(Please, scroll down to read a brief summary in English.)
Euroopan teologisten kirjastojen yhteistyöjärjestö BETH (Bibliothèques Europèennes de Théologie) juhli viisikymmenvuotista taivaltaan Hollannin Kerkradessa pidetyssä konferenssissa 10.–14. syyskuuta 2022. Kokous- ja majoitustiloina palveli keskiaikainen Rolducin luostari, jossa nykyisin toimii konferenssikeskuksen lisäksi roomalaiskatolinen seminaari kirjastoineen.
Konferenssin teemana oli teologisten kirjastojen tulevaisuus, jonka tiimoilta kuultiin kiintoisia esitelmiä Euroopan eri puolelta saapuneiden teologisten kirjastonhoitajien pitäminä. Konferenssin yhteydessä pidettiin myös järjestön vuosikokous sekä julkistettiin järjestön 50-vuotisjuhlakirja ”Theological Libraries and Library Associations in Europe”, joka nimensä mukaisesti kertoo teologisten kirjastojen ja kirjastoyhdistysten toiminnasta Euroopan eri maissa. Brillin kustantama kirja on julkaistu sekä painettuna että elektronisena – luonnollisesti avoimesti saatavassa muodossa.
BETH on Frankfurtissa vuonna 1961 perustettu ja Alankomaissa päämajaansa pitävä teologisten kirjastojen ekumeeninen yhteistyöelin, jonka jäseninä on kansallisia teologisia kirjastoyhdistyksiä ja teologisia kirjastoja 15 Euroopan maasta. Jäsenjärjestöjen kautta sen toiminta kattaa lähes 1500 eurooppalaista kirjastoa. BETH:in tarkoituksena on edistää teologisten kirjastojen yhteydenpitoa, yhteistyötä ja toimintojen kehittämistä. Sen piirissä on kirjastoja laidasta laitaan, niin suuria yliopistokirjastoja kuin pienempiä seminaarien, luostarien ja hiippakuntien kirjastoja. Hyvin monilla on vanhoja ja arvokkaita kokoelmia, joita on viime vuosina järjestelmällisesti digitoitu ja avattu verkkoon. BETH:in amerikkalainen sisarjärjestö on ATLA (American Theological Library Association), joka muiden toimintojensa ohella pitää yllä Atla Religion Database -tietokantaa.
Nykyisellään tyypillinen BETH:in jäsenkirjasto on arvokkaasti patinoitunut opiskelun ja tutkimuksen tyyssija, jonka kokoelmat käsittävät satoja ja taas satoja hyllymetrejä painettuja kirjoja ja lehtiä keskiajalta aina nykypäivään asti. Niiden keskelle voi uppoutua päivä-, viikko- tai vuosikausiksi tutkimaan dogmatiikan, eksegetiikan, patristiikan ja kirkkohistorian saloja. Tilanne on kuitenkin muuttunut, kun vanhat, arvokkaat kokoelmat löytyvät yhä enenevässä määrin digitoituina Archive.orgista tai kansalliskirjastojen julkaisuarkistoista. Toisesta päästä taas avoimen julkaisemisen vallatessa alaa uudemmat julkaisut ovat pian kaikkien verkkoon pääsevien saavutettavissa. Mitä silloin tehdä perinteisille aineistoille, joita on vaalittu kuin silmäterää, ja mikä on teologisen kirjastonhoitajan rooli tulevaisuudessa? Muun muassa näihin kysymyksiin puhujat kokivat esitelmissään vastata.
Tulevaa ennakoitiin monesta näkökulmasta. Susanne van Rijn Leidenin yliopistosta totesi esityksessään, että jos tutkimus julkaistaan tulevaisuudessa enenevästi avoimena, tieteenalakohtaista kirjastonhoitajaa ei enää tarvita painettuja tai lisensoituja lehtiä ja kirjoja hankkimaan, saati kokoelmaa hoitamaan. Kun sen sijaan edessä aukeaa maailmanlaajuinen avoin kirjasto, voiko kirjasto silloin enää olla muuta kuin tila, johon tullaan oleskelemaan ja opiskelemaan?
Hannie Riley Oxfordin yliopiston kirjastosta painotti omassa esityksessään, että pääpaino on siirtymässä teologisen kirjaston kokoelmista kirjaston henkilökuntaan, jolloin teologiaa tunteva ja informaatioalan hallitseva henkilöstö on kirjaston tärkein voimavara. Kun painetut kokoelmat katoavat, asiantuntijan neuvoja tarvitaan edelleen avointen julkaisujen valtamerellä navigointiin ja kalastamiseen.
Hanne Storm Ofteland (MF vitenskapelig høyskole, Oslo) kertoi oman teologisen kirjastonsa toiminnasta, jossa painottuu läheinen yhteistyö oppiaineiden kanssa. Kirjasto on opiskelijoille ja tutkijoille digitaalinen tutkimusympäristö, kirjoittamisen tila, jossa samalla opitaan informaatiolukutaitoa. Näin se säilyy kohtaamisen, opiskelun ja tutkimisen ympäristönä.
Entä ne kirjat? Yhden tulokulman kysymykseen toi Michele Meijer (Vrije Universiteit Amsterdam), joka kertoi fyysisten kirjojen uusiokäytöstä omassa kirjastossaan. Vähemmän käytetyille kirjoille voi antaa uuden elämän kirjaston tiloissa luomaan tunnelmaa rekvisiittana, inspiraationa, sisustuksena tai taideteoksina. Tämä voi tosiaan ollakin kirjojen lopullinen kohtalo. Toistaiseksi painettujakin kirjoja kuitenkin tarvitaan.
Omassa esityksessämmea Matti Myllykoski (Helsingin yliopiston kirjasto) ja minä mainitsimme teologisen kokoelmatyön haasteista puhuessamme Varastokirjaston, joka muodostaa erittäin merkittävän teologisen kirjallisuuden kokoelman tietyltä ajalta, jonka tuotokset ovat tekijänoikeussyistä liian tuoreita verkkoon digitoitavaksi. Tämän kokoelman esilläpito ja markkinointi asiakkaille on suomalaisten teologisten kirjastojen tärkeä tehtävä.
Yksi haaste teologisille kirjastoille on, että perinteinen kristilliseen teologiaan, kuten raamatuntutkimukseen ja kirkkohistoriaan, painottuva koulutus ja tutkimus on Euroopassa väistymässä yleisen uskonnon ja uskonnollisten ilmiöiden tutkimuksen tieltä. Tällöin korostuu poikkitieteellisyys, yhteistyö eri alojen välillä, jossa kirjastot voivat asettua polttopisteeseen. Myös teologiset kirjastot ovat liittäneet toimintaansa esimerkiksi avoimeen julkaisemiseen tai tutkimusaineiston hallintaan liittyviä tehtäviä. Teologian alalla viimeksi mainittua edustaa yhteiseurooppalainen projekti RESILIENCE, joka on uskontojen ja uskonnollisten yhteisöjen tutkimusta varten luotu tieteidenvälinen tutkimusalusta. RESILIENCEä esittelivät Michiel de Klerk ja Lieneke Timpers Leuvenin katolisesta yliopistosta. Projektissa on mukana kolmetoista eurooppalaista yliopistoa, ja se tarjoaa alustan tutkimusaineiston avoimeen tallentamiseen ja teknisiä keinoja sen hyödyntämiseen. Se tarjoaa myös asiantuntijatukea ja yhteisen työskentelyalustan eurooppalaisille uskonnollisten ilmiöiden tutkijoille.
Briefly in English
BETH (Bibliothèques Europèennes de Théologie) is an ecumenical federation of European theological libraries. It celebrated its fiftieth anniversary at a conference held in Kerkrade, the Netherlands, from 10 to 14 September 2022. The topics of the presentations and discussions at the jubilee conference included, among other things, the fate of traditional collection policy, the future of theological librarianship, the digitization of library collections and open access publishing.
More in English on BETH website.
Jussi Hyvärinen, tietoasiantuntija | Information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services
BETHin hallituksen jäsen | BETH Board member
