Suomi100: Suomen Taide | Arts in Finland

(Please, scroll down to read in English.)

Mieti hetki suomalaista taidetta. Kuuletko musiikkia? Nouseeko mieleesi kohtaus elokuvasta? Näetkö mielessäsi jonkin maalauksen? Ulkona arasti vihertävä maisema saa päässäni pyörimään J. Karjalaisen laulun Villejä lupiineja. Kun ajattelen suomalaista elokuvaa, näen mielessäni kohtauksen Markku Pölösen Kivenpyörittäjän kylästä: hieman maistissa oleva, jo elämää nähnyt Jalmari neuvottelee sumuisella pellolla Kuoleman kanssa. Ensimmäinen mieleeni nouseva suomalainen maalaus on puolestaan Hugo Simbergin arvoituksellinen Haavoittunut enkeli vuodelta 1903:

Kuva: https://www.flickr.com/photos/finnishnationalgallery/29568380521/in/album-72157672674447902/

Teokseen, sen symboliikkaan ja tarinaan voi tutustua (vaikkapa kuuntelemalla!)  avoimessa Kansallisgallerian verkkokokoelmat-palvelussa. Sivustolla on kattavasti esitelty suomalaista maalaustaidetta mm. Ateneumin ja Kiasman kokoelmista.

Suomen Kulttuurirahaston vuonna 2013 teettämän kyselytutkimuksen mukaan taiteen tärkeimpänä tehtävänä pidetään viihdytyksen ja lohdun tuomista arkeen. Tämä väite on helppo allekirjoittaa. Onko sinulla jokin suomalainen lempikappale, joka saa liikuttumaan kyyneliin asti? Tai kirja, joka viihdyttää takuuvarmasti lukukerta toisensa jälkeen?

Yllä mainitun kyselytutkimuksen tulos nostaa Suomen tunnetuimmiksi taiteilijoiksi Jean Sibeliuksen, Tove Janssonin, Väinö Linnan ja hieman yllättäen Juice Leskisen. Millainen sinun listasi olisi?

Suomen kulttuurirahaston sivulta pääsee käsiksi itse tutkimusraportin lisäksi myös tutkimusaineistoon. Tutkimusaineistotaulukosta on mielenkiintoista tarkastella vastauksia vaikkapa seuraavanlaatuisiin kysymyksiin ja väittämiin: ”On tärkeää, että suomalaisilla on asuinpaikasta riippumatta mahdollisuus harrastaa taidetta”, ”Eliitin tulisi itse maksaa taide josta se pitää” ja ”Oletko käynyt museossa / elokuvissa / konsertissa viimeisen 6 kuukauden aikana?”. Tutkimusaineisto on arkistoitu Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon, joka luovuttaa aineistoja edelleen tieteelliseen tutkimus- ja opetuskäyttöön. Avointa tiedettä ja tutkimusta suomalaisen taiteen käytöstä ja merkityksestä parhaimmillaan!

Suomen taide-kirjanäyttely on esillä Joensuun ja Kuopion kampuskirjastoissa kesäkuun ajan.

Finland 100 jubilee is present in our library throughout the year. Every month, we put out a new book exhibition related in some way to Finland or Finnish culture. In June the topic is Arts in Finland. Take a virtual tour in Finnish National Gallery´s Art Collection-service!

Riitta Holopainen
Tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services

Jaa tämä / Share this
Share

Turjan rannan pomorikylät esittäytyvät Joensuun kampuskirjaston näyttelyssä

Joensuun kampuskirjastossa avautuu maanantaina 18.4.2016 Turjan rannan pomorikyliä esittelevä näyttely. Oulussa toimiva Turjan rannan pomorit -ryhmä on vuosien aikana tehnyt kenttätöitä Turjan rannikon (ven. Терский район) pomorikylissä. Kylät sijaitsevat Vienanmeren pohjoisran­nalla Murmanskin alu­eella. Alueella on asukkaita noin 8 200. Piirin hallinnollinen keskus on Umba ja toinen on Varzuga. Alueen sisämaata asuttivat saamelaiset, mutta rannikolla asui venäläisten lisäksi pomoreja – pohjoisten alueiden kaupankävijöitä – ja myös suomensukuisia kansoja, joista karjalaiset olivat suurin ryhmä. Varzugalle, samoin kuin koko Vienanmeren rannikolle, oli 1400-luvulla alkunsa saanut Solovetskin luostari hyvin merkityksellinen. Luostareiden uskonnollinen ja lähetystyöhön perustuva toiminta korvaantui pian taloudellisilla asioilla.

Kaukainen sijainti luo puitteet kulttuurin ja luonnon väliselle vuorovaikutukselle. Suuri yleisö tietää Kuolan suuret ympäristöongelmat, saasteet, ydinvoimalat ja sotilaallisen läsnäolon. Turjan rannan kylät ovat kaukana tästä mielikuvasta. Luonto on säästynyt toistaiseksi raiskauksilta, mutta uhkana on kaivostoiminta.

Ihmisten haastattelut ja kylistä ottamamme valokuvamme kertovat maiseman konkreettisuudesta, mutta maisema on aina myös kulttuurinen tuote. Maisemassa näkyvät muutos ja pysyvyys. Ne voivat heijastaa ihmisten esteettisiä näkemyksiä, mutta myös kulttuurin kerroksellisuutta, kuten neuvostoajan ja kirkon vaikutusta maisemassa. Ihmisillä on esteettinen tarve luoda kaunista omaan tilaan, paikkaan ja maisemaan. Kylien maisemassa on havaittavissa merkkejä näkyvistä ja näkymättömistä symboleista, jotka korostavat yhteisön ja yksilön arvoja ja merkityksiä.

kuva_pomorit1

Kuva: Kari Soronen – näkymä Kantalahden kerrostalon pihalta

Maisemassa ja elämismaailmassa kiteytyvät yksityisessä arkielämässä eletty todellisuus ja sosiaaliset prosessit. Maisema on ideologinen ja kulttuurinen kokonaisuus, jonka historia ja arvot liittyvät omaan symboliikkaan ja samalla laajempaan poliittisiin, taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin kehyksiin. Kylien maiseman tulkinnassa korostuu luonnon ja kulttuurin monimuotoisuus, josta muodostuu visuaalinen maisemakuva. Kylät ovat kulttuurisessa ja sosiaalisessa murroksessa. Selviytymisen edellytyksenä on ihmisten yhteistoiminta sekä omiin kykyihin ja osaamiseen turvautuminen. Joissakin kylissä asutaan vain kesäisin, jossakin kylässä asuu vain muutama asukas. Asutuksen pysyvyys voi säädellä suhdetta luonnon ja kulttuurin säilymiseen. Asukkailla voi olla romanttinen tai käytännöllinen suhde pysyä kylässä. Haastatteluissa ihmiset tuovat esille, että he haluavat asua kylissä, joissa on rauha ja itsenäisyys tehdä asioita. Ihmiset haluavat elää luonnossa ja luonnosta.

Teksti: Juha Eskola & Kari Soronen, Turjan rannan pomorit-ryhmä

Lisätietoja näyttelystä: Riitta Holopainen, tietoasiantuntija

riitta.s.holopainen@uef.fi

Jaa tämä / Share this
Share

Saksan yhdistymisen 25-vuotisjuhlanäyttely Joensuun kampuskirjastossa

Saksojen yhdistymisestä tuli 3. lokakuuta 2015 kuluneeksi 25 vuotta. Tapahtuman johdosta Saksan Helsingin suurlähetystö on tuottanut posterinäyttelyn ”Tie Saksan yhdistymiseen”, jonka 20 julistetta valokuvineen ja teksteineen kertovat historiallisen yhdistymisen yksityiskohdista. Suomenkielinen näyttely saapui Joensuun kampuskirjastoon tiistaina 8.12… Näyttelyn videopodcasteja voi seurata QR-koodin avulla.WP_20151208_001

Posterinäyttely on esillä perjantaihin 18.12.2015 saakka kirjaston 1. kerroksen ala-aulassa. Samassa yhteydessä on mahdollista tutustua Saksan historiaa ja kulttuuria koskevaan kirjanäyttelyyn, jonka Itä-Suomen yliopiston kirjasto on valmistellut omista kokoelmistaan.

WP_20151208_002

Näyttelyn viralliset avajaiset pidetään perjantaina 11. joulukuuta 2015 klo 10. Näyttelyn avaa Saksan  suurlähettiläs Dorothee Janetzke-Wenzel. Tilaisuudessa on tarjolla glögiä ja stollenia.

Joensuun järjestelyistä vastaavat: Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuskirjasto, Joensuun Suomi–Saksa-yhdistys ja Itä-Suomen yliopiston saksan kielen oppiaine

Lisätietoja:

Tapani Toivanen, Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuskirjaston tietoasiantuntija, tapani.toivanen(at)uef.fi

Jaa tämä / Share this
Share

”Tav-voo sav-voo” – murrekirjanäyttely Kuopion kampuskirjastossa – Book Exhibition at the Kuopio Campus Library – Finnish dialects

Kuopion kampuskirjastossa on avautunut suomen kielen murteita käsittelevien kirjojen näyttely. Näyttelyssä on murteilla kirjoitettuja kirjoja sekä murteita käsitteleviä kirjoja. Kirjanäyttelyn nimi ”Tavvoo savvoo” on peräisin Unto Eskelisen kirjoittamasta samannimisestä sanakirjasta, johon on koottu Savon murteen sanoja, esimerkkejä sekä neuvoja murteen merkitsemiseen ja ääntämiseen. Suurin osa näyttelyn kirjoista on lainattavissa kirjaston asiakaspalvelun kautta.

Vinkki: Suomen murteiden esimerkkejä voi kuunnella Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kotisivulla.

Tarja Turunen, tietoasiantuntija

 

Kuva: Tarja Turunen

Kuva: Tarja Turunen

 

The book exhibition consists of books written in dialects and books on dialects. The name of the exhibition is the same as the book written by Mr. Unto Eskelinen. The book “Tavvoo savvoo” is a dictionary of the Savo dialect and it contains also examples and guidance how to write and pronounce Savo dialect. Most of the books in the exhibition can be borrowed at the Library’s Customer Service Desk.

Tip: Examples of Finnish dialects can be listened at the home page of the Institute for the Languages of Finland.

Tarja Turunen, Information Specialist

Jaa tämä / Share this
Share

“PINK tyttötutkimuksia – girl studies” -kirjanäyttely Kuopion kampuskirjastossa – Book exhibition at the Kuopio Campus LIbrary

Kuopion kampuskirjastossa on avautunut kirjanäyttely, jossa on sekä tyttötutkimuksia että muutakin tyttöaiheista kirjallisuutta.  Kirjanäyttely sai ideansa lähestyvästä kansainvälisestä naistenpäivästä 8.3.2014. Näyttelyssä olevat kirjat ovat lainattavissa kirjaston asiakaspalvelun kautta.

Aiheesta löytyy kirjaston kokoelmista myös e-kirjoja.

Kysymys: Mikä oli suosituin tytön nimi Suomessa vuonna 2012?

Vastaus: Ella. Ellaksi nimettiin vuonna 2012 466 tyttöä.

(lähde: Väestörekisterikeskus)

Kuva: Tarja Turunen

Kuva: Tarja Turunen

The new book exhibition at the Kuopio Campus Library consists of books on girl studies and other literature on girls. The idea for this exhibition came from the upcoming International Women’s Day,  on the 8th of March. The books in the exhibition can be borrowed at the Library’s Customer Service Desk.

There are also e-books on the subject in the library’s collections.

Question: What was the most popular girl’s name in Finland in 2012?

Answer: Ella. 466 girls were named Ella in 2012.

(source: Population Register Centre)

Lisätietoja/for more information: tarja-liisa.turunen[at]uef.fi

Jaa tämä / Share this
Share