LIBER 2022

(Please, scroll down to read in English)

Vuoden 2022 LIBER-konferenssi järjestettiin Odensessa 6.-8.7. University of Southern Denmark Libraryn (SDU) ollessa järjestäjätahona. Vuoden 2022 teemana oli “Libraries in the Research and Innovation Landscape: Supporting, Partnering, Leading”. Koronarajoitusten vuosina konferenssi oli järjestetty etätoteutuksella, mutta nyt konferenssi pystyttiin järjestämään lähitoteutuksella. Tämän onnistuminen nostettiin esiin useassa puheenvuorossa, ja konferenssi saikin liikkeelle lähes 400 osallistujaa. Paikan päälle matkustaminen mahdollisti tutustumisen myös kauniiseen Hans Christian Andersenin kotikaupunkiin. Päivien esitykset löytyvät Zenodosta ja kuvakollaasi (kuvaaja: Saif Shneyin) tapahtumasta Flickr-palvelusta, josta löytyy myös piirroskuvia (piirtäjä: Frits Ahleveld) päivien tapahtumista.

Itä-Suomen yliopiston kirjastolta osallistuimme konferenssiin kahden hengen voimin.

Hans Christian Andersenin patsas / Statue of Hans Christian Andersen

1. päivä

Ennen varsinaisen konferenssin alkua osallistuimme pre-conference -työpajoihin. Työpaja 9 nimeltään “Assessing, Finances and Maintaining Open Access Infrastructures: a New Role for Libraries” oli hyvin mielenkiintoinen ja inspiroiva työpaja avoimen julkaisemisen mahdollisuuksista ja haasteista, joita kirjastot pystyvät tarjoamaan ja ratkaisemaan. Keskustelu julkaisurepositorioiden sekä muiden IT-infrastruktuurien ylläpitämisestä ja kehittämisestä kävi vilkkaana, mutta myös julkaisukulttuurien ja IT:n tuomia esteitä ja haasteita pohdittiin. Vastaavasti työpajassa 7, “Data management cooperation in practice: Lessons learned”, käsiteltiin erilaisissa hankkeissa opittuja asioita aineistonhallinnasta, näkökulmana erityisesti EOSC (European Open Science Cloud). Esiin nostettiin muun muassa CTS-serftifikaatin (CoreTrustSeal) hakuprosessi ja sen vaiheet. Kiinnostavana pointtina Richard Dennisin EOSC:n kuvaus:

• • Tutkimusaineistojen vastaanottamiseen ja käsittelyyn tarkoitettu ympäristö, joka tukee Euroopan unionin avoimen tieteen päämäärää.
  • Tavoittelee sellaisen luotettavan, virtuaalisen ja verkostomaisen ympäristön kehittämistä, joka ylittää rajat ja tieteenalat, ja jonka tarkoitus on säilyttää, jakaa, prosessoida ja uudelleenkäyttää tutkimuksessa syntyviä digitaalisia tuotoksia (kuten julkaisuja, dataa ja ohjelmistoja) noudattaen FAIR (Findable, Accessible, Interoperable, Reusable) -periaatteita.
  • Kokoaa yhteen organisaatiokohtaiset, kansalliset ja eurooppalaiset sidosryhmät, arkistot ja infrastruktuurit kattavan avoimen tiede-ekosysteemin kehittämiseksi Euroopassa.

Keskiviikon pääpuhujana oli Oksana Brui, Ukrainan kirjastojärjestön puheenjohtaja. Hän kertoi Ukrainan kirjastojen tilanteesta ja toiminnasta sotatilanteessa. Sydäntäsärkevässä puheessa hän kertoi kuinka kirjastoja tuhoutuu jatkuvasti pommituksissa, mutta kirjastot tekevät kaiken voitavansa ja jalkautuvat esimerkiksi metrotunneleihin. Puheenvuoron lopuksi yleisö nousi osoittamaan tukea Ukrainalle.

Tilaisuudessa 1 käsiteltiin kirjastojen asemaa tutkimuskentässä. Puheenvuoroja käyttivät Research Libraries United Kingdomin, Université Paris Dauphine-PSL:n, Göttingenin yliopiston ja Research Consulting United Kingdomin edustajat. Kyselyssä esiin tulleiden tulosten mukaan kirjastojen rooli on vahvistunut yhteistyökumppanina, ja myös akateeminen yhteisö odottaa yhteistyötä kirjastojen kanssa. Erityisesti kirjastojen rooli fasilitoijana ja keskustelujen ylläpitäjänä korostuu vahvasti. Lisäksi nähtiin tärkeänä, että vuoropuhelua käydään laajasti myös kansainvälisesti ja vaihdetaan tietoja eri organisaatioiden välillä, jolloin voidaan olla vahvemmin tukena tutkimuksen tekijöille. Lisäksi esiteltiin Open Science Bingo, jossa pelillistämistä hyödyntämällä opetetaan tutkijoille avoimen tieteen asioita. Tästä oli esillä myös YERUNin (Young European Researh Universities Network)  hyödyntämä adventtikalenteri, joka oli myös UEFissa esillä viime vuonna. Viimeisessä puheenvuorossa esiteltiin, mitä organisaatioissa ja kirjastoissa tulisi ottaa huomioon aineistojen uudelleenkäytettävyyden varmistamiseksi: aineistojen saavutettavuus, toistettavuutta koskeva koulutus ja ohjaus, dataosaamisen perustaidot, dokumentointi ja aineistojen jakaminen, vertaisarvioinnin perusteet, yhteistyö tutkijoiden kanssa, kannustimet, ja niin edelleen.

Tilaisuus 2 käsitteli tekoälyä ja sen käyttöä kirjastoissa. Puhujia oli Tanskan kuninkaallisesta kirjastosta sekä Suomen ja Ranskan kansalliskirjastoista.  Tekoälyn hyödyntäminen on lisääntyvä trendi myös kirjastoissa, ja sitä käytetään hyvinkin monipuolisesti erilaisissa tehtävissä, kuten tiedonhauissa ja asiasanoittamisessa. Kokemukset ovat vaihtelevia, ja kehittelyä ja uusia mahdollisuuksia tutkitaan jatkuvasti.

LIBER 2022 roll-up

2. päivä

Pääpuheenvuoron piti EOSC Associationin puheenjohtaja Karel Luyben, joka esitteli European Open Science Cloudin tulevaisuuden näkymiä (ja vähän historiaakin) sekä esitteli EOSC Associationin toimintaa. Esityksessä tuotiin esiin niin teknisiä kuin sosiaalisiakin haasteita, joita täytyy ryhtyä ratkomaan askel kerrallaan. Tärkeimpinä elementteinä nousivat esiin strateginen aikataulu (Strategic Research Innovation Agenda – SRIA) ja monivuotinen tiekartta (Multi Annual Roadmap – MAR). Tieteelliset kirjastot nähtiin tässäkin avainpelaajina muutoksen edistämisessä, koska kirjastoilla on historiallisesti ollut läheiset suhteet tutkijoihin ja tutkimusyhteisöön.

Aineistonhallinta ja aineistojen haasteiden käsitteleminen olivat tilaisuuden 6 aiheina. Ranskalaisten puheenvuorossa nostettiin esiin, että kirjastolaisten olisi hyvä olla aineistonhallinnan osalta mukana jo alkuvaiheessa. Silloin uudelleenkäytettävyys voitaisiin ottaa paremmin huomioon. Aineistojen keräämisessä ja hyödyntämisessä korostettiin käytetyn kielen merkitystä. Vieraskielinen aineisto jää usein hyödyntämättä, varsinkin jos kuvailutkin ovat vieraskielisiä. Suositteluna olikin hyödyntää englannin kieltä ainakin aineistojen kuvailussa ja mahdollisuuksien mukaan myös sisällöntuotannossa. Toisessa puheenvuorossa käytiin läpi automaattisen indeksoinnin tuomia hyötyjä, ja Kansalliskirjaston Annif-työkalu mainittiin myös. Todettiin, että valmisratkaisuja ei ole, vaan talokohtaiset räätälöinnit ovat tarpeen. Viimeisessä puheenvuorossa esiteltiin DataSquad-mallia, jossa opiskelijat on otettu toteuttamaan datatukipalveluita oppilaitokselle. Mallissa opiskelijat saavat kokemusta datatukipalveluiden tuottamisesta ja kirjastot pystyvät tarjoamaan organisaatiolleen datatukipalveluita. Mallin laajentamisesta ja mukauttamisesta eri maihin ja organisaatioihin on perustettu erilinen kansainvälinen työryhmä.

Tilaisuudessa 7 aiheena oli avoimen tieteen opetus yliopistoissa. Puhujat esittelivät erilaisia opetuksen tukemiseksi tarkoitettuja kirjoja sekä kursseja.

Tilaisuudessa 8 taas pohdittiin kirjastojen roolia tutkimuksen tuessa sekä tutkimuskulttuurissa esimerkiksi kestävän vaikuttavuuden ja avoimuuden tukijana. Esimerkkejä kirjastojen eri tavoista ja tilanteista saimme Leedsin, Glasgow’n, Angersin sekä Carnegie Mellonin yliopistojen kirjastoista.

EOSC-aiheisessa paneelissa taustoitettiin ensin, mitä EOSC tarjoaa ja kuinka resursseihin voidaan päästä käsiksi. Tässäkin yhteydessä nousi esille se, että EOSC itsessään on vähän vaikeasti hahmotettavissa eikä välttämättä tule tutkijoille tunnetuksi. Paneelien yhteydessä viitattiin opetusmateriaaliin, jonka löydettävyyttä pidettiin haasteellisena, mutta sen katsottiin soveltuvan materiaaliksi eri tasoille. Puheenvuorojen perusteella eri maissa ollaan hyvin eri tasoilla infrastuktuurien kanssa.

Päivän toinen paneelikeskustelu keskittyi avoimen saatavuuden tukemiseen timanttisen tien kautta (Diamond Open Access). Timanttimallilla tarkoitetaan julkaisukustannusten rahoittamista muulla tavoin kuin julkaisumaksuja (APC – Article Processing Charges) keräämällä tai tilausmaksuilla. Paneelissa esiteltiin neljä erilaista tapaa lähestyä timanttimallia: konsortio-, rahasto-, rahoittaja- ja kustantajamallit. Vuoropuhelua käytiin kirjastoista rahoittajina, välittäjinä ja kustantajina. Bibliodiversiteetin säilyttämisen tärkeys tuli puheenvuoroissa esille.

Eventyrhaven-puisto / Eventyrhaven park

3. päivä

Tilaisuus 10 käsitteli avointa julkaisemista. Tilaisuudessa esiteltiin ohjelmistoa, jolla voidaan helpottaa avoimen julkaisemisen prosessia sekä antaa tukea tutkijalle. Keskustelua herätti esimerkiksi se, kuinka voidaan kerätä tehokkaasti avoimeen julkaisemiseen liittyvää dataa, kuten tietoa  julkaisumaksuihin käytetyistä summista, valituista CC-lisensseistä sekä muista hallintoa kiinnostavista tiedoista. Toisessa esitelmässä käsiteltiin kirjastojen roolia neuvottelijoina sopimuksissa, joissa sovitaan digitaalisten aineistojen lainaamisesta.

Perjantain keynotena Darlene Cavalier Arizona State Universitystä kertoi amerikkalaislähtöisestä kansalaistiedettä tukevasta alustasta. Sille kerätään tietoja tutkimusprojekteista, jotka tarvitsevat kansalaisten apua datan keräämiseksi. Lisäksi useat kirjastot Yhdysvalloissa kokoavat lainattavia paketteja, joilla kansalaiset voivat tehdä erilaisia mittauksia tutkimusprojekteja varten.

Ennen päätösseremoniaa paljastettiin vielä innovaatiopalkintojen saajat. Palkintoja tuli parikin kappaletta Suomeen. Päätösseremoniassa paljastettiin seuraavan vuoden konferenssin järjestäjä: vuoden 2023 LIBER-konferenssi on Budapestissa Unkarin tiedeakatemiassa 5.-7. heinäkuuta.

Briefly in English

The LIBER 2022 conference was organized on 6-8 July in Odense. The organizer was the University of Southern Denmark Library (SDU). This year’s theme was “Libraries in the Research and Innovation Landscape: Supporting, Partnering, Leading”. This was the first face-to-face annual meeting after COVID-19 restrictions. There were about 400 participants at the conference. Travelling to the venue also made it possible to view Hans Christian Andersen’s beautiful hometown. All presentations from the conference sessions have been uploaded to the LIBER 2022 Zenodo Community Page and official photos (by Saif Shneyin) and illustrations (by Frits Ahleveld) can be found on Flickr.

There were two participants from the University of Eastern Finland Library at the conference.

We participated in the pre-conference workshops where the themes were “Assessing, Finances and Maintaining Open Access Infrastructures: a New Role for Libraries” and “Data Management cooperation in practice: Lessons learned”. These workshops dealth with the challenges and possibilities of the open access publishing and, on the other hand, the challenges in the data management and EOSC (European Open Science Cloud) services.

The keynote speaker of the first day was Oksana Brui, the President of the Ukrainian Library Association. She told about the situation of the Ukrainian libraries, working under war conditions and trying to survive under exceptional circumstances. The audience stood up to show their support for Ukraine.

There were many parallel sessions during the conference, and we participated in several of them. Most of these sessions handled the themes of open access publishing and data management. On Thursday, the other main theme was EOSC, how it would be part of the research infrastructure, and how it should be developed to serve research.

The LIBER 2023 will be held on 5-7 July in Budapest where the organizer is The Hungarian Academy of Science.

Tomi Rosti, tietoasiantuntija | information specialist 
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services
Heta Mikkonen, tietopalveluneuvoja | information services advisor
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and publishing services