Tag: politiikka

Posted on

Eurooppa-foorumi 2023 | Europe Forum 2023

(Please, scroll down to read a brief summary in English.)

Eurooppa-foorumi järjestettiin Turussa jo kuudetta kertaa 30.8.–1.9. Puhujina oli tuttuun tapaan maamme johtavia politikkoja, asiantuntijoita ja virkamiehiä. Foorumi on vakiinnuttanut paikkansa Suomen poliittisen syksyn avauksena, ja sinne hakeutuu säännöllisesti poliitikkojen, virkamiesten ja tutkijoiden kärkipää. Mukana olivat esimerkiksi melkein kaikki tulevat presidenttiehdokkaat. Käsitys presidenttiehdokkaista tarkentui kuuntelemalla heidän pohdintojaan ja jo tästä syystä kannattaa vilkaista tallenteita Eurooppa-foorumista.

Tänä vuonna Itä-Suomen yliopiston kirjastosta edustusta oli peräti kahden silmäparin verran, sillä tietoasiantuntija Tapani Toivanen osallistui tapahtumaan etäyhteydellä ja tietoasiantuntija Marika Mahlavuori Turussa paikan päällä. Tälläkin kertaa tapahtumaa oli tarjolla kolmella eri foorumilla Turun akatemian ja konservatorion tiloissa sekä lisäksi kauppatorilla Speakers’ Corner. Tästä johtuen edustajia olisi voinut olla vaikka kolme ja nämä huomiomme ovat vain valikoimia koko tarjonnasta. Turussa oli edustajia kaikista Suomen EU-tallekirjastoista ja keskiviikkoiltapäivä meni nopeasti asiapitoisen oman ohjelman parissa.

Kolme kirjastolaista Eurooppa-foorumi standin vieressä. | Three librarians next to the Europe Forum stand.
Vasemmalta oikealle: Kirjastoväkeä Eduskunnasta, Itä-Suomen yliopistosta ja Turun yliopistosta. | From left to right: Library people from Finnish Parliament, University of Eastern Finland and University of Turku.

Aikaisempien vuosien tapaan eri tilaisuudet ilmestyvät myöhemmin Eurooppa-foorumin sivuille ja YouTubeen yksittäisinä videotiedostoina. Vielä tätä kirjoitettaessa kunkin päivän koko ohjelma löytyy kolmena erillisenä yhtenäisenä videosyötteenä esitysareenoittain (Sigyn, Crichton, Köysiteatteri), ja olemme ilmoittaneet kunkin tilaisuuden alkamisajan kyseisessä videotiedostoissa.

Keskiviikkona 30.8. Foorumin avauksessa (Sigyn kohdasta 3:35) kulttuuri- ja tiedeministeri Sari Multala korosti korkeakoulujen merkitystä tulevaisuuden kehittämisessä. Horisontti Eurooppa –puiteohjelman mukaisesti tavoitellaan tutkimus- ja kehitystyöhön satsauksia aina neljään prosenttiin saakka bruttokansantuotteesta. Ulkomailta investointeina saatava tutkimusrahoitus pyritään kaksinkertaistamaan nykyisestä. Ministerin puheenvuoroa seuranneessa ajankohtaiskeskustelussa esitettiin, että Suomen pitäisi keskittyä tiettyihin kärkihankkeisiin eikä yrittää tutkia kaikkea mahdollista. Kansainväliset tiedesuhteet eivät tietenkään rajoitu vain EU:n sisälle, mutta maailmanpoliittinen tilanne pakosti luo blokkeja tiedemaailmaankin.

Keskustelussa Mikä merkitys EU-yhteistyöllä on kunnille ja alueille? – esimerkkejä Turusta ja Varsinais-Suomesta (Sigyn kohdasta 1:02:27) kerrottiin Turun ja Varsinais-Suomen Brysselissä 25 vuotta vaikuttaneen toimiston tuloksista. Viime vuonna alueen hankkeisiin saatiin tukea reilut 38 miljoonaa euroa, suurin osa tästä EU:n erillisohjelmista. Vuodesta 2016 lähtien esimerkiksi yksin Turun kaupunki on saanut yhteensä noin 40 miljoonaa euroa. 80 prosenttia Varsinais-Suomen alueen saamasta rahoituksesta menee yliopistojen ja yritysten hankkeisiin.

EU:n Itämeri-strategia Ukrainan tukena –tilaisuudessa (Crichton kohdasta 2:15:20) kerrottiin, miten EU:n makroaluestrategioita voidaan hyödyntää Ukrainan tukemisessa. Itse asiassa Ukrainan eräs kolkka sijaitsee jopa Itämeren valuma-alueella, mutta käytännössä tietysti ennen pitkää täytyy perustaa oma makroaluestrategia tähän tarkoitukseen.

Meitä yliopistolaisia kiinnostanee erityisesti Eurooppalaiset huippuyliopistot ja -allianssit: Uusien rajojen ylittäminen yhdessä Pohjois-Amerikan kanssa –keskustelu (Sigyn kohdasta 4:02:57). Suomalaiset korkeakoulut ovat mukana jo 19 allianssissa. Itä-Suomen yliopiston allianssihan on nimeltään YUFE 2030 (Young Universities for the Future of Europe Alliance). Alliansseja on tällä hetkellä 44 , ja vuoteen 2024 mennessä niitä pitäisi olla jo 60. Mutta tämänkin jälkeen monet eurooppalaiset yliopistot tulevat vielä jäämään allianssien ulkopuolelle. Toiveena on, että allianssit alkaisivat houkutella myös USA:n huippuyliopistoja yhteistyöhön. Fulbright-vaihto-ohjelma tulee tässäkin näyttelemään tärkeää osaa.

From farm to fork: A change of the food systems is necessary but how to ensure food security and fair play for farmers as well –paneelissa (Sigyn kohdasta 5:10:51) kommentoitiin kitkerästi komission taannoisia suunnitelmia rajoittaa Suomen metsänkäyttöä merkittävästi. Maatalouskomissaari Janusz Wojciechowski ei sinänsä halunnut kommentoida toisen komissaarin vastuulla ollutta asiaa, mutta totesi että asia on jo edennyt pois komissiolta kolmikantaneuvotteluihin. Keskustelussa todettiin, että maatilakato ei koske ainoastaan Suomea. Viimeisen vuosikymmenen aikana eurooppalaisten maatilojen määrä on vähentynyt 12 miljoonasta 9 miljoonaan. Maailmanpoliittinen tilanne on korostanut ruokaturvallisuuden merkitystä. Ukrainaa pyritään tukemaan ennen kaikkea viljakuljetuksissa EU:n ulkopuolelle, koska monet Euroopan maat pelkäävät oman viljatuotantonsa kannattavuutta halvemman ukrainalaisen viljan rinnalla.

Eurooppalaisten teknologiayritysten kilpailukyky: Visio vuodelle 2030 –paneelissa (Sigyn 7:02:20) todettiin, että nykyinen komissio on toimikaudellaan aikaansaanut suoranaisen säätelytsunamin. On ollut pelkoja siitä, että tämä haittaa eurooppalaisten teknologiayritysten kilpailukykyä muuhun maailmaan verrattuna. Päivän lopuksi Politiikkaa politiikan ulkopuolella – euroamerikkalaisia nykyvirtauksia –keskustelussa (Crichton kohdasta 6:15:12 kohdasta pohdittiin sitä, kuinka politiikan teko on siirtynyt populaarikulttuurin ja verkkopalveluiden alustoille. Esimerkiksi identiteettipolitiikka ja “julkkispolitiikka” ovat alkaneet muovata poliittista kulttuuria.

Torstain 31.8. päivän avauksessa Suomi, EU & vihreä siirtymä – mihin olemme menossa? (Sigyn kohdasta 12:55) Keynote-puheenvuoron piti kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava EU-komissaarimme Jutta Urpilainen. Hän jakoi puheensa kolmeen osa-alueeseen eli 1) EU:n kehitys arvoyhteisönä, 2) talous ja 3) turvallisuus. Perinteiset länsimaiset arvot ja ihmiskäsitys eivät olekaan enää itsestäänselvyyksiä. Niitä haastamaan on ilmestynyt autoritaarisuutta ja pyrkimyksiä rajoittaa oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja lehdistön vapautta. Tällaista kehitystä on ollut jopa eräissä jäsenmaissa, muusta maailmasta puhumattakaan. Vaihtoehtoina ovat joko kansainvälinen yhteistyö ja toimintakykyinen EU, tai sitten käpertyminen sisäänpäin. Jälkimmäinen vaihtoehto ei ole oikeasti realistinen.

Jutta Urpilainen pitämässä puhettaan. | Jutta Urpilainen giving her speech.
Jutta Urpilainen osallistui useampaan sessioon Eurooppa-foorumissa. | Jutta Urpilainen participated in several sessions at the European Forum.

Talouden suhteen hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä tulee tuottamaan EU:lle etulyöntiaseman. Keskeinen uusi tavoite on strateginen autonomia meille elintärkeillä aloilla. Global Gateway –strategialla tuetaan EU:n ulkopuolisten kumppanuusmaiden haasteita. Turvallisuuden suhteen Venäjän hyökkäys Ukrainaan tuomittiin jyrkästi EU:n taholta ja Ukrainaa on tuettu jo yli 50 miljardilla eurolla. EU ja Nato tulevat tiivistämään yhteistyötään.

Lopuksi komissaari Urpilainen ehdotti vielä, että uusi hallitus kutsuisi koolle kansallisen EU-tahtotilaseminaarin. Siinä yli puoluerajojen sovittaisiin omat kansalliset prioriteettimme ja kärkiteemamme ensi vuoden loppupuolella aloittavan uuden komission toimikautta ajatellen.

Seuranneissa puheenvuoroissa ja keskusteluissa kävi muun muassa ilmi, että USA:n ajatushautomoiden teollisuuspolitiikkapapereissa Eurooppaa ei edes mainita minkäänlaisena merkittävänä teollisuusmahtina. Valitettavan usein Euroopassa keksityt uudet innovaatiot kaupallistetaan muualla maailmassa.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka kahtiajaon / uuden kylmän sodan maailmassa -keskustelu (Köysiteatteri kohdassa 17:30) olivat läsnä muun muassa Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn ja kansanedustaja Pekka Haavisto. Asiantuntevan kokonaissetin puheenaiheista jäi erityisesti mieleen Haaviston havainto Euroopan unionin terästäytymisestä, joka ilmenee esimerkiksi aseellisen tuen antamisena Ukrainalle. Haavisto toi esille myös Suomen vahvan tieto-osaamisen Venäjästä, myös tutkimuksellisesti. Rehnin mukaan Euroopan unioni on tärkeä arvoyhteisö ja sen turvallisuusjärjestys on muotoutumassa uudenlaiseksi. Hän tähdensi, että ero Euroopan unionista olisi ainoastaan huono ratkaisu Suomelle. Yhdysvaltojen tuleva presidentinvaalien lopputulos pohditutti puhujia erityisesti Naton kannalta.

Eurooppa-foorumin sinisen kodikkaalla lavalla puitiin politiikkaa neljän puhujan toimesta. | Politics was discussed by four speakers on the blue and cozy stage of the Europe Forum.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa puimassa muun muassa Pekka Haavisto, Olli Rehn ja Turun yliopiston kansainvälisen liiketoiminnan professori Kari Liuhto. Keskustelun moderaattorina oli emeritus professori Paavo Okko. | Pekka Haavisto, Olli Rehn and Professor of International Business at the University of Turku Kari Liuhto spoke about foreign and security policy. The discussion was moderated by professor emeritus Paavo Okko.

Euroopan menestymisen rakennuspalikat -sessiossa (Crichton kohdassa 18:42) oli keskustelemassa jälleen muiden muassa Jutta Urpilainen. Keskustelussa pohdittiin sitä, miten tulevalla parlamenttikaudella rakennetaan kestävää taloutta, parannetaan kilpailukykyä ja luodaan hyviä työpaikkoja. Urpilainen näkee Euroopan unionissa vihreän siirtymän kasvuohjelmana, jossa ekologisesti ja taloudellisesti kestävä tulevaisuus halutaan yhdistää. Keskustelussa vilahti myös idea siitä, että vihreän siirtymä voisi olla sosiaalinen ohjelma. Polarisaation kasvu herätti myös huolta keskustelussa. Urpilainen näkee Euroopan unionin mahdollisuutena etsiä yhdistäviä tekijöitä.

Päivän seuraavana kuuntelukohteena oli muun muassa Suomen pankin entisen pääjohtajan tähdittämä Erkki Liikasen Suomen Pankin Esko Antola -luento: Euroopan arvo ja arvot kriisien jakamassa maailmassa (Sigyn kohdassa 2.45:40), joka jatkoi aiemmissa sessioissa sivuttua arvokeskustelua. Syväluotaavan historiaesityksen jälkeen hän käsitteli Euroopan arvoa ja arvoja useasta näkökulmasta. Ukrainan sodan aikana Euroopan unioni on kyennyt tekemään tukipaketteja, joiden läpivienti on vaatinut joko määräenemmistö- tai yksimielisyyspäätökset. Euroopan unioni rakennettiin alun perin arvoyhteisöksi, jonka keskiössä oli rauhan vaaliminen ja taloudellisilla arvoilla oli lähinnä välinearvo sen tukemiseksi.

EU: yhtenäisyyttä etsimässä -paneelissa (Sigyn kohdassa 4.10:10) olivat mukana keskustelemassa komissaari Jutta Urpilainen, Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz sekä professori Alexander Stubb. Paneelin toteutus oli yksi Eurooppa-foorumin parhaista ja tunnelma oli katossa. Niin paikalla olleita ja etänä osallistuvia osallistettiin erinomaisesti kysymyksillä, joiden vastaukset kerättiin päivittyvään pilveen suurelle valkokankaalle. Mitkä ovat EU:n tämän hetken vahvuudet? -kysymyksen vastauksista keskustelijoista puhuttelivat erityisesti yhtenäisyys ja arvot. Stubb näkee Euroopan geopoliittisena toimijana. Tämä ilmenee esimerkiksi siinä, että jopa sodaninstrumentteinakin käytetyt ruoka, informaatio, sanktiot, energia ja valuutan käyttö ovat Euroopan unionin vaikutusvallan piirissä. Urpilainen peräänkuulutti sitä, ovatko kaikki Euroopan unionin maat sitoutuneita unionin arvoihin. Hän myös kannattaa Euroopan unionin päätöksenteon muuttamista yksimielisyyspäätöksenteosta määräenemmistöpäätöksiin. Stubbin loppukevennys ”cha cha chaa!” Urpilaisen ja ohjelman vetäjän toimittaja Baba Lybeckin käärijänvihreistä vaatteista jäi elävästi mieleen.

Yleisö nimesi Euroopan unionin tämänhetkisiksi vahvuuksiksi esimerkiksi yhtenäisyyden ja arvot. | The public named unity and values as the current strengths of the European Union.
Eurooppa-foorumissa pohdittiin Euroopan unionin vahvuuksia. | In the Europe forum, the strengths of the European Union were discussed.

Valta vaihtuu – Näkeekö EU metsän puilta? -paneelissa (Crichton kohdasta 2:48:25) esitettiin biopohjaiset materiaalit yhtenä Suomen tulevaisuuden taloudellisena mahdollisuutena. Mineraalit, strateginen autonomia ja Suomen asema eurooppalaisessa työnjaossa -paneelissa (Köysiteatteri kohdasta 4:41:14) taas pohdittiin EU:n omavaraisuuden lisäämistä kriittisten raaka-aineiden osalta ja Suomen roolia tässä. Innovaatiot ja vihreä siirtymä – Euroopan ja Suomen kasvun avaimet (Sigyn kohdasta 5.10:35) -keskustelusta jäi päällimmäisenä mieleen luvitusasioiden selkiyttämisen tärkeys innovaatioprosessien jouduttamiseksi.

Torstaipäivän loppupuoliskolla oli kaksi nuorten näkökulmaan keskittyvää mielenkiintoista paneelia. Näistä ensimmäisessä Maanosa myllerryksessä – Kuinka saada nuoret luottamaan EU:n tulevaisuuteen? (Köysiteatteri kohdasta 5.41:27) oli keskustelemassa kansanedustaja Li Andersson sekä lukuisia nuoria nousevia nimiä, kuten esimerkiksi europarlamentaarikko Alviina Alametsä. Anderssonin mielestä on ensiarvoisen tärkeää tavoittaa nuoret Euroopan unionia koskevassa viestinnässä. Suomalaisten nuorten äänestysprosentti oli viime eurovaaleissa äärimmäisen pieni (10 % alle 25 vuotiaista). Äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi on tärkeää muun muassa lisätä tietoisuutta Euroopan unionista.

Nuorisonäkökulmaa jatkoi Kenen ehdoilla EU:n tulevaisuus rakennetaan eurovaalien jälkeen? (Köysiteatteri kohdasta 6.43:13) -keskustelu, jossa oli muun muassa kaksi Europarlamentin jäsentä Elsi Katainen ja Henna Virkkunen. Pohdinnat äänestysaktiivisuuden lisäämisestä jatkuivat tässäkin keskustelussa. Alkuvuoden presidentinvaalien toivotaan lisäävän äänestysinnokkuutta, mutta toisaalta spekuloitiin voivatko ne aiheuttaa äänestäjiä passivoivaa vaaliähkyä. Mielenkiintoiseksi jää seurata ensi keväänä millaiseksi näiden vaalien äänestysaktiivisuus kehkeytyy. Esille nousi vaalikeskustelun lisäksi Erasmus+ -opiskelijavaihto, joka on mahdollistanut Eurooppaan tutustumisen monelle nuorelle.

Keskustelussa Euroopan energiamarkkinat – mikä on Euroopan suunta tulevaisuudessa? (Sigyn kohdasta 6:10:45) käsiteltiin Venäjän aloittaman hyökkäyssodan aiheuttamaa energiakriisiä. Se on korostanut tarvetta tarkastella Euroopan energiamarkkinoiden tulevaisuutta menneen talven lisäksi myös pidemmällä aikavälillä. Kaiken kaikkiaan EU:n sähköinfrastruktuuri osoitti olevansa maailman luotettavin kriisin aikanakin, koska missään ei peloista huolimatta jouduttu turvautumaan suunniteltuihin sähkökatkoihin.

Päivän päätteeksi keskusteltiin vielä teemalla Paikallinen sopiminen: myytinmurtajaiset (Sigyn kohdasta 7:11.47) työ- ja elinkeinoministeriön johdatuksella. Pääjohtaja Irene Wennemo (Medlingsinstitutet, Ruotsi) kuvaili sikäläistä järjestelmää, ja sen sovellettavuutta Suomeen pohdittiin.

Perjantain 1.9. ohjelma alkoi pääministeri Petteri Orpon puheella (Sigyn kohdasta 19:30), jossa hän loi kokonaistilannekatsauksen Suomeen. Puheensa alussa Orpo tähdensi, että rasismi ei kuulu Suomeen ja aihepiiristä käytävä avoin keskustelu on tärkeää. Toinen hänen painottamansa asia oli Ukrainalle annettava runsas ja pitkäkestoinen tuki, joka antaa vahvan viestin sekä Venäjälle että Ukrainalle. Euroopan Unionin geopoliittinen tilanne vaikuttaa muuttuvan tulevaisuudessa, kun Itä-Euroopan maista esimerkiksi Ukrainan ja Länsi-Balkanin maiden jäsenyys näyttää olevan entistä ajankohtaisempaa. Orpo toi esille myös huolensa suomalaisten määrän vähenemisestä EU-viroissa. Nyt onkin oivallinen hetki harkita EU-uraa.

Petteri Orpo pitämässä puhettaan. | Petteri Orpo giving his speech.
Petteri Orpon puhe keräsi suuren yleisön saliin. | Petteri Orpo’s speech gathered a large audience in the hall.

Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välinen yhteistyö pohjautuu yhteiseen historiaan ja yhteisten demokraattisiin arvoihin. Vuoden 2022 syksyllä Yhdysvallat ilmoitti vihreän teknologian valtiontuista eli inflaatiota alentavasta IRA-laista. Europan unionin kannalta on toisaalta hyvä, että Yhdysvallat panostaa ilmastonmuutokseen. Toisaalta huolta aiheuttaa se, miten nämä tuet vaikuttavat eurooppalaisiin yrityksiin. Näihin näkökohtiin haettiin vastauksia keskustelussa aiheena Transatlanttiset kauppasuhteet myllerryksessä: haaste vai mahdollisuus pohjoismaisille vientiyrityksille? (Crichton kohdasta 20:40). Keskustelussa kävi ilmi, että Yhdysvaltojen markkinat ovat valtavat suuret ja nyt on hyvä hetki pyrkiä markkinoille. ”The best story wins” pätee yhä yhdysvaltalaisilla markkinoilla loistamisessa.

Eurooppa ja EU murroksessa – Miten Pohjoismaiden pitäisi reagoida muutoksiin? -keskustelu (Sigyn kohdasta 1.21.20) käytiin ruotsiksi, kuten tietysti kaksikielisessä Turussa sopiikin. Tämän tallenteen seuraaminen on hyvää kouluruotsin virkistystä. Keskustelussa todettiin jälleen, että demokratian jatkuva eteneminen kaikkialla ei olekaan itsesäänselvyys, ei edes EU:n sisällä.

Keskustelu Etelä-Suomi Euroopassa – Aluekehitys, tuloksia vai tuhlausta? (Crichton kohdasta 1:20:54) sai itäsuomalaisen korvat hieman punottamaan. Viiden Etelä-Suomen maakunnan edustajat olivat kovasti sitä mieltä, että Itä- ja Pohjois-Suomi ovat taitavalla lobbauksella saaneet kohtuuttoman suuren osan EU:n tukirahoista. Koheesiopolitiikka tuottaa tulosta vain sellaisilla alueilla, joissa rakenteet toimivat. Näitä ei panelistien mukaan ruuhka-Suomen ulkopuolella ole muualla kuin yliopistokaupungeissa. Toisaalta korostettiin sitä, että Itä-Suomen elinvoima on myös turvallisuuspoliittinen kysymys.

Seuraavan EU-komission ohjelmaan vaikuttamisen aika on NYT – menestys löytyy luonnosta ja datasta –keskustelussa (Sigyn kohdasta 3:46:50) pohdittiin mitä muita arvoja puulla on kuin sen suoranainen taloudellinen arvo. Lisäksi kuultiin muun muassa vuonna 2026 voimaan tulevasta akkupassiasetuksesta. Jokainen uusi akku yksilöidään ja sen valmistusta, kuljetusta, käyttöä, kierrätystä ja uudelleenkäyttöä voidaan sen jälkeen avoimesti tarkastella esimerkiksi QR-koodin avulla.

Vihreä siirtymä: jatkaako EU tiennäyttämistä? (Sigyn kohdasta 2.17:45) -keskustelu pidettiin kolmen Euroopan parlamentin jäsenen eli Sirpa Pietikäisen, Elsi Kataisen ja Ville Niinistön sekä Euroopan komission Suomen-edustuston tiedotuspäällikkö Ismo Ulvilan voimin. Kataisen havainnon mukaan vihreän siirtymän vastustamisesta on päästy eroon.

Lisää antia torstaiseen nuorisonäkökulmaan tarjosi perjantaina pidetty keskustelu aiheesta Eurooppalainen yhteistyö korkeakoulutuksessa ja kansainvälisten opiskelijoiden rooli yliopistoyhteisössä (Crichton kohdasta 5.21:22). Laskevat opiskelijavaihtomäärät huolestuttavat ja konkreettisia ratkaisuvaihtoehtoja etsittiin monesta eri näkökulmasta korkeakoulujen rahoitusmalleista ylioppilaskuntien vaikutusmahdollisuuksiin. Korkeakoulujen hallintorakenteiden välistä vuorovaikutusta toivotaan lisättävän, mutta tarvitaan myös matalan kynnyksen tahoja, joista voi kysellä käytännön asioista. Yhtä yksiselitteistä helppoa ratkaisua siis ei löytynyt, vaan monikanavainen vaikuttaminen näyttäisi olevan ratkaisu.

Transatlanttinen Suomi ja eurooppalainen geopolitiikka –tilaisuudessa (Sigyn kohdasta 4:49:00) nostettiin lopultakin kissa pöydälle. Ruotsin tulevan Nato-jäsenyyden osalta todettiin, että “Ruotsin pitää oppia puhumaan natoa”. Maassa ei välttämättä ole vielä kovin suurta yleistä ymmärrystä siitä, mikä Nato on ja miten se toimii.

Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Douglas Hickey totesi, että jossain vaiheessa länsimaiden suhteet Venäjän kanssa vielä rakentuvat uudelleen, mutta tuskin hänen elinaikanaan. Tällä hän luultavasti arveli, että Venäjä on hylkiövaltio vielä ainakin 30-40 vuoden ajan. Kun Hickey oli tulossa Suomeen, häntä neuvottiin kotimaassaan muistamaan vain kolme asiaa: ”Nato, Russia and climate”. Tämä neuvo osoittautui hyvin profeetalliseksi.

Viron suurlähettiläs Sven Sakkov totesi, että jos Venäjä voittaa valloitussotansa, on kolmas maailmansota on lähellä. Se olisi selvä merkki kaikille diktaattoreille, että väkivalta tuottaa tuloksia. Ukrainan suurlähettiläs Olga Dibrova taas ilmoitti, että hänen maansa kannan mukaan Venäjän tekemät sotarikokset on tuomittava, Venäjä on täysin eristettävä muusta maailmasta ja Venäjän valtion ulkopuoliset varat on jäädytettävä sotakorvausten maksamiseksi. Euroopan komission puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosaston pääjohtaja Timo Pesonen kuvasi Putinin kolme perustavanlaatuista virhettä: tämä yliarvioi oman sotilasvoimansa, ei ymmärtänyt ukrainalaisten halukkuutta puolustaa maataan ja aliarvioi lännen yhtenäisyyden. Pesonen muisteli myös, kuinka vielä vähän aikaa sitten Suomelle ja Puolalle naureskeltiin diplomaattipiireissä siitä, että ne edelleen ylläpitivät “vanhanaikaisia ja tarpeettomiksi käyneitä puolustusvoimia”. Tulevaisuudessa kuulemma sodat käytäisiin vain kyberavaruudessa. Mutta nämä kaksi maata muistivat, mitä niiden itäpuolella on.

Seuraava Eurooppa-foorumi järjestetään Turussa 28.–30.8.2024. Tapahtumaan kannattaa ilmoittautua jo siksi, että se on ilmainen. Seuraa Eurooppa-foorumin sivustolta päivittyvää tietoa ensi vuoden tapahtumasta.

Brief summary

Europe Forum at the former Finnish capital Turku is an annual discussion forum about Finland and its role in European politics. All the talks can be found later on YouTube and before that as live streams. Most of the talks were in Finnish, but in they were also interpreted into English.

Tapani Toivanen, tietoasiantuntija | information specialist
Marika Mahlavuori, tietoasiantuntija| information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Posted on

Eurooppa-foorumi 2022 | Europe Forum 2022

(Please, scroll down to read a summary in English.)

Yleiskuvaa Eurooppa-foorumista vuonna 2022. Ihmisiä, foorumin nimi ja paikka.

Eurooppa-foorumi järjestettiin Turussa 24.-26.8. nyt jo viidettä kertaa, ja se on vakiinnuttanut asemansa Suomen poliittisen keskustelun syksyn avaajana. Esiintyjien joukossa ovat säännöllisesti johtavat poliitikot ja virkamiehet sekä televisioistakin tutut asiantuntijat.

Koronapandemiasta tuli ainakin se hyöty, että yhä useammat tapahtumat ja konferenssit ovat kokonaan seurattavissa verkon kautta. Vaikka kotona tietokoneen ääressä ei pääsekään osalliseksi esimerkiksi hyödyllisistä käytäväkeskusteluista ja verkostoitumisesta kollegoiden kanssa, niin monesti itse esitykset ja paneelikeskustelut ovat etänä huomattavasti helpommin seurattavissa kuin paikan päällä. Eurooppa-foorumissa oli parhaillaan kiinnostavia tapahtumia ainakin kolmessa eri paikassa yhtä aikaa, joten fyysinen siirtyminen nopeasti esityspaikasta toiseen olisi voinut olla hankalaa. Lisäksi surullisen turvaton nykyaikamme on aiheuttanut sen, että huippupoliitikkojen esiintyessä tapahtumaan pitää ilmoittautua etukäteen, paikkoja on vain rajatusti saatavilla ja paikalle pitää myös saapua hyvissä ajoin ennen kuin ovet suljetaan. Lisäetuna konferenssien etäseuraamisesta on sekin, että kun ymmärtämätön ulkomaailma välillä aiheuttaa häiriöitä, voi yrittää kiriä keskeytettyä YouTube-esitystä kiinni katsomalla sitä 1,25- tai jopa 1,5-kertaisella nopeudella.

Tätä kirjoittaessa Eurooppa-foorumin eri esityksiä voi katsoa päiväkohtaisina striimeinä, mutta ne tullaan piakkoin toimittamaan tapahtumakohtaisiksi videoiksi. Uutuutena tänä vuonna käytössä oli myös simultaanitulkkaus suomesta englanniksi ja päinvastoin. Lisätietoja (ja luultavasti myöhemmin suorat linkit eri tapahtumiin) löytyy foorumin ohjelmasivulta.

Jo perinteiseen tapaan foorumi oli jaettu eri teemapäiviin. Keskiviikko 24.8. oli tiedepäivä. Aluksi seurasin esityksiä Radisson Blu Marina Palace -hotellin Meri-lavalta. Päivän avauksessa (tallenteessa kohdasta 18:05 alkaen) Eurooppa-foorumin avasivat Turun yliopiston ja Åbo Akademin rehtorit ja heidän jälkeensä foorumin ensimmäinen keynote-puhuja, pitkäaikainen EU-tuomioistuimen tuomari Allan Rosas. Hän esitelmöi voimankäytön ja laillisuusperiaatteen kamppailusta maailmanpolitiikassa. Tärkeitä merkkipaaluja sotien vastustamisessa olivat ensimmäisen maailmansodan jälkeen Kansainliiton perustaminen ja Kellogg-Briand-sopimus, joka kielsi sodankäynnin politiikan välineenä. Tämän jälkeen on käyty hyvin vähän rehellisiä valloitussotia, vaan niille on yritetty keksiä edes jonkinlaista näennäistä oikeutusta. Erityisesti itäinen naapurimme on hyvin herkästi turvautunut voimapolitiikkaan vuosikymmenestä toiseen.

Foorumi jatkui (kohdassa 1.17:06) mielenkiintoisella paneelikeskustelulla merituulivoiman rakentamisesta Itämerelle. Me itäsuomalaiset olemme olleet käärmeissämme siitä, että puolustusvoimat kieltävät meiltä tuulipuistojen rakentamisen kun taas Länsi-Suomen kunnat saavat nauttia niiden verotuotoista. Piakkoin tuulipuistojen rakentamisen painopiste siirtynee kuitenkin maalta avomerelle. Merellä tuulipuistot eivät häiritse asutusta ja tuuli on voimakkaampaa ja tasaisempaa. Rakentaminen ja jääolot vaativat kuitenkin vielä tekniikan kehittämistä, luontoa on suojeltava ja lupaprosesseja nopeutettava.

Seuraavana (kohdassa 2:47:55) oli vuorossa keskustelu siitä, tarvitaanko Suomessa omaa lääkekehitystä ja lääkevalmistusta, vai pitääkö EU tarpeistamme huolen. Suurin osa Suomen omista lääkkeistä onkin Turun seudulla kehitettyjä. Ilman pitkäaikaista lääketutkimusta uusia lääkkeitä ei saada. Eurooppa ei voi jäädä lääkekehityksessä Aasian ja USA:n varaan, mutta toisaalta täällä ei kannata valmistaa halpoja rinnakkaislääkkeitä. Lääkkeiden raaka-aineiden valmistus on vaarallisesti keskittynyt, sillä esimerkiksi koko maailman penisilliinin tuotannossa tarvittavaa väliainetta valmistetaan vain muutamassa tehtaassa Kiinassa. Kaikkein tärkeimpien lääkkeiden valmistusketjun vaiheita pitäisi tuoda meitä lähemmäksi, ja EU:ssa tarvitaan työnjakoa lääketurvallisuuden takaamiseksi kriisiaikoina.

 

Ilmastofoorumi Eurooppa-Foorumissa 2022. Kolme ihmistä.
Iltapäivällä siirryin seuraamaan Kaupunginteatterin lämpiössä pidettyä Turun ilmastofoorumia (kohdassa 3:17:05). Turku on kuunnostautunut ilmastotyössä ja on saanut siitä kansainvälistä tunnustustakin. Se tavoittelee ilmastopositiivisuutta ensimmäisenä suomalaisena kaupunkina. Yleensäkin kaupungit ovat olleet edelläkävijöinä ilmastonsuojelussa jopa niissäkin maissa, joissa asian tärkeyttä ei muuten ole tiedostettu. Tämä onkin hyvä, koska kaupungeissa ja niiden liepeillä tuotetaan yli 70 % kasvihuonepäästöistä ja arviolta 70 % maailman väestöstä tulee asumaan kaupungeissa vuoteen 2050 mennessä. Turun seudulla vaikuttavat yritykset kertoivat esimerkkejä ilmastoteoistaan. Paneelikeskustelussa kysyttiin, onko nyt ilmastohätätila? Eräs keskustelija vastasi, että jos Iso-Britanniassakin piti alkaa peittää sillan rakenteita foliolla että ne eivät murtuisi, ei hätätilan olemassaolosta enää voi olla epäilystä. Keskusteluissa annettiin myös erimerkkejä siitä millaisia ilmastotekoja arjessa ja työpaikoilla voi tehdä.

Seuraavana vuorossa (kohdassa 5:17:30) oli esityksiä Itämerellisestä yhteistyöstä ja Euroopasta. EU:n Itämeri-strategian kuvailu meni syvälle sopimusten ja politiikka-alojen syövereihin, eikä suoraan sanottuna antanut kovin paljoa näiden suhteen maallikolle. Sitäkin antoisampi oli (kohdasta 6:18:14) päivän viimeinen esitys eurooppalaisista yliopistoalliansseista ja EU:n yliopistostrategiasta. Varmastikin lähes kaikki UEFin henkilökunnan jäsenet ja toivon mukaan suurin osa opiskelijoistakin tietää, että yliopistomme kuuluu yhdeksän muun yliopiston ohella yhteenliittymään YUFE eli Young Universities for the Future of Europe. Tämän verran minäkin kyllä tiesin, mutta se onkin vain yksi 44 allianssista, joihin kuuluu jo yli 340 eurooppalaista oppilaitosta. Vuoteen 2024 mennessä alliansseja pitäisi olla jo 60 ja niissä yli 500 korkeakoulua. Kaiken takana on Euroopan unionin Eurooppalaiset yliopistot -hanke  ja houkuttimena konsulteista paras ja tehokkain eli raha. Kukin yliopisto voi kuulua varsinaisena jäsenenä vain yhteen allianssiin ja siksi niitä tarvitaan niin paljon. Allianssien pitää laatia työsuunnitelma, jota EU rahoittaa. Tavoitteena on edistää eurooppalaisten yliopistojen uudistumista ja sitä kautta lisätä kilpailukykyämme.

 

Torstain 25.8. teemana oli ”Eurooppa maailmassa”. Aloitin Kaupunginteatterin lämpiössä  järjestetyllä paneelikeskustelulla (kohdasta 1:02:18) Euroopasta muuttuvassa geopoliittisessa ympäristössä. Iso-Britannian suurlähetystön järjestämän paneelikeskustelun yhtenä osallistujana oli oikea brittilordi, eli eläköidyttyään ylähuoneeseen korotettu paroni Ricketts. Häntä pidetään Iso-Britannian diplomaattipiireissä elävänä legendana. Lordi Rickettsin mukaan olemme tietyssä mielessä menossa uuteen kylmän sodan ajanjaksoon, joskin edelliseen verrattuna on myös eroja. Nyt maailma on moninapainen, ja pitkässä juoksussa Kiina voi olla Euroopalle Venäjää suurempi uhka. Eurooppa on nyt taloudellisesti ja poliittisesti valmiimpi kuin edellisen kylmän sodan aikana. Ikävä kyllä Venäjä ei haasta meitä taloudellisesti vaan sotilaallisesti. Vaikka Iso-Britannia Brexitin jälkeen korostaa eroaan EU:hun nähden, se pitää itseään edelleen eurooppalaisena valtiona. Euroopan ja USAn edut Kiinan suhteen voivat olla joskus erilaisia, mutta tiukan paikan tullen (esim. Kiinan hyökkäys Taiwaniin) meidän olisi pakko asettua USAn puolelle. Iso-Britannian tuleva uusi pääministeri ennättää keskittyä ulkopolitiikkaan (kuten Pohjois-Irlannin EU-rajakysymykseen) vasta joskus ensi vuoden puolella.

 

Ministeri Tytti Tuppurainen Eurooppa-foorumissa. Nainen puhujapöntössä.
Hyppäsin sitten välillä Radisson Blu Marina Palace -hotellin Meri-lavan puolelle kuuntelemaan (kohdassa 2:14:11) Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen keynote-puhetta Suomen hallituksen EU-politiikasta pandemian ja Ukrainan sodan ajassa. EU ei hajonnut pandemiaan eikä myöskään Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan, vaan päinvastoin yhdisti voimansa tiukan paikan tullen. Uusia ehdokkaita EU:n jäsenmaiksi on tulossa jonoksi asti. Pyrkijöiden ja myös nykyisten jäsenmaiden on sitouduttava oikeusvaltioperiaatteeseen. Toisaalta vaihtoehtona ei ole myöskään olemassa minkäänlaista autoritääristen valtioiden luotettavaa liittoa. Ukrainan on ehdottomasti voitettava sota, jossa se puolustaa myös yhteisiä eurooppalaisia arvoja. Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon selkiyttää Euroopan turvallisuuspoliittista tilannetta. Venäjä tahtomattaan nopeutti Euroopan vihreää siirtymää fossiilisista polttoaineista uusiutuviin, mutta uuden energiainfran rakentaminen tulee olemaan pitkä ja kallis prosessi. Suomen etu on vahva ja yhtenäinen EU, joka on myös uskottava globaali toimija.

Tämän jälkeen palasin kaupunginteatterin lämpiön videostriimiin ja Suomen Pankin perinteiseen Esko Antola -luentoon (kohdassa 2:27:40), jonka piti Suomen Pankin johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki otsikkonaan ”Talous ja rahapolitiikka uuden edessä”. Euroopan väestö ikääntyy ja vanhemmilla ihmisillä on luonnostaan taipumusta säästää. Tämän vuoksi talouden luonnollinen korkotaso laskee ja se vähentää keskuspankkien mahdollisuuksia inflaation säätelemiseen 2 % tuntumaan. Kaikille yllätyksenä inflaatio on nyt hypännyt yli 8 prosenttiin, mutta pitkällä tähtäimellä sen odotetaan palaavan halutulle tasolle. Ainoa toivo tilanteen pysyvämmäksi korjaamiseksi on talouskasvu. Seuranneessa paneelikeskustelussa tuotiin esille, että vakavan taantuman mahdollisuus ei ole täysin poissuljettu. 1030-luvun lamasta opittiin ainakin se, että rahapolitiikkaa kannattaa kriiseissä mieluummin tehdä liikaa kuin liian vähän. Kiinan tilalle huolestuttaa, sillä se aikoo noudattaa tiukkaa koronasulkua jopa vuoteen 2025 asti ja vanhemman väestön massarokotuksista ei ole mitään merkkejä.

Siirryin sitten taas Radisson Blu Marina Palace -hotellin Meri-lavan puolelle kuuntelemaan esitystä EU:n vihreästä siirtymästä (kohdassa 4:42:25). Keskustelussa kävi ilmi, että EU on talouden muutoksen suhteen kaukana edellä kilpailijoistaan. Esimerkiksi energiatehokkuusdirektiivi on pakottanut ulkopuoliset suuret valmistajat tekemään kaikki tuotteensa meidän vaatimuksiamme vastaaviksi, ja näin koko maailman energiatehokkuus parantuu. EU on tarpeeksi suuri markkina-alue pystyäkseen toteuttamaan tehokasta säätelyä: kun me määräämme, niin Kiinankin on pakko valmistaa kolme vuotta käyttöä kestäviä kännyköitä.

Seuraavaksi hyppäsin Radisson Blu Marina Palace -hotellin Virta-lavan videosyötteeseen seuraamaan tilaisuutta ”Energiansäästö NYT” (kohdassa 4:37:13). Tilaisuuden avasi etäyhteydellä elinkeinoministeri Mika Lintilä. Hänen mukaansa vanhoihin energian hintoihin ei ole enää paluuta. Suomi ei ole suljettu talous ja Keski-Euroopan nousseet hinnat heijastuvat meillekin. Monissa EU-maissa maakaasua käytetään laajalti kotitalouksissa, ja sillä tuotetaan myös kalliisti sähköä. Lintilä kutsuu pian kaikki yhteiskunnan sektorit mukaan pyöreän pöydän neuvotteluihin energian säästämiseksi niin, että tulevasta talvesta selvitään.

Johtaja Heikki Väisänen Energiavirastosta varoitti, että monet halkokauppiaat tarjoavat jo ”ei oota” tai toimitusta vasta ensi vuoden maaliskuulle. Lämmitysöljyn hinta on noussut 80 prosentilla viimevuotisesta. Mahdolliset ajoitetut sähkökatkokset tulisivat iskemään erityisen kovasti niihin, jotka pystyvät asumaan kotonaan vain sähköisten lääkinnällisten apuvälineiden turvin. Kaikki mahdolliset toimenpiteet on siis tehtävä sähköpulan välttämiseksi. Meillä tilanne on poikkeuksellinen, mutta monissa muissa Euroopan maissa se on karmea.

Tilaisuudessa annettiin myös maistiaisia 10.10. lanseerattavasta energiansäästökampanjasta, jonka sanomana on ”Astetta alemmas”. Lyhyellä aikavälillä pyritään siihen että 75 % suomalaisista alkaisi säästää energiaa, mutta lopullisena tavoitteena on pysyvästi alempi energiankulutus ja sähkön tehohuippujen madaltaminen. Kampanja alkaa siis lokakuussa Energiansäästöviikolla, mutta säästämisen saa aloittaa jo tänään!

Lopuksi palasin vielä kaupunginteatterin lämpiön videostriimiin ja esitykseen Ukrainan sodan vaikutuksista EU:n globaaliin rooliin (kohdassa 6:19:00) Tällä hetkellä vain tietyillä kansainvälisillä toimijoilla (kuten Kanainvälinen Punainen Risti ja IAEA) on jonkinlainen keskusteluyhteys sodan molempiin osapuoliin. Kun YK äänesti Venäjän hyökkäyssodan tuomitsemista, niin huomio kiinnittyi siihen kuinka suuri osa Afrikan maista pidättäytyi äänestyksestä. Näille kriisi saattaa näyttäytyä kovin kaukaisena omien ongelmien rinnalla ja myös kulttuuriset siteet entiseen Neuvostoliittoon vaikuttavat. YK:n ongelmana on turvallisuusneuvosto, monesti se toimii kriiseissä parhaiten kenttätasolla. Yhtenä tavoitteena voisi olla edes pysyvä (esim. YK:n valvoma) tulitauko kuten Golanilla, vaikka ei saataisi edes rauhansopimustakaan.

 

Jutta Urpilainen ja Anders Blom Eurooppa-foorumissa 2022. Kaksi hymyilevää ihmistä lavalla.Perjantai 26.8. oli Euroopa-foorumissa nimetty ”Suomi Euroopassa” -päiväksi. Radisson Blu Marina Palace -hotellin Meri-lavalla päivän aloitti (kohdassa 20:17) komissaari Jutta Urpilainen keynote-puheenvuorollaan. Hän totesi että EU on monesti kokenut muutoksia murrosaikoina. Ennen pandemiaa terveyspolitiikka ei ollut uuden komission keskiössä. Kuitenkin tilanteen muututtua onnistuttiin EU:nkin avulla kehittämään rokote 10 kuukaudessa tavanomaisten 10 vuoden sijaan. Lisäksi organisoitiin yhteishankinnat, jotka turvasivat kaikille jäsenmaille asukaslukuihin suhteutetut rokotemäärät. Vihreä siirtymä on edelleen komission kärkihanke, ja pyrkimys eroon Venäjän fossiilisesta energiasta on entisestään korostanut sen tärkeyttä. EU on sopinut seitsemästä painavasta pakotekokonaisuudesta Venäjää vastaan ja vahvistaa myös omaa puolustus- ja turvallisuusyhteistyötään. Suomen ja EU:n etu on kaksinapaisen maailman sijaan moninapainen maailma. EU haluaa vahvistaa kansainvälisiä kumppanuuksia eikä jakaa maailmaa blokkeihin.

 

Jyrki Katainen Eurooppa-foorumissa 2022. Mies puhujapöntössä.
Samassa salissa jatkettiin (kohdassa 52:41) reilusta datataloudesta Euroopassa. Sitran yliasiamies (ja entinen komissaari) Jyrki Katainen totesi, että seuraavan kahden vuoden aikana jo olemassa olevan datan määrä yli 40-kertaistuu. Jo saatavissa olevalla terveysdatalla voitaisiin esim. ennakoida tulevia terveysongelmia. Tällä hetkellä pelataan edelläkävijäyritysten itse luomilla säännöillä, jotka eivät ole reiluja. Jos EU onnistuu datatalouden säätelyssä, siitä voi hyvin tulla maailmanlaajuinen standardi. Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri ehdotti matkapuhelinten roamingin kaltaista terveysdata-avaruutta, jossa espanjalainen lääkäri näkisi tarvittaessa suomalaisen potilaan terveys- ja reseptitiedot omalla äidinkielellään.

Samalla areenalla (kohdassa 1:50:07) keskusteltiin seuraavaksi EU:n puolustuksen työkalupakista. Komissio on jo pitkään tehnyt puolustuspoliittisia ehdotuksia, mutta tähän asti ne ovat edenneet nihkeästi jäsenmaissa. Nyt näkemykset uhista ovat lähentyneet toisiaan, mutta yksimielisyysperiaate hidastaa päätöksentekoa. Sitä kierretään perustamalla hankkeita, joihin jokainen halukas jäsenmaa voi tulla mukaan. Nyt näitä hankkeita on noin 60, ja niiden pohjalta kehittynee vähitellen virallisempaa yhteistyötä. Siirtymistä puolustusasioissa enemmistöpäätösten suuntaan pitäisi harkita.

Seuraavaksi (kohdassa 2:51:28) alkoi ennalta paljon odotettu EU-poliittinen pääministeritentti, jossa neljän suurimman puolueen puheenjohtajat ottivat yhteen. Tämä näytettiin suorana monissa Suomen (verkko)tiedotusvälineissä. Omalta kannaltani katsottuna se muistutti lähinnä ensi huhtikuun eduskuntavaalien tv-puheenjohtajaväittelyä etuajassa, joten siitä ei sen enempää.

Tämän jälkeen hyppäsin kaupunginteatterin lämpiön videosyötteeseen (kohdassa 3:19:00), jossa keskustelitiin siitä mitä tulee Suomen perinteisen Venäjä-politiikan tilalle. Euroopan perinteiset turvallisuusrakenteet ovat luhistuneet ja Venäjän tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Putin läksi sotaan kuuntelematta omia talousasiantuntijoitaan. Jos Venäjän valtajärjestelmä alkaa luhistua, seurauksena voi olla sisäistä verenvuodatusta. Edessä ovat vaikeat ja epävarmat ajat, mutta onneksi Suomi on tehnyt suuria turvallisuuspoliittisia ratkaisuja.

Sitten vielä lopuksi takaisin Radisson Blu Marina Palace -hotellin Meri-lavalle jossa (kohdassa 5:50:00) keskusteltiin Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perusteiden murroksesta. Suomi ei esittänyt varaumia etukäteen Nato-jäsenyyden suhteen (kuten esimerkiksi Norja aikoinaan) ja tämä lienee viisasta. Nato on parhaillaan muuttumassa ja tähän Suomikin voi jäsenenä vaikuttaa. Ukrainan kriisin vakauttamisessa pitää varautua käyttämään sekä pehmeää että kovaa voimaa: diplomatiaa ja sotilaallista varustautumista. Eurooppa-foorumin päätössanoissa (kohdassa 7:34:25) kerrottiin että ensi vuonna Eurooppa-foorumi järjestetään 30.8.-1.9.2023 ja silloin aiheena tulevat olemaan transatlanttiset suhteet. Kaikki joukolla sitä seuraamaan, joko Turussa tai netissä!

Yleiskuvaa Eurooppa-foorumista 2022. Ihmisiä, yleisö, kiinnostus.

Europe Forum at the former Finnish capital Turku is an annual discussion forum about Finland and her role in European politics. All the talks can be found later at YouTube and before that from live streams . Most of them were held in Finnish, but for the first time the talks were also interpreted to English when necessary.

Tapani Toivanen, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Posted on

Eurooppa-foorumi Turussa | Europe Forum in Turku

(Please, scroll down to the last paragraph to read a short introduction, with links, in English.)

Yleiskuva Turun Eurooppa-foorumista elokuussa 2021: puhuja, yleisöä. Speaker, audience at Europe Forum.Osallistuin nyt neljättä kertaa järjestettyyn Turun Eurooppa-foorumiin  25.-27.2021. Se on vakiintunut Suomen tärkeimmäksi (ja ainoaksi) kansalaisten ja päättäjien väliseksi Eurooppaa koskevan yhteiskunnallisen keskustelun areenaksi. Eurooppa-foorumissa pohditaan Suomen tämänhetkistä ja tulevaa roolia Euroopassa ja Euroopan unionissa pidemmän aikavälin perspektiivistä. Eri näkemyksiä edustavat terävimmän kärjen poliittiset päättäjät ja asiantuntijat, kansalaisjärjestöt, elinkeinoelämä, työmarkkinajärjestöt sekä myös tavalliset kansalaiset. Foorumi koostuu seminaareista, paneelikeskusteluista, kyselytunneista ja kansalaiskeskusteluista.

Euroopan komission Suomen-edustusto olisi kustantanut tiedotuspisteisiinsä  kuuluvien Suomen EU-tallekirjastojen hoitajien matkat ja majoituksen Turussa, mutta pahentuneen koronatilanteen vuoksi suurin osa meistä osallistui (viime vuoden tapaan) tapahtumiin etäyhteyden välityksellä. Sen sijaan suurin osa Europe Direct -tiedotuspisteiden hoitajista taisi olla paikan päällä. Sain kyllä kuulla, että käytännössä hekin joutuivat seuraamaan tapahtumia monesti hotellihuoneistaan verkon välityksellä. Koronavaaran vuoksi tilaisuuksiin otettiin näet sisään liveosallistujia vain rajoitetusti. Mutta kaikki sekä Turussa että muualla Suomessa pääsivät siis seuraamaan foorumia verkon välityksellä, ja tapahtumat ovat tallessa mm. YouTubessa  Eurooppa-foorumin omalla kanavalla, tai ehkä vielä helpommin tällä sivulla. Koska foorumin tapahtumia järjestettiin yhtä aikaa kahdessa tai jopa kolmessa paikassa, en luonnollisestikaan voinut osallistua kuin vain osaan niistä. Esittelemieni tilaisuuksien lisäksi Eurooppa-foorumin muuhun tarjontaan voi tutustua esimerkiksi päivien ohjelman  avulla.

Tänä vuonna Eurooppa-foorumi oli jaettu kolmeen eri teemapäivään. Keskiviikko 25.8. oli tiedepäivä. Heti päivien avajaisissa  saatiin se mielenkiintoinen tieto, että Turun yliopisto ja Åbo Akademi valmistelevat uutta yhteistä ”Eurooppa ja EU” -maisteriohjelmaa. Sen on tarkoitus kouluttaa uusia suomalaisia asiantuntijoita EU-virkamiesuralle, sillä nykyiset suomalaiset EU-toimijat alkavat hiljalleen eläköityä.

Erkki Tuomioja puhuu lavalla. Yleisöä. Erkki Tuomioja speking on stage. Audience.Eurooppa-foorumin tiedeseminaarin pääpuheenvuoron piti konkaripoliitikko Erkki Tuomioja. Hän puhui informaatiovaikuttamisesta toisaalta osana hybridisodankäyntiä, toisaalta taas tärkeänä osana demokraattista keskustelua. Tuomiojan mukaan Kiinan ja Venäjän lisäksi informaatiovaikuttamiseen turvautuvat kyllä länsimaatkin, joskaan eivät yhtä kärjistetyssä muodossa. Tarkoituksellista disinformaatiota vastaan uudeksi ilmiöksi on noussut ”open source intelligence”  jota voivat harjoittaa sekä yksittäiset ihmiset että ryhmät, kuten tutkivan journalismin sivusto Bellingcat.

Tämän jälkeen seurasin ”Hyvä paha tekoäly”– keskustelua  Siinä todettiin, että tekoälyn säätelyssä ja massadatan keräyksessä maailmalla on valittu kolme eri näkökulmaa: USA haluaa lainsäädännöllään ennen kaikkea järjestää yrityksille mahdollisuuksia datan käyttöön, EU painottaa kansalaisten tietosuojaa, mutta Kiina haluaa käyttää datankeräystä ja tekoälyä ihmisten kontrollointiin. Ei ole itsestään selvää, onko EU valinnut loppujen lopuksi voittavan tien. Kiinaa eivät sido länsimaiset arvot ja monet kiinalaiset jopa edellyttävät hallinnolta, että se pitää kaikki kansalaiset kurissa ja nuhteessa. ”Rokotteet ja infokuplat” -keskustelussa  taas huomautettiin, että sinänsä rokotteita on vastustettu mitä järjettömimmillä perusteilla heti niiden keksimisestä lähtien.

Fit for 55 ei suinkaan tarkoita keski-ikäisten EU-kansalaisten kunnonkohotusohjelmaa, vaan Euroopan vihreän siirtymän suunnitelmaa. Sen tavoitteena on saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä, ja välivaiheena EU on sitoutunut vähentämään päästöjä vähintään 55 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tästä keskustelusta opin mm. sen, että tulevaisuudessa biodiesel on pitkälti säästettävä lentokoneille, koska niiden sähköistäminen on kaikkein vaikeinta. Henkilöliikenne pitäisi saada paljolti sähköiseksi, koska jo tavaraliikenne vaatii sähkön lisäksi muutakin. Esimerkiksi laivaliikennettä varten tarvitaan synteettistä ammoniakkia, sen tuottamiseen vetyä ja kaikki tämä vety pitäisi vielä pystyä tekemään uusiutuvalla sähköllä. Päivän päätteeksi seurasin vielä keskusteluja ”EU, nuoret ja some”  sekä ”Onko suomalaisten välinpitämättömyys EU-asioissa median vika? Vai ansio?”.

Jutta Urpilainen puhuu. Jutta Urpilainen speaking.Torstai 26.8. oli omistettu taloudelle. Ranskan, Saksan, Slovenian (Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaa heinäkuun alusta lähtien) ja Suomen eurooppaministerien tervehdyksen  jälkeen EU:n kansainvälisten kumppanuuksien komissaari Jutta Urpilainen piti keynote-puheenvuoron ”Mitä on yhdenvertaisuus pandemian jälkeen: talous, ihminen ja ympäristö sekä demokratia?”.  Vastuualueensa mukaisesti Urpilainen keskittyi mm. Afrikan tilanteeseen. Siellä vasta 4 % väestöstä on saanut yhden ja 2 % kaksi koronarokotetta. Globaalin rokotekattavuuden saavuttaminen on välttämätöntä, jos maailmantalous halutaan saada takaisin raiteilleen. Tulevien katastrofien välttämiseksi EU pyrkii alueellisen rokote- ja lääkevalmistuksen aloittamiseen Afrikassa. Toisaalta reilun talouden periaatteiden mukaisesti Afrikan maiden olisi myös itse osallistuttava hyvinvointinsa kehittämiseen. Nykyään 70 % Afrikan työntekijöistä toimii ”harmaassa taloudessa”, jossa ei makseta veroja.

EU-tuomioistuimen entinen tuomari Allan Rosas piti toisen vuotuisen Esko Antola -luennon. Hänen mukaansa liittovaltiotavoite on ollut EU:ssa sisäänkirjoitettuna heti sen perustamisesta lähtien, ja Iso-Britannian Brexit oli sikäli väistämätön. Englantilaiset (päinvastoin kuin esimerkiksi irlantilaiset ja skotlantilaiset) eivät näet koskaan henkisesti liittyneet EU:hun. Rosas totesi myös, että Suomen eduskunnan perustuslakivaliokunta on EU:n puitteissa suuri poikkeus. Vaikka se on ainakin periaatteessa poliittisesti riippumaton, niin silti olisi vaikea perustella miksi muiden maiden perustuslakituomioistuimet (tuomarin vastuulla toimivine asiantuntijajäsenineen) olisivat meidän järjestelmäämme olennaisesti huonompia perustuslain tulkitsijoita.

En ennättänyt jäädä seuraamaan luentoa seurannutta varmasti mielenkiintoista paneelikeskustelua, kun jossain välissä oli pakko pitää ruokatauko. Ennen Euroopan komission Suomen-edustuston tiedotusverkostoilleen järjestämää omaa ohjelmaa ennätin vielä seurata Liikennepolitiikan seminaaria, jossa pohdittiin liikennepolitiikan tulevaisuutta  Siellä valiteltiin mm. Rail Baltica -hankkeen  jähmeää etenemistä ja Suomen perin vähäistä panostusta raideliikenteen parantamiseen. EU:ltakaan ei anota tänne liikenteen kehittämisavustuksia juuri lainkaan. Tietysti niillä maksettaisiin vain osa jostain hankkeesta, pääosa rahoituksesta pitäisi löytyä kotimaasta. Turussa kun oltiin, niin Tunnin juna Helsingistä Turkuun tuntui olevan koko Suomen tulevaisuuden kohtalonkysymys. Vain Pohjois-Savon vaalipiirin meppi Elsi Katainen uskalsi tuoda esille myös Itärata-hankkeen.

Loppu iltapäivä meni seuratessa Euroopan parlamentin Suomen-toimiston ja Euroopan komission Suomen-edustuston selontekoja ajankohtaisista EU-aiheista. Näistä ei valitettavasti ole tallenteita, koska ne eivät olleet Eurooppa-foorumin virallista ohjelmaa. Kun koronapandemia viime vuoden maaliskuussa alkoi, suurin piirtein kaikki siirtyivät Brysselissäkin etätyöhön, ja esimerkiksi komission päärakennus Berlaymont oli pari kuukautta lähes tyhjillään. Sen jälkeen komisaarit palasivat sinne, mutta heidän esikuntansa jatkoivat pääasiassa etätöissä. Vasta nyt työskentely alkaa Brysselissäkin normalisoitua. EU on sitoutunut toimittamaan kolmansiin maihin 200 miljoonaa koronarokotetta, mutta niistä on toistaiseksi saatu jakoon vain 12 miljoonaa. Seuraava kokokohta parlamentissa ja koko EU-politiikassa on komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin vuosittainen State of the Union -puhe. Tänä vuonna se pidetään ensi viikon keskiviikkona eli 15.9.

Perjantai 27.8. oli Eurooppa-foorumin politiikkapäivä. Ennätin kuunnella ministeri Li Anderssonin Minun Eurooppani -luennon nuorille.  Andersson kertoi olevansa sitä sukupolvea, jolle vapaa liikkuvuus ja yhdistyvä Eurooppa olivat itsestään selviä. 2010-luvulla talouskriisin myötä alkanut vastakkainasettelu ja raja-aitojen pystytys tuntuu hänestä siksi hyvin vieraalta.

Sanna Marin puhuu. Sanna Marin speaking.Tämän jälkeen hyppäsin kuuntelemaan kahta puheenvuoroa Euroopasta. Pääministeri Sanna Marin ja puoluejohtaja Petteri Orpo esittivät molemmat näkemyksensä tämän hetken tärkeimmistä Eurooppaan liittyvistä kysymyksistä. Marin korosti sitä, että poliittisten voimasuhteiden vaihtumisesta huolimatta Suomen EU-politiikassa on ollut koko jäsenyyden ajan jatkuvuutta. Orvon mukaan EU:n on nyt kirkastettava poliittista linjaansa muuttuneessa maailmanpoliittisessa tilanteessa. Kiina on nousemassa maailmanmahdiksi, USA on poliittisesti kahtiajakautunut ja Venäjä muuttuu yhä arvaamattomammaksi.

EU:n tuplasiirtymä -paneelin osallistujat. Participants of a panel discussion.Keskustelussa EU:n tuplasiirtymä ja globaali rooli viitattiin pyrkimykseen yhtäaikaisesta digitaalisesta ja vihreästä siirtymästä. EU tavoittelee ei sen vähempää kuin digitaalista johtajuutta maailmassa. Sen onnistuminen olisi vähintään yhtä suuri asia kuin aikoinaan sisämarkkinoiden luominen.
Paneelissa EU ja Venäjä osana uutta maailmanjärjestystä – yhdessä vai erikseen?  Esko Aho totesi, että maailma ei muuttunut lainkaan sellaiseksi, kuin mitä 1990-luvulla uskottiin. Tuolloin yleisesti hämmästeltiin Suomen halua pitäytyä yleisessä asevelvollisuudessa, kun historia oli päättynyt ja maailma oli siirtymässä ikuisen rauhan aikaan. Ikävä tosiasia on se, että Euroopan turvallisuus rakennettiin tuolloin Venäjän väliaikaisen heikkouden varaan.

Keskustelussa Vakautta ja vaurautta: Eurooppa-politiikka osana Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa  pohdittiin sitä, täytyisikö EU:n syventää puolustuksellista yhteistyötään nyt, kun Yhdysvallat vetäytyy yhä enemmän Euroopasta ja keskittyy Kiinaan. Paneelissa Europe and China – A Challenging Relationship taas todettiin, että Eurooppa jäi jälkeen erimerkiksi matkapuhelinten kehityksessä siksi, että se on stagnaattinen ja vanhentuva manner. Kiinan lisääntyviä taloudellisia investointeja Eurooppaan on pelätty, mutta aikaisemmin niiden puuttumista valitettiin.

Viimeisenä osiona kuuntelin keskustelua Strategisia tavoitteita vai sattumankauppaa – Euroopan puolustusyhteistyön tulevaisuuden näköalat. Eurooppa ei enää voi laskea puolustuksessaan USA:n varaan, ja EU:n nopean toiminnan joukot osoittautuivat täydeksi pettymykseksi Afganistanin kriisin aikana. Suurin osa EU-maista on Naton jäseniä ja ne tuskin haluavat rakentaa Eurooppaan kahta päällekkäistä turvallisuusjärjestelmää. Samalla Brexit vei EU:n ainoan todellisen sotilasmahdin pois puolustusvahvuudesta. Suomelle optio liittyä tarvittaessa Natoon on edelleen hyvin tärkeä.

Kaiken kaikkiaan Eurooppa-foorumi todisti taas tärkeytensä ja myös kykynsä reagoida nopeasti ajankohtaisiin teemoihin. Monta mielenkiintoista esitelmää ja keskustelua jäi minulta kuulematta, mutta ne kaikki siis löytyvät pysyvästi verkosta, samoin kuin aikaisempienkin vuosien keskustelut.

Europe Forum at the former Finnish capital Turku is an annual discussion forum about Finland and her role in European politics. All the talks can be found at YouTube . Most of them were held in Finnish, but you can find the list of English programmes online.

Tapani Toivanen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services