Koulutusta metriikasta kaivataan | Training for metrics needed

(Please, scroll down to read the results of the English version of the survey.)

Kiitokset kaikille lokakuussa 2018 Tutkimus- ja julkaisutoiminnan mittarit -kyselyyn osallistuneille. Suomenkieliseen kyselyyn vastasi 123 henkilöä perusopiskelijoista emeritus/emeritaprofessoreihin kattavasti yli kahdeltakymmeneltä eri tieteenalalta.

Kysely paljasti valtaosan vastaajista (92 %) tarvinneen erilaisia mittareita (kuva 2, numerointi kyselystä) vaihteleviin tarpeisiin (kuva 3).

Valtaosa vastaajista on tarvinnut erilaisia mittareita.
Mittareita on tarvittu monenlaisiin tarpeisiin.

Vastaajat ovat tyypillisesti hakeneet tarvitsemansa tiedot itse (90 %), mutta jatkossa näyttäisi olevan halukkuutta (46 %) käyttää myös kirjaston tarjoamia metriikkapalveluita, varsinkin kun tarvetta mittareille oli valtaosalla vastaajista (94 % melko todennälköisesti tai varmasti) myös tulevaisuudessa.

Halukkuutta saada koulutusta tutkimus- ja julkaisutoimintaa kuvaavista mittareista löytyi selvästi yli puolelta vastaajista (62 %). Täsmennettyjä toiveita koulutusmuodoista esitti noin puolet vastaajista (51 %). Näihin toiveisiin sisältyi seuraavaa:

  • Skype-koulutusta (48 % vastaajista)
  • Pienryhmäkoulutusta (22 %)
  • Kirjalliset ohjeet netissä (11 %)
  • Videotallenne (ml. lyhyet videoklipit) (11 %)
  • Henkilökohtaista opastusta (8 %)
  • Verkkokoulutusta/-kurssina (esim. Moodle) (6 %)

Sen lisäksi, että kaivattiin koulutusta siitä, mistä ja miten mittarit löytyvät, toivottiin apua myös niiden tulkinnalle, käyttökelpoisuudelle eri tilanteissa, vastuullisuudelle ja kriittisyydelle. Vastauksista nousi mm. seuraavanlaisia kysymyksiä:

  • mikä on mittareiden merkitys ja millainen on eri tieteenalojen välinen vaihtelu
  • voiko mittareita vääristellä
  • mihin mittariin omaa tutkimusta kannattaa peilata ja miksi
  • missä tilanteessa mikäkin mittari on käyttökelpoinen
  • mitä ovat mittareiden vahvuudet ja heikkoudet
  • millainen on mittareiden luotettavuus, paremmuus…
  • miten tulkitsen niitä
  • mikä on nykyään ‘luotettavin’ kanava [metriikka]tiedon hankkimiseen
  • miten ko. mittarilukemat muodostuvat käytännössä
  • mitä hyötyä mittareista on erityisesti tutkijan näkökulmasta
  • mitä mittarit todella kuvaavat ja mitä ne henkilöstä kertovat

Esitettyihin koulutustoiveisiin löytyy kirjaston tutkimuksen tuen sivuilta jo nyt apua ja ohjeita, Tutkimuksen arviointi julkaisujen avulla -sivuilta  mm. tietoa bibliometrisistä analyysityökaluista ja tietokannoista, kuvaukset useista bibliometrisistä indikaattoreista.

Lisäksi kirjasto tulee jatkossa järjestämään koulutusta, jossa huomioidaan edellä esitettyjä toiveita. Kannattaa siis seurata koulutustarjontaamme!

 

Results of the survey in English

Thanks to all those who participated in the Research and Publishing Activity Indicators questionnaire in October 2018. Sixteen people including postgraduate students, research personnel, educational personnel and other personnel from over ten different disciplines answered the English version of the survey.

The survey revealed that all of the respondents have needed different indicators (Figure 2, numbering from the questionnaire) for different purposes (Figure 3).

All respondents needed indicators.
Indicators were needed for many purposes.

Respondents have typically applied for the information they need, but in the future there seems to be willingness (44%) also to use metric services provided by the library, especially as the majority of respondents (94% quite certainly or certainly) need the indicators in the future.

More than half of the respondents (56%) were interested in receiving training on indicators describing research and publishing. Half of the respondents (50%) expressed their hopes for training. These wishes included:

  • Skype training (19% of the respondents)
  • Written instructions online (13%)
  • Video recording (including short video clips) (13%)
  • Personal Guidance (13%)
  • Small Group Training (6%)

In addition to the need for training on where and how the meters are found, assistance was also sought for their interpretation, usefulness in different situations, responsibility and criticality. Among the answers, there were these wishes:

  • “It would be highly important to have a page on UEF website where different indicators can be found and searched for easily!”
  • “Some training in understanding the Jufo rating would be nice, since the ratings seem pretty random sometimes and not in line with what is considered a “prestigious” journal in the field.”
  • “Consortium or certain indicators that have been agreed throughout UEF or Finnish universities.”
  • “Training in altmetric.”

Answers to some of the training requests can already be found on the UEF Library’s Research Support page already. The Research Evaluation (Bibliometrics: evaluating research via publications) section includes: Bibliometric analysing tools and databases, descriptions of several bibliometric indicators.

In addition, the library will continue to provide training that takes into account the wishes outlined above. So you should follow our Training menu!

Marja Kuittinen, tietoasiantuntija | information specialist
Maarit Putous, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

 

Jaa tämä / Share this
Share

“E-kirjojen lukeminen on työläämpää kuin koiranpennun opettaminen sisäsiistiksi” – e-kirjakyselyn tuloksia

Keväällä 2016 kansallinen elektroninen kirjasto FinElib järjesti korkeakoulukirjastojen kanssa kyselyn opiskelijoiden ja opettajien kokemuksista e-kirjojen käytöstä opinnoissa ja opetuksessa. Kansalliset tulokset julkaistaan tuonnempana, mutta Itä-Suomen yliopiston osalta tulokset on saatu jo nyt.

Vastauksia saatiin opiskelijoilta 191 ja opettajilta 10. Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille! Opettajakunnan matalan vastausprosentin vuoksi keskitytään tässä blogikirjoitukesssa vain opiskelijavastauksiin.

Vastanneista opiskelijoista noin 85 % oli lukenut opintoihinsa liittyviä e-kirjoja. E-kirjatarjontaan onkin vaikea olla törmäämättä, sillä kutakuinkin kaikki hankkimamme e-kirjat löytyvät UEF-Finna-tietokannasta. E-kirjoja on tarjolla kirjaston kokoelmissa jo enemmän kuin painettuja kirjoja!

sarjakuva_278

Kaksi kolmesta vastaajasta oli sitä mieltä, että e-kirjat nopeuttavat ja helpottavat opintoja. Tämä on varsin järkeenkäypää, sillä e-kirjojen parhaita puolia on riippumattomuus ajasta ja paikasta: ei huolta kirjasto aukioloajoista, ei kaukolainoja, ei matkustamista paikkakunnalta toiselle. E-kirja on siellä missä lukijakin. Ja parhaimmassa tapauksessa e-kirjojen ansiosta kurssikirjoja riittää luettavaksi samanaikaisesti jokaiselle tarvitsijalle.

Miksi kuitenkin vain reilu kolmasosa opiskelijoista valitsee kuitenkin mieluummin e-kirjan kuin painetun? E-kirjojen käyttö ei ole aina ongelmatonta. Tekniset hankaluudet vaikuttivat avointen vastausten perusteella olevan kaikkein yleisimpiä ongelmia. Käyttöliittymä ja lukuohjelmat ovat hankalia käyttää ja kirjojen lataaminen lukuohjelmaan ei onnistu/on hidasta/takkuaa. Kaikki kirjat eivät ole edes ladattavissa lukuohjelmaan, mikä koettiin myös puutteeksi. Kuitenkin kolme neljästä vastaajasta haluaisi ladata e-kirjat työasemalleen. Latausmahdollisuutta pidettäneen tärkeänä siksi, että selaimessa lukeminen edellyttää jatkuvan internet-yhteyden. Lisäksi osalla kirjoista on rajallinen määrä yhtäaikaisia käyttöoikeuksia, jolloin lukuohjelmaan lataaminen varmistaa pääsyn kirjaan sille ajalle jonka kirja säilyy lukuohjelmaan ladattuna. Hankaluutta aiheuttaa myös se, että e-kirjoja joudutaan hankkimaan useilta eri kirjavälittäjiltä ja kustantajilta, koska kaikkia ei ole saatavilla yhdestä paikasta. Näin käyttäjä törmää väistämättä monenlaisiin käyttöliittymiin, tekniikoihin ja käyttöehtoihin.

Vastauksissa nousivat esille myös e-kirjojen saatavuusongelmat: rajoitukset yhtäaikaisten käyttäjien määrässä, tarvittua kirjaa ei ole lainkaan tarjolla elektronisena tai ei ole tietoa mistä e-kirjat löytyvät. Viimeisimpään ongelmaan löytyy ratkaisu helposti: kaikki kirjaston kokoelmiin hankitut e-kirjat löytyvät UEF-Finnasta! Yleinen oletus on, että e-kirja = rajaton määrä yhtäaikaisia lukijoita. Tämä ei – harmillista kyllä – pidä paikkaansa. Jotkin e-kirjoista ovat tarjolla hankittaviksi kirjaston kokoelmiin vain yhden yhtäaikaisen käyttäjän versioina, ja käytännössä yhtäaikaisten käyttäjien määrä sitten vaihteleekin eri kirjoilla yhdestä rajattomaan. Ja koska juuri monet kurssikirjat ovat vain yhden käyttäjän versioina, kirjan tasapuolista saatavuutta on pyritty lisäämään estämällä lukuohjelmaan lataaminen: kun yksi lukija lopettaa kirjan lukemisen selaimessa, vapautuu se heti seuraavalle lukijalle. Toki näissäkin tapauksissa on tarvittaessa ostettu useita e-kirjakappaleita kokoelmiin. Valitettavasti myöskään kaikkia kirjoja ei ole hankittavissa sähköisinä kirjastoihin. Kirja näyttää olevan olemassa esim. kustantajan sivuilla elektronisena, mutta sitä myydäänkin vain yksityisille ihmisille eikä lainkaan kirjastokäyttöön.

sarjakuva_240

E-kirjojen lukumiellyttävyys voisi kyselyvastausten mukaan olla parempi. Lukemisen todettiin monessa vastauksessa rasittavan silmiä ja keskittymisen e-kirjojen lukemiseen vaikeammaksi kuin painettujen kirjojen lukemiseen. Myös sivunumeroiden puuttuminen, sisällysluetteloiden käytön vaikeus, kirjanmerkkien ja muiden merkintöjen lisäämisen ongelmallisuus sekä tulostus- ja kopiointirajoitukset ja -hankaluudet nousivat kyselyssä selvästi esille. Totta on, että kokonaisen kirjan lukeminen tietokoneen näytöltä ei ole maailman houkuttelevimpia asioita. Tabletilla lukumukavuus on himpun verran parempi. Kaikkein parhaiten e-kirjat sopinevatkin hakuteoksiksi tai selailevaan lukuun, jos varsinaista e-kirjanlukulaitetta ei ole käytössä.

Mitä näille monenmoisille ongelmille on tehtävissä? Ensiksikin kurssikirjoista hankitaan kirjastoon e-versio aina kun se on mahdollista. Kotimaisen e-kurssikirjatarjonnan parantamiseksi on toteutettu e-kurssikirjaprojekti, johon viimekeväinen kyselykin kuului. Projektin aikana meidänkin kirjastomme kokoelmiin saatiin hankittua sähköisinä paljon käytettyjä kurssikirjoja. Monet tekniset käyttöliittymien ja lukuohjelmien hankaluudet ovat vaikeasti ratkaistavissa, koska olemassa olevia standardeja ei ole. Saamaamme palautetta toki viestimme eteenpäin kirjavälittäjien ja -kustantajien suuntaan. Lisäksi kirjaston kotisivuilta löytyy ohjeistusta e-kirjojen lukemisen avuksi. Linkit löytyvät kirjoituksen lopusta.

Vaan onko e-kirjan lukeminen sitten työläämpää kuin koiranpennun opettaminen sisäsiistiksi? En tiedä. Itse en ole koskaan antanut koiralle siisteyskasvatusta. Ja tämä ei tarkoita sitä että meillä olisi sisälle kakkiva koira… :D

Tietoja hankituista e-kirjoista
Keskeisten e-kirjapalveluiden käyttöohjeita
Usein kysyttyjä kysymyksiä e-kirjoista

Kaarina Meriläinen
Tietoasiantuntija / Information Specialist
Verkkoresurssipalvelut / Online resource services

Jaa tämä / Share this
Share

Finnan käyttäjäkyselyn tuloksia ja käyttötilastoja

Finna-hakupalvelun asiakkaiden kokemuksia kartoitettiin käyttäjäkyselyllä marras- joulukuussa 2015. Myös UEF-Finnan käyttäjät olivat aktiivisia ja iloksemme saimme vastauksia noin 240. Vastaajista suurin osa oli opiskelijoita, noin 77 %. Valtakunnallisesti vastauksia tuli yli 12 000. Vastanneiden kesken arvottiin Samsungin tabletti, jonka voitti tamperelainen Finnan käyttäjä.

Kokemuksia UEF-Finnasta:

Lähes 40 % vastaajista oli kuullut Finnasta ensimmäisen kerran kirjaston toimipisteestä ja noin 20 % verkkoartikkelista tai –uutisesta. Vastaajista noin 30 % käyttää Finnaa vähintään kerran viikossa.

Yli puolet käyttäjistä etsi Finnasta tiettyä aineistoa ja noin 20 % etsi kiinnostavaan aiheeseen liittyvää tietoa. Noin 8 % vastaajista varasi tai uusi kirjastoaineistoa. Aineistoa etsittiin eniten opiskeluun (48,3 %) ja akateemiseen tutkimukseen (29,2 %) ja etsitty aineisto oli löytynyt noin 77 %:lla käyttäjistä. 5 % käyttäjistä ei ollut löytänyt etsimäänsä aineistoa. Lähes 60 % vastaajista oli löytänyt Finnasta jotakin muuta kiinnostavaa. Eniten asiakkaita kiinnostavat suoraan verkossa saatavilla olevat aineistot esim. kuvat, kirjat, lehdet ja artikkelit sekä opinnäytteet.

Suurin osa UEF-Finnan käyttäjistä koki sen helppokäyttöiseksi ja hyödylliseksi ja se saikin keskiarvon 7,8 arvosanaksi asteikolla 0-10.

keskiarvo

Noin 95,3 % vastaajista suosittelisi UEF-Finnaa muille.

UEF-Finna otettiin käyttöön elokuun lopussa 2015 ja sitä on jo testailtu kohta puoli vuotta. Verrattaessa syyskuun ja tammikuun tilastoja huomataan, että käyntien määrä on lisääntynyt noin 2000:sta noin 3000:een kuukaudessa. Myös hakutyypeissä on tapahtunut muutosta. Perushakuja on tehty syyskuussa 73 % ja tammikuussa 52 % kaikista hauista. Kansainvälisistä aineistoista (PCI) tehtyjen hakujen määrä on kasvanut 14 %:sta 36 %:iin.

Finna tilastoja 2016

 

Viiden kuukauden aikana UEF-Finnassa on ollut yli 12000 käyntiä, keskimääräisen käynnin kesto on ollut 7,5 minuuttia ja toimintoja on suoritettu yhteensä 98571 kpl.

helminauhaa  

Finnaa kehitetään jatkuvasti ja arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistoja yhteen kokoavan Finna.fi-palvelun avoin rajapinta api.finna.fi julkaistiin helmikuussa 2016. Tänä keväänä odotellaan uutta entisestään paranneltua ohjelmistoversiota, joka tuo tulleessaan muutoksia myös UEF-Finnan ulkoasuun ja hakutoimintoihin.

 

Anu Eskelinen
Tietoasiantuntija
Verkkoresurssipalvelut

 

 

 

Jaa tämä / Share this
Share

“Suuri ilo asioida aina KYSin tieteellisessä kirjastossa.” – käyttäjäkyselyn tuloksia

Vuonna 2013 toteutetun korkeakoulukirjastojen kansallisen käyttäjäkyselyn KYSin tieteellistä kirjastoa koskevat vastaukset kertovat enimmäkseen vastaajien tyytyväisyydestä kirjaston palveluihin ja aineistoihin.

Tärkeimpinä palveluina pidettiin niitä palveluita, jotka myös koettiin toimivimmiksi: sopivia aukioloaikoja, sähköisen asioinnin toimivuutta ja sitä, että tiedot löytyvät helposti kirjaston verkkosivuilta.

Henkilökunnan tavoitettavuutta, palveluhaluisuutta ja asiantuntemusta arvostetaan. Vastaajat ovat tyytyväisiä avun saantiin tiedonhankinnassa ja ongelmatilanteissa.

Kyselyssä pyydettiin kommentteja ja kehittämisehdotuksia kirjastoon asiointi- ja oppimisympäristönä. Monet kommenteista koskevat KYSin tieteellisen kirjaston pienentyneitä, usein ahtaiksikin koettuja tiloja, ja vähäistä tietokoneiden määrää, sekä lukusalin, ryhmätyöhuoneen ja wc-tilojen puutetta.

  • KYS:in kirjastossa on tällä hetkellä käytössä 14 tietokonetta ja lääketieteen opiskelijoita KYSillä on n. 400, jolloin ruuhka-aikoina on melkein mahdotonta saada konetta käyttöönsä.
  • Ryhmätyöskentelytiloja ei ole.
  • Lukusalia tarvittaisiin kipeästi!
  • Ryhmätyöhuoneen puute!
  • Olisi myös kiva, jos kirjastossa olisi vessa.
  • KYSillä tarvitsemme lisää tietokoneita, työskentelypisteitä ja ryhmätyötiloja.

Kaikki vastaajat eivät omasta mielestään kirjastoa käytä – tai ainakaan paikan päällä kirjastossa käy.

  • Verkkopalveluiden kautta saan tarvitsemani tiedot. Ja ajoittain soitan apua KYS:n tieteellisestä kirjastosta tai yliopistolta.
  • Tällä hetkellä ei ole ilmaantunut tarvetta, koska verkon kautta tiedonhaku onnistunut/onnistuu hyvin.
  • Teen kirjalainaukset ja haut verkon kautta
  • Sähköinen palvelu riittää
  • Enimmäkseen asioin sähköisesti. Hyödynnän sähköisiä palveluita lähes päivittäin.

Kirjaston näkökulmasta myös verkko- ja puhelinpalveluiden käyttö on kirjaston käyttöä.

Vastaajat ovat tyytyväisiä myös kirjaston tarjoamaan ohjaukseen ja koulutukseen:

  • KYS tieteellisen kirjaston tarjoama koulutus on hyvin järjestetty ja sitä on mielestäni riittävästi.
  • Tiedonhankinnan kurssit ovat hyviä, myös tiedonhankintapalvelut ovat erittäin hyvät.

Myös palveluiden taso saa kiitosta:

  • Sen lisäksi, että itse oppii tehden ja koulutuksia käyden hakemaan tietoa, on erittäin tärkeää, että tarvittaessa on käytettävissä ihmisiä, jotka ovat erityisesti perehtyneet tiedonhankintaan.
  • Palvelu ystävällistä ja erittäin ammattitaitoista. Suuri ilo asioida aina KYSin tieteellisessä kirjastossa.
  • Erittäin hyvää ja tehokasta palvelua, kiitos.
  • Kirjaston henkilökunta ollut auttavaista, tiedottanut todella hyvin.
  • Kiitokset loistavasta palvelusta KYSin tieteelliselle kirjastolle kuluneiden opiskeluvuosien aikana.
  • Erittäin ystävällinen, ammattitaitoinen ja palveluhenkinen henkilökunta. Kiitos yhteistyöstä.

Aina kaikki ei kuitenkaan suju niin hyvin kuin toivotaan:

  • Elektronisia lehtiä käyttäisin, mutta ne eivät avaudu muuta kuin kirjaston henkilökunnalle.
  • Paperisia lehtiä ei tule. Elektroniset eivät aukea luettaviksi.

Suurin osa lehdistä tilataan elektronisina; paperilehtiä vain erityissyistä. Jos lehtiartikkelien avaamisessa on ongelmia, kannattaa ottaa heti yhteyttä kirjastoon, jotta ongelma voidaan ratkaista. Myös tämän blogikirjoituksen lukemisesta voi olla hyötyä.

Joihinkin kommentteihin kirjasto toivoo täsmennyksiä:

  • E-lehtien kokoelma saisi olla laajempi.
  • Laajempi valikoima e-lehtiä.
  • Toiveena lisää lastenpsykiatriaan liittyviä lehtiä ja uutuuskirjoja.

Mitä lehtiä? Minkänimisiä kirjoja? Täsmentää voi kommentoimalla tätä kirjoitusta tai tekemällä hankintaehdotuksen. Kaikkia toiveita emme voi nykyisillä resursseilla toteuttaa, mutta kaikki hankintaehdotukset käsitellään ja niihin vastataan.

Joihinkin kyselyssä saatuihin kommentteihin kirjasto voi antaa vastauksen tässä:

  • Kirjaston etusivulle voisi laittaa suoran yhteyden hakukoneisiin.

Kirjaston etusivulle ei ole mahdollista suoraan linkittää satoja tietokantoja. Linkit kaikkiin tietoaineistoihin löytyvät Nelli-portaalista. Jos tarkoitetaan KYSin intranetissä olevaa KYSin tieteellisen kirjaston sivua, on siellä otsikon Tiedonhakuun alla linkitykset käytetyimpiin tietokantoihin. Samoin Itä-Suomen yliopiston kirjaston etusivulla on Pikalinkit-kuvake, jonka alta löytyvät useimmin kysyttyjen tietokantojen linkit.

  • Ehkä joku pikalinkki millä voisi antaa nopeasti palautetta/toiveita tai kysyä kysymyksen tilanteen sattuessa kohdalle olisi hyvä?

Verkkoasiointi-sivulta löytyvät linkit erilaisiin tilanteisiin, esimerkiksi palautelomake ja kysy kirjastosta -lomake. KYSin tieteellisen kirjaston asiakaspalvelun sähköpostiosoite on kys.kirj[at]kuh.fi.

  • Tarvitsisin Nelli-ohjauksen.

Tietoasiantuntijoiden kanssa voi sopia henkilökohtaisen ohjausajan. Alle tunnin kestävä ohjaus on maksuton.

  • Tiedonhankinnan opetusta tukisi mahdollisuus opetella itse samalla käytännössä tiedonhakua,  sillä itselleni ainakin sopii parhaiten käytännön kautta oppiminen.

Tiedonhaun koulutuksia voidaan KYSissä järjestää ryhmille sovittaessa myös atk-luokissa, mutta koska kirjastolla ei ole omaa opetustilaa, tulee opetuksesta tällöin kustannuksia, joista on sovittava erikseen.

Kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille!

Tuulevi Ovaska, palvelupäällikkö, KYSin tieteellinen kirjasto

Jaa tämä / Share this
Share