with his own presentation, and in particular the challenges of libraries in an ever-changing environment where librarians need to help researchers although answers may not be available yet. Change does not happen by itself, but researchers need to be motivated and this work is still in its infancy. In a message to the audience, Méndez wanted to highlight the more urgent changes: scientific communication (publications), scientific evaluation (impact factors) and the way credit is given (copyright). An example of the changes was Horizon Europe’s application evaluation model, which covers the entire research process instead of previous publications and data. According to Méndez, one of the biggest bottlenecks for research libraries are fees and incentives, which are one part of the challenges highlighted in the presentation:
Removing barriers and creating incentives (alternative/ next-generation metric, the intransigence of research, text extraction, data mining)
Development of open science infrastructure (e.g. European Open Science Cloud, EOSC)
Instilling open science in society (civic science, public engagement, etc. = knowledge cooperation to address societal challenges)
In particular, researchers could serve as motivators, along with traditional money and fame, the attractiveness of open science, which could be increased by means such as:
Making open science very easy
Offered help
Recognition
Let scientists enjoy and believe in open science
In conclusion, Méndez states that education is the best way to promote open science!
Swiss knife as a take away for librarians.
Building skills, press archives, and Wiki platforms
Elisa Rodenburg, Vrije Universiteit Amsterdam, presented the Data Horror escape room game in teaching open science skills. Initially, Rodenburg told something about game-based learning and then a practical implementation with the Zoom application. Anne Calvert Barnhart, of the University of West Georgia, spoke about the transition to remote teaching and the construction of the curriculum, as well as the rapid change in services due to the pandemic. They had taken advantage of student testers and the learning outcomes had initially been written from a library perspective, so it was necessary to formulate them in such a way as to speak a common language with the faculties. Rebecca Bryant, OCLC, presented the development of social interoperability as a collaboration between LIBER and OCLC. The background was LIBER’s open science roadmap, the workshops and interviews conducted on its basis. Finally, Irena Vipavc Brvar, Slovenian Social Science Data Archives, presented the services of the Research Data Alliance Slovenian Node and 23 issues of how librarians can support research data management.
A database demonstration told about RetroNews, the Press Archive of Bibliothèque nationale de France (BnF) that provides access to over 1,500 French newspapers, journals and magazines published between 1631-1950. It provides advanced features and search tools i.e. for data mining to search through the archival content.
At the end of the day, there was a panel discussion on the exploits of Wikidata. Initially, key services were introduced: Wikipedia, Wikidata.org, Wikimedia Commons, MediaWiki, and Wikibase. The presentations highlighted the types of services that the new services had been implemented and highlighted the benefits of implementing Wikidata in organisations.
Day 3
Challenges in open access publishing
On the last conference day, in the session “Rocky Road opportunities & challenges in open publishing”, Massimo Koster presented interesting results of his study about open access publishing challenges from the viewpoint of behavioral science. Although there is still a lot of work to do in the field of open access, it is emerging annually.
Posters
The virtual posters were on display well before the conference and were also presented orally at Thursday afternoon’s Q&A session. There were only eight posters in all, available as pdfs and some also as videos, to kind of imitate the presenters talking them about them in a poster session. All posters are on view at Zenodo.
Helsinki University Library presented the results, challenges and plans of their Open Access Hub Project. The poster of the National Library of the Netherlands was about enriching accessibility of digital heritage collections. EPFL (École Polytechnique Fédérale de Lausanne) prepared a grid to assess the perception of needs and skills related to data literacy among librarians. The poster of the INOS proejct was titled Encouraging collaboration between citizens, higher education and library staff and students through open knowledge and open innovation activities. Recreating Europe’s poster was about the impact of copyright law and ppen policies to digitisation practices in the GLAM Sector. Uppsala University Library evaluated transformative agreements and Royal Danish Library explored open data possibilities. The poster by SSHOC (Social Sciences and Humanities Open Cloud) requested crowd expertise and was about the SSH Open Marketplace and LIBER.
While we miss meeting real people in real places, we agree that virtual conferences are affordable, easy to attend and equally thought-provoking as traditional conferences.
Marja Kuittinen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | Senior Information Specialist
Katri Rintamäki, palvelupäällikkö | Head of Services
Tomi Rosti, tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services
Heta Mikkonen, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and Publishing Services
