Kirjastoverkkopäivät 2021 | The Library Network Days

(Please, scroll down to read in English.)

Kansalliskirjaston kahden vuoden välein järjestämät kirjastoverkkopäivät toteutettiin tällä kertaa kokonaisuudessaan etätapahtumana 27.– 28.10.2021.  Tarjonta oli runsasta, sillä ohjelmaa järjestettiin neljän kaistan kautta. Ennen varsinaista kaksipäiväistä tapahtumaa järjestettiin 26.10.2021 Verkkoseminaari: Digitaalisen kulttuuriperinnön aika – katse kauemmas.

Ensimmäinen päivä – Asiaohjelmaa ja keskusteluja

Päivien avaajana toimi Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitaja Cecilia af Forselles. Pääpuhujaksi oli kutsuttu Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Teemu Roos, jonka aiheena oli “Tekoäly — Ensyklopedistin unelma vai Baabelin kirjasto?”. Ensyklopedistin unelmassa tekoäly on 2000-luvulla helpottanut ja nopeuttanut isojen tietomassojen käsittelyä tiedonhaussa ja tieteellisessä tutkimuksessa, automatisoinut logistiikkaa ja tuonut uusia mahdollisuuksia viihteeseen. Tekoälyn tuottavuuden kasvuodote maailmanlaajuisesti v. 2030 on 15,7 biljoonaa $ (PwC, 2017). Toisaalta Baabelin kirjaston näkökulmasta tekoäly on uskomattoman voimakas työkalu, jolla on myös arveluttavia käyttötarkoituksia kuten profilointi. Demokratian näkökulmasta riskinä on datan keskittyminen valtaville alustatalousyrityksille. Lisäksi järjestelmien kompleksisuus ja läpinäkymättömyys ovat sääntelyn kannalta haaste. Roos esitteli myös Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston tarjoamia avoimia tekoälyyn liittyviä verkkokursseja.

Infograafi, jossa on tekoälyn tietyn Twitter-tilin tviittauksista tuottamaa tietoa. Keskellä on kuva Diana Rossista. Kuvan ympärillä on tietoa henkilön sosiaalisesta käyttäytymisestä, arvoista, tarpeista sekä hyväksyttävyydestä.
Professori Teemu Roos puhui otsikolla ” Tekoäly — Ensyklopedistin unelma vai Baabelin kirjasto?”. Kuva: IBM Watson™ Personality Insights & GigaOm.

E-aineistojen hallinta -sessiossa, jossa osallistujia oli lähes 200, tuotiin esimerkkien kautta esille metatiedon merkitys e-aineistojen hallinnassa. Puheenvuoroja käyttivät Ritva Nikola Oulun kaupunginkirjastosta ja Aija Laine Helsingin kaupunginkirjastosta. Fasilitaattorina toimi Matti Sarmela Helsingin kaupungin kirjastosta. E-aineistojen hallintaa katsottiin erityisesti yleisten kirjastojen näkökulmasta. Keskustelua käytin Padletissa ja esille nousi tarve tarjota sekä e-aineistot että painetut aineistot saman asiakaskäyttöliittymän kautta. Tällä hetkellä e-aineistot tarjotaan useimmiten erillisen e-aineistolinkin tms. kautta.

Lounaan jälkeen kaistalla yksi jatkettiin teemalla ”Open access – tässä ja nyt” Kansalliskirjaston Jyrki Ilvan johtaessa puhetta. Osuuden avasi Suomen Akatemian Jussi Varkemaa kertomalla Plan S:n ajankohtaisista kuulumisista. Varkemaan jälkeen Kansalliskirjaston Arja Tuuliniemi jatkoi esittelemällä FinELibin transformatiivisten sopimusten kehitystä ja niiden vaikutusta avoimen julkaisemisen yleistymiseen. Transformatiivisten sopimusten ja artikkelimuotoisten julkaisujen avoimuudesta siirryttiin seuraavaksi pohtimaan tieteellisten kirjojen avointa saatavuutta. Viimeistä varsinaista työpäiväänsä Oulun yliopiston kirjaston johtajana viettänyt Pekka Olsbo kertoi paitsi tieteellisten monografioiden ja kokoomateosten avoimena julkaisemisen haasteista, myös tehdystä ja tekeillä olevasta työstä kirjojen avoimen julkaisemisen edistämiseksi.

Samaan aikaan kaistalla kaksi kuultiin Finto-palvelusta. Finto-palvelun kautta pääsee käyttämään suomalaisia asiasanastoja ja ontologioita. Jarmo Saarikko Kansalliskirjastosta esitteli, kuinka kuka tahansa voi tehdä uusia asiasanaehdotuksia YSO-sanastoon (Yleinen Suomalainen Ontologia). Toisessa puheenvuorossa Joeli Takala Kansalliskirjastosta kertoi Kansalliskirjaston kehittämästä avoimen lähdekoodin Skosmos-ohjelmistosta, jota käytetään ympäri maailmaa. Skosmos toimii myös Finto-palvelun selailukäyttöliittymän taustaohjelmistona.

Vihreäsävyinen maailman kartta, johon on merkitty sijaintimerkeillä maat, joissa Skosmos-ohjelmisto on käytössä. Eniten ohjelmaa käytetään Euroopassa, mutta satunnaisia käyttäjiä on myös Amerikassa, Aasiassa sekä Oseaniassa.
Skosmos-ohjelman käyttäjät ympäri maailmaa. Kuvakaappaus Joeli Takalan esityksestä: Tarja Turunen.

Samalla kakkoskaistalla oli seuraavaksi aiheena Ajankohtaista järjestelmistä. Anne Koivisto esitteli kehitteillä olevaa kirjastojärjestelmistä riippumatonta asiakastoimista tilausmoduulia Varastokirjastotilauksia varten. Itä-Suomen yliopiston kirjaston johtaja Ari Muhonen puolestaan kertoi korkeakoulukirjastojen yhteistilastoinnin jatkonäkymistä. Lisäksi kuultiin ajankohtaista tietoa Melindasta sekä Koha-yhteistyöstä.

Kello kolmen jälkeen ykköskaistalla perehdyttiin vielä Kansalliskirjaston tuoreeseen kuvailupolitiikkaan ja kansallisbibliografiatyöhön Kansalliskirjaston edustajien puheenvuorojen myötä. Marja-Liisa Seppälä avasi pelin esittelemällä tuoretta kuvailupolitiikkaa vuosille 2021–2030. Katri Kananen laajensi teemaa ottamalla mukaan kansallisbibliografiatyön suhteen kuvailupolitiikkaan. Satu Niininen kertoi tämän jälkeen tarkemmin kansallisbibliografisen tiedon rakenteesta ja käytöstä sekä kansainvälisistä periaatteista kansallisbibliografiatyön taustalla. Puheenjohtaja Martin Engberg päätti osuuden ja samalla päivän varsinaisen asiaohjelman havainnollistamalla kansallisbibliografian kuvailua ja periaatteita käytännössä.

Jos kirjastoverkkopäivät olisi järjestetty lähitapahtumana, ensimmäisen päivän päätteeksi olisi järjestetty iltajuhla. Etätapahtumassa päivän päätti kulttuuriohjelma, jossa esiintyi Stand up -koomikko Iikka Kivi.

Toinen päivä – Työpajat

Tänä vuonna työpajoja järjestettiin kaikkiaan seitsemän laajalla skaalalla. Mukana oli mm. kuvailuun, tilastointiin sekä tutkimusdataan liittyviä aihepiirejä.

TP1: Tutkimusdatan kuvailu, hallinnointi, organisointi ja niiden pulmat

Ennen varsinaista työpajan alkua kuultiin lyhyitä esityksiä erilaisista näkökulmista tutkimusaineistojen ja –datan hallinnan toiminnan kentällä. Ensimmäisenä vuorossa oli ammattikorkeakoulujen puheenvuoro Eeva Klinga-Hyödyltä Haaga-Heliasta. Seuraavaksi Hannu Markkanen Jyväskylän yliopistosta toi esimerkkejä havaituista kipupisteistä asiakkaan datanhaussa. Yhtenä haasteena hän toi esiin kuvailun ja konversiot sekä niiden kautta menetetyn tiedon. Esimerkiksi jos metatietoja kuvaillaan tutkimustietojärjestelmään ja siitä edelleen muihin järjestelmiin, kaikkia tietoja ei pystytä konvertoimaan. Datapalveluiden näkökulmaa mukaan toi CSC:n kehityspäällikkö Jessica Parland-von Essen. Hän esitteli muun muassa Fairdata-palvelukokonaisuutta, jossa kuvailutiedot siirtyvät sujuvasti palvelusta toiseen, sillä eri palveluiden yli siirryttäessä yhtenä haasteena on ollut muun muassa aineiston elinkaaren dokumentointi. Viimeisessä esityksessä Kansalliskirjaston Liisa Näpärä kertoi tuloksia keväällä 2021 pidetyistä Kansalliskirjaston järjestämistä työpajoista. Näistä työpajoista aiheina nousivat neuvonnan tarpeen kasvaminen ja aineistojen jatkokäytön haasteet, koska aineistoja ei ole aina alun perin kerätty tutkimustarkoitukseen. Myös kirjaston roolin selkeytys oli otettu esiin, eritoten tutkimusdatan kuvailuun liittyen.

Esitysten jälkeen siirryttiin pienryhminä varsinaiseen TP1 työpajaan, joka toteutettiin Flingaa hyödyntämällä. Kysymyksinä pohdittiin oman organisaation roolia tutkimusdatan kentällä sekä tutkimusdataan liittyviä haasteita ja puutteita. Tulevaisuuden näkymien suhteen mietittiin sitä, miltä tutkimusdatan kenttä näyttäisi vuonna 2030 ja miten vuoden 2030 tavoitteisiin päästäisiin. Haasteina mainittiin sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistokentällä resurssien puute. Myös tutkimustietojärjestelmien ja projektinhallintajärjestelmien kankeus tuotiin esiin yhtenä haasteena. Kirjastojen vahvaa roolia metadatatyössä tuotiin esiin, ja muuta (kirjaston) osaamista toivottiin näkyvämmäksi. Tutkimusaineiston hallinta synnyttää uusia rooleja kirjastoalan ammattilaisille, jolloin myös koulutusten tärkeys tulee korostumaan. Järjestelmien vaihtuessa on tärkeää huomioida datan säilyttäminen pitkällä aikavälillä.

TP2: Asiakastoiminen Varastokirjasto-/kaukolainatilaus

Avauspuheenvuorossaan Varastokirjaston johtaja Johanna Vesterinen esitteli Varastokirjaston Airut-hankkeen. Sen tavoitteena on Varastokirjaston aineistoon kohdistuvan kaukolainauksen yksinkertaistaminen erilaisista kirjastojärjestelmistä. Asiakas voisi tilata aineistoa Varastokirjastosta joko suoraan omasta kirjastojärjestelmästään tai kirjastossa virkailija voisi tehdä tämän asiakkaan puolesta. Työpajatyöskentelyssä tavoitteena oli saada lisää ideoita ja käytännön vinkkejä hankkeen toteuttamiseen.

Aluksi kuultiin Jyväskylän kaupunginkirjaston ja Helsingin yliopiston kirjaston alustukset. Jyväskylän kaupunginkirjasto on pyrkinyt lisäämään omatoimisuutta, kun asiakas tilaa aineistoa Varastokirjastosta.  Helsingin yliopiston kirjasto puolestaan on ottanut Alman kaukopalveluohjelmistokseen sekä lähettävässä että pyytävässä kaukopalvelussa.

Työpajassa keskusteltiin painettujen aineistojen tulevaisuudesta, tilausten logistiikasta, asiakastoimisen tilaamisen toteuttamisesta ja erilaisista teknisistä ratkaisuista kaukopalvelutyön sujuvoittamisessa.

TP3: Ajankohtaisia kuvailuasioita KUMEAlta

Kuvailevan metatiedon asiantuntijaryhmän (KUMEA) koordinoimassa työpajassa käsiteltiin kuvailun ajankohtaisia ja tulevia muutoksia sekä käytiin läpi käytännön kuvailutehtäviä. Työpajan aluksi kuultiin KUMEAn pienryhmien tuoreita kuulumisia, minkä jälkeen käsiteltiin sidosasutietojen merkintätapaan tullutta muutosta. Kuvailussa tullaan jatkossa korvaamaan sidosasuja kuvailevat termit kansityyppejä kuvailevilla termeillä, esimerkiksi sidottu on kovakantinen, nidottu pehmeäkantinen ja rengaskirja kierreselkä. Muutoksen tarve syntyi painettujen teosten monipuolistuneista muodoista, jolloin saattaa olla haastavaa määrittää sidosasutietoja. Samanlaisia kansityyppejä kuvailevia termejä on jo näkynyt ulkomaisten tietokantojen tietueissa.

Mentimeter-sivuston avulla kartoitettiin osallistujien ajatuksia siitä, tulisiko saman nimekkeen erilaisille sidosasuille tehdä oma tietueensa sekä millaisia hyötyjä tai haittoja tästä syntyisi. Tämän jälkeen eri toimijat kertoivat näkökulmansa asiasta: erilaisia ajatuksia kuultiin yleisten ja tieteellisten kirjastojen sekä Finnan ja Melindan edustajilta. Puheenvuoroissa korostui asiakasnäkökulma: esimerkiksi osa asiakkaista ei välttämättä halua taskukirjaa eli pokkaria, sillä kirjasinkoko on näissä yleensä pienempää ja osalle siten hankalalukuista. Toisaalta pohdittiin, hankaloittavatko eri tietueet varaamista eritoten kurssikirjojen osalta, jos sidosasulla ei ole asiakkaalle merkitystä. Tärkeää olisi kuitenkin pysyä yhtenäisissä käytänteissä.

Työpajan viimeisessä osiossa tarkasteltiin kuvailun ennakkotehtävää, jonka kirjastot olivat palauttaneet etukäteen. Tehtävässä oli tarkoituksena löytää ja korjata teosten, ekspressioiden (teosten sisältöjen ilmenemis- tai esitysmuotojen) ja päävastuullisten tekijöiden tiedot mahdollisimman tarkasti RDA (Resource Description and Access) -kuvailustandardin mukaiseen muotoon. Työpajassa tehtävät ja niiden oikeat vastaukset käytiin kohta kohdalta läpi.

TP4: Kiinalaisen huoneen arvoitus: automaattisen sisällönkuvailun arviointi jatkuu

Kaista neljä oli nimetty lyhenteellä AI ja kanavan ainoa työpaja keskittyikin tekoälyn (AI = Artificial Intelligence) soveltamiseen sisällönkuvailussa. Tämä oli kolmas kerta, jolloin työpajaan osallistujat saivat arvioitavakseen aineistojen sisällönkuvailutietoja. Sisällönkuvailutiedot olivat joko henkilöiden tekemiä tai Annifin erilaisten algoritmien tuottamia. Lopulliset arviointitulokset tulevat myöhemmin, mutta alustavana tuloksena kerrottiin, että ihmisen tuottamat sisällönkuvailut arvoitiin edelleen paremmiksi niin kattavuudessaan, merkityksellisyydessään kuin laadussaankin Annifin tuottamiin kuvailuihin verrattuna. Työpajan loppuosa toteutettiin englanninkielisenä ja sen aloitti Koraljka Golubin (Linnaeus University) esitys sisällönkuvailun laadun arvioinnista – teknisten haasteiden takia esitys tarjottiin YouTube-videona. Onneksi Golub pääsi osallistumaan käytyyn keskusteluun. Toisena puhujana oli Mona Lehtinen Annif-tiimistä. Hän kertoi lyhyesti alustavaa tietoa Finto AI:n testauksesta, jota oli tehnyt Sisällönkuvailun asiantuntijaryhmän Automaattisen sisällönkuvailun työryhmä.

TP5: Suosittelupalvelut

Päivien ohjelman mukaan tämä työpaja käsitteli enemmän tai vähemmän läpinäkymättömien suosittelualgoritmien merkittävää vaikutusta digitaaliseen asiakaskokemukseemme. Toisaalta Finna-vision mukaan kulttuuriperintöorganisaatioiden tulisi parantaa digipalveluidensa asiakaskokemusta mm. älykkäämmällä haulla, personoinnilla ja suosittelulla. Työpajassa perehdyttiin suosittelujärjestelmien toimintaperiaatteisiin, käytännön toteutuksiin sekä keskusteltiin siitä, minkälaista lisäarvoa kulttuuriperintöorganisaatioiden suosittelujärjestelmien pitäisi syvällisemmin ajateltuna  tarjota erityisesti Finna-palveluympäristössä. Tässä työpajassa ei kirjastostamme ollut osallistujia.

TP6: Korkeakoulujen yhteistilasto -työpaja

Työpajan fasilitaattorina toimi Matti Raatikainen (Aalto-yliopiston oppimispalvelut). Aluksi esiteltiin lyhyesti, missä yhteistilastoinnissa mennään, sekä ehdotus siitä, miten nykyistä KITT-kokonaisuutta on ehdotettu muutettavaksi. Alustuksen jälkeen osallistujat (48 henkilöä) jaettiin kuuteen pienryhmään, joista kukin sai vastuulleen yhden osan nykyisestä yhteistilastojaosta: A. Kirjastot, B. Kokoelmat, C. Kirjaston käyttö ja käyttäjät, D. Aukioloajat ja tilat, E. Talous ja F. Henkilökunta.

Pienryhmissä käytiin keskustelua erityisesti ryhmän vastuulla olevasta osasta sekä kirjattiin tehtyjä havaintoja presemoon. Myös muita osia sai kommentoida presemon kautta vapaasti niin halutessaan. Pienryhmätyöskentelyn jälkeen käytiin koko porukalla kaikki saadut kommentit läpi ja yleisesti oltiin sitä mieltä, että ennakkoon tehdyt ehdotukset, erityisesti tilastoitavien asioiden reipas karsiminen monessa kohdassa, olivat onnistuneita.

TP7: Tunnistetyöpaja

Tunnisteet liittyvät joko aineistoihin tai henkilöihin ja organisaatioihin. Aineiston tunnisteita käytetään julkaisujen tunnistamisessa, käsittelyssä ja löydettävyydessä. Aineiston tunnisteista oli esillä Kansalliskirjaston Tunnistepalvelujen Suomen osalta tarjoamat ISBN (International Standard Book Number), ISSN (International Standard Serial Number), ISMN (International Standard Music Number), ISIL (International Standard Identifier for Libraries and Related Organizations) ja ISNI (International Standard Name Identifier). Samoin henkilöihin ja organisaatioihin liitettävät tunnisteet helpottavat kohteensa identifiointia ja löydettävyyttä. Tunnisteita käytetään usein eri tietojärjestelmissä, jolloin ne ovat usein muodoltaan numeerisia. Lisäksi esillä oli henkilö- ja organisaatiotunnisteista ORCID ja ROR (Research Organization Registry Community). Toiminnalliset tunnisteet, URN (Uniform Resource Name) ja DOI (Digital Object Identifier), ovat koneellisesti tulkittavia ainutkertaisia ja pysyviä tunnisteita, joihin voi sisältyä tietoa kuten mm. sijaintitietoa. Juha Hakala Kansalliskirjastosta esitteli uutta Elektronisten julkaisujen identifiointi -opasta, josta löytyy perustiedot toiminnallisten tunnusten käytöstä elektronisten julkaisujen identifiointiin.

Kirjastoverkkopäivät olivat mielenkiintoiset ja antoisat ja niistä sai ideoita omaan työhön. Päivien toteuttaminen etätapahtumana toimi hyvin olosuhteet huomioon ottaen. Toivottavasti seuraavalla kerralla vuonna 2023 voimme tavata naamatusten.

 

Kirjastoverkkopäivien 2021 logo. Tekstinä on kirjastoverkkopäivät 2021 sekä päivämääränä 26.-28.10.2021. Lisäksi tekstin päällä on suurennuslasi.
Vuoden 2021 Kirjastoverkkopäivien logo. | Logo of the 2021 event.

 

This time, the Library Network Days (in Finnish) organised every two years by the National Library of Finland were held as a fully remote event from 27 to 28 October 2021.  The offerings were plentiful because the programme was available on four channels. On 26 October 2021, before the two-day event itself, the online seminar ‘Digitaalisen kulttuuriperinnön aika – katse kauemmas’ (The time of digital cultural heritage – looking further ahead) was held.

First day – factual programme and discussions

The event was opened by Cecilia af Forselles, National Librarian of the Finnish National Library. Teemu Roos, Professor of Computer Science at the University of Helsinki, was invited as the main speaker; his topic was ‘Tekoäly — Ensyklopedistin unelma vai Baabelin kirjasto?’ (Artificial intelligence – an encyclopaedist’s dream or the Library of Babel?). In the dream of the encyclopaedist in the 2000s, artificial intelligence has made the processing of large masses of data easier and faster in information searches and scientific research; it has automated logistics and introduced new possibilities in entertainment. The global growth expectancy of artificial intelligence’s profitability is $15.7 billion in 2030 (PwC, 2017). In contrast, from the perspective of the Library of Babel, artificial intelligence is an incredibly powerful tool that also has questionable uses, such as profiling. From the perspective of democracy, there is a risk of data being concentrated in enormous platform economy companies. In addition, the complexity and opacity of the systems pose a challenge for regulation. Roos also presented the open online courses related to artificial intelligence, offered by the Open University of the University of Helsinki.

Muista kirjoittaa tähän teksti.
The title of Professor Teemu Roos’s speech was ‘Tekoäly — Ensyklopedistin unelma vai Baabelin kirjasto?’ (Artificial intelligence – an encyclopaedist’s dream or the Library of Babel?). Image: IBM Watson™ Personality Insights & GigaOm.

The session on the management of e-resources had nearly 200 participants, and it discussed the importance of metadata in the management of e-resources with examples. Speakers included Ritva Nikola from the Oulu City Library and Aija Laine from the Helsinki City Library. Matti Sarmela from the Helsinki City Library acted as a facilitator. The management of e-resources was examined especially from the perspective of public libraries. There were discussions in Padlet, and the need to offer both e-resources and printed materials via the same customer interface was brought up. Currently, e-resources are usually offered via a separate e-resource link or similar.

Channel one continued with the topic ‘Open access – tässä ja nyt’ (Open access – here and now) led by Jyrki Ilva from the National Library of Finland. The section was opened by Jussi Varkemaa from the Academy of Finland with current news about Plan S. After Varkemaa, Arja Tuuliniemi from the National Library of Finland continued the programme by presenting the development of transformative agreements in FinELib and their impact on open publication becoming increasingly common. From the openness of transformative agreements and publications in article format, the discussion moved on to considering open access to scientific books. On his last actual working day as the Director of the Oulu University Library, Pekka Olsbo talked not only about the challenges of open publication of scientific monographs and compilations, but also about the work done and currently in progress to promote the open publication of books.

At the same time, channel two discussed the Finto service. The Finto service provides a way to use Finnish thesauri and ontologies. Jarmo Saarikko from the National Library of Finland showed how anyone can submit new proposals for subject words in the YSO (General Finnish ontology) vocabulary. The second speaker, Joeli Takala from the National Library of Finland, talked about the open source Skosmos software developed by the National Library of Finland and used all around the world. Skosmos (in Finnish) also acts as the background software of the browser interface of the Finto service.

Vihreäsävyinen maailman kartta, johon on merkitty sijaintimerkeillä maat, joissa Skosmos-ohjelmisto on käytössä. Eniten ohjelmaa käytetään Euroopassa, mutta satunnaisia käyttäjiä on myös Amerikassa, Aasiassa sekä Oseaniassa.
Users of the Skosmos software around the world. Screenshot from the presentation by Joeli Takala: Tarja Turunen.

The next topic on the same channel two was current news about systems. Anne Koivisto presented the customer order module for orders from the National Repository Library, independent from library systems, that is currently being developed. As for Ari Muhonen, the Director of the University of Eastern Finland Library, he talked about the future outlook of joint statistics by university libraries. In addition, current information was provided about Melinda as well as the Koha cooperation.

After three o’clock, channel one learned more about the new description policy of the National Library of Finland and the work on Finland’s national bibliography in talks by representatives of the National Library of Finland. Marja-Liisa Seppälä started the show by presenting the new description policy for the years 2021–2030. Katri Kananen expanded on the topic by including the relationship between the work on Finland’s national bibliography and the description policy. After this, Satu Niininen provided more details about the structure of the national bibliography data and their use as well as the international principles behind the work on the national bibliography. The Chair Martin Engberg concluded the section and the day’s factual programme by demonstrating the descriptions and principles of the national bibliography in practice.

If the Library Network Days had been arranged as a face-to-face event, the first day would have ended with an evening party. Now, the remote event day concluded with a cultural programme, with a performance by the stand-up comedian Iikka Kivi.

Second day – Workshops

This year, a total of seven workshops were held on a wide range of themes. They included topics such as descriptions, statistics, and research data.

TP1: Description, management and organisation of research data and related problems

Before the actual workshop started, short presentations were given on various perspectives in the field of research data management. The first speaker, Eeva Klinga-Hyöty from Haaga-Helia University of Applied Sciences, presented the perspective of universities of applied sciences. The next speaker, Hannu Markkanen from the University of Jyväskylä, showed examples of problem spots discovered in the data search of customers. One of the challenges he mentioned involved descriptions and conversions and the information lost through them. For instance, if metadata are described in the research data system and from there on in other systems, converting all information is not possible. Development Manager Jessica Parland-von Essen, CSC, introduced the perspective of data services. Among other things, she presented the Fairdata service package, in which document description data are transferred smoothly from one service to another, because one of the challenges from moving across different services has been the documentation of the data lifecycle. In the final presentation, Liisa Näpärä from the National Library of Finland showed results of the workshops organised by the National Library of Finland, held in the spring of 2021. Topics arising from these workshops included the increasing need for advice and the challenges involved in the reuse of data, because the data have not always been originally collected for research purposes. Clarifying the role of the library was also brought up, especially in connection with the description of research data.

After the presentations, the participants started the actual TP1 workshop in small groups; it was implemented with Flinga. The questions discussed included the role of one’s own organisation in the field of research data and the challenges and deficiencies related to research data. Concerning the future, the groups thought about what the field of research data would look like in 2030 and how the 2030 goals could be reached. The lack of resources was mentioned as a challenge both at the universities and the universities of applied sciences. The rigidity of research information systems and project management systems was also brought up as one of the challenges. The strong role of libraries in metadata work was highlighted, and a desire to increase the visibility of (the libraries’) other expertise was expressed. Research data management creates new roles for library professionals, meaning that the importance of training will also be emphasised. As systems change, it is important to take the long-term preservation of data into account.

TP2: Customer orders from the National Repository Library/interlibrary loan orders

In her opening address, the Director of the National Repository Library Johanna Vesterinen introduced the Airut project by the National Repository Library. Its goal is to simplify interlibrary loans of the National Repository Library’s materials from different library systems. A customer could order material from the National Repository Library either directly from their own library system, or a librarian could make the order on behalf of the customer in a library. The goal of the workshops was to find more ideas and practical tips for implementing the project.

Introductions by the Jyväskylä City Library and the Helsinki University Library were heard at the start. The Jyväskylä City Library has aimed to increase the independence of customers when ordering material from the National Repository Library.  As for the Helsinki University Library, it has included Alma as an interlibrary loan collection, both for sending and requesting interlibrary loans.

The workshops discussed the future of printed materials, the logistics of orders, implementing customer orders, and different kinds of technical solutions for making the interlibrary loans work more smoothly.

TP3: Current news about descriptive cataloguing from KUMEA

The workshop coordinated by the Description standard group KUMEA discussed the current and future changes in descriptive cataloguing and went through practical description assignments. Recent news from KUMEA’s small groups were heard at the start of the workshop, after which the change in the labelling of binding types was discussed. In the future, terms for different types of bindings in the description will be replaced by terms describing different types of covers: for instance, the terms hardback, paperback and spiral-bound will be used. The need for a change arose from the increasingly diverse formats of printed works, which can make the definition of a binding challenging. Similar terms describing cover types can already be found in the records of foreign databases.

The Mentimeter site was applied to survey the participants’ views on whether the various bindings of the same title should be given their own record, as well as what pros and cons this would bring forth. This was followed by various sources explaining their views on the matter: different thoughts were voiced by the representatives of public and scientific libraries as well as Finna and Melinda representatives. All the various statements emphasized the customer’s point of view: for example, some of the customers might not want a paper back, as their font tends to be on the small side and thus difficult to read for some. On the other hand, there was concern whether different records would complicate reservations, especially when it comes to course books in cases where the bindings wouldn’t matter to the customer. In any case, it would be important to stick to common practices.

The last part of the workshop focused on reviewing the preliminary assignment of the descriptive cataloging, that the libraries had returned in advance. The assignment included finding and correcting the information on works, expressions (the works’ forms of appearance or expression) and principally responsible creators as accurately as possible in accordance with the RDA (Resource Description and Access) description standard. The assignments and their correct answers were visited one by one in the workshop.

TP4: A Chinese room mystery: the assessing game in automated document description continues

Channel four was named AI for Artificial Intelligence, and the only workshop on the channel focused on the application of AI in subject indexing. This was the third time that the workshop participants received document subject indexing data for their assessment. The document subject indexing data were created either by individuals or the different Annif algorithms. The final assessment results will be made available later, but the initial results reported that human-generated document subject indexing were still considered to be better with regard to both comprehensiveness and meaningfulness as well as their quality compared to the subject indexing generated by Annif. The end of the workshop was implemented in English, and it started with a presentation by Koraljka Golub (Linnaeus University) on the quality evaluation of subject indexing– due to technical challenges, the presentation was offered as a YouTube video. Fortunately, Golub was able to participate in the discussion. The second speaker was Mona Lehtinen from the Annif team. She gave a brief introduction to the testing of the Finto AI, which had been conducte.

TP5: Recommendation services

In accordance with the event programme, this workshop discussed the significant impact of the opaque recommendation algorithms on our digital customer experience. According to the Finna vision, it is also true that cultural heritage organisations should improve the customer experience of their digital services by means such as a smarter search, personalisation, and recommendations. The workshop studied the operating principles of recommendation systems and their practical implementations, and discussed what kind of added value, when looking deeper, the recommendation systems of cultural heritage organisations should offer, especially in the Finna service environment. There were no participants from our library in this workshop.

TP6: Joint statistics of higher education institutions – workshop

Matti Raatikainen (Learning Services, Aalto University) acted as the workshop facilitator. At the start, there was a brief presentation on what is happening in joint statistics, as well as a proposal for changes in the Finnish Research Library Statistics Database (KITT). After the introduction, the participants (48 people) were divided into six small groups, each of which was assigned one part of the current division of joint statistics: A. Libraries, B. Collections, C. Library use and users, D. Opening times and facilities, E. Finances, and F. Staff.

The small groups discussed the section assigned to the group and recorded the observations made in presemo. Comments on the other sections could also be made freely via presemo, if the participants wished. After working in small groups, everyone reviewed all comments received together; the consensus was that the suggestions made in advance, especially the liberal pruning of matters included in the statistics in many areas, were successful.

TP7: Identifier workshop

Identifiers are related to either materials or persons and organisations. Material identifiers are used in identifying and processing publications and ensuring their retrievability. Of material identifiers, the ones presented included the ISBN (International Standard Book Number), ISSN (International Standard Serial Number), ISMN (International Standard Music Number), ISIL (International Standard Identifier for Libraries and Related Organizations) and ISNI (International Standard Name Identifier) provided for Finland by the identifier services of the National Library of Finland (in Finnish). Similarly, identifiers linked to people and organisations make it easier to identify and find their targets. Identifiers are often used in different information systems, meaning that they are often in numerical format. Out of people and organisation identifiers, ORCID and ROR (Research Organization Registry Community) were also presented. Functional identifiers, URN (Uniform Resource Name) and DOI (Digital Object Identifier), are unique and permanent identifiers that can be read automatically and that can contain information, such as location data. Juha Hakala from the National Library of Finland presented the new guide on identifying electronic publications ‘Elektronisten julkaisujen identifiointi’ (in Finnish), which includes basic information about how to use functional identifiers in identifying electronic publications.

The Library Network Days were interesting and rewarding, and they provided people with ideas for their own work. Holding the days as a remote event worked well, taking the circumstances into account. Hopefully, next time in 2023 we will be able to see each other face to face.

Tero Heiskanen, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Liisa Tervonen, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Asiakaspalvelut | Customer services

Juho Jussila, tietoasiantuntija | Information Specialist
Marjut Perälä, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Tarja Turunen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Kokoelmapalvelut | Collection services

Marja Kuittinen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and publishing services

Niina Nurmi, Datahallinnan projektisuunnittelija | Data Management Project Coordinator
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Eurooppa-foorumi Turussa | Europe Forum in Turku

(Please, scroll down to the last paragraph to read a short introduction, with links, in English.)

Yleiskuva Turun Eurooppa-foorumista elokuussa 2021: puhuja, yleisöä. Speaker, audience at Europe Forum.Osallistuin nyt neljättä kertaa järjestettyyn Turun Eurooppa-foorumiin  25.-27.2021. Se on vakiintunut Suomen tärkeimmäksi (ja ainoaksi) kansalaisten ja päättäjien väliseksi Eurooppaa koskevan yhteiskunnallisen keskustelun areenaksi. Eurooppa-foorumissa pohditaan Suomen tämänhetkistä ja tulevaa roolia Euroopassa ja Euroopan unionissa pidemmän aikavälin perspektiivistä. Eri näkemyksiä edustavat terävimmän kärjen poliittiset päättäjät ja asiantuntijat, kansalaisjärjestöt, elinkeinoelämä, työmarkkinajärjestöt sekä myös tavalliset kansalaiset. Foorumi koostuu seminaareista, paneelikeskusteluista, kyselytunneista ja kansalaiskeskusteluista.

Euroopan komission Suomen-edustusto olisi kustantanut tiedotuspisteisiinsä  kuuluvien Suomen EU-tallekirjastojen hoitajien matkat ja majoituksen Turussa, mutta pahentuneen koronatilanteen vuoksi suurin osa meistä osallistui (viime vuoden tapaan) tapahtumiin etäyhteyden välityksellä. Sen sijaan suurin osa Europe Direct -tiedotuspisteiden hoitajista taisi olla paikan päällä. Sain kyllä kuulla, että käytännössä hekin joutuivat seuraamaan tapahtumia monesti hotellihuoneistaan verkon välityksellä. Koronavaaran vuoksi tilaisuuksiin otettiin näet sisään liveosallistujia vain rajoitetusti. Mutta kaikki sekä Turussa että muualla Suomessa pääsivät siis seuraamaan foorumia verkon välityksellä, ja tapahtumat ovat tallessa mm. YouTubessa  Eurooppa-foorumin omalla kanavalla, tai ehkä vielä helpommin tällä sivulla. Koska foorumin tapahtumia järjestettiin yhtä aikaa kahdessa tai jopa kolmessa paikassa, en luonnollisestikaan voinut osallistua kuin vain osaan niistä. Esittelemieni tilaisuuksien lisäksi Eurooppa-foorumin muuhun tarjontaan voi tutustua esimerkiksi päivien ohjelman  avulla.

Tänä vuonna Eurooppa-foorumi oli jaettu kolmeen eri teemapäivään. Keskiviikko 25.8. oli tiedepäivä. Heti päivien avajaisissa  saatiin se mielenkiintoinen tieto, että Turun yliopisto ja Åbo Akademi valmistelevat uutta yhteistä ”Eurooppa ja EU” -maisteriohjelmaa. Sen on tarkoitus kouluttaa uusia suomalaisia asiantuntijoita EU-virkamiesuralle, sillä nykyiset suomalaiset EU-toimijat alkavat hiljalleen eläköityä.

Erkki Tuomioja puhuu lavalla. Yleisöä. Erkki Tuomioja speking on stage. Audience.Eurooppa-foorumin tiedeseminaarin pääpuheenvuoron piti konkaripoliitikko Erkki Tuomioja. Hän puhui informaatiovaikuttamisesta toisaalta osana hybridisodankäyntiä, toisaalta taas tärkeänä osana demokraattista keskustelua. Tuomiojan mukaan Kiinan ja Venäjän lisäksi informaatiovaikuttamiseen turvautuvat kyllä länsimaatkin, joskaan eivät yhtä kärjistetyssä muodossa. Tarkoituksellista disinformaatiota vastaan uudeksi ilmiöksi on noussut ”open source intelligence”  jota voivat harjoittaa sekä yksittäiset ihmiset että ryhmät, kuten tutkivan journalismin sivusto Bellingcat.

Tämän jälkeen seurasin ”Hyvä paha tekoäly”– keskustelua  Siinä todettiin, että tekoälyn säätelyssä ja massadatan keräyksessä maailmalla on valittu kolme eri näkökulmaa: USA haluaa lainsäädännöllään ennen kaikkea järjestää yrityksille mahdollisuuksia datan käyttöön, EU painottaa kansalaisten tietosuojaa, mutta Kiina haluaa käyttää datankeräystä ja tekoälyä ihmisten kontrollointiin. Ei ole itsestään selvää, onko EU valinnut loppujen lopuksi voittavan tien. Kiinaa eivät sido länsimaiset arvot ja monet kiinalaiset jopa edellyttävät hallinnolta, että se pitää kaikki kansalaiset kurissa ja nuhteessa. ”Rokotteet ja infokuplat” -keskustelussa  taas huomautettiin, että sinänsä rokotteita on vastustettu mitä järjettömimmillä perusteilla heti niiden keksimisestä lähtien.

Fit for 55 ei suinkaan tarkoita keski-ikäisten EU-kansalaisten kunnonkohotusohjelmaa, vaan Euroopan vihreän siirtymän suunnitelmaa. Sen tavoitteena on saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä, ja välivaiheena EU on sitoutunut vähentämään päästöjä vähintään 55 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tästä keskustelusta opin mm. sen, että tulevaisuudessa biodiesel on pitkälti säästettävä lentokoneille, koska niiden sähköistäminen on kaikkein vaikeinta. Henkilöliikenne pitäisi saada paljolti sähköiseksi, koska jo tavaraliikenne vaatii sähkön lisäksi muutakin. Esimerkiksi laivaliikennettä varten tarvitaan synteettistä ammoniakkia, sen tuottamiseen vetyä ja kaikki tämä vety pitäisi vielä pystyä tekemään uusiutuvalla sähköllä. Päivän päätteeksi seurasin vielä keskusteluja ”EU, nuoret ja some”  sekä ”Onko suomalaisten välinpitämättömyys EU-asioissa median vika? Vai ansio?”.

Jutta Urpilainen puhuu. Jutta Urpilainen speaking.Torstai 26.8. oli omistettu taloudelle. Ranskan, Saksan, Slovenian (Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaa heinäkuun alusta lähtien) ja Suomen eurooppaministerien tervehdyksen  jälkeen EU:n kansainvälisten kumppanuuksien komissaari Jutta Urpilainen piti keynote-puheenvuoron ”Mitä on yhdenvertaisuus pandemian jälkeen: talous, ihminen ja ympäristö sekä demokratia?”.  Vastuualueensa mukaisesti Urpilainen keskittyi mm. Afrikan tilanteeseen. Siellä vasta 4 % väestöstä on saanut yhden ja 2 % kaksi koronarokotetta. Globaalin rokotekattavuuden saavuttaminen on välttämätöntä, jos maailmantalous halutaan saada takaisin raiteilleen. Tulevien katastrofien välttämiseksi EU pyrkii alueellisen rokote- ja lääkevalmistuksen aloittamiseen Afrikassa. Toisaalta reilun talouden periaatteiden mukaisesti Afrikan maiden olisi myös itse osallistuttava hyvinvointinsa kehittämiseen. Nykyään 70 % Afrikan työntekijöistä toimii ”harmaassa taloudessa”, jossa ei makseta veroja.

EU-tuomioistuimen entinen tuomari Allan Rosas piti toisen vuotuisen Esko Antola -luennon. Hänen mukaansa liittovaltiotavoite on ollut EU:ssa sisäänkirjoitettuna heti sen perustamisesta lähtien, ja Iso-Britannian Brexit oli sikäli väistämätön. Englantilaiset (päinvastoin kuin esimerkiksi irlantilaiset ja skotlantilaiset) eivät näet koskaan henkisesti liittyneet EU:hun. Rosas totesi myös, että Suomen eduskunnan perustuslakivaliokunta on EU:n puitteissa suuri poikkeus. Vaikka se on ainakin periaatteessa poliittisesti riippumaton, niin silti olisi vaikea perustella miksi muiden maiden perustuslakituomioistuimet (tuomarin vastuulla toimivine asiantuntijajäsenineen) olisivat meidän järjestelmäämme olennaisesti huonompia perustuslain tulkitsijoita.

En ennättänyt jäädä seuraamaan luentoa seurannutta varmasti mielenkiintoista paneelikeskustelua, kun jossain välissä oli pakko pitää ruokatauko. Ennen Euroopan komission Suomen-edustuston tiedotusverkostoilleen järjestämää omaa ohjelmaa ennätin vielä seurata Liikennepolitiikan seminaaria, jossa pohdittiin liikennepolitiikan tulevaisuutta  Siellä valiteltiin mm. Rail Baltica -hankkeen  jähmeää etenemistä ja Suomen perin vähäistä panostusta raideliikenteen parantamiseen. EU:ltakaan ei anota tänne liikenteen kehittämisavustuksia juuri lainkaan. Tietysti niillä maksettaisiin vain osa jostain hankkeesta, pääosa rahoituksesta pitäisi löytyä kotimaasta. Turussa kun oltiin, niin Tunnin juna Helsingistä Turkuun tuntui olevan koko Suomen tulevaisuuden kohtalonkysymys. Vain Pohjois-Savon vaalipiirin meppi Elsi Katainen uskalsi tuoda esille myös Itärata-hankkeen.

Loppu iltapäivä meni seuratessa Euroopan parlamentin Suomen-toimiston ja Euroopan komission Suomen-edustuston selontekoja ajankohtaisista EU-aiheista. Näistä ei valitettavasti ole tallenteita, koska ne eivät olleet Eurooppa-foorumin virallista ohjelmaa. Kun koronapandemia viime vuoden maaliskuussa alkoi, suurin piirtein kaikki siirtyivät Brysselissäkin etätyöhön, ja esimerkiksi komission päärakennus Berlaymont oli pari kuukautta lähes tyhjillään. Sen jälkeen komisaarit palasivat sinne, mutta heidän esikuntansa jatkoivat pääasiassa etätöissä. Vasta nyt työskentely alkaa Brysselissäkin normalisoitua. EU on sitoutunut toimittamaan kolmansiin maihin 200 miljoonaa koronarokotetta, mutta niistä on toistaiseksi saatu jakoon vain 12 miljoonaa. Seuraava kokokohta parlamentissa ja koko EU-politiikassa on komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin vuosittainen State of the Union -puhe. Tänä vuonna se pidetään ensi viikon keskiviikkona eli 15.9.

Perjantai 27.8. oli Eurooppa-foorumin politiikkapäivä. Ennätin kuunnella ministeri Li Anderssonin Minun Eurooppani -luennon nuorille.  Andersson kertoi olevansa sitä sukupolvea, jolle vapaa liikkuvuus ja yhdistyvä Eurooppa olivat itsestään selviä. 2010-luvulla talouskriisin myötä alkanut vastakkainasettelu ja raja-aitojen pystytys tuntuu hänestä siksi hyvin vieraalta.

Sanna Marin puhuu. Sanna Marin speaking.Tämän jälkeen hyppäsin kuuntelemaan kahta puheenvuoroa Euroopasta. Pääministeri Sanna Marin ja puoluejohtaja Petteri Orpo esittivät molemmat näkemyksensä tämän hetken tärkeimmistä Eurooppaan liittyvistä kysymyksistä. Marin korosti sitä, että poliittisten voimasuhteiden vaihtumisesta huolimatta Suomen EU-politiikassa on ollut koko jäsenyyden ajan jatkuvuutta. Orvon mukaan EU:n on nyt kirkastettava poliittista linjaansa muuttuneessa maailmanpoliittisessa tilanteessa. Kiina on nousemassa maailmanmahdiksi, USA on poliittisesti kahtiajakautunut ja Venäjä muuttuu yhä arvaamattomammaksi.

EU:n tuplasiirtymä -paneelin osallistujat. Participants of a panel discussion.Keskustelussa EU:n tuplasiirtymä ja globaali rooli viitattiin pyrkimykseen yhtäaikaisesta digitaalisesta ja vihreästä siirtymästä. EU tavoittelee ei sen vähempää kuin digitaalista johtajuutta maailmassa. Sen onnistuminen olisi vähintään yhtä suuri asia kuin aikoinaan sisämarkkinoiden luominen.
Paneelissa EU ja Venäjä osana uutta maailmanjärjestystä – yhdessä vai erikseen?  Esko Aho totesi, että maailma ei muuttunut lainkaan sellaiseksi, kuin mitä 1990-luvulla uskottiin. Tuolloin yleisesti hämmästeltiin Suomen halua pitäytyä yleisessä asevelvollisuudessa, kun historia oli päättynyt ja maailma oli siirtymässä ikuisen rauhan aikaan. Ikävä tosiasia on se, että Euroopan turvallisuus rakennettiin tuolloin Venäjän väliaikaisen heikkouden varaan.

Keskustelussa Vakautta ja vaurautta: Eurooppa-politiikka osana Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa  pohdittiin sitä, täytyisikö EU:n syventää puolustuksellista yhteistyötään nyt, kun Yhdysvallat vetäytyy yhä enemmän Euroopasta ja keskittyy Kiinaan. Paneelissa Europe and China – A Challenging Relationship taas todettiin, että Eurooppa jäi jälkeen erimerkiksi matkapuhelinten kehityksessä siksi, että se on stagnaattinen ja vanhentuva manner. Kiinan lisääntyviä taloudellisia investointeja Eurooppaan on pelätty, mutta aikaisemmin niiden puuttumista valitettiin.

Viimeisenä osiona kuuntelin keskustelua Strategisia tavoitteita vai sattumankauppaa – Euroopan puolustusyhteistyön tulevaisuuden näköalat. Eurooppa ei enää voi laskea puolustuksessaan USA:n varaan, ja EU:n nopean toiminnan joukot osoittautuivat täydeksi pettymykseksi Afganistanin kriisin aikana. Suurin osa EU-maista on Naton jäseniä ja ne tuskin haluavat rakentaa Eurooppaan kahta päällekkäistä turvallisuusjärjestelmää. Samalla Brexit vei EU:n ainoan todellisen sotilasmahdin pois puolustusvahvuudesta. Suomelle optio liittyä tarvittaessa Natoon on edelleen hyvin tärkeä.

Kaiken kaikkiaan Eurooppa-foorumi todisti taas tärkeytensä ja myös kykynsä reagoida nopeasti ajankohtaisiin teemoihin. Monta mielenkiintoista esitelmää ja keskustelua jäi minulta kuulematta, mutta ne kaikki siis löytyvät pysyvästi verkosta, samoin kuin aikaisempienkin vuosien keskustelut.


Europe Forum at the former Finnish capital Turku is an annual discussion forum about Finland and her role in European politics. All the talks can be found at YouTube . Most of them were held in Finnish, but you can find the list of English programmes online.


Tapani Toivanen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

LIBER 2021 Online -muistiinpanoja | Notes about LIBER 2021 Online

(Please, scroll down to read in English.)

Viideskymmenes LIBER-konferenssi järjestettiin maksuttomana verkossa 23.-25.6.2021. Juhlavuoden tapahtuman organisoijana oli LIBERin (Ligue des Bibliothèques Européennes de Recherche – Association of European Research Libraries) lisäksi Belgradin yliopiston kirjasto. Vain yksi meistä osallistui konferenssin kolmanteen päivään, joka osui juhannusaatolle.

Ohjelmassa, joka kattoi avoimen tieteen teemoja monesta näkökulmasta, oli monentyyppisiä esityksiä, joista osa oli kaikille yhteisiä (plenary) ja osa rinnakkaisia (parallel).

Avaussession moderoi Astrid Verheusen (LIBERin toiminnanjohtaja) ja konferenssin avasi Danijela Vanusic (kulttuuriperinnön ja digitalisoinnin apulaisministeri, Serbian kulttuuri- ja mediaministeriö). Avajaisissa puhuivat Julien Roche (Lillen yliopiston kirjaston ja oppimiskeskuksen johtaja) ja LIBERin puheenjohtaja Jeannette Frey (kirjastonjohtaja, BCU Lausanne). Avajaisessioon kuului myös entisten LIBER-presidenttien videotervehdys.

Päivä 1 – Poimintoja

Ensimmäinen keynote-puhuja pohti digitaalisten kirjastojen tulevaisuutta (Toma Tasovac – Digital Libraries: The Next Frontier) peilaten klassista käsitystä kirjastosta nykyiseen kehitykseen, jossa perinteinen teksti ja kuva eivät enää muodostakaan staatista kokonaisuutta vaan toimivat palveluina ja vuorovaikutteisina menetelminä. Esitys käsitteli digitaalisia kirjastoja työkalujen ja ominaisuuksien joukkona, jota käytetään tekstiresurssien paikantamiseen, hakemiseen ja hyödyntämiseen – erityisesti pohdittiin, mitä tekstiresurssien hyödyntäminen tarkoittaa digitaalisten humanististen tieteenalojen näkökulmasta katsottuna. Erityisenä arvona nähtiin, että digitaalisten kirjastojen on mahdollista tuottaa palveluita, joihin voidaan yhdistää muita palveluita tai tuottaa niiden avulla kokonaan uusia dynaamisia sisältöjä tietoja rikastamalla. Digitaalinen tieteellinen työ tapahtuu muuallakin kuin kirjastossa ja digitaaliset tutkimustuotokset ovat muutakin kuin lehtiartikkeleita tai tieteellisiä monografioita. Tämä voi mullistaa myös viittauskulttuuria, koska pelkät pysyvät tunnisteet eivät välttämättä enää riitä dynaamisiin kokonaisuuksiin viittaamiseksi tai niiden täytyy kehittyä hienojakoisempaan tarpeeseen.

Ohjelmistot ja data (Sessio #3)

Ohjelmistojen ja datan kanssa työskentelyä käsittelevä sessio (Working with Software & Data) keskittyi kolmessa esityksessään hahmottelemaan tutkijoiden ja kirjastojen mahdollisuuksiin käyttää FAIR-tietoa ja avointa tietoa. Barbara McGillivray, Nicolas Larrousse ja Daan Broeder keskustelivat siitä, millainen rooli dataviittauksilla ja datan julkaisemisella voisi olla toisaalta tutkijoiden ja kirjastojen synergiassa ja toisaalta yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden uusien tutkimustapojen muotoilussa. Lisäksi keskusteltiin siitä, miten kirjastot voisivat saada datan ja datajulkaisut helposti saataville, miten kirjaston henkilökunta voisi toimia opiskelijoiden ja tutkijoiden kouluttajana parhaiden käytäntöjen suhteen sekä miten datakokoelmat saataisiin parhaiten kuratoitua vastaamaan yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden tarpeita.

Session toisessa esityksessä Katie Wilson esitteli Curtin Open Knowledge Initiative (COKI) -hanketta, joka tutkii ja jakaa julkisesti saatavilla olevaa tietoa, analyyseja, oivalluksia ja ohjelmistokoodia lisätäkseen ymmärrystä institutionaalisen tutkimustyön tuloksellisuudesta ja edistymisestä kohti avoimen osaamisen instituutioita. Projektin esittelyn lisäksi kerrottiin erityisesti siitä, miten yhteistyö kirjastojen kanssa voi parantaa institutionaalista ymmärrystä avoimen tutkimuksen tuotannosta, suorituskyvystä ja vaihtoehdoista avoimen tietämyksen oppilaitosten toteuttamiseksi.

Kolmannessa esityksessä Neil Philippe Chue Hong käsitteli ohjelmistojen merkityksen tunnistamista sekä sitä, miten kirjastot voisivat auttaa tutkijoita ohjelmistoviittausten omaksumisessa. Esillä oli ajatus, kuinka tutkimuskirjastot voisivat tehdä yhteistyötä oman talon ohjelmistotuotannon ja tietojenkäsittelyn tutkimusryhmien kanssa ja näin tarjota nykyistä laajempaa tukea avoimelle tutkimukselle, FAIR-tutkimukselle, toistettavuudelle sekä ohjelmistojen säilymiselle.

Avoin saatavuus – monimuotoisuus ja inkluusio (Sessio #4)

Avointa saatavuutta monimuotoisuuden ja sisällyttämisen näkökulmista käsitelleessä sessiossa (Open Access: a Case for Diversity and Inclusion) oli kolme esitystä. Henk van den Hoogen ja Timon Oefelein kertoivat Alankomaissa yliopistojen yhdistyksen (VSNU), tiedekirjastojen ja Springer Naturen yhteishankkeen kyselytuloksista liittyen kestävän kehityksen tavoitteisiin kytkeytyvään tutkimukseen sekä avointen ja ei-avointen julkaisujen käyttöön. Otsikon “Societal impact and open research: results of a joint partner investigation” alla he puhuivat 1) julkaisujen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja siitä miten sitä voi seurata, 2) miten avointen ja ei-avointen julkaisujen vaikuttavuus eroavat ja mikä on vaikuttavuus akatemian ulkopuolella ja 3) mitä työkaluja voi suositella tutkijoille heidän yhteiskunnallisen vaikuttavuutensa maksimoimiseksi. Avoimuus, kuten olettaa saattaa, todellakin vaikuttaa julkaisujen käyttämiseen ja niiden saamaan huomioon, ja hyödyttää etenkin, luonnollisesti, akatemian ulkopuolisia, joilla ei ole pääsyä yliopistojen ja muiden tilaajien maksamiin lehtiin. Hankkeessa on tehty Best practice societal impact -työkalupakkipilotti. Vaikka akateeminen vaikuttavuus on tärkeintä, tulee tutkijoita tukea yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämisessä. Puhujat painottivat, että tutkijoita tulee palkita avoimesta julkaisemisesta. Heidän mukaansa nuorempi tutkijasukupolvi kokee yhteiskunnallisen vaikuttavuuden moraalisena velvollisuutena. Muun muassa erilaiset altmetriikka- ja verkostoitumispalvelut tukevat velvoitetta, koska niiden kautta tutkimus huomataan muuallakin kuin akatemian sisällä.

Jos Westerbeke ja Peter Gietz kertovat Federated Identity Managementista (FIM4L; yksi Liberin työryhmistä). Kirjastolaiset ovat nostaneet esiin palveluihin tunnistautumisen ja sen mahdollisen uhkan tutkimuksen vapaudelle. Kirjasto nähdään luotettavana paikkana ja oletus on, että kirjasto tarjoaa luotettavan paikan jopa verkossa ja kirjaston tulee suojella asiakkaitaan. Taustalla huoleen on se, että kustantajat ovat luopuneet IP-pohjaisista tunnistuspalveluista ja haluavat hyödyntää kertakirjautumista tai muita kirjautumistapoja tarjotakseen lisäpalveluita. Elisa Herrmann, Stefanie Paß ja Jana Rumler (Museum für Naturkunde Berlin) puhuivat avoimuuden toteutuksesta ja edistämisestä pienessä organisaatiossa ja siitä, miten luoda rakenteita, jotka auttavat pieniä kirjastoja edistämään avointa tiedettä. Haasteena nousivat esiin kysymykset teknisestä osaamisesta, henkilöstö- ja talousresursseista sekä johdon sitoutumisesta. Parhaina käytäntöinä esiin nousivat erilaiset digitaaliset alustat tiedon tuottamiseen ja jakamiseen.

Dynaamiset digitaaliset kokoelmat (Sessio #1)

Dynaamisia digitaalisia kokoelmia käsittelevässä sessiossa (Dynamic Digital Collections) pohdittiin digitaalisia kirjastokokoelmia kolmen eri tutkimuskirjaston näkökulmasta.

Liisa Maria Näpärä Kansalliskirjastosta kertoi Digitaalinen avoin muisti (DAM) -hankkeesta. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa tutkijoiden tietämystä digitaalisten kokoelmien sisällöstä ja niiden tekijänoikeuksista ja Kansalliskirjaston mahdollisuuksia tarjota kokoelmia ja tukea tutkijoille. Tietopohjaisten tutkimuspalvelujen ja käyttäjälähtöisen tiedonkeruun pohjalta DAM-hankkeessa määritellään uudelleen Kansalliskirjaston rooli tutkimustoiminnassa ja kehitetään tutkijoiden ja kirjastojen välistä viestintää ja yhteistyötä.

Constance Rinaldo ja Jane Smith Lontoon luonnonhistoriallisesta museosta kertoivat Biodiversity Heritage Library (BHL) -virtuaalikirjastosta, joka on toiminut verkossa perustamisestaan vuonna 2007 lähtien. Korona-poikkeustila toi esiin virtuaalikirjaston mahdollistamia vahvuuksia, kuten virtuaalista yhteistyötä ja tieteen avoimuutta. Samalla korostui tarve tunnistaa kokoelman puutteita ja tehdä teknisiä parannuksia, jotta aineisto saadaan yhdenvertaisesti kaikkien tiedontarvitsijoiden käyttöön.

Bruno Forment kertoi Belgian Gentissä sijaitsevan Orpheus-Instituutin Ton Koopman -kokoelman muuttamisesta avoimeksi, digitaaliseksi aineistoksi. Kokoelma sisältää lähes 5 000 varhaista painosta ja 400 käsikirjoitusta vuoden 1486 ja 1900-luvun alun väliltä, sekä yli 11 000 uudempaa kirjaa ja partituuria. Forment kertoi keinoista, joilla Koopmanin yksityiskokoelma on kuluneen puolentoista vuoden aikana muutettu (puoli)julkiseksi tutkimuskirjastoksi palvelemaan musiikin taiteellista tutkimusta.

Puhetta herättävä diamond open access

Sessio “Powering sustainable open publishing platforms” käsitteli diamond open access -julkaisumallia, eli avointa julkaisemista missä kustantaja ei peri julkaisumaksuja kuten gold open access -mallissa. Julkaisumalli on ollut olemassa jo pitkään, mutta aihe on herättänyt laajempaa keskustelua vasta viime aikoina  ja kumpuaa nykyisen julkaisukulttuurin kalleudesta ja kestämättömyydestä.

Vanessa Proudman, SPARC Europe, esitteli diamond open access -julkaisumallista tehdyn laajan tutkimuksen tulokset sekä sen pohjalta tehdyt suositukset. Tuloksista kävi ilmi muun muassa se, että 41 % diamond open access -lehdistä oli yliopistojen rahoittamia ja ylläpitämiä. Lisää tutkimuksen tuloksista ja suosituksista voi lukea täältä.

Lisäksi sessiossa esiteltiin kaksi toimintansa aloittelevaa diamond open access -ratkaisua. Natalia Grygierczyk, Radboud University, esitteli yliopiston perustamaa tiedekustantamoa, joka alkaa julkaista vertaisarvioituja tieteellisiä lehtiä. Rebecca Wojturska, University of Edinburgh, esitteli yliopistonsa pian lanseerattavaa diamond open access -julkaisualustaa, joka mahdollistaa tiedelehtien ja kirjojen verkkojulkaisemisen. Erona edeltävään on se, että Edinburghissa toimitustyö kuuluu lehdelle itselleen, he vain tarjoavat julkaisualustan. Palvelun ansiosta yliopiston henkilöstö pystyy julkaisemaan esimerkiksi kurssikirjansa avoimesti ja ilman APC-maksuja niin halutessaan. Yhteistä näille on tavoite tarjota laadukkaita ja taloudellisesti kestäviä ratkaisuja tiedejulkaisemiselle.

Päivä 2 – Poimintoja

Hauskasti otsikoidussa “Open knowledge?… darling, we need to talk (again)!” -esityksessään yksi pääpuhujista professori Eva Méndez tarkasteli kirjastojen haasteita ja sitä, mitä kaikkea niiltä odotetaan avoimen tiedon instituutioiden luomisessa eli kun siirrytään avoimesta tieteestä eteenpäin kohti jaettuun tietoon perustuvaa tutkimusjärjestelmää vuoteen 2030 mennessä. Muutos on alkamassa, koska keskustelu on jälleen alkanut. Samoin kävi siirryttäessä avoimeen tieteeseen. Tässä tilanteessa se tarkoittaa, että ensimmäisessä vaiheessa tehty muutos ei ole ollut kylliksi suuri. Méndez kuvasi avointa tiedettä erilaisten sateenvarjojen avulla ja päätyi lopulta monitoimityökaluun, jonka eri osia täytyy käyttää avoimuuden saavuttamiseksi. Méndez yhdisti Unescon avoimen tieteen suositukset omaan esitykseensä luontevasti ja erityisesti nousi esiin kirjastojen haasteet alati muuttuvassa ympäristössä, jossa kirjastolaisten tulee auttaa tutkijoita, vaikka vastauksia ei välttämättä olekaan tarjolla. Muutos ei tapahdu itsestään, vaan tutkijoita täytyy motivoida ja tämä työ on vielä alkuvaiheessa. Viestinä kuulijakunnalle Méndez halusi nostaa esiin kiireellisemmät muutokset: tieteellinen viestintä (julkaisut), tieteellinen arviointi (vaikuttavuuskertoimet) ja tapa antaa tunnustusta (tekijänoikeus). Esimerkkinä muutoksista oli Horizon Europen hakemusten arviointimalli, joka kattaa koko tutkimusprosessin aiemman julkaisujen ja datan sijaan. Méndezin mukaan yhtenä suurimmista pullonkauloista tutkimuskirjastojen kohdalla ovat palkkiot ja kannustimet, jotka ovat yksi osa esityksessä esille tuoduista haasteita:

    1. Esteiden poistaminen ja kannustimien luominen (vaihtoehtoinen / seuraavan sukupolven metriikka, tutkimuksen tinkimättömyys, tekstin ja datan louhinta)
    2. Avoimen tieteen infrastruktuurin kehittäminen (esim. European Open Science Cloud, EOSC)
    3. Avoimen tieteen juurruttaminen yhteiskuntaan (kansalaistiede, julkinen sitouttaminen jne. = tietoyhteistyö yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi)

Erityisesti tutkijoiden motivaattoreina voisi toimia perinteisen rahan ja maineen ohella avoimen tieteen houkuttelevuus, jota voisi lisätä mm. seuraavin keinoin:

    • Tehdään avoin tiede hyvin helpoksi
    • Tarjotaan apua
    • Annetaan tunnustusta
    • Annetaan tutkijoiden nauttia ja uskoa avoimeen tieteeseen

Loppukaneettina Méndez toteaa, että koulutus on paras tapa edistää avointa tiedettä!

Sveitsin armeijan linkkuveitsi kirjastonhoitajille. Veitsi sisältää useita avoimen tieteen työkaluja: avoin laitteisto, avoin hallinto, avoin pääsy, avoin yritys, avoin pilvi, avoin sisältö, avoin data, avoin tutkimus, avoin tieto, avoin koulutus, avoin terveys, avoin innovaatio, avoin musiikki, avoin tila ja avoimet standardit.
Sveitsin armeijan linkkuveitsi kirjastonhoitajille.

Taitojen kehittämistä, lehtiarkistoja  ja wikialustoja

Elisa Rodenburg, Vrije Universiteit Amsterdam, esitteli Data Horror -pakohuonepeliä avoimen tieteen taitojen opetuksessa. Aluksi Rodenburg kävi läpi hiukan pelillistämisen teoriaa opetuksessa ja sen jälkeen itse käytännön toteutusta Zoom-sovelluksella. Anne Calvert Barnhart, University of West Georgia, kertoi siirtymisestä etäopetukseen ja opetuskokonaisuuden rakentamisesta sekä pikaisesta palveluiden muutoksesta pandemian vuoksi. He olivat käyttäneet hyödyksi opiskelijatestaajia ja osaamistavoitteita oli aluksi kirjoitettu kirjastonäkökulmasta, joten niitä oli tarpeen muotoilla siten, että puhutaan yhteistä kieltä tiedekuntien kanssa. Rebecca Bryant, OCLC, esitteli sosiaalisen yhteentoimivuuden kehittämistä LIBERin ja OCLC:n yhteistyönä. Taustalla oli LIBERin avoimen tieteen tiekartta ja sen pohjalta toteutetut työpajat ja haastattelut. Lopuksi Irena Vipavc Brvar, Slovenian Social Science Data Archives, esitteli Research Data Alliance Slovenian Noden palveluita ja 23 tapaa, kuinka kirjastoammattilaiset voivat tukea tutkimusdatan hallintaa.

RetroNews-tietoiskussa kerrottiin Ranskan kansalliskirjaston digitaalisesta lehtiarkistosta, joka sisältää yli 1 500 ranskalaista sanoma- ja aikauslehteä vuosilta 1631-1950. RetroNews tarjoaa arkistoaineiston tutkimiseen laajat hakuominaisuudet mahdollistaen mm. tiedonlouhinnan.

Päivän päätteeksi oli tarjolla paneelikeskustelu Wikidatan hyödyntämisestä. Aluksi esiteltiin keskeisiä palveluita: Wikipedia, Wikidata.org, Wikimedia Commons, MediaWiki ja Wikibase. Esityksissä tuotiin esille, millaisilla palvelukokonaisuuksilla uusia palveluita oli toteutettu ja mitä hyötyjä Wikidatan käyttöönotolla organisaatioissa on ollut.

Päivä 3

Avoimen julkaisemisen esteet

Viimeisenä konferenssipäivänä Massimo Köster esitteli sessiossa “Rocky Road opportunities & challenges in open publishing” mielenkiintoisia tutkimustuloksiaan avoimen julkaisemisen haasteista käyttäytymistieteen näkökulmasta. Kösterin mukaan suuret muutokset vaativat käyttäytymisen ja toimintakulttuurin muutosta. Hän esitti neljä havainnoimaansa käyttäytymisen haastetta avoimen julkaisemisen suhteen:

1. palkitsevuus: useat tieteidenalojen arvostetut lehdet joilla on korkea vaikuttavuuskerroin eivät ole avoimia, mutta tieteen palkitsevuus on usein sidoksissa esimerkiksi bibliometrisiin mittareihin
2. tieteen saavuttamattomuuden vaikutuksen aliarviointi tai ymmärtämättömyys
3. ei tarpeeksi tietoa avoimen julkaisemisen mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista
4. avoimen julkaisemisen hyötyjen epäily

Avoimen julkaisemisen edistämiseksi on tärkeää ymmärtää mahdolliset ongelmakohdat, jotta niiden ratkaisemiseksi voidaan tehdä tarvittavia muutoksia. Vaikka tehtävää aiheen saralla riittää, on avoin julkaisemisen prosenttiosuus jatkuvassa nousussa.

Posterit

Virtuaaliset posterit olivat esillä hyvissä ajoin ennen konferenssia ja ne esiteltiin myös suullisesti torstai-iltapäivän Q&A-sessiossa. Postereita oli kaikkiaan vain kahdeksan, kaikki esillä pdf-tiedostoina ja osa myös muutaman minuutin videoina, ikään kuin tekijät olisivat posterinäyttelyssä kertomassa niistä. Kaikki posterit ovat nähtävillä Zenodossa.

Suomesta Helsingin yliopiston kirjasto esitteli Open Access Hub -projektiaan, muun muassa sitä, millaisia haasteita Plan S asettaa yliopistolle julkaisijana. Alankomaiden kansalliskirjaston posterin aiheena oli digitaalisten historiallisten kokoelmien rikastaminen muun muassa visualisaatioiden ja meemien avulla. EPFL:n (École Polytechnique Fédérale de Lausanne) kirjaston posterissa aiheena oli kirjastoammattilaisten datalukutaito. INOS-projektin posteri käsitteli kansalaisten sekä korkeakoulujen henkilökunnan ja opiskelijoiden yhteistyön edistämistä avoimen tiedon ja avointen innovaatioiden avualla. Recreating Europe -hankkeen posteri tekijänoikeuslainsäädännön ja avoimuuslinjausten vaikutuksia arkisto-, kirjasto- ja museoalojen digitointikäytäntöihin. Uppsalan yliopiston kirjaston posterissa evaluoitiin julkaisusopimuksia ja Tanskan kuninkaallisen kirjaston posteriaiheena olivat avoimen datan mahdollisuudet. SSHOC:n ( Social Sciences and Humanities Open Cloud) posterin otsikko oli vapaasti kääntäen “Toiveena parviasiantuntijuus – SSH Open Marketplace ja LIBER”. 

Vaikka kaipaamme oikeiden ihmisten tapaamista todellisissa paikoissa, on myönnettävä, että virtuaalisiin konferensseihin on helppo osallistua ja ne ovat edullisia ja yhtä lailla ajatuksia herättäviä kuin perinteiset konferenssit.

 

 

Konferenssin logo. Conference logo.

The 50th LIBER Conference was held free online from 23 to 25 June 2021, co-hosted by LIBER (Ligue des Bibliothèques Européennes de Recherche — Association of European Research Libraries) and the University of Belgrade Library. Most of us participated only on 23 and 24 June as Midsummer Eve is a public holiday in Finland.

The programme consisted of many different types of plenary and parallel sessions. The opening session was moderated by Astrid Verheusen (Executive Director, LIBER). The conference was opened by Danijela Vanusic (Assistant Minister for Cultural Heritage and Digitization, Ministry of Culture and Media, Republic of Serbia). The speakers of the session were Julien Roche (University of Lille, Director of the libraries and learning centre) and the President of LIBER Jeannette Frey (Director of the Bibliothèque Cantonale et Universitaire, BCU). The opening session also included former LIBER presidents’ video greeting.

Day 1 – Highlights

The first keynote speaker pondered the future of digital libraries (Toma Tasovac – Digital Libraries: The Next Frontier), mirroring the classic notion of the library to current developments, where traditional text and image no longer form a static entity but an interactive method. The presentation looked at digital libraries as a set of tools and features used to locate, retrieve and exploit text resources – in particular, what the exploitation of text resources means from the perspective of digital humanities. Digital libraries have the potential to produce services that can be combined with other services or to produce entirely new dynamic content by enriching information. Digital scholarly work takes place outside the library and digital research outputs are more than just journal articles or scientific monographs. Permanent identifiers alone may no longer be enough to refer to dynamic entities or these identifiers need to evolve into a more fine-grained.

Working with Software & Data (Session #3)

In three presentations, the Working with Software & Data session focused on outlining the opportunities for researchers and libraries to use FAIR and open data. Barbara McGillivray, Nicolas Larrousse and Daan Broeder discussed the role that data citations and data publication could play in synergies between researchers and libraries on the one hand, and in shaping new ways of researching the social sciences and humanities on the other. They also discussed how libraries could make data and data publications readily available, how library staff could act as educators for students and researchers on best practices, and how data collections could best be curated to meet the needs of the social sciences and humanities.

In the second presentation of the session, Katie Wilson presented Curtin Open Knowledge Initiative (COKI), a project that explores and shares publicly available information, analysis, insights, and software code to increase understanding of institutional research performance and progress toward open knowledge institutions. In addition to the presentation of the project, it was specifically discussed how cooperation with libraries can improve the institutional understanding of open research production, performance, and options for implementing open knowledge institutions.

In the third presentation, Neil Philippe Chue Hong discussed recognizing the importance of software and how libraries could help researchers in embracing software references. The idea was how research libraries could collaborate with in-house software production and computing research teams to provide broader support for open research, FAIR research, reproducibility, and software survival.

Open Access: a Case for Diversity and Inclusion (session #4)

In the parallel session “Open Access: a Case for Diversity and Inclusion” Henk van den Hoogen (program manager RDM support, University Library Maastricht) and Timon Oefelein (Senior Manager Strategic Partnerships, Springer Nature) presented the results of the Open Science initiative by the Association of Universities in the Netherlands (VSNU), Springer Nature and some academic libraries in the Netherlands. Their presentation “Societal impact and open research: results of a joint partner investigation” provided the background, the rationale and the objectives of the initiative, and summarised its key results. Open access does indeed affect the use of publications and access to them, particularly benefiting, obviously, non-academics who do not have access to journals subscribed by universities and other subscribers. The initiative has created a Best practice societal impact toolkit. While academic impact is most important for researchers the need support regarding the societal impact of their work. Presenters stated that researchers should be rewarded for open publication. They said that younger researchers see societal impact as their moral duty. Various altmetric indicators and networking services support this duty as they help getting noticed outside the academy.

Jos Westerbeke and Peter Gietz talked about Federated Identity Management (FIM4L; one of LIBER’s working groups). Librarians have highlighted authorization with services and its potential threat to the freedom of research. The library has been seen as a trusted place and the assumption is that the library provides a private place even online and the library should also protect its patrons. Underlying the concern is that publishers have given up IP-based authentication services and want to take advantage of single sign-on or other sign-in methods in order to provide additional services. Elisa Herrmann, Stefanie Paß and Jana Rumler (Museum für Naturkunde Berlin) spoke about the implementation and promotion of openness in a small organization and how to create structures that help small libraries to promote open science. The challenge was the technical issues, human and financial resources, and commitment of management. Various digital platforms for producing and sharing information emerged as best practices.

Dynamic Digital Collections (session #1)

A parallel session “Dynamic Digital Collections” centred on digital library collections from the perspective of three different research libraries.

Liisa Maria Näpärä of the National Library of Finland told about the Digital Open Memory (DOM) project. The project aims to strengthen researchers’ knowledge of the content of digital collections and their copyrights, and the ability of the National Library to provide collections and support to researchers. Based on data-driven research services and user-driven information collection, the DOM project serves to redefine the role of the National Library in the national research field and develops communication and collaboration between researchers and libraries.

Constance Rinaldo and Jane Smith, from the Natural History Museum in London, told about the Biodiversity Heritage Library (BHL), a virtual library that has been operating online since its founding in 2007. The covid pandemic highlighted the strengths enabled by the virtual library, such as virtual collaboration and opening up science. It also highlighted, however, a need to identify collection gaps and develop technical improvements to address inequalities for content access.

Bruno Forment recounted the transformation of the Ton Koopman collection of the Orpheus Institute in Ghent, Belgium, into open, digital library. The collection contains nearly 5,000 early printed editions and 400 manuscripts between 1486 and the early 1900s, in addition to well over 11,000 modern books and scores. Forment descripted the steps that have been taken in the past one and a half years to transform Koopman’s private collection into a (semi-)public research library to serve the artistic research of music.

Interest attracting diamond open access

Diamond open access publishing model which has been around for quite sometime already but only lately it has been discussed more widely in academic community.

In session “Powering sustainable open publishing platform” Vanessa Proudman, SPARC Europe, presented the results of “The Diamond Open Access Study”, a wide international research about diamond open access journals. Read more about the results from here. Natalia Grygierczyk from Radboud University and Rebecca Wojturska from Edinburgh University
presented their universities’ soon to be launched diamond open access solutions.

Day 2 – Highlights

In her funnily titled presentation “Open knowledge?… darling, we need to talk (again)!”, Professor Eva Méndez, one of the keynote speakers, examined the challenges of libraries and what is expected of them in creating open knowledge institutions, i.e. moving from open science forward towards a shared knowledge research system by 2030. The debate about the change to research ecosystem for open has begun again. The same thing happened with the transition to open science. In this situation, it means that the change made in the first phase has not been wide enough. Méndez described open science with the help of various umbrellas and ended up with a multifunctional tool, the different parts of which must be used to achieve openness. Méndez naturally combined the UNESCO’s open science recommendations with his own presentation, and in particular the challenges of libraries in an ever-changing environment where librarians need to help researchers although answers may not be available yet. Change does not happen by itself, but researchers need to be motivated and this work is still in its infancy. In a message to the audience, Méndez wanted to highlight the more urgent changes: scientific communication (publications), scientific evaluation (impact factors) and the way credit is given (copyright). An example of the changes was Horizon Europe’s application evaluation model, which covers the entire research process instead of previous publications and data. According to Méndez, one of the biggest bottlenecks for research libraries are fees and incentives, which are one part of the challenges highlighted in the presentation:

    1. Removing barriers and creating incentives (alternative/ next-generation metric, the intransigence of research, text extraction, data mining)
    2. Development of open science infrastructure (e.g. European Open Science Cloud, EOSC)
    3. Instilling open science in society (civic science, public engagement, etc. = knowledge cooperation to address societal challenges)

In particular, researchers could serve as motivators, along with traditional money and fame, the attractiveness of open science, which could be increased by means such as:

    1. Making open science very easy
    2. Offered help
    3. Recognition
    4. Let scientists enjoy and believe in open science

In conclusion, Méndez states that education is the best way to promote open science!

Swiss knife as a take away for librarians. The knife includes several tools for open science: open hardware, open government, open access, open business, open cloud, open content, open data, open research, open knowledge, open education, open health, open innovation, open music, open space, and open standards.
Swiss knife as a take away for librarians.

Building skills, press archives, and Wiki platforms

Elisa Rodenburg, Vrije Universiteit Amsterdam, presented the Data Horror escape room game in teaching open science skills. Initially, Rodenburg told something about game-based learning and then a practical implementation with the Zoom application. Anne Calvert Barnhart, of the University of West Georgia, spoke about the transition to remote teaching and the construction of the curriculum, as well as the rapid change in services due to the pandemic. They had taken advantage of student testers and the learning outcomes had initially been written from a library perspective, so it was necessary to formulate them in such a way as to speak a common language with the faculties. Rebecca Bryant, OCLC, presented the development of social interoperability as a collaboration between LIBER and OCLC. The background was LIBER’s open science roadmap, the workshops and interviews conducted on its basis. Finally, Irena Vipavc Brvar, Slovenian Social Science Data Archives, presented the services of the Research Data Alliance Slovenian Node and 23 issues of how librarians can support research data management.

A database demonstration told about RetroNews, the Press Archive of Bibliothèque nationale de France (BnF) that provides access to over 1,500 French newspapers, journals and magazines published between 1631-1950. It provides advanced features and search tools i.e. for data mining to search through the archival content.

At the end of the day, there was a panel discussion on the exploits of Wikidata. Initially, key services were introduced: Wikipedia, Wikidata.org, Wikimedia Commons, MediaWiki, and Wikibase. The presentations highlighted the types of services that the new services had been implemented and highlighted the benefits of implementing Wikidata in organisations.

Day 3

Challenges in open access publishing

On the last conference day, in the session “Rocky Road opportunities & challenges in open publishing”, Massimo Koster presented interesting results of his study about open access publishing challenges from the viewpoint of behavioral science. Although there is still a lot of work to do in the field of open access, it is emerging annually.

Posters

The virtual posters were on display well before the conference and were also presented orally at Thursday afternoon’s Q&A session. There were only eight posters in all, available as pdfs and some also as videos, to kind of imitate the presenters talking them about them in a poster session. All posters are on view at Zenodo.

Helsinki University Library presented the results, challenges and plans of their Open Access Hub Project. The poster of the National Library of the Netherlands was about enriching accessibility of digital heritage collections. EPFL (École Polytechnique Fédérale de Lausanne) prepared a grid to assess the perception of needs and skills related to data literacy among librarians. The poster of the INOS proejct was titled Encouraging collaboration between citizens, higher education and library staff and students through open knowledge and open innovation activities. Recreating Europe’s poster was about the impact of copyright law and ppen policies to digitisation practices in the GLAM Sector. Uppsala University Library evaluated transformative agreements and Royal Danish Library explored open data possibilities. The poster by SSHOC (Social Sciences and Humanities Open Cloud) requested crowd expertise and was about the SSH Open Marketplace and LIBER.

While we miss meeting real people in real places, we agree that virtual conferences are affordable, easy to attend and equally thought-provoking as traditional conferences.

 

Marja Kuittinen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | Senior Information Specialist
Katri Rintamäki, palvelupäällikkö | Head of Services
Tomi Rosti, tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services

Heta Mikkonen, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and Publishing Services