Eurooppa-foorumi 2023 | Europe Forum 2023

(Please, scroll down to read a brief summary in English.)

Eurooppa-foorumi järjestettiin Turussa jo kuudetta kertaa 30.8.–1.9. Puhujina oli tuttuun tapaan maamme johtavia politikkoja, asiantuntijoita ja virkamiehiä. Foorumi on vakiinnuttanut paikkansa Suomen poliittisen syksyn avauksena, ja sinne hakeutuu säännöllisesti poliitikkojen, virkamiesten ja tutkijoiden kärkipää. Mukana olivat esimerkiksi melkein kaikki tulevat presidenttiehdokkaat. Käsitys presidenttiehdokkaista tarkentui kuuntelemalla heidän pohdintojaan ja jo tästä syystä kannattaa vilkaista tallenteita Eurooppa-foorumista.

Tänä vuonna Itä-Suomen yliopiston kirjastosta edustusta oli peräti kahden silmäparin verran, sillä tietoasiantuntija Tapani Toivanen osallistui tapahtumaan etäyhteydellä ja tietoasiantuntija Marika Mahlavuori Turussa paikan päällä. Tälläkin kertaa tapahtumaa oli tarjolla kolmella eri foorumilla Turun akatemian ja konservatorion tiloissa sekä lisäksi kauppatorilla Speakers’ Corner. Tästä johtuen edustajia olisi voinut olla vaikka kolme ja nämä huomiomme ovat vain valikoimia koko tarjonnasta. Turussa oli edustajia kaikista Suomen EU-tallekirjastoista ja keskiviikkoiltapäivä meni nopeasti asiapitoisen oman ohjelman parissa.

Kolme kirjastolaista Eurooppa-foorumi standin vieressä. | Three librarians next to the Europe Forum stand.
Vasemmalta oikealle: Kirjastoväkeä Eduskunnasta, Itä-Suomen yliopistosta ja Turun yliopistosta. | From left to right: Library people from Finnish Parliament, University of Eastern Finland and University of Turku.

Aikaisempien vuosien tapaan eri tilaisuudet ilmestyvät myöhemmin Eurooppa-foorumin sivuille ja YouTubeen yksittäisinä videotiedostoina. Vielä tätä kirjoitettaessa kunkin päivän koko ohjelma löytyy kolmena erillisenä yhtenäisenä videosyötteenä esitysareenoittain (Sigyn, Crichton, Köysiteatteri), ja olemme ilmoittaneet kunkin tilaisuuden alkamisajan kyseisessä videotiedostoissa.

Keskiviikkona 30.8. Foorumin avauksessa (Sigyn kohdasta 3:35) kulttuuri- ja tiedeministeri Sari Multala korosti korkeakoulujen merkitystä tulevaisuuden kehittämisessä. Horisontti Eurooppa –puiteohjelman mukaisesti tavoitellaan tutkimus- ja kehitystyöhön satsauksia aina neljään prosenttiin saakka bruttokansantuotteesta. Ulkomailta investointeina saatava tutkimusrahoitus pyritään kaksinkertaistamaan nykyisestä. Ministerin puheenvuoroa seuranneessa ajankohtaiskeskustelussa esitettiin, että Suomen pitäisi keskittyä tiettyihin kärkihankkeisiin eikä yrittää tutkia kaikkea mahdollista. Kansainväliset tiedesuhteet eivät tietenkään rajoitu vain EU:n sisälle, mutta maailmanpoliittinen tilanne pakosti luo blokkeja tiedemaailmaankin.

Keskustelussa Mikä merkitys EU-yhteistyöllä on kunnille ja alueille? – esimerkkejä Turusta ja Varsinais-Suomesta (Sigyn kohdasta 1:02:27) kerrottiin Turun ja Varsinais-Suomen Brysselissä 25 vuotta vaikuttaneen toimiston tuloksista. Viime vuonna alueen hankkeisiin saatiin tukea reilut 38 miljoonaa euroa, suurin osa tästä EU:n erillisohjelmista. Vuodesta 2016 lähtien esimerkiksi yksin Turun kaupunki on saanut yhteensä noin 40 miljoonaa euroa. 80 prosenttia Varsinais-Suomen alueen saamasta rahoituksesta menee yliopistojen ja yritysten hankkeisiin.

EU:n Itämeri-strategia Ukrainan tukena –tilaisuudessa (Crichton kohdasta 2:15:20) kerrottiin, miten EU:n makroaluestrategioita voidaan hyödyntää Ukrainan tukemisessa. Itse asiassa Ukrainan eräs kolkka sijaitsee jopa Itämeren valuma-alueella, mutta käytännössä tietysti ennen pitkää täytyy perustaa oma makroaluestrategia tähän tarkoitukseen.

Meitä yliopistolaisia kiinnostanee erityisesti Eurooppalaiset huippuyliopistot ja -allianssit: Uusien rajojen ylittäminen yhdessä Pohjois-Amerikan kanssa –keskustelu (Sigyn kohdasta 4:02:57). Suomalaiset korkeakoulut ovat mukana jo 19 allianssissa. Itä-Suomen yliopiston allianssihan on nimeltään YUFE 2030 (Young Universities for the Future of Europe Alliance). Alliansseja on tällä hetkellä 44 , ja vuoteen 2024 mennessä niitä pitäisi olla jo 60. Mutta tämänkin jälkeen monet eurooppalaiset yliopistot tulevat vielä jäämään allianssien ulkopuolelle. Toiveena on, että allianssit alkaisivat houkutella myös USA:n huippuyliopistoja yhteistyöhön. Fulbright-vaihto-ohjelma tulee tässäkin näyttelemään tärkeää osaa.

From farm to fork: A change of the food systems is necessary but how to ensure food security and fair play for farmers as well –paneelissa (Sigyn kohdasta 5:10:51) kommentoitiin kitkerästi komission taannoisia suunnitelmia rajoittaa Suomen metsänkäyttöä merkittävästi. Maatalouskomissaari Janusz Wojciechowski ei sinänsä halunnut kommentoida toisen komissaarin vastuulla ollutta asiaa, mutta totesi että asia on jo edennyt pois komissiolta kolmikantaneuvotteluihin. Keskustelussa todettiin, että maatilakato ei koske ainoastaan Suomea. Viimeisen vuosikymmenen aikana eurooppalaisten maatilojen määrä on vähentynyt 12 miljoonasta 9 miljoonaan. Maailmanpoliittinen tilanne on korostanut ruokaturvallisuuden merkitystä. Ukrainaa pyritään tukemaan ennen kaikkea viljakuljetuksissa EU:n ulkopuolelle, koska monet Euroopan maat pelkäävät oman viljatuotantonsa kannattavuutta halvemman ukrainalaisen viljan rinnalla.

Eurooppalaisten teknologiayritysten kilpailukyky: Visio vuodelle 2030 –paneelissa (Sigyn 7:02:20) todettiin, että nykyinen komissio on toimikaudellaan aikaansaanut suoranaisen säätelytsunamin. On ollut pelkoja siitä, että tämä haittaa eurooppalaisten teknologiayritysten kilpailukykyä muuhun maailmaan verrattuna. Päivän lopuksi Politiikkaa politiikan ulkopuolella – euroamerikkalaisia nykyvirtauksia –keskustelussa (Crichton kohdasta 6:15:12 kohdasta pohdittiin sitä, kuinka politiikan teko on siirtynyt populaarikulttuurin ja verkkopalveluiden alustoille. Esimerkiksi identiteettipolitiikka ja “julkkispolitiikka” ovat alkaneet muovata poliittista kulttuuria.

Torstain 31.8. päivän avauksessa Suomi, EU & vihreä siirtymä – mihin olemme menossa? (Sigyn kohdasta 12:55) Keynote-puheenvuoron piti kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava EU-komissaarimme Jutta Urpilainen. Hän jakoi puheensa kolmeen osa-alueeseen eli 1) EU:n kehitys arvoyhteisönä, 2) talous ja 3) turvallisuus. Perinteiset länsimaiset arvot ja ihmiskäsitys eivät olekaan enää itsestäänselvyyksiä. Niitä haastamaan on ilmestynyt autoritaarisuutta ja pyrkimyksiä rajoittaa oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja lehdistön vapautta. Tällaista kehitystä on ollut jopa eräissä jäsenmaissa, muusta maailmasta puhumattakaan. Vaihtoehtoina ovat joko kansainvälinen yhteistyö ja toimintakykyinen EU, tai sitten käpertyminen sisäänpäin. Jälkimmäinen vaihtoehto ei ole oikeasti realistinen.

Jutta Urpilainen pitämässä puhettaan. | Jutta Urpilainen giving her speech.
Jutta Urpilainen osallistui useampaan sessioon Eurooppa-foorumissa. | Jutta Urpilainen participated in several sessions at the European Forum.

Talouden suhteen hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä tulee tuottamaan EU:lle etulyöntiaseman. Keskeinen uusi tavoite on strateginen autonomia meille elintärkeillä aloilla. Global Gateway –strategialla tuetaan EU:n ulkopuolisten kumppanuusmaiden haasteita. Turvallisuuden suhteen Venäjän hyökkäys Ukrainaan tuomittiin jyrkästi EU:n taholta ja Ukrainaa on tuettu jo yli 50 miljardilla eurolla. EU ja Nato tulevat tiivistämään yhteistyötään.

Lopuksi komissaari Urpilainen ehdotti vielä, että uusi hallitus kutsuisi koolle kansallisen EU-tahtotilaseminaarin. Siinä yli puoluerajojen sovittaisiin omat kansalliset prioriteettimme ja kärkiteemamme ensi vuoden loppupuolella aloittavan uuden komission toimikautta ajatellen.

Seuranneissa puheenvuoroissa ja keskusteluissa kävi muun muassa ilmi, että USA:n ajatushautomoiden teollisuuspolitiikkapapereissa Eurooppaa ei edes mainita minkäänlaisena merkittävänä teollisuusmahtina. Valitettavan usein Euroopassa keksityt uudet innovaatiot kaupallistetaan muualla maailmassa.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka kahtiajaon / uuden kylmän sodan maailmassa -keskustelu (Köysiteatteri kohdassa 17:30) olivat läsnä muun muassa Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn ja kansanedustaja Pekka Haavisto. Asiantuntevan kokonaissetin puheenaiheista jäi erityisesti mieleen Haaviston havainto Euroopan unionin terästäytymisestä, joka ilmenee esimerkiksi aseellisen tuen antamisena Ukrainalle. Haavisto toi esille myös Suomen vahvan tieto-osaamisen Venäjästä, myös tutkimuksellisesti. Rehnin mukaan Euroopan unioni on tärkeä arvoyhteisö ja sen turvallisuusjärjestys on muotoutumassa uudenlaiseksi. Hän tähdensi, että ero Euroopan unionista olisi ainoastaan huono ratkaisu Suomelle. Yhdysvaltojen tuleva presidentinvaalien lopputulos pohditutti puhujia erityisesti Naton kannalta.

Eurooppa-foorumin sinisen kodikkaalla lavalla puitiin politiikkaa neljän puhujan toimesta. | Politics was discussed by four speakers on the blue and cozy stage of the Europe Forum.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa puimassa muun muassa Pekka Haavisto, Olli Rehn ja Turun yliopiston kansainvälisen liiketoiminnan professori Kari Liuhto. Keskustelun moderaattorina oli emeritus professori Paavo Okko. | Pekka Haavisto, Olli Rehn and Professor of International Business at the University of Turku Kari Liuhto spoke about foreign and security policy. The discussion was moderated by professor emeritus Paavo Okko.

Euroopan menestymisen rakennuspalikat -sessiossa (Crichton kohdassa 18:42) oli keskustelemassa jälleen muiden muassa Jutta Urpilainen. Keskustelussa pohdittiin sitä, miten tulevalla parlamenttikaudella rakennetaan kestävää taloutta, parannetaan kilpailukykyä ja luodaan hyviä työpaikkoja. Urpilainen näkee Euroopan unionissa vihreän siirtymän kasvuohjelmana, jossa ekologisesti ja taloudellisesti kestävä tulevaisuus halutaan yhdistää. Keskustelussa vilahti myös idea siitä, että vihreän siirtymä voisi olla sosiaalinen ohjelma. Polarisaation kasvu herätti myös huolta keskustelussa. Urpilainen näkee Euroopan unionin mahdollisuutena etsiä yhdistäviä tekijöitä.

Päivän seuraavana kuuntelukohteena oli muun muassa Suomen pankin entisen pääjohtajan tähdittämä Erkki Liikasen Suomen Pankin Esko Antola -luento: Euroopan arvo ja arvot kriisien jakamassa maailmassa (Sigyn kohdassa 2.45:40), joka jatkoi aiemmissa sessioissa sivuttua arvokeskustelua. Syväluotaavan historiaesityksen jälkeen hän käsitteli Euroopan arvoa ja arvoja useasta näkökulmasta. Ukrainan sodan aikana Euroopan unioni on kyennyt tekemään tukipaketteja, joiden läpivienti on vaatinut joko määräenemmistö- tai yksimielisyyspäätökset. Euroopan unioni rakennettiin alun perin arvoyhteisöksi, jonka keskiössä oli rauhan vaaliminen ja taloudellisilla arvoilla oli lähinnä välinearvo sen tukemiseksi.

EU: yhtenäisyyttä etsimässä -paneelissa (Sigyn kohdassa 4.10:10) olivat mukana keskustelemassa komissaari Jutta Urpilainen, Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz sekä professori Alexander Stubb. Paneelin toteutus oli yksi Eurooppa-foorumin parhaista ja tunnelma oli katossa. Niin paikalla olleita ja etänä osallistuvia osallistettiin erinomaisesti kysymyksillä, joiden vastaukset kerättiin päivittyvään pilveen suurelle valkokankaalle. Mitkä ovat EU:n tämän hetken vahvuudet? -kysymyksen vastauksista keskustelijoista puhuttelivat erityisesti yhtenäisyys ja arvot. Stubb näkee Euroopan geopoliittisena toimijana. Tämä ilmenee esimerkiksi siinä, että jopa sodaninstrumentteinakin käytetyt ruoka, informaatio, sanktiot, energia ja valuutan käyttö ovat Euroopan unionin vaikutusvallan piirissä. Urpilainen peräänkuulutti sitä, ovatko kaikki Euroopan unionin maat sitoutuneita unionin arvoihin. Hän myös kannattaa Euroopan unionin päätöksenteon muuttamista yksimielisyyspäätöksenteosta määräenemmistöpäätöksiin. Stubbin loppukevennys ”cha cha chaa!” Urpilaisen ja ohjelman vetäjän toimittaja Baba Lybeckin käärijänvihreistä vaatteista jäi elävästi mieleen.

Yleisö nimesi Euroopan unionin tämänhetkisiksi vahvuuksiksi esimerkiksi yhtenäisyyden ja arvot. | The public named unity and values as the current strengths of the European Union.
Eurooppa-foorumissa pohdittiin Euroopan unionin vahvuuksia. | In the Europe forum, the strengths of the European Union were discussed.

Valta vaihtuu – Näkeekö EU metsän puilta? -paneelissa (Crichton kohdasta 2:48:25) esitettiin biopohjaiset materiaalit yhtenä Suomen tulevaisuuden taloudellisena mahdollisuutena. Mineraalit, strateginen autonomia ja Suomen asema eurooppalaisessa työnjaossa -paneelissa (Köysiteatteri kohdasta 4:41:14) taas pohdittiin EU:n omavaraisuuden lisäämistä kriittisten raaka-aineiden osalta ja Suomen roolia tässä. Innovaatiot ja vihreä siirtymä – Euroopan ja Suomen kasvun avaimet (Sigyn kohdasta 5.10:35) -keskustelusta jäi päällimmäisenä mieleen luvitusasioiden selkiyttämisen tärkeys innovaatioprosessien jouduttamiseksi.

Torstaipäivän loppupuoliskolla oli kaksi nuorten näkökulmaan keskittyvää mielenkiintoista paneelia. Näistä ensimmäisessä Maanosa myllerryksessä – Kuinka saada nuoret luottamaan EU:n tulevaisuuteen? (Köysiteatteri kohdasta 5.41:27) oli keskustelemassa kansanedustaja Li Andersson sekä lukuisia nuoria nousevia nimiä, kuten esimerkiksi europarlamentaarikko Alviina Alametsä. Anderssonin mielestä on ensiarvoisen tärkeää tavoittaa nuoret Euroopan unionia koskevassa viestinnässä. Suomalaisten nuorten äänestysprosentti oli viime eurovaaleissa äärimmäisen pieni (10 % alle 25 vuotiaista). Äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi on tärkeää muun muassa lisätä tietoisuutta Euroopan unionista.

Nuorisonäkökulmaa jatkoi Kenen ehdoilla EU:n tulevaisuus rakennetaan eurovaalien jälkeen? (Köysiteatteri kohdasta 6.43:13) -keskustelu, jossa oli muun muassa kaksi Europarlamentin jäsentä Elsi Katainen ja Henna Virkkunen. Pohdinnat äänestysaktiivisuuden lisäämisestä jatkuivat tässäkin keskustelussa. Alkuvuoden presidentinvaalien toivotaan lisäävän äänestysinnokkuutta, mutta toisaalta spekuloitiin voivatko ne aiheuttaa äänestäjiä passivoivaa vaaliähkyä. Mielenkiintoiseksi jää seurata ensi keväänä millaiseksi näiden vaalien äänestysaktiivisuus kehkeytyy. Esille nousi vaalikeskustelun lisäksi Erasmus+ -opiskelijavaihto, joka on mahdollistanut Eurooppaan tutustumisen monelle nuorelle.

Keskustelussa Euroopan energiamarkkinat – mikä on Euroopan suunta tulevaisuudessa? (Sigyn kohdasta 6:10:45) käsiteltiin Venäjän aloittaman hyökkäyssodan aiheuttamaa energiakriisiä. Se on korostanut tarvetta tarkastella Euroopan energiamarkkinoiden tulevaisuutta menneen talven lisäksi myös pidemmällä aikavälillä. Kaiken kaikkiaan EU:n sähköinfrastruktuuri osoitti olevansa maailman luotettavin kriisin aikanakin, koska missään ei peloista huolimatta jouduttu turvautumaan suunniteltuihin sähkökatkoihin.

Päivän päätteeksi keskusteltiin vielä teemalla Paikallinen sopiminen: myytinmurtajaiset (Sigyn kohdasta 7:11.47) työ- ja elinkeinoministeriön johdatuksella. Pääjohtaja Irene Wennemo (Medlingsinstitutet, Ruotsi) kuvaili sikäläistä järjestelmää, ja sen sovellettavuutta Suomeen pohdittiin.

Perjantain 1.9. ohjelma alkoi pääministeri Petteri Orpon puheella (Sigyn kohdasta 19:30), jossa hän loi kokonaistilannekatsauksen Suomeen. Puheensa alussa Orpo tähdensi, että rasismi ei kuulu Suomeen ja aihepiiristä käytävä avoin keskustelu on tärkeää. Toinen hänen painottamansa asia oli Ukrainalle annettava runsas ja pitkäkestoinen tuki, joka antaa vahvan viestin sekä Venäjälle että Ukrainalle. Euroopan Unionin geopoliittinen tilanne vaikuttaa muuttuvan tulevaisuudessa, kun Itä-Euroopan maista esimerkiksi Ukrainan ja Länsi-Balkanin maiden jäsenyys näyttää olevan entistä ajankohtaisempaa. Orpo toi esille myös huolensa suomalaisten määrän vähenemisestä EU-viroissa. Nyt onkin oivallinen hetki harkita EU-uraa.

Petteri Orpo pitämässä puhettaan. | Petteri Orpo giving his speech.
Petteri Orpon puhe keräsi suuren yleisön saliin. | Petteri Orpo’s speech gathered a large audience in the hall.

Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välinen yhteistyö pohjautuu yhteiseen historiaan ja yhteisten demokraattisiin arvoihin. Vuoden 2022 syksyllä Yhdysvallat ilmoitti vihreän teknologian valtiontuista eli inflaatiota alentavasta IRA-laista. Europan unionin kannalta on toisaalta hyvä, että Yhdysvallat panostaa ilmastonmuutokseen. Toisaalta huolta aiheuttaa se, miten nämä tuet vaikuttavat eurooppalaisiin yrityksiin. Näihin näkökohtiin haettiin vastauksia keskustelussa aiheena Transatlanttiset kauppasuhteet myllerryksessä: haaste vai mahdollisuus pohjoismaisille vientiyrityksille? (Crichton kohdasta 20:40). Keskustelussa kävi ilmi, että Yhdysvaltojen markkinat ovat valtavat suuret ja nyt on hyvä hetki pyrkiä markkinoille. ”The best story wins” pätee yhä yhdysvaltalaisilla markkinoilla loistamisessa.

Eurooppa ja EU murroksessa – Miten Pohjoismaiden pitäisi reagoida muutoksiin? -keskustelu (Sigyn kohdasta 1.21.20) käytiin ruotsiksi, kuten tietysti kaksikielisessä Turussa sopiikin. Tämän tallenteen seuraaminen on hyvää kouluruotsin virkistystä. Keskustelussa todettiin jälleen, että demokratian jatkuva eteneminen kaikkialla ei olekaan itsesäänselvyys, ei edes EU:n sisällä.

Keskustelu Etelä-Suomi Euroopassa – Aluekehitys, tuloksia vai tuhlausta? (Crichton kohdasta 1:20:54) sai itäsuomalaisen korvat hieman punottamaan. Viiden Etelä-Suomen maakunnan edustajat olivat kovasti sitä mieltä, että Itä- ja Pohjois-Suomi ovat taitavalla lobbauksella saaneet kohtuuttoman suuren osan EU:n tukirahoista. Koheesiopolitiikka tuottaa tulosta vain sellaisilla alueilla, joissa rakenteet toimivat. Näitä ei panelistien mukaan ruuhka-Suomen ulkopuolella ole muualla kuin yliopistokaupungeissa. Toisaalta korostettiin sitä, että Itä-Suomen elinvoima on myös turvallisuuspoliittinen kysymys.

Seuraavan EU-komission ohjelmaan vaikuttamisen aika on NYT – menestys löytyy luonnosta ja datasta –keskustelussa (Sigyn kohdasta 3:46:50) pohdittiin mitä muita arvoja puulla on kuin sen suoranainen taloudellinen arvo. Lisäksi kuultiin muun muassa vuonna 2026 voimaan tulevasta akkupassiasetuksesta. Jokainen uusi akku yksilöidään ja sen valmistusta, kuljetusta, käyttöä, kierrätystä ja uudelleenkäyttöä voidaan sen jälkeen avoimesti tarkastella esimerkiksi QR-koodin avulla.

Vihreä siirtymä: jatkaako EU tiennäyttämistä? (Sigyn kohdasta 2.17:45) -keskustelu pidettiin kolmen Euroopan parlamentin jäsenen eli Sirpa Pietikäisen, Elsi Kataisen ja Ville Niinistön sekä Euroopan komission Suomen-edustuston tiedotuspäällikkö Ismo Ulvilan voimin. Kataisen havainnon mukaan vihreän siirtymän vastustamisesta on päästy eroon.

Lisää antia torstaiseen nuorisonäkökulmaan tarjosi perjantaina pidetty keskustelu aiheesta Eurooppalainen yhteistyö korkeakoulutuksessa ja kansainvälisten opiskelijoiden rooli yliopistoyhteisössä (Crichton kohdasta 5.21:22). Laskevat opiskelijavaihtomäärät huolestuttavat ja konkreettisia ratkaisuvaihtoehtoja etsittiin monesta eri näkökulmasta korkeakoulujen rahoitusmalleista ylioppilaskuntien vaikutusmahdollisuuksiin. Korkeakoulujen hallintorakenteiden välistä vuorovaikutusta toivotaan lisättävän, mutta tarvitaan myös matalan kynnyksen tahoja, joista voi kysellä käytännön asioista. Yhtä yksiselitteistä helppoa ratkaisua siis ei löytynyt, vaan monikanavainen vaikuttaminen näyttäisi olevan ratkaisu.

Transatlanttinen Suomi ja eurooppalainen geopolitiikka –tilaisuudessa (Sigyn kohdasta 4:49:00) nostettiin lopultakin kissa pöydälle. Ruotsin tulevan Nato-jäsenyyden osalta todettiin, että “Ruotsin pitää oppia puhumaan natoa”. Maassa ei välttämättä ole vielä kovin suurta yleistä ymmärrystä siitä, mikä Nato on ja miten se toimii.

Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Douglas Hickey totesi, että jossain vaiheessa länsimaiden suhteet Venäjän kanssa vielä rakentuvat uudelleen, mutta tuskin hänen elinaikanaan. Tällä hän luultavasti arveli, että Venäjä on hylkiövaltio vielä ainakin 30-40 vuoden ajan. Kun Hickey oli tulossa Suomeen, häntä neuvottiin kotimaassaan muistamaan vain kolme asiaa: ”Nato, Russia and climate”. Tämä neuvo osoittautui hyvin profeetalliseksi.

Viron suurlähettiläs Sven Sakkov totesi, että jos Venäjä voittaa valloitussotansa, on kolmas maailmansota on lähellä. Se olisi selvä merkki kaikille diktaattoreille, että väkivalta tuottaa tuloksia. Ukrainan suurlähettiläs Olga Dibrova taas ilmoitti, että hänen maansa kannan mukaan Venäjän tekemät sotarikokset on tuomittava, Venäjä on täysin eristettävä muusta maailmasta ja Venäjän valtion ulkopuoliset varat on jäädytettävä sotakorvausten maksamiseksi. Euroopan komission puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosaston pääjohtaja Timo Pesonen kuvasi Putinin kolme perustavanlaatuista virhettä: tämä yliarvioi oman sotilasvoimansa, ei ymmärtänyt ukrainalaisten halukkuutta puolustaa maataan ja aliarvioi lännen yhtenäisyyden. Pesonen muisteli myös, kuinka vielä vähän aikaa sitten Suomelle ja Puolalle naureskeltiin diplomaattipiireissä siitä, että ne edelleen ylläpitivät “vanhanaikaisia ja tarpeettomiksi käyneitä puolustusvoimia”. Tulevaisuudessa kuulemma sodat käytäisiin vain kyberavaruudessa. Mutta nämä kaksi maata muistivat, mitä niiden itäpuolella on.

Seuraava Eurooppa-foorumi järjestetään Turussa 28.–30.8.2024. Tapahtumaan kannattaa ilmoittautua jo siksi, että se on ilmainen. Seuraa Eurooppa-foorumin sivustolta päivittyvää tietoa ensi vuoden tapahtumasta.

Brief summary

Europe Forum at the former Finnish capital Turku is an annual discussion forum about Finland and its role in European politics. All the talks can be found later on YouTube and before that as live streams. Most of the talks were in Finnish, but in they were also interpreted into English.

Tapani Toivanen, tietoasiantuntija | information specialist
Marika Mahlavuori, tietoasiantuntija| information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Tervetuloa tiedonhaun pariin, uudet ja konkarit! | Welcome to information retrieval, both newcomers and old hands!

(Please, scroll down to read in English.)

Olitpa sitten uusi tulokas, vakiintunut kulkija tai vanha konkari, on tavallista, että etsit oppikirjoja, artikkeleita ja muita julkaisuja juuri silloin, kun se itsellesi sopii ja tiedolle on jokin tarve. Usein jo opintojen alussa on osattava erottaa luotettava tieteellinen tieto ja julkaisutapa populaarikulttuurin kerronnasta. Tätä varten tarvitset tiedonhakutaitoja!

Tiedonhakijan oppaassa on paljon sisältöä — miten opasta kannattaa lukea?

Tiedonhakijan oppaassa on runsaasti tiedonhakutaitoja tukevaa materiaalia tiedonhaun aihepiireistä. Laajan tietopaketin hyödyntäminen voi kuitenkin tuntua uuvuttavalta, etenkin jos tarvitset tietoa ja osaamista nopeasti.

Tiedonhakijan opasta ei onneksi ole pakko lukea alusta loppuun saakka. Jos tarvitset tietoa jostain tietystä aihepiiristä tai haluat vain kerrata tiedonhaun perustaitoja, siirry suoraan hyödylliseen sisältöön oikean yläkulman valikosta tai juttelemalla Uffe-chattibotin kanssa.

Kuvankaappaus Tiedonhakijan oppaan menuvalikosta.
Tiedonhakijan oppaan sisältö avautuu oikean yläkulman valikosta. Isompia kokonaisuuksia ovat Johdanto, Tiedonlähteet ja arviointi, Hakuaihe ja asiasanat, Hakutekniikka ja hakutavat, Lähteiden ja kirjallisuuden käyttö, Hakuesimerkkejä ja Kirjastosanasto. Esimerkiksi tiedonlähteet ja arviointi -kokonaisuus pitää sisällään kuusi osiota: Mikä on tieteellinen julkaisu?, Open access eli avoin julkaiseminen, Tieteelliset julkaisut eri aloilla, Hakukoneita ja tietokantoja, Julkaisun luotettavuuden ja tieteellisen tason arviointi sekä Tutkimusaineistonhallinta.

Oppaasta ei opiskella ihan kaikkea myöskään kirjaston tieteenalakohtaisilla opintojaksoilla, vaan kukin opettaja poimii oppaasta käyttöönsä opintojaksolle sopivat aiheet ja sisällöt. Keräsimme alle vinkkejä kolmelta kirjaston tiedonhaun opettajalta siitä, miten Tiedonhaun oppaan sisällöt ovat mukana heidän opintojaksoillaan. Ehkä keksit samalla, miten voisit soveltaa oppaan sisältöjä omiin tiedonhakuihisi ja löydät yleisimpiin tiedonhaun tarpeisiin parhaiten sopivat linkkivinkit.

Jussin opintojaksoilla Tiedonhakijan oppaan avulla opitaan tiedonhaun perusteet

Tiedonhakijan oppaaseen kannattaa tutustua jo opintojen alussa: pakollisten tenttikirjojen ja oppimateriaalien lisäksi on hyvä etsiä tietoa juuri itseä kiehtovista asioista ja kysymyksistä, joiden pohjalta voi myöhemmin edetä kandin- ja maisterintutkielmaan. Itse tiedonhaun opintojakso tukeekin jo kandiseminaaria, jossa harjoitellaan tieteellisen tutkielman kirjoittamista omasta aiheesta.

Teologian ja suomen kielen tiedonhaun opintojaksoni koostuvat lähiopetuksesta sekä itsenäisestä tutustumisesta Tiedonhakijan oppaan sisältämään materiaaliin, jonka jälkeen opiskelija tekee oppimistehtävän omasta aiheesta. Oppimistehtävään kuuluu hakusuunnitelman tekeminen, sen toteuttaminen ja arviointi.

Tiedonhakijan opas sopii hyvin oppimateriaaliksi tiedonhaun perusteiden omaksumiseen yleisellä tasolla:

  • Jotta käsiteltävästä ilmiöstä löytäisi aiempaa tutkimusta, on saatava selville, millä käsitteillä ilmiötä on nimetty ja kuvattu. Tieteenalan terminologian tuntemus auttaa tässä, mutta sen lisäksi on tärkeä oppia käyttämään asiasanastoja, kuten YSOa, joka auttaa ideoimaan aihepiiriä kartoittavia hakusanoja sekä suomeksi että englanniksi.
    Tiedonhakijan opas: Aiheesta hakukysymykseksi
    Tiedonhakijan opas: Asiasanat ja asiasanastot

Tiedonhaun opintojakson aikana harjaannutaan myös kartoittamaan sekä kotimaista että kansainvälistä tutkimusta eri tietokantoja apuna käyttäen. Alakohtaisia tiedonlähteitä ja tieteenalan erityispiirteitä käyn läpi tiedonhaun harjoituksissa sekä Moodleen sijoittamissani oppimateriaaleissa. Alakohtaisia hakuesimerkkejä sisältyy tosin Tiedonhakijan oppaaseenkin, ja lisää on tulossa.
Tiedonhakijan opas: Hakuesimerkkejä

Myös julkaisun viitetietojen tunnistaminen ja oikeanlainen viittaaminen lähteeseen on tärkeä oppia hallitsemaan. Näiden taitojen varassa edetään sitten maisterivaiheeseen ja graduun, ja niistä tulee olemaan hyötyä myös myöhemmin työelämässä – ja Tiedonhakijan opashan on vapaasti luettavissa myös valmistumisen jälkeen.

Marikan opintojaksoilla Tiedonhakijan oppaasta korostuvat hakusanat ja hakutekniikka

Lähes kaikessa antamassani opetuksessa ja ohjauksessa korostuu tiedonhakijan tarve löytää omaa hakuaihetta parhaiten kuvaavat hakusanat, sopivin hakulause sekä oikea paikka etsiä tietoa (usein jokin kansainvälinen tietokanta).

Osa kursseistani toteutetaan ”flipattuna” eli käänteisen opetuksen periaatteiden mukaisesti. Tällöin ennen kutakin harjoituskertaa tulee opiskelijan ottaa haltuun muun muassa seuraavia aihepiirejä Tiedonhakijan oppaasta: tieteellinen julkaiseminen, hakusanat ja hakutekniikka. Opintojakson jälkeen opiskelijan tulisi olla kokonaiskuva oppaan sisällöstä sekä taito käyttää opasta kurssin jälkeen.

Tiedonhakijan oppaan sisällöstä korostuvat logopedian sekä maantieteen ja ympäristöpolitiikan tiedonhaun opetuksessa erityisesti hakusanoihin ja hakutekniikkaan liittyvä sisältö. Koska opiskelija on ottanut haltuun ennakkotehtävissä Tiedonhakijan oppaan avulla yleisellä tasolla tiedonhakuun liittyviä asioita, jää opetuksessa enemmän tilaa alakohtaisen tietämyksen kartuttamiselle ja soveltamiselle.
Tiedonhakijan opas: Miten löydän toimivat hakusanat?
Tiedonhakijan opas: Hakusanojen yhdistäminen hakulauseeksi
Tiedonhakijan opas: Hakukentät

Mistä keksiä ja löytää hakusanoja? -aihe on yksi Marikan mainitsemista tiedonhaun opetuksen ja ohjauksen teemoista.

Alakohtaisten tiedonhaun taitojen opettelu tapahtuu erityisesti Moodle-ympäristön tehtävien avulla, mutta myös hyödyntäen kirjaston avoimia oppimateriaaleja (erityisesti Research information retrieval and management –kurssimateriaali) sekä muita kirjaston oppaita. Moodlen tehtävissä tiedonhaussa keskitytään erityisesti alakohtaisen tietämyksen kasvattamiseen hyödyntämällä opiskelijalla jo olevaa tietämystä omasta alastaan.

Jaakon opintojaksolla Tiedonhakijan opas auttaa maisterivaiheen opiskelijoita kertaamaan ja syventämään tiedonhakutaitoja

Tiedonhakijan opas on otettu käyttöön myös Tutkielmantekijän informaatiotaidot -opintojaksolla. Opintojakso on tarkoitettu niille maisterivaiheen opiskelijoille, jotka haluavat syventää mutta toisaalta myös kerrata tutkielman tekemisessä vaadittuja taitoja.

Opintojaksolla käydään läpi esimerkiksi eri julkaisutyyppien tunnistamista, tiedonhakua, viitteidenhallintaa, lähteiden luotettavuuden arviointia, tutkimusaineistonhallintaa, julkaisun kuvailua sekä perehdytään avoimen tieteen perusteisiin. Opintojakson oppimateriaalina käytettävä Tiedonhakijan opas toimii hyvin yleisenä oppimateriaalina kurssin sisältöihin ja keskeiset aihepiirit löytyvät oppaasta.
Tiedonhakijan opas: Julkaisun luotettavuuden ja tieteellisen tason arviointi
Tiedonhakijan opas: Open access eli avoin julkaiseminen
Tiedonhakijan opas: Tutkimusaineistonhallinta
Tiedonhakijan opas: Lähteiden ja kirjallisuuden käyttö

Tutkielmantekijän informaatiotaidot -opintojakson sisältöjä ei ole sidottu mihinkään tiettyyn oppiaineeseen, vaan kurssille voivat tulla kaikki tieteenalasta riippumatta. Opintojakso on myös pääsääntöisesti itsenäisesti suoritettava, joten oppimateriaalin tulisi soveltua myös tähän tarkoitukseen. Oppimateriaalille tämä on haaste. Opittuja taitoja voidaan kuitenkin syventää opintojakson tehtävissä ja tehtävien yhteydessä annetussa palautteessa. Opiskelijat voivat esimerkiksi opiskella keskeiset sisällöt oppaasta ennakkotehtäviä varten ja muokata vastauksiaan opettajien antaman palautteen perusteella. Tarpeen mukaan asioita syvennetään myös lisämateriaaleilla.

Jussi ja Jaakko mainitsivat hakuesimerkit. Hakuesimerkeissä on mukana erilaisia tietokantoja, tiedonhaun aiheita ja hakulauseita.

Tieteenalakohtaisuutta on otettu Tiedonhakijan oppaassa huomioon etenkin eri tietokantojen ja niissä tehtyjen hakuesimerkkien kohdalla. Hakuesimerkit laadittiin oppaassa kuitenkin siten, että esimerkkejä voisi soveltaa mahdollisimman monella alalla. Perusteiden ja yleisen tiedon löytyminen oppaasta on tärkeää etenkin, jos opiskelija on vaikkapa palannut opintojen pariin pidemmän tauon jälkeen. Opas on myös avoin kaikille sitä tarvitseville, eikä sitä ole sisällytetty esimerkiksi johonkin suljettuun oppimisympäristöön. Tiedonhakijan oppaaseen voi palata aina halutessaan myös opintojen jo päätyttyä.

Mitä Tiedonhakijan oppaan käytöstä on hyvä muistaa?

Pääset Tiedonhakijan oppaan avulla itsenäisessä tiedonhaussa mukavasti alkuun tieteenalastasi tai osaamisestasi riippumatta. Oppaassa käydään läpi tiedonhakua perusteista alkaen, joten et tarvitse aiempaa osaamista tiedonhausta. Opas sopii usein monitieteisen tiedonhaun tueksi, ja voit käyttää opasta myös opintojakson jälkeen.

Jussin, Marikan ja Jaakon Tiedonhakijan oppaaseen liittyvien vinkkien ja linkkien avulla pääset nopeasti tavallisimpien tiedonhakutaitojen pariin. Tiedonhaun opintojaksoilla keskitytään näiden perustaitojen lisäksi tarkemman alakohtaisen osaamisen kartuttamiseen sekä omien tiedonhakutarpeiden syventämiseen yhdessä muiden kanssa, opettajan antaman opetuksen, oppimistehtävien ja palautteen avulla.

Lue lisää:
Kysyvä ei tieltä eksy – Tiedonhakijan opas auttaa
Tiedonhakijan opas -oppimateriaalin kehittäminen

Whether you are a novice, an experienced hand, or a proven expert, it is normal for you to look for textbooks, articles, and other publications at a suitable time whenever you need information. Already at the beginning of studies it is often important to distinguish reliable scientific information and its publication methods from popular culture narratives. This is where information retrieval skills come in handy!

The Guide to Information Retrieval has plenty of content — how should I read the guide?

The Guide to Information Retrieval contains a wealth of material to support your information retrieval skills. However, using an extensive information pack may seem exhausting, especially if your need for knowledge and skills is urgent.

Fortunately, there is no need to read the Guide to Information Retrieval from beginning to end. If you need information about a particular subject, or if you merely wish to review the basic skills of seeking information, you can go directly to the useful content from the menu in the top right corner or with the help of Library Bot Uffe.

A screenshot from the menu of the Guide to Information Retrieval web-page.
The contents of the Guide to Information Retrieval will open from the menu in the upper right corner. The guide is divided into parts: Introduction, Information Sources and Evaluation, Search Terms and Index Terms, Search Technique and Methods, Using Sources and Literature, Search Examples and Library Terminology. For example, the Search Technique and Methods part has six sections: Phrase Search, Truncation, and Wildcards, Combining Search Terms into a Search Query, Search Fields, Search Methods, and Was the Information Retrieval Successful?

Not everything in the guide is studied in the library’s discipline-specific courses. Instead, each teacher selects the topics and content that are appropriate for the course. Below you can read on tips from three teachers of information retrieval at the library on how the content of the Guide to Information Retrieval is present in their courses. Perhaps you will also figure out how to apply the content of the guide to your own searches along with useful links that best correspond to your information retrieval needs.

In Jussi’s courses, the Guide to Information Retrieval helps students learn the foundations of information seeking

Students would do well to acquaint themselves with the Guide to Information Retrieval right at the beginning of their studies: in addition to mandatory textbooks and study materials, it is recommendable for the students to seek information specifically on matters and questions that they find to be of special interest, from which they can later proceed to write a bachelor’s or master’s thesis about. The information retrieval course itself supports the bachelor’s seminar, which involves practising the writing of a scientific study on the student’s own topic.

My courses on information retrieval in theology and the Finnish language involve both classroom study and independent learning about the material contained in the Guide to Information Retrieval, after which the student completes an assignment about their own topic. The assignment includes drawing up an application plan, its implementation, and evaluation.

Jussi mentions it is important to do referencing correctly. How do I cite Properly? is one part of the Guide to Information Retrieval.

The Guide to Information Retrieval is suitable material for absorbing the basics of information retrieval on a general level:

The information retrieval course also hones students’ skills in surveying both domestic and international research while making use of different databases. I go through currently relevant information resources as well as the special features of my field through the material I have constructed in Moodle. Discipline-specific examples can also be found in the Guide to Information Retrieval, and there are more to come.
Guide to Information Retrieval: Search Examples

It is also important to learn how to identify the publication’s reference information and how to cite a source correctly. Mastery of these skills makes it possible to proceed to the master’s degree phase and the master’s thesis itself, and the skills will continue to be useful later in the working life. The Guide to Information Retrieval too will be freely available after graduation.

Marika’s course emphasises the search terms and search technique sections of the guide

The information seeker’s need to find the search terms that best describe their search topic, the most suitable search query, and the right place to search for information (often an international database) is emphasized in almost all the teaching and guidance I give.

Some of my courses follow the principles of flipped learning. What this means is that before each lesson, the student should get accustomed with, i.e., the following topics in the Guide to Information Retrieval: scientific publishing, search terms, and search techniques. After the course, the student should have an overview of the content of the guide and be able to use it after the course.

Regarding information retrieval teaching on the fields of logopaedics, geography and environmental policy, the content of the guide related to search terms and technique is emphasised. As the student has in the advance assignments acquired a general knowledge of information retrieval through the Guide to Information Retrieval, more room is left in the teaching for the accumulation and application of discipline-specific knowledge.
Guide to Information Retrieval: How Can I Find Useful Search Terms?
Guide to Information Retrieval: Combining Search Terms into a Search Query
Guide to Information Retrieval: Search Fields

The teaching of discipline-specific information retrieval skills will be carried out in particular through Moodle assignments, but also by using the library’s open study materials (in particular the Research information retrieval and management course material) and other guides of the library. The Moodle assignments on information retrieval primarily focus on increasing the students’ discipline-specific knowledge by utilising their existing knowledge of their field.

In Jaakko’s course, the Guide to Information Retrieval helps students in their master’s degree phase to review and deepen their information retrieval skills

The Guide to Information Retrieval has also been introduced in the course on information skills for thesis writers. The course is aimed at students working on their master’s degree who want to both deepen and revise the skills they need to write a thesis.

The topics of the course include matters such as identifying different types of publications, information retrieval, reference management, evaluating the reliability of sources, management of research material, description of a publication, and learning about the fundamentals of open science. The Guide to Information Retrieval that is used on the course functions well as a general study material for the course content as the key topics can be found in the guide.
Guide to Information Retrieval: Evaluating the Reliability and Scientific Status of a Publication
Guide to Information Retrieval: Open Access Publishing
Guide to Information Retrieval: Managing Research Material
Guide to Information Retrieval: Using Sources and Literature

The content of the course on information skills for thesis writers has not been tied down to any specific subject: the course is open to all, regardless of their scientific field. Completing the course primarily involves independent work, and the study material should also be applicable to this purpose. This poses a challenge for the study material. However, the skills that are learned can be enhanced through course assignments and the resulting feedback. For example, students can study the key content from the guide for the advance assignments and modify their answers according to feedback from the teachers. If necessary, additional material will also be used to expand on the topics.

In Jaakko’s courses students study for example evaluating the reliability and scientific status of a publication.

Discipline-specific content has been considered in the Guide to Information Retrieval in particular with the various databases and related search examples. However, the examples in the guide were drafted so that they may be applied in as many fields as possible. Finding fundamentals and general information in the guide is important especially if a student has, for example, resumed studies after a couple of longer breaks. The guide is also open to all who need it, and it has not been strictly included in closed learning environments, for example. Thus, the Guide to Information Retrieval will remain available even after graduation.

What should be remembered when using the Guide to Information Retrieval?

The Guide to Information Retrieval will give you a good start to independent information retrieval regardless of your branch of science or your skills. The guide examines information retrieval starting from the basics, so you will not need prior skills in information retrieval. The guide can also be used as support for multidisciplinary information retrieval, and you can continue using it after the course.

Jussi, Marika, and Jaakko’s tips and links to the Guide to Information Retrieval will help you to quickly attain the most common information retrieval skills. The information retrieval courses focus on these fundamentals, in addition to amassing more detailed disciplinary-specific skills and the deepening of the student’s own needs for information retrieval together with others, with the help of instructions, assignments, and feedback.

Read more:
There is no shame in asking – Information Retrieval Guide assists
Developing learning material Guide to Information Retrieval

Anni Tarkiainen, tietoasiantuntija | information specialist
Jussi Hyvärinen, tietoasiantuntija | information specialist
Marika Mahlavuori, tietoasiantuntija | information specialist
Jaakko Nyrönen, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Thank You Niko Niskanen for helping us with the translation!

Tieteellisissä kirjastoissa työskentelee muutosmyönteisiä agentteja! | There are some radical positive change agents working in the academic and medical libraries!

(Please, scroll down to read in English.)

Osallistuin kesäkuussa 2023 Norjan Trondheimissa EAHILin (European Association for Health Information and Libraries) työpajaan/kongressiin, jossa terveys- ja lääketieteellisten kirjastojen työntekijät tapaavat toisiaan vuosittain. Eikä pelkästään Euroopan vaan maailmanlaajuisesti, koska paikalla oli osallistujia Yhdysvalloista, Kanadasta ja jopa Australiasta saakka. Jännitystä oli ilmassa, kun tämä EAHIL-ensikertalainen saapui Trondheimiin.

Työskentelen sekä yliopiston kirjastossa että siihen kuuluvassa Kuopion yliopistollisen sairaalan tieteellisessä kirjastossa. Työnkuvaani kuuluu mm. terveystieteen opiskelijoiden tiedonhaun opetus ja ohjaus, mutta myös tutkijoiden tukipalvelut, eritoten tutkimusdatanhallinnan parissa. Kuvittelin EAHIL-workshopin käsittelevän ainoastaan tiedonhaun puolta, mutta olin onneksi väärässä. Kuinka monia ja hienoja puheita kuulinkaan myös tutkimusdatanhallinnan puolelta, kun kirjastojen asiantuntijat esittelivät kehitystyötään datanhallinnan työkalujen parissa. Lisäksi minäkin pidin esitykseni siitä, kuinka tutkimusdatanhallintaan saisi integroitua perustutkinto-opetukseen mukaan.

Tieteellisten kirjastojen työntekijät ovat todellakin muutosmyönteisiä agentteja, kuten EAHIL-teemakin tänä vuonna kertoo. Tieteellisten kirjastojen työnkuva on kokenut suuria muutoksia menneinä vuosina; tutkimusdatanhallinnan tukipalvelut ovat kiinteä osa tämän päivän kirjastojen osaamista. Muutoksia tapahtuu myös tiedonhaun puolella, kun tekoäly (AI) saapuu näkyvämmin mukaan prosessiin. Muutosmyönteiset agentit tekevät töitä tutustuessaan eri AI-työkaluihin ja näkevät ne ennemminkin mahdollisuutena kuin uhkana. Lisäksi Professori David Lankes Yhdysvaltojen Teksasista piti huikean keynote-puheen (ks. keynote-tallenteet), jossa hän korosti meidän kirjastolaisten roolia nykyaikana siinä, että vastuullamme on tarjota luotettavaa ja tasa-arvoa kunnioittavaa materiaalia ja aineistoa kaikelle kansalle. Teemme tärkeää työtä!

Kollegojen tapaaminen ja verkostoituminen on jokaisessa työssä tärkeää ja tunnen olevani etuoikeutettu, kun sain kesäkuussa tavata sekä uusia että kokeneita EAHIl-kävijöitä. En voi kyllin korostaa kuinka arvokasta vertaistukea ja -tietoa sain työpajan aikana. Ja kuinka lämminhenkisiin ihmisiin sain tutustua. Sain paljon innostusta ja inspiraatiota myös omaan arkityöhöni, mikä kantaa pitkälle talven yli ja siihen hetkeen, kunnes tapaamme jälleen Riiassa ensi kesäkuussa!

konferenssi. conference
Tervetuloa! | Welcome!

Excitement, anticipation, enthusiasm, but also a little bit of fear and stress! The roller coaster of feelings that an EAHIL first timer goes through while attending the workshop in Trondheim, Norway. EAHIL stands for European Association for Health Information and Libraries. I have been a member for a year now and this was my first time attending their workshop and meeting all the health information specialists around the world. My workplace is at the University of Eastern Finland Library including Kuopio University Hospital Medical Library. In my work, I teach e.g., medical students in information retrieval but also help researchers with research data management. I thought that this EAHIL event would be all about health information retrieval (which would be fine) but I was glad to be wrong. Guidance of research data management has become more and more of a duty of academic libraries, and this was also heavily shown in EAHIL 2023 workshop. I saw some incredible talks about developing tools for research data management, but I also gave my talk about implementing research data management to the education of the undergraduate students.

Radical positive change agents! That was the theme of this year’s EAHIL workshop. And that is what the academic and health librarians certainly are: radical positive change agents! For example, let’s take a look at the development of research data management in being a big part of our job nowadays. It’ s a big change, but also, what I think, a positive change. My background is in the research and without research data management duties, I would probably not have been hired to the UEF Library. Secondly, some changes are happening around the world nowadays with artificial intelligence (AI) coming part of everything, including information retrieval. It’s our job to make it a positive change and see it as a possibility, not a thread. Finally, we, the librarians in every library around the world, have the responsibility to offer reliable material e.g., books, journals, articles, without misinformation to our clients. This is something that David Lankes highlighted in his keynote talk. (See keynote recordings.)

How about the mixed feelings that I mentioned in the first sentence? How did I get over the fear and the stress in EAHIL? Fortunately, the first timers also feel very welcome because EAHIL organizes an event for the newbies on the first night of the workshop where you can meet not just others in the same situation but also the experienced board members. Amazing how inspirational it can be to hear the stories on what had happened in EAHIL conferences in the past. Not to mention, to get to know all the other first timers and have fruitful discussions with them. We were joking that we shall be able to praise, let’s say in 20 years from now, that we had our first EAHIL in Trondheim, and we had really warm feelings and memories in order to mentor and welcome the newcomers then, wherever the EAHIL will then take place.

What about the feelings afterwards? I feel inspired, satisfied, full of ideas, happy but also physically tired (yet mentally rested). So, turning on the positive side definitely. This workshop brought some positive, radical changes to my work absolutely! How fortunate I am to have this amazing workplace that makes it possible to attend these international events.

kaupunki, taloja, joki. city, houses, river.

Taisa Sallinen, tietoasiantuntija | Information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services