Suomi100: Suomen Taide | Arts in Finland

(Please, scroll down to read in English.)

Mieti hetki suomalaista taidetta. Kuuletko musiikkia? Nouseeko mieleesi kohtaus elokuvasta? Näetkö mielessäsi jonkin maalauksen? Ulkona arasti vihertävä maisema saa päässäni pyörimään J. Karjalaisen laulun Villejä lupiineja. Kun ajattelen suomalaista elokuvaa, näen mielessäni kohtauksen Markku Pölösen Kivenpyörittäjän kylästä: hieman maistissa oleva, jo elämää nähnyt Jalmari neuvottelee sumuisella pellolla Kuoleman kanssa. Ensimmäinen mieleeni nouseva suomalainen maalaus on puolestaan Hugo Simbergin arvoituksellinen Haavoittunut enkeli vuodelta 1903:

Kuva: https://www.flickr.com/photos/finnishnationalgallery/29568380521/in/album-72157672674447902/

Teokseen, sen symboliikkaan ja tarinaan voi tutustua (vaikkapa kuuntelemalla!)  avoimessa Kansallisgallerian verkkokokoelmat-palvelussa. Sivustolla on kattavasti esitelty suomalaista maalaustaidetta mm. Ateneumin ja Kiasman kokoelmista.

Suomen Kulttuurirahaston vuonna 2013 teettämän kyselytutkimuksen mukaan taiteen tärkeimpänä tehtävänä pidetään viihdytyksen ja lohdun tuomista arkeen. Tämä väite on helppo allekirjoittaa. Onko sinulla jokin suomalainen lempikappale, joka saa liikuttumaan kyyneliin asti? Tai kirja, joka viihdyttää takuuvarmasti lukukerta toisensa jälkeen?

Yllä mainitun kyselytutkimuksen tulos nostaa Suomen tunnetuimmiksi taiteilijoiksi Jean Sibeliuksen, Tove Janssonin, Väinö Linnan ja hieman yllättäen Juice Leskisen. Millainen sinun listasi olisi?

Suomen kulttuurirahaston sivulta pääsee käsiksi itse tutkimusraportin lisäksi myös tutkimusaineistoon. Tutkimusaineistotaulukosta on mielenkiintoista tarkastella vastauksia vaikkapa seuraavanlaatuisiin kysymyksiin ja väittämiin: ”On tärkeää, että suomalaisilla on asuinpaikasta riippumatta mahdollisuus harrastaa taidetta”, ”Eliitin tulisi itse maksaa taide josta se pitää” ja ”Oletko käynyt museossa / elokuvissa / konsertissa viimeisen 6 kuukauden aikana?”. Tutkimusaineisto on arkistoitu Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon, joka luovuttaa aineistoja edelleen tieteelliseen tutkimus- ja opetuskäyttöön. Avointa tiedettä ja tutkimusta suomalaisen taiteen käytöstä ja merkityksestä parhaimmillaan!

Suomen taide-kirjanäyttely on esillä Joensuun ja Kuopion kampuskirjastoissa kesäkuun ajan.

Finland 100 jubilee is present in our library throughout the year. Every month, we put out a new book exhibition related in some way to Finland or Finnish culture. In June the topic is Arts in Finland. Take a virtual tour in Finnish National Gallery´s Art Collection-service!

Riitta Holopainen
Tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services

Turjan rannan pomorikylät esittäytyvät Joensuun kampuskirjaston näyttelyssä

Joensuun kampuskirjastossa avautuu maanantaina 18.4.2016 Turjan rannan pomorikyliä esittelevä näyttely. Oulussa toimiva Turjan rannan pomorit -ryhmä on vuosien aikana tehnyt kenttätöitä Turjan rannikon (ven. Терский район) pomorikylissä. Kylät sijaitsevat Vienanmeren pohjoisran­nalla Murmanskin alu­eella. Alueella on asukkaita noin 8 200. Piirin hallinnollinen keskus on Umba ja toinen on Varzuga. Alueen sisämaata asuttivat saamelaiset, mutta rannikolla asui venäläisten lisäksi pomoreja – pohjoisten alueiden kaupankävijöitä – ja myös suomensukuisia kansoja, joista karjalaiset olivat suurin ryhmä. Varzugalle, samoin kuin koko Vienanmeren rannikolle, oli 1400-luvulla alkunsa saanut Solovetskin luostari hyvin merkityksellinen. Luostareiden uskonnollinen ja lähetystyöhön perustuva toiminta korvaantui pian taloudellisilla asioilla.

Kaukainen sijainti luo puitteet kulttuurin ja luonnon väliselle vuorovaikutukselle. Suuri yleisö tietää Kuolan suuret ympäristöongelmat, saasteet, ydinvoimalat ja sotilaallisen läsnäolon. Turjan rannan kylät ovat kaukana tästä mielikuvasta. Luonto on säästynyt toistaiseksi raiskauksilta, mutta uhkana on kaivostoiminta.

Ihmisten haastattelut ja kylistä ottamamme valokuvamme kertovat maiseman konkreettisuudesta, mutta maisema on aina myös kulttuurinen tuote. Maisemassa näkyvät muutos ja pysyvyys. Ne voivat heijastaa ihmisten esteettisiä näkemyksiä, mutta myös kulttuurin kerroksellisuutta, kuten neuvostoajan ja kirkon vaikutusta maisemassa. Ihmisillä on esteettinen tarve luoda kaunista omaan tilaan, paikkaan ja maisemaan. Kylien maisemassa on havaittavissa merkkejä näkyvistä ja näkymättömistä symboleista, jotka korostavat yhteisön ja yksilön arvoja ja merkityksiä.

kuva_pomorit1

Kuva: Kari Soronen – näkymä Kantalahden kerrostalon pihalta

Maisemassa ja elämismaailmassa kiteytyvät yksityisessä arkielämässä eletty todellisuus ja sosiaaliset prosessit. Maisema on ideologinen ja kulttuurinen kokonaisuus, jonka historia ja arvot liittyvät omaan symboliikkaan ja samalla laajempaan poliittisiin, taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin kehyksiin. Kylien maiseman tulkinnassa korostuu luonnon ja kulttuurin monimuotoisuus, josta muodostuu visuaalinen maisemakuva. Kylät ovat kulttuurisessa ja sosiaalisessa murroksessa. Selviytymisen edellytyksenä on ihmisten yhteistoiminta sekä omiin kykyihin ja osaamiseen turvautuminen. Joissakin kylissä asutaan vain kesäisin, jossakin kylässä asuu vain muutama asukas. Asutuksen pysyvyys voi säädellä suhdetta luonnon ja kulttuurin säilymiseen. Asukkailla voi olla romanttinen tai käytännöllinen suhde pysyä kylässä. Haastatteluissa ihmiset tuovat esille, että he haluavat asua kylissä, joissa on rauha ja itsenäisyys tehdä asioita. Ihmiset haluavat elää luonnossa ja luonnosta.

Teksti: Juha Eskola & Kari Soronen, Turjan rannan pomorit-ryhmä

Lisätietoja näyttelystä: Riitta Holopainen, tietoasiantuntija

riitta.s.holopainen@uef.fi

Saksan yhdistymisen 25-vuotisjuhlanäyttely Joensuun kampuskirjastossa

Saksojen yhdistymisestä tuli 3. lokakuuta 2015 kuluneeksi 25 vuotta. Tapahtuman johdosta Saksan Helsingin suurlähetystö on tuottanut posterinäyttelyn ”Tie Saksan yhdistymiseen”, jonka 20 julistetta valokuvineen ja teksteineen kertovat historiallisen yhdistymisen yksityiskohdista. Suomenkielinen näyttely saapui Joensuun kampuskirjastoon tiistaina 8.12… Näyttelyn videopodcasteja voi seurata QR-koodin avulla.WP_20151208_001

Posterinäyttely on esillä perjantaihin 18.12.2015 saakka kirjaston 1. kerroksen ala-aulassa. Samassa yhteydessä on mahdollista tutustua Saksan historiaa ja kulttuuria koskevaan kirjanäyttelyyn, jonka Itä-Suomen yliopiston kirjasto on valmistellut omista kokoelmistaan.

WP_20151208_002

Näyttelyn viralliset avajaiset pidetään perjantaina 11. joulukuuta 2015 klo 10. Näyttelyn avaa Saksan  suurlähettiläs Dorothee Janetzke-Wenzel. Tilaisuudessa on tarjolla glögiä ja stollenia.

Joensuun järjestelyistä vastaavat: Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuskirjasto, Joensuun Suomi–Saksa-yhdistys ja Itä-Suomen yliopiston saksan kielen oppiaine

Lisätietoja:

Tapani Toivanen, Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuskirjaston tietoasiantuntija, tapani.toivanen(at)uef.fi