Suomi100: Suomen Taide | Arts in Finland

(Please, scroll down to read in English.)

Mieti hetki suomalaista taidetta. Kuuletko musiikkia? Nouseeko mieleesi kohtaus elokuvasta? Näetkö mielessäsi jonkin maalauksen? Ulkona arasti vihertävä maisema saa päässäni pyörimään J. Karjalaisen laulun Villejä lupiineja. Kun ajattelen suomalaista elokuvaa, näen mielessäni kohtauksen Markku Pölösen Kivenpyörittäjän kylästä: hieman maistissa oleva, jo elämää nähnyt Jalmari neuvottelee sumuisella pellolla Kuoleman kanssa. Ensimmäinen mieleeni nouseva suomalainen maalaus on puolestaan Hugo Simbergin arvoituksellinen Haavoittunut enkeli vuodelta 1903:

Kuva: https://www.flickr.com/photos/finnishnationalgallery/29568380521/in/album-72157672674447902/

Teokseen, sen symboliikkaan ja tarinaan voi tutustua (vaikkapa kuuntelemalla!)  avoimessa Kansallisgallerian verkkokokoelmat-palvelussa. Sivustolla on kattavasti esitelty suomalaista maalaustaidetta mm. Ateneumin ja Kiasman kokoelmista.

Suomen Kulttuurirahaston vuonna 2013 teettämän kyselytutkimuksen mukaan taiteen tärkeimpänä tehtävänä pidetään viihdytyksen ja lohdun tuomista arkeen. Tämä väite on helppo allekirjoittaa. Onko sinulla jokin suomalainen lempikappale, joka saa liikuttumaan kyyneliin asti? Tai kirja, joka viihdyttää takuuvarmasti lukukerta toisensa jälkeen?

Yllä mainitun kyselytutkimuksen tulos nostaa Suomen tunnetuimmiksi taiteilijoiksi Jean Sibeliuksen, Tove Janssonin, Väinö Linnan ja hieman yllättäen Juice Leskisen. Millainen sinun listasi olisi?

Suomen kulttuurirahaston sivulta pääsee käsiksi itse tutkimusraportin lisäksi myös tutkimusaineistoon. Tutkimusaineistotaulukosta on mielenkiintoista tarkastella vastauksia vaikkapa seuraavanlaatuisiin kysymyksiin ja väittämiin: ”On tärkeää, että suomalaisilla on asuinpaikasta riippumatta mahdollisuus harrastaa taidetta”, ”Eliitin tulisi itse maksaa taide josta se pitää” ja ”Oletko käynyt museossa / elokuvissa / konsertissa viimeisen 6 kuukauden aikana?”. Tutkimusaineisto on arkistoitu Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon, joka luovuttaa aineistoja edelleen tieteelliseen tutkimus- ja opetuskäyttöön. Avointa tiedettä ja tutkimusta suomalaisen taiteen käytöstä ja merkityksestä parhaimmillaan!

Suomen taide-kirjanäyttely on esillä Joensuun ja Kuopion kampuskirjastoissa kesäkuun ajan.

Finland 100 jubilee is present in our library throughout the year. Every month, we put out a new book exhibition related in some way to Finland or Finnish culture. In June the topic is Arts in Finland. Take a virtual tour in Finnish National Gallery´s Art Collection-service!

Riitta Holopainen
Tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services

Share

Suomi100: Eläimet Suomessa | Animals in Finland

(Please, scroll down to read in English.)

Useimmat ovat varmasti tietoisia siitä, että kansalliseläimemme on karhu. Samoin kansallislintumme on itsestään selvä: laulujoutsen.
Karhukirjallisuutta on kirjastossamme monipuolisesti: on ekologista ja biologista näkökulmaa, kansanperinnettä, uskontoa, metsästystä ja luonnonkuvausta. Helposti löytyy reilut 70 karhukirjaa.
Laulujoutsenia käsittelevää kirjallisuuta puolestaan on yllättävänkin vähän, vain kymmenkunta kirjaa tarttuu kiinni pikaiseen hakuun. Kirjojen näkökulma on enimmäkseen yleistajuinen.

 

Entäpä kansalliskalamme ahven? Noin kolmekymmentä ahvenkirjaa on tarjolla UEFin kokoelmissa. Näistä yli puolet on opinnäytteitä.

 

 

Kuinka moni tietää kansallishyönteisemme? Äkkiseltään tulisi mieleeni, että sen kuuluisi olla ”itikka”, joka on kaikille tuttu ja seuranamme tiiviisti joka ikinen kesä. Oikea vastaus on kuitenkin seitsenpistepirkko, joka on Suomen yleisin leppäkerttulaji.

Seitsenpistepirkosta ei löydy yhtään omaa kirjaa ja leppäkertuistakin vain lapsille suunnattuja teoksia. Mistä löytyisi biologi, joka korjaisi tämän selvän puutteen!

Lähde: archive.is – Suomen kansalliset luontotunnukset
Kuvat: Pixabay

Suomenpystykorva, suomenhevonen, suomenkarja, suomenlammas, suomenvuohi, suomalainen maatiaiskana. Tärkeimmistä kotieläimistä on Suomen kylmiin oloihin sopeutunut oma kantansa. Olojen kohentuessa moni alkuperäisrotu on jäänyt sinnittelemään tuottoisampien rotujen varjoon. Maatiaissika on jopa ehtinyt kadota jo kokonaan. UEF-Finnasta löytyy tietopaketti ja keittokirja, jonka motto kuulostaa hieman hurjalta: ”Syömällä maatiaisia pelastat ne!”

Eläin-teemaan liittyvä kirjanäyttely on esillä Joensuun kampuskirjastossa 28.4-13.5, Kuopiossa hieman pidempään.

Toukokuu on myös linnunlaulun parasta aikaa. Testaa taitosi lintukaraokessa, jonka tarjoaa Suomen Luonto –lehti.
Aloittelijoille: helmipöllö (Aegolius funereus)
Edistyneille: peippo (Fringilla coelebs)
Ammattilaisille: mustarastas (Turdus merula)
Duoille: talitiainen ja harakka (Parus major and Pica pica)
Bassoille: kaulushaikara (Botaurus stellaris)

Finland 100 jubilee is present in our library throughout the year. Every month, we put out a new book exhibition related in some way to Finland or Finnish culture. In May the topic is Animals in Finland.

The pictures in this post are about Finnish national fauna: bear (animal), swan (bird), perch (fish) and seven-spot ladybird (insect).

The links above lead to bird karaoke by Suomen luonto -magazine. Everyone can try, despite the native language. Have fun!

Laura Parikka
tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Share

SUOMI100: Terveenä läpi elämän / Live long, live healthy – ”Ääni honisee, vasen korva ropisee”

Suomen 100-vuotisjuhla näkyy kirjastossamme läpi koko vuoden. Kuopion kampuskirjastossa on esillä 21.2. – 24.2.2017 kirjanäyttely pitkän iän salaisuuksista. Näyttely liittyy Itä-Suomen yliopiston Studia Generalia –luentosarjaan, jonka  aloittaa 22.2.2017 Kuopiossa terveystieteiden tiedekunnan koordinoima tapahtuma ”Haluan elää terveenä 100-vuotiaaksi Suomessa”.

Sanotaan, että nauru pidentää ikää. Voit kokeilla vaikka potilaskertomuksista löytyneitä lipsahduksia:

”Vannotaan nyt olemaan kuulolaitetta käyttämättä aivan tarpeellisissa tilanteissa.”

”Oikean korvan käyttö ei ole vasemmalla puolella suositeltavaa.”

”Liikkuu vasemmalla kädellä spontaanisti.”

”Varoitellaan hieman raskaammasta työnteosta, lähinnä kuokkiminen, sukeltaminen päälaelleen etc. olisi syytä jättää laskuista pois. (Potilaan ammatti on opettaja.)”

”Varpaat kainalossa kevyttä rotaatioliikettä.”

”Tulosyy: Tukieläinongelmat.”

”Viime yönä muutaman tunnin kestänyt jakso, joista ei muista mitään.”

”Toisinaan ei pysty samanaikaisesti ajamaan autoa ja pesemään ikkunoita.”

”Kaikessa huokailussaan potilas tekee sympaattisen vaikutelman.”

Lähde: Parantunut hoidosta huolimatta: päättömiä potilaskertomuksia, Mervi Marttila, 2005

Finland 100 jubilee is present in our library throughout the year. Now there is a book exhibition on the Kuopio Campus Library related to the University of Eastern Finland’s Studia Generalia event.

Teksti/text:
Tarja Turunen

Tietoasiantuntija / Information Specialist
Anu Eskelinen
Tietoasiantuntija / Information Specialist

Kuva/picture: Tarja Turunen

Share