Cabells Blacklist → Predatory Reports

(Please, scroll down to read in English.)

Tutkija! Koetko epävarmuutta etsiessäsi luotettavaa tiedelehteä artikkelillesi? Pelkäätkö lankeavasi saalistajan pauloihin? Haluatko varmistusta lehtivalinnallesi? Jos vastasit kyllä, niin tämä postaus on sinulle.

Mikä on ongelmana?

Tutkimusjulkaisujen avoimuuden lisääntyessä myös avoimeen julkaisemiseen liittyvä epämääräinen kustannustoiminta on löytänyt tilanteessa markkinaraon. Vakiintuneessa tieteellisen julkaisemisen toimintamallissa artikkelin julkaiseminen avoimena lehdessä edellyttää usein kirjoittajamaksun (APC, Article Processing Charge) maksamista. Tällä maksulla katetaan artikkelin julkaisukulut (mm. vertaisarviointi). Kirjoittajamaksut ovat houkutelleet alalle rikollisia tai vähintäänkin epämääräisiä kustantajia, jotka rahastavat ns. saalistajajulkaisuillaan (predatory journals) avoimen julkaisemisen varjolla. Julkaisu perii tutkijalta kirjoittajamaksun, mutta jättää omat, tieteelliselle lehdelle kuuluvat velvoitteensa tekemättä. Vertaisarviointi voi olla puutteellinen tai sitä ei tehdä ollenkaan, ja saattaapa käsikirjoitus jäädä kokonaan julkaisemattakin.

Mikä ratkaisuksi?

On siis tärkeää tunnistaa ja erottaa epäilyttävät lehdet luotettavista tieteellisistä lehdistä. Esimerkiksi Vastuulliseen tieteen sivustolle on koottu kriteerejä saalistajajulkaisujen tunnistamiseksi. Tunnistustyön apuna voi käyttää myös siihen tarkoitukseen rakennettua palvelua, josta voi lehden tiedoilla tarkistaa, kuuluuko lehti epäilyttävien lehtien joukkoon. Uefilaisten käytössä on jo vuoden verran ollut tällainen palvelu tilattuna Cabellsilta, ja hiljattain palvelu on muuttanut nimensä Blacklistista Predatory Reportsiksi. Palvelun löydät käyttöösi UEF-Primosta.

Kuinka julkaisu päätyy Predatory Reports -listalle?

Cabells Predatory Report Review Board on toimielin, jolla on käytössään kolmitasoinen kriteeristö petollisten julkaisujen tunnistamiseen. Saman kriteeristön avulla myös päätetään, mitkä julkaisut lopulta joutuvat Predatory Reports -listalle. Tasot kertovat arvioitavana olevan julkaisun rikkomusten vakavuudesta: ankara – kohtalainen – vähäinen. Kullakin tasolla on vielä aihepiirejä, joiden puitteissa rikkomuksia arvioidaan. Aihepiirejä ovat esimerkiksi rehellisyys, vertaisarviointi, julkaisukäytännöt, metriikka sekä maksut. Kunkin aihepiirin toiminta pisteytetään rikkomuksen vakavuuden perusteella ja näin kullekin arvioitavana olevalle julkaisulle saadaan kokonaispisteytys. Kriteeristöstä on tällä hetkellä käytössä versio 1.1 ja sitä päivitetään aika ajoin – viimeksi maaliskuussa 2019.

Mitä Predatory Reports -listalta löytyy tällä hetkellä?

Helmikuun 2021 alussa palvelun kautta löytyy kaikkiaan 14 193 tulosta. Sen lisäksi tarjolla ovat listat tutkinnan kohteena olevista kustantajista (543 kpl) ja julkaisuista (1029 kpl). Saalistajaksi todettuja julkaisuja löytyy laajalti sekä eri tieteenaloilta että maantieteellisesti, mm. kaikki maanosat ovat edustettuina julkaisujen kotipaikkoina. Tieteenaloittain hakutulosten viiden kärjen muodostavat lääketiede (medicine; 4693 osumaa), tekniikka (engineering; 2264), kemia (chemistry; 1160), tietojenkäsittelytiede (computer science; 1136) sekä taloustiede (economics; 654). Noin kymmenellä muulla tieteenalalla osumia tulee yli sata ja lähes alalla kuin alalla useita kymmeniä osumia. Kannattaa siis olla todella huolellinen itselleen sopivaa julkaisupaikkaa etsiessään.

Katso myös: Varo saalistajia!

Cabells Predatory Reports logo
Vältä saalistajat – Cabells Predatory Reports. | Eschew predators – Cabells Predatory Reports. (Kuva / Image: https://blog.cabells.com/2020/07/01/reversal-of-fortune/).

 

Researcher! Do you feel uncertain when searching for a reliable scientific journal for your article? Are you afraid of falling into the traps of a predator? Do you want confirmation of your journal selection? If yes, this post is for you.

What is the problem?

As the openness of research publications increases, so does the vague publishing activity associated with open publishing. In the established scientific publishing approach, publishing an article in an open journal often requires the payment of an Article Processing Charge (APC). This fee covers the costs of publishing the article (e.g., peer review). APCs have attracted criminal or at least vague publishers to the industry – they publish so called predatory journals under the cover of open publishing. The publication charges an APC fee, but neglects to fulfil its own obligations under the scientific journal. Peer review may be incomplete or not carried out at all and the manuscript may not be published at all.

What is the solution?

It is therefore important to identify and distinguish suspicious journals from reliable scientific journals. For example, the Responsible Research website has compiled criteria for identifying predator publications. The identification service can also be assisted by a service built for the purpose, from which the information about the journal can be checked whether the journal belongs to the list of suspicious journals. UEF has offered such a service commissioned from Cabells for a year now, and recently the service has changed its name from Blacklist to Predatory Reports. You can find the service at UEF Primo.

How does a publication end up on the Predatory Reports list?

The Cabells Predatory Report Review Board uses a three-level criterion for identifying fraudulent publications. The same criteria are used also to decide which publications will end up on the Predatory Reports list. The levels indicate the severity of the offences of the publication under assessment: severe – moderate – minor. There are still issues at each level within which offences are assessed. Topics include integrity, peer review, publication practices, metrics, and fees. The activities of each topic are scored on the basis of the severity of the offence, thus obtaining an overall score for each publication under evaluation. Version 1.1 of the criteria is currently in use and will be updated from time to time – most recently in March 2019.

What is currently on the Predatory Reports list?

At the beginning of February 2021, a total of 14,193 results can be found through the service. In addition, there are lists available of publishers (543) and publications (1029) under investigation. Publications identified as predators can be found widely in various disciplines and geographically, e.g., all continents are represented as domiciles of publications. By discipline, the top five search results are medicine (4693 hits), engineering (2264), chemistry (1160), computer science (1136), and economics (654). There are over a hundred hits in about ten other disciplines and several dozen hits in many other disciplines. So you should be really careful when looking for a suitable publishing platform.

See also: Beware of predators!

Marja Kuittinen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Kaarina Meriläinen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection services

Varo saalistajia! | Beware of predators!

(Please, scroll down to read in English.)

Linkit päivitetty 17.8.2022

SAALISTAJAT OVAT EPÄREHELLISIÄ RAHASTAJIA

Avoin julkaiseminen (open access) on hyödyllistä monestakin näkökulmasta katsottuna. Yksi tärkeimmistä eduista on maksuttomuus. Avoimet tieteelliset julkaisut ovat vapaasti kaikkien käytettävissä ilman erillistä korvausta. Maksuttomuus ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin ilmaisuus. Kustannustoiminnasta koituu aina kustannuksia julkaisumallista riippumatta.  Avoimen julkaisutoiminnan kustannukset katetaan tilausmaksujen asemesta kustantajille maksettavilla julkaisumaksuilla (APC, article processing charge). Näitä maksuja maksavat useimmiten kirjoittajat, heidän taustaorganisaationsa tai muut tutkimuksen rahoittajat. Epärehelliset toimijat – saalistajat – ovat huomanneet tässä markkinaraon. Saalistajia toimii ennen kaikkea lehtiartikkelien julkaisemisessa.

Saalistaja uskottelee olevansa asiallinen kustantaja tai lehti. “Lähetä meille käsikirjoituksesi ja maksa julkaisumaksu, julkaisemme artikkelisi nopeasti.” Tosiasiassa tavoitteena on vain huijata rahaa julkaisumaksujen varjolla. Tarjottua käsikirjoitusta ei välttämättä julkaista ollenkaan. Jos julkaiseminen toteutuu, voi vertaisarviointi olla puutteellinen tai sitä ei ole lainkaan tehty. Tällainen julkaisu on arvoton tieteellisessä mielessä, ja rahan menettäminen on harmillista. Saalistajakustantajien toiminta on selvää verkkorikollisuutta.

MISTÄ SAALISTAJAN TUNNISTAA

Saalistajakustantajat pyrkivät tekemään verkkosivuistaan uskottavan näköisiä. Usein sivuilla mainitaan suuri määrä lehtiä lähes kaikilta mahdollisilta aloilta. Saalistajalehtien nimet ovat tieteellisen oloisia matkien luotettavia ja tunnettuja julkaisuja.

Julkaisun ISSN-tunnus ei ole laadun tae, koska sen saa suhteellisen helposti lähes millaiselle lehdelle hyvänsä. Saalistajalehdet voivat myös ilmoittaa sivuillaan tekaistuja Impact factor -arvoja. Näin tarkistat onko lehdellä oikeasti IF.

Muita saalistajan tunnusmerkkejä ovat:

  •  Aggressiivinen mainostus sähköpostissa. Henkilöllä on esimerkiksi ollut esitys tieteellisessä konferenssissa, ja pian tämän jälkeen hän saa sähköpostiinsa saalistajakustantajalta pyynnön julkaista artikkeli heidän lehdessään.
  •  Luvataan julkaista artikkeli nopeasti. Koska toimitustyö ja vertaisarviointi vievät aikaa, ei julkaiseminen esimerkiksi viikon sisällä käsikirjoituksen lähetyksestä voi olla realistista.
  • Kirjoitusohjeet (Instructions for authors) ovat ylimalkaiset tai niitä ei ole lainkaan.
  • Julkaisumaksuista on vaikea saada tietoja etukäteen.
  • Matalat julkaisumaksut.
  • Kalastellaan sähköpostitse jäseniä lehden toimituskuntaan.
  • Hyväksytään toimituskuntaan ketä hyvänsä.
  • Luetellaan toimituskunnan jäseninä arvostettuja tutkijoita ilman heidän lupaansa.
  • Toimituskuntaa ei ole lainkaan tai se on tekaistu.
  • Artikkelien arviointiprosessia ei ole selvennetty.
  • Kustantajan yhteystiedot ovat epämääräisiä tai ne puuttuvat, on vain jokin sähköpostiosoite tai lomake.
  • Sähköposteihin vastataan pitkällä viiveellä.
  • Lehdellä on mielikuvituksellinen, kaikenkattava nimi (International Multidisciplinary Research Journal, Journal of Nature and Science).
  • Harrastelijamaiset kotisivut.
TYÖKALUJA TUNNISTAMISEN HELPOTTAMISEKSI

Yleisenä periaatteena on, että etsitään kustantajan ja/tai lehden tietoja luotettaviksi tunnetuista lähteistä. Jos mitään ei löydy, pitäisi hälytyskellojen soida.

Aluksi kannattaa tarkistaa, sisältyykö lehti Julkaisufoorumin tietokantaan. Lehdellä pitää olla vähintään tasoluokka 1. Luokka 0 sisältää Julkaisufoorumin oman ilmoituksen mukaan myös “epäilyttäviä open access -lehtiä.”

Julkaisufoorumin lisäksi katsotaan, löytyykö lehteä laadukkaiksi tiedetyistä kirjallisuusviitetietokannoista. Lehdet niihin valitaan tieteellisin kriteerein. Tällaisia tietokantoja ovat esimerkiksi monitieteiset Scopus ja Web of Science. Scopuksen lehtilistaan pääsee klikkaamalla tietokannan etusivun yläreunasta kohdasta Sources. Web of Sciencen lehdet löytyvät etusivun yläreunasta kohdasta Products -> Master Journal List. Kohdasta Products -> Journal Citation Reports voi tarkistaa lehden virallisen Impact factor -arvon, sikäli kuin se on saatavilla.

Edellä mainitut tietokannat eivät sisällä kaikkia mahdollisia open access -lehtiä. Tarvittaessa jatketaan tutkimusta DOAJ-tietokannassa. Se sisältää yli 12000 laadukasta, vertaisarvioitua avointa julkaisua. DOAJ on kustantajista riippumaton ja se saa kaiken rahoituksensa lahjoituksina.

Tietokannoista voi myös tarkistaa nimihaulla, mitä lehden päätoimittaja ja toimituskunnan jäsenet ovat mahdollisesti julkaisseet. Epäilykset heräävät silloin, kun mitään ei löydy, tai löytyy vain joitain toisarvoisia artikkeleita. Tekijöiden etsinnässä kannattaa kokeilla myös UEF-Primon kansainvälisten artikkelien hakua.

On hyvä tarkistaa, kuuluuko kustantaja Open Access Scholarly Publishers Association -nimiseen järjestöön. Siihen liittyneet ovat käyneet läpi laadunarviointiprosessin ja sitoutuneet julkaisueettisiin sääntöihin.

Think. Check. Submit. = Mieti. Tarkista. Lähetä. -palvelu tarjoaa myös ohjeistusta luotettavan lehden valintaan.

On olemassa myös saalistajakonferensseja. Varo myös niitä.

Lue lisää: Kuinka välttää saalistajajulkaisuja? (Vastuullinen tiede)

KIRJASTO AUTTAA

Jos kustantajan tai lehden tarkistaminen tuntuu hankalalta tai jää epäilys, että kyseessä olisi saalistaja, kannattaa ottaa yhteyttä kirjastoon. Autamme mielellämme ongelman ratkaisemisessa. Yhteydenotto käy helpoimmin lähettämällä sähköpostia osoitteella tietopalvelu@uef.fi.

Kuva | Photo: Pixabay CC0

Links updated in August 17, 2022

IN ENGLISH

PREDATORS ARE DISHONEST MONEY COLLECTORS

Open access publishing is advantageous from many standpoints. One of the most important advantages is free access of publications for everyone. Being free does not mean that there are no costs involved. The costs of open access publishing are covered by article processing charges (APC) instead of subscription fees. Usually authors or their organizations pay APCs. Dishonest actors – predators –  have found their niche here. Predators operate usually in journal article publishing business.

The predator misleads the author into believing that it is a trustworthy publisher or journal. “Send your manuscript to us and pay the APC, we publish your article rapidly.” In reality the predator only wants to defraud money under cover of the APC. The manuscript may not be published at all. If it is published, peer review may be imperfect or it is not performed at all. This kind of publication is worthless, and it is too bad to lose money. To tell the truth, predatory publishers are network criminals.

HOW TO IDENTIFY A PREDATOR

Predatory publishers’ websites appear believable. Often they list plenty of journals from many different disciplines. The names of predatory journals resemble the names of reliable and well-known journals.

The ISSN is not a guarantee of quality, because it can be obtained easily for almost any kind of publication. Predatory journals may also have fabricated Impact factors.  How to check if a journal has an IF.

Other distinctive features of a predator:

  • Aggressive advertising in e-mail. For example, a person has had a presentation in a conference and very soon after this a predator requests an article manuscript.
  • Promise to publish the article rapidly. Editing and peer review take time to accomplish. It is not realistic to publish the article very soon, for example within a week from the submission.
  • Instructions for authors are cursory or missing.
  • It is difficult to find information about APCs.
  • APCs are very low.
  • Members for the editorial board are phished in e-mail.
  • Anybody is accepted as a member of the editorial board.
  • Distinguished scientists are listed as members of the editorial board without their permission.
  • There is no editorial board, or it is made-up.
  • Peer review process is not explained.
  • Contact information of the publisher is vague or missing, only an e-mail address is given.
  • There are delays in answering to e-mails.
  • Journal has an imaginary, all-embracing name (International Multidisciplinary Research Journal, Journal of Nature and Science).
  • Website seems unprofessional, amateurish.
IDENTIFYING TOOLS

The general principle is to find publisher and journal information from reliable sources. Alarm bells should ring if nothing is found.

To begin with, check whether the journal is included in the Finnish Publication Forum database. Publication Forum Level must be at least 1, because Level 0 includes questionable open access journals also.

In addition to Finnish Publication Forum, try to find the journal in reliable journal article databases such as Scopus and Web of Science. Their content meets scientific criteria. To find journals included in Scopus, click Sources on top of the search screen. Web of Science journals can be found by clicking Products -> Master Journal List on top of the search screen. Official Impact factors, if available, may be found by clicking Products -> Journal Citation Reports.

The databases mentioned above do not contain all possible open access journals. Thus, check DOAJ. This database contains over 12 000 reliable, peer reviewed open access journals. The DOAJ is independent of publishers and it is funded by donations.

It is also useful to find out by author search whether the journal editor and editorial board members have published anything. Doubts rise when nothing is found, or there are only a few peripheral articles. UEF Primo’s search on international articles is also worth trying in author search.

Check also if the publisher is a member of the Open Access Scholarly Publishers Association. This organization has quality control procedure and a code of ethical conduct.

Finally, Think. Check. Submit. offers guidance in choosing a reliable journal.

There are also predatory conferences. Beware of them as well.

Read also: How to avoid predatory publications? (Responsible Resarch)

LIBRARY HELPS

Please contact the library if you have difficulties in verifying the publisher or the journal. We are here to help you. The easiest way to contact us is to send e-mail to information.services@uef.fi.

Heikki Laitinen, tietoasiantuntija | information specialist
Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | information specialist & communications coordinator

Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Käännöksen oikoluku | English language checking: Urho Heinonen