Tervehdys kaikille! Nimeni on Ville Leskinen ja olen Joensuun kampuskirjaston uusi työntekijä. Toimin tietopalveluneuvojana osana kirjaston tietoaineistopalveluja. Työt aloitin marraskuun alussa, ja niihin on kuulunut ja tulee kuulumaan kokoelmien parissa työskentelyä, asiakaspalvelua ja aineiston kuvailua. Aiempaa työkokemusta minulla on yleisistä kirjastoista Joensuusta ja Hämeenlinnasta sekä museopuolelta Pohjois-Karjalan museosta.
Olen syntynyt Kontiolahdella, mutta asunut aikuisikäni Joensuussa. Opiskelin Joensuun ja myöhemmin Itä-Suomen yliopistossa pääaineenani sosiologiasta vaihtunut Suomen historia. Koska kirjastoala oli jo pitempään kiehtonut minua aina yläasteen TET-harjoittelusta ja nuoruuden kesätöistä lähtien, jatkoin opiskelua Tampereen yliopistossa informaatiotutkimuksen opintojen parissa pätevöityäkseni kirjastonhoitajaksi.
Joensuun kampuskirjasto on näin itselleni hyvin tuttu paikka jo opiskeluajoiltani, jossa tulin viettäneeksi runsaasti aikaa tentteihin lukien ja kirjallisia töitä tehden. Vaikka kirjastossa onkin moni asia muuttunut vuosien varrella, on hienoa huomata, että esimerkiksi samat lukupisteet ovat edelleen kirjastossa käytössä kuin omana aikanakin.
Vapaa-aikani täyttää yhdessäolo minulle tärkeiden ihmisten kanssa, jonka lisäksi minua kiinnostaa liikkuminen eri muodoissa. Kamppailulajit sekä juokseminen ja maantiepyöräily ovat lähellä sydäntäni. Musiikki on aina ollut minulle tärkeä asia. Pääosin kuunnellen, mutta myös satunnaisesti kavereiden kanssa soittaen. Tapahtumia niin Suomessa kuin yleisestikin maailmalla tulee seurattua tarkalla silmällä uutisten ja sosiaalisen median kautta.
Toivotan kaikille hyvää alkanutta vuotta!
Tietopalveluneuvoja Ville Leskinen Joensuun kampuskirjastossa | Information Services Advisor Ville Leskinen in Joensuu campus library. Kuva | Photo: Hanna Kamppuri
Hello to everyone! My name is Ville Leskinen and I’m the new employee at the Joensuu Campus Library. I work as an Information Services Advisor as a part of the collection services. I started working here at the beginning of November. My job includes working with collections, customer service and cataloguing. Before this, I have worked in public libraries in Joensuu and Hämeenlinna and in the North Karelian Museum.
I was born in Kontiolahti but I have lived my adulthood in Joensuu. I studied at the University of Joensuu and then at the University of Eastern Finland. At first my major was Sociology, but I later changed it to Finnish History. Because working in the library field has fascinated me for a long time, since my first work practice program week and summer jobs, I continued my studies at the Tampere University studying information sciences to qualify as a librarian.
So, the Joensuu Campus Library has been a very familiar place to me since my student years and I have spent a lot of time here reading for exams and doing other schoolwork. Even though many things have changed at the library over the years, it’s great to see that, for example, the same reading places I once used are still there.
Besides spending time with my loved ones, in my spare time, I enjoy many types of sports. For example, combat sports, jogging and road bicycling are close to my heart. Music has always been important to me. I mainly listen to music but occasionally also play it with my friends. I’m also very keen to know what’s happening locally and globally through following the news and social media.
Olen Anni Tarkiainen, UEF-kirjaston projektityöntekijä. Aloitin työt elokuun puolessavälissä kirjaston koulutuksen kehittämiseen keskittyvässä hankkeessa, jossa tehtäviini kuului pääsääntöisesti kirjaston uuden, kaikille avoimen oppimateriaalin kanssa työskentely. Materiaali kulkee nimellä Tiedonhakijan opas, ja se julkaistaan hetken päästä. Kannattaa siis seurata kirjaston tiedotusta!
Kirjaston koulutuksen kehittäminen -hanke on ehtinyt olla käynnissä tämän vuoden alusta saakka. Elokuussa alkaneen projektityöni sisällöksi oli määritelty materiaalin teknisen osuuden toteutus. Iso osa työajastani kuluikin kirjaston asiantuntijoiden valmiiden materiaalien koostamisessa ja muotoilussa verkkosivuille sopiviksi. Toinen yhtä laaja osio oli kuvamateriaalien suunnittelu ja rakentaminen kaikille saavutettavaan muotoon. Saavutettavuudesta innostuneena tartuin myös oppaan sisältöön, jonka selkeyteen ja ymmärrettävyyteen teimme syksyn mittaan parannuksia.
Työkaverini Marika Mahlavuori toivoi, että kertoisin millaista on työskennellä Itä-Suomen yliopiston kirjastolla projektissa. Aino Salosen koostamaa ja kirjoittamaa Duunitorin artikkelia ja sen sisältämiä sananlaskuja siteeraten, lainaten, soveltaen ja täydentäen valitsin yhdeksän työhön liittyvää sananlaskua, jotka mielestäni sopivat kuin nenä kirjastolaisen päähän:
Ei kysyvä tieltä eksy.
Kirjastolla oli todella lämmin vastaanotto ja kannustava ilmapiiri tehdä töitä. Kysyminen oli helppoa, ja projektityöntekijänäkin koin olevani yhdenvertainen työntekijä muiden, pidempään talossa olleiden kanssa. Työpaikasta riippumatta kannattaa tietysti olla itsekin aktiivinen ja normaalin mukava työntekijä, kuunnella ja keskustella muidenkin kuin oman työhuoneen pulinaporukan kanssa. Toimistopäivinä oli siis oikein mukava kerrata kuulumisia kaikkien kanssa kahvihuoneessa ja lounaalla. Samalla opin myös, että kirjaston tehtäväkenttä on valtavan laaja ja kirjastolaisia on mukana todella monissa yliopiston toiminnoissa.
Aloittamista vaille valmis.
Olen huomannut, että projekteilla on hyvin usein jokin suunnitelma, jota tulisi noudattaa. Joskus suunnitelma on löyhempi, ja joskus taas tiukempi. Itse tykkään, että projektin virallinen suunnitelma määrittää isot suuntaviivat ja yksityiskohtaisemmasta tekemisestä sovitaan pienemmässä porukassa. Tässä projektissa suunnitelmat olivat tarpeeksi joustavia myös pienten mutkien ilmaantuessa.
Hullu paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä.
Kirjaston nykyisistä opetusmateriaaleista löytyi paljon sisältöä, joita hyödynsimme onnistuneesti osana avointa oppimateriaalia. Kaikkea sisältöä emme siis tehneet alusta saakka, vaikka toki muokkailimme materiaaleja selkeämpään suuntaan esimerkiksi yhtenevän kieliasun ja kuvitusten osalta. Oppaan toteutuksessa otimme mahdollisimman hyvin huomioon koko paketin ylläpidettävyyden ja käytimme Itä-Suomen yliopiston käytössä olevia työkaluja (mm. WordPress-pohjat ja ThingLink).
Mittaa kahdesti ja sahaa yhdesti.
Mielestäni suunnitelmallisuutta tarvitaan, jotta lyhyessäkin projektissa työaikaa käytetään järkevästi ja mielekkäästi. Tiedonhakijan oppaan materiaalien viimeistelyssä suunnittelimme työn vaiheistusta niin, että myös odotusaikoina oli mielekästä tekemistä.
Yksi peruna kerrallaan.
Kun palastelimme oppaan rakentamisen pienempiin osiin, ei urakka tuntunut mahdottomalle, vaikka tekemistä oli välillä paljonkin. Neljän kuukauden työskentelyssä saavutimme tavoitteet yksi kerrallaan oikein hyvin. Toisaalta työn edetessä huomasimme monta uutta kehittämiskohdetta, joita työstimme jo syksyllä ja viemme eteenpäin myös jatkossa.
Ei siinä kauaa mene, kun töitä tekee.
Olen huomannut, että lyhyissä projektitöissä voi olla paikallaan suhtautua töihin niin, että ainakin tietyt tavoitetasot täyttyvät. Valmista jälkeä on hyvä olla tehtynä johonkin ennalta määrättyyn hetkeen mennessä, koska projektin parissa työskentely muuttuu tai joskus jopa päättyy tietyn ajanjakson jälkeen. Projekteihin kuuluva aikapaine on mietityttänyt etenkin, jos projektissa ilmaantuu jotain ennalta-arvaamatonta. Minun syksyyni mahtui toki sellaisiakin kokemuksia ja onneksi työkaverit muistuttivat, että maailma ei kaadu, vaikka oppaaseen jää täydennettäviä osioita.
Rohkea rokan syö.
Omien kokemusteni mukaan projektityössä voi olla tarpeen heittäytyä ja omaksua nopeasti uusia taitoja. Vaatii rohkeutta oppia uuden työpaikan tavoille, antautua työn opetuksille ja ymmärtää sekä muiden, että omat asiantuntijuuden vahvuudet ja heikkoudet suhteessa projektityön sisältöön. Lyhyemmissä projekteissa nämä seikat korostuvat entisestään, koska aikaa on rajallisesti.
Alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo.
Alku ei tässä kirjaston projektissa ollut minulle hankalaa, vaikka projektityössä voikin olla alussa epätarkka mielikuva tulevien tehtävien sisällöstä ja laajuudesta. Työn edetessä vastaan tulee usein myös asioita, joihin ei ole projektin aikana mahdollista panostaa niiden edellyttämällä voimakkuudella. Niitä voidaan joutua karsimaan pois tehtävälistalta toistaiseksi tai kokonaan, jotta työn lopputulos palkitsee. Nyt minusta tuntuu, että saimme oikein kattavan, kaikille avoimen tiedonhaun oppaan muovailtua ja voimme kehittää opasta edelleen palautteiden perusteella.
Ei niin pientä ojaa, ettei sinne oma lehmä mahtuisi.
Mielestäni projektityöläisenkin on hyvä muistaa omasta itsestä huolehtiminen: ihan koko ajan ei kannata osallistua kaikkiin työn ympärillä tapahtuviin tilanteisiin, jos ne eivät tue projektin tavoitteiden saavuttamista tai vastaa omia kiinnostuksenkohteita. Itselleni oli tärkeää, että pääsen tässä työssä vahvistamaan verkko-oppimateriaalien toteuttamiseen ja saavutettavuusvaatimusten täyttämiseen liittyvää osaamista, ja tämä toive toteutui todella hyvin. Sain siis pitää oman lehmäni ojassa! Ehkä tässä kohtaa on myös paikallaan mainita, että Biotieteiden LuK- ja FM-tutkintoni opinnäytetyöt tein lehmiin liittyvistä aiheista, kun taas tällä hetkellä olen kirjastotyön ohella tietojenkäsittelytieteen FM-opiskelija.
Kiitos siis Itä-Suomen yliopiston kirjastolaisille siitä, että sain asiantuntijoiden tuella työstää tärkeää materiaalipakettia samalla, kun nautin osaavan, opiskelijoita arvostavan ja toisistaan innostuvan työporukan yhteisöllisestä kulttuurista! Mehän näemme vielä, eikös?
Torstaiaamun toimistokuva. | Thursday morning at the office.
(The original post included several Finnish proverbs. The proverbs and some content closely related to them are not translated or presented.)
My name is Anni Tarkiainen, and I am a project worker in the UEF (University of Eastern Finland) Library. I started in this role in mid-August. The project itself focuses on developing the library’s education services, and my duties included working with the new teaching material that is meant to be available for all. The material is called Information Retrieval Guide, and it will soon be published on a website. You might want to follow the library’s information channels for announcements!
This project for developing library’s education services has been running since the beginning of this year. My part was to do the technical part of the process. I spent most of my time designing and modifying the contents made by library’s experts so that the content would fit well to the website. Another equally wide section of my work was designing and creating visual materials in an accessible format. Because of enthusiasm for accessibility topics, I also suggested and made modifications to the original content to make the guide clearer and more understandable.
My co-worker, Marika Mahlavuori, hoped that I would write a post about what it is like to work at the University of Eastern Finland Library in a short project. Aino Salonen wrote an article in Duunitori with several Finnish proverbs related to work life, and I used that article in my Finnish post. This English translation includes the explanations attached to each proverb I used, but the proverbs are not translated.
“Ei kysyvä tieltä eksy.”
In the UEF Library, I felt welcome and got to work in an encouraging atmosphere. If something was unclear, it was easy to ask for help. Even as a project worker I was an equal worker with others who had been in the house for longer periods. Of course, regardless of the job, it is always worth being an active and nice colleague, listening to and talking to different co-workers. On office days it was nice to chat with everyone in the coffee room and at lunch. At the same time, I also learned that the library takes part in multiple tasks and is also involved in several activities.
“Aloittamista vaille valmis.”
I have noticed that projects very often have a plan that should be followed. Sometimes the plan is looser, and sometimes it is tighter. Personally, I like that the official plan of the project offers the big guidelines, and more detail is agreed on in a smaller group. In this project, the plans were flexible enough even when small bends appeared.
“Hullu paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä.”
A lot of content was already available in the library’s current teaching materials, and the existing materials were successfully used as part of the open learning material created in this project. That means not all the content on the new website was made from scratch, although we did, of course, modify the materials to make them accessible and easier to learn from. For example, I aimed for uniform language and clear illustrations. The future maintenance of the guide was also considered as well as the contents of the guide were finalized with tools available to the University of Eastern Finland (e.g., WordPress and ThingLink).
“Mittaa kahdesti ja sahaa yhdesti.”
Planning is sometimes needed for effective and reasonable work even in a short project. In finalizing the materials of this guide, we designed our work so that there is also meaningful work to be done during the waiting times.
“Yksi peruna kerrallaan.”
When the remaining work was returned to smaller parts, it did not seem impossible to finish the website in time although there was occasionally a lot to do. We achieved the goals very well during the four months of work. On the other hand, as the work progressed, many new areas were noticed waiting to be developed. Some of them we already worked on this autumn and will continue to work on in the future.
“Ei siinä kauaa mene, kun töitä tekee.”
I think that in short-term projects work it might be best to work in a way that at least certain target levels are met. It is good to get things done by a predetermined moment, because projects might change or sometimes even end after a certain period. The time pressure of the projects may be of concern, especially if something unforeseeable appears. Naturally, some challenges came up during this autumn, and colleagues reminded me that it is not expected to have every little detail finished before the great deadline.
“Rohkea rokan syö.”
Even though it is common that at the beginning of project work the scope of future tasks may lack details, starting on this project was not difficult for me. Also, as the work progresses, there are often also issues that cannot be invested in during the project with the necessary strength. Such issues may have to be cut off from the to-do list for the time being or in total to achieve prioritized goals. I am glad we managed to create a guide that is very comprehensive and open to all, and we can further develop the guide based on the feedback.
“Alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo.”
It is also important for a project worker to remember to take care of herself: it is not always necessary to take part in all events if they do not support the project’s goals or fit in with one’s own interests. It was important for me to focus on the skills related to e-learning materials and the accessibility requirements, and this wish was well realized.
So, thank you library experts of the University of Eastern Finland for supporting me and working together with an important learning material, and introducing me to the culture and company of a skilled, student-appreciating, and enthusiastic group of colleagues! We will see you again, won’t we?
Anni Tarkiainen, projektityöntekijä | project worker
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services
Miksi kirjasto on? Tätä kysyi edeltäjäni Jarmo Saarti viimeisessä kirjaston blogiin kirjoittamassaan tekstissä. Jarmo perusti vastauksensa intialaisen kirjastonhoitaja S. R. Ranganathanin viiteen lakiin, jotka tämä määritteli jo vuonna 1931. Ne ovat edelleen ajankohtaisia, joskin uudella tavalla tulkittuna. Tärkein viesti oli kuitenkin se, että kirjastolle on edelleen paikkansa.
Itselleni on tärkeää kysyä, miten kirjasto parhaiten palvelee asiakkaitaan eli yliopiston henkilökuntaa, opiskelijoita ja kansalaisia. Kirjaston tehtävä yliopiston yksikkönä tulee täytetyksi tätä kautta. Siksi en näe, että kirjaston pitäisi olla paras joillakin luvuilla tai adjektiiveilla määriteltynä. Asiakkaidemme menestys on tärkeämpää. Kun he menestyvät, me olemme onnistuneet. Tämän mittaaminen onkin sitten vaikeampi juttu.
Tilastojen tulkinnan vaikeus
Painettujen aineistojen aikakaudella kirjaston keskeistä toimintaa kyettiin kuvaamaan kohtuullisen hyvin esimerkiksi kävijä- ja lainaustilastoilla. Enää nuo luvut eivät yksinään kerro kuin osatotuuden toiminnastamme, koska kirjaston palveluvalikoima on kasvanut parina viime vuosikymmenenä huomattavasti. Kokonaiskuvan hahmottamiseen vaaditaan nyt paljon enemmän tietoa.
Sähköisten palvelujemme tilastoluvut antavat vielä oman mausteensa soppaan, koska niiden tulkinta ei ole helppoa. Jos kirjaston sähköisten tiedonhakujen vuotuinen määrä ylittää kolme miljoonaa (kuten se tekee), mitä se meille kertoo? Yksittäisen luvun merkitys ei välttämättä avaudu mitenkään, aikasarja kertoo jo enemmän. Monesti tilastojen käyttäjät eivät näe, miten luku on tuotettu tai kaivettu tietojärjestelmien syvyyksistä. Näin luvun vertaaminen muiden yliopistokirjastojen antamiin tietoihin ei oikein ole mielekästä, sillä yhteismitallisuus ei ole taattu.
Hankaluuksista huolimatta tilastot ovat edelleen tärkeitä, niitä vain pitää osata lukea oikein. Vuoden 2021 tilastoista voimme esimerkiksi hyvin päätellä, että korona sekä kirjastotilojen remontit hankaloittivat edelleen kirjaston toimintaa. Kirjojen lainaus pieneni noin neljänneksen ja kävijämäärät kirjastoissa hieman yli kolmannekseen vuoden 2019 lukuihin verrattuna. Parempaan suuntaan ollaan onneksi menossa nyt, kun kampuskirjastot saavat olla taas normaalisti avoinna. Veikkaan kuitenkin, että entiset ajat eivät enää palaa, vaan etäily on tullut jäädäkseen.
Kirjaston toimintakulut ovat kasvaneet jokseenkin kohtuullisesti, nousu vuodesta 2017 vuoteen 2021 on 11 %. Samana aikana aineistokustannukset ovat kasvaneet lähes 25 %, eli kuutisen prosenttia vuodessa. Avoimesti saatavilla olevien aineistojen käyttö ei vielä ole tuonut riittävästi painetta niin, että kustantajat olisivat maltillistaneet hintojensa korotuksia. Avoimen tieteen saralla on vielä paljon tehtävää.
Kirjaston henkilöstökustannusten kasvu on pysynyt varsin maltillisena, nousu vuodesta 2017 vuoteen 2020 on kaikkiaan vain kaksi prosenttia. Viime vuoden kasvupyrähdys johtuu pääosin datatukihankkeen kustannuksista. Olenkin ylpeä kirjaston henkilökunnasta, joka on hienosti kyennyt laajentamaan kirjaston palvelutarjontaa kehittämällä osaamistaan ja muokkaamalla toimenkuviaan. Samalla olen kyllä huolissani työn määrän kasvusta, uusia palveluita varten tarvitsemme jatkossa myös uusia vakansseja.
Arjen kuvausta
Kirjaston asiantuntijat tekevät paljon asiakkaille näkymätöntä työtä. Arkemme moninaisuudesta saa hyvän kuvan blogistamme, jossa kuvaamme työtämme ja sen tuloksia. Tekstit ovat niin mainioita, että päätimme rakentaa vuosikertomuksemme muutaman hyvän esimerkin varaan.
Avoin tiede on noussut merkittävään asemaan yliopiston toiminnassa. Kirjastolla on ollut luonnollinen rooli tutkijoiden tukena, lähtihän koko tieteen avoimuus liikkeelle julkaisujen avaamisesta vapaasti kaikkien käyttöön. Avoimen tieteen edistäminen on kuitenkin koko yliopiston asia. Se edellyttää mielenmaiseman muuttamista, toiminnan katsomista kokonaisvaltaisesti avoimen tieteen näkökulmasta. Myös tässä kirjasto on mukana.
Vuoden 2021 merkittävimmässä hankkeessamme rakensimme tutkijoille tutkimusdatanhallinnan palvelua. Jo tutkimusrahoitusta haettaessa pitää tutkijan osata kuvailla, miten dataa kerätään, tallennetaan ja säilytetään. Lokakuisessa seminaarissamme tutkijat toivat esille tarpeensa saada lisää tukea aineistonsa elinkaaren suunnitteluun. Hanke jatkuu vuoden 2022 ajan, ja tavoitteena on saada aikaan yhden luukun palvelu, josta tutkijat saavat monipuolista tukea avoimen tieteen toimintaansa.
Tietotaitojen opetusta
Kaiken avoimuuden ja internetin maailmassa opiskelija ja miksei tutkijakin voi välillä olla eksyksissä tiedon virrassa. Kirjastolla on pitkät perinteet tiedonhaun ja tutkimustaitojen opetuksessa. Viimeisen kahden vuoden aikana ne ovat korostuneet, kun opiskelijat ovat joutuneet opiskelemaan paljolti itsenäisesti etäyhteyden varassa. Siksi useimmat kirjaston järjestämät kurssitkin voi suorittaa etänä ja monet niistä missä vaiheessa opintoja tahansa.
Kirjasto on rakentanut koulutuspaketit, jotka tukevat opiskelua sen kaikissa vaiheissa. Avoin tiede on nyt yksi opetettavista aiheista, onhan esimerkiksi aineistonhallinta hyvä opetella heti samalla, kun tutkimuksen tekoa ryhdytään harjoittelemaan.
Uusittuja tiloja
Kirjaston käyttö opiskelu- ja työskentelytilana on tunnetuista syistä vähentynyt parin viime vuoden aikana huomattavasti. On tällä kuitenkin ollut myös puolensa, kun kampuskirjastojen tiloissa tehdyt remontit on saatu tehtyä pienemmin häiriöin kuin mitä alun perin ajateltiin. Kuopion kampuskirjasto palvelee entistä paremmin lukutilana. Joensuussa konservatorion rakentaminen Carelia-rakennuksen kylkeen pienensi hieman kirjaston tiloja, jolloin esimerkiksi asiakaspalvelupiste piti siirtää uuteen paikkaan. Nyt remontit ovat ohi, ja kirjasto voi taas palvella täysimittaisesti molemmilla kampuksilla.
Joensuussa myös kirjaston henkilökunnan tiloja uusittiin. Ensimmäiseen kerrokseen saatiin monitoimityötila avarine työskentelyalueineen. Häiriöttömään työskentelyyn on tarjolla vetäytymis- ja neuvottelutiloja sekä taukoja varten kahvihuone. Siitä on tullut yhteisöllisyyskeskus, jossa voi vapaasti keskustella kollegojen kanssa niin työ- kuin muistakin asioista.
Työskentely uudentyyppisissä tiloissa edellytti kampuskirjaston henkilökunnan sitoutumista yhteisiin pelisääntöihin. Ne laadittiin hyvällä meiningillä koko porukan kesken, ja homma pyörii nyt erinomaisesti. Akustiikka toimii hyvin, kun sisustusmateriaalit vaimentavat äänet sopivasti, eikä kohtuullisella äänellä puhuminen vaikuta muiden työskentelyyn. Vastamelukuulokkeita voi tarvittaessa käyttää lisävaimennukseen sekä etäkokousten kuunteluun.
Kirjasto on saavuttanut vuodelle 2021 asetetut tavoitteet vaikeista olosuhteista huolimatta. Kiitän kaikkia kirjaston työntekijöitä hyvin suoritetusta työstä. Jarmo Saarti lopetti blogikirjoituksensa seuraavin sanoin: “Hyvä kirjasto elää aina ajassa ja muuttuu sen mukana”. Tämä meidän kannattaa pitää mielessämme.
Kirjaston johtaja Ari Muhonen | Library Director Ari Muhonen
Why does the library exist? This was my predecessor Jarmo Saarti’s question in his final blog text. He based his answer on the five laws of library science established in 1931 by S. R. Ranganathan, which remain relevant to this day, with some reinterpretation. The most important message is that the library still has its place.
To me, it is important to ask how the library can best serve its customers, i.e. the university staff, the students and the general population. This is how the library can fulfil its mission as a university unit. That’s why I don’t see that a library should be the best as defined by any numbers or adjectives. The success of our customers is more important. When they do well, we have done our job right. However, measuring success can be tricky.
The difficulty of interpreting statistics
In the era of printed materials, figures such as visitor and loan statistics were a reasonably accurate way of describing the library’s core operations. At this point, they only represent a part of our activities since the library’s range of services has expanded significantly in the past two decades. Much more data is now required to cover the whole picture.
Statistics on our online services stir the pot further, as they are not easy to interpret. If the annual number of online searches of library resources exceeds three million (which it does), what does this tell us? The meaning of an individual figure may not be apparent in any way – a time series can be more informative. Many times, the users of statistics have no way of telling how a figure has been produced or drenched up from the depths of the data systems. This means that comparing such figures with the data provided by university libraries is not meaningful as comparability is not guaranteed.
Despite the difficulties, statistics remain important – we simply need to be able to read them correctly. For example, the 2021 statistics indicate that the Covid-19 pandemic and renovations of library premises continued to hamper library operations. Book loans dropped by roughly a quarter and visitor numbers decreased by slightly more than a third from 2019. Fortunately, the situation is now improving since campus libraries are allowed to remain open as normal. That being said, I suspect that there is no going back to what once was and studying and working remotely are here to stay.
The library’s operating expenses have increased somewhat moderately: the increase from 2017 to 2021 is 11%. During the same period, material costs have increased by nearly 25%, i.e. about 6% a year. The use of open access resources has not yet put enough pressure on publishers to make their price increases more reasonable. There is still a great deal of work to do regarding open science.
The increase of the library’s personnel costs has remained moderate: the total increase from 2017 to 2020 is only 2%. Last year’s sharp rise was primarily due to the costs of the data support project. In this regard, I am very proud of our library staff who have succeeded in expanding the library’s range of services by developing their expertise and adapting their job descriptions. At the same time, I am concerned about the increased workload. We will need new positions to cover all the new services to come.
Describing the day-to-day activities
Library experts conduct a lot of work that remains invisible to the customers. Our blog, which we use to describe our work and its results, provides a good idea of the diversity of our daily activities. The texts have been so good that we even decided to build our annual report around a few good examples.
Open science has reached a substantial position in the university’s operations. The library has had a natural role in supporting researchers. After all, the whole idea of open science started with making publications available to everyone. However, promoting open science is a task for the entire university. It requires changing one’s thinking and viewing the operations as a whole from the perspective of open science. The library is also involved in these efforts.
Our most important project in 2021 involved building a research data management service for researchers. Even when applying for research funding, the researcher must be able to describe how the data will be collected, saved and stored. In our seminar in October, researchers brought up their need to gain more support for planning the life cycle of their materials. The project will continue through 2022, and the aim is to produce a one-stop shop service that will provide researchers with a diverse range of support for activities related to open science.
Teaching information skills
In the modern era of openness and the internet, students and researchers alike can sometimes find themselves lost in the never-ending stream of information. The library has a long tradition in teaching the skills related to information retrieval and research. In the past two years, these skills have become even more important than before, as students have had to complete much of their studies independently over remote connections. Therefore, most courses provided by the library can be taken remotely, and students can complete many of them at any time during their studies.
The library has created training packages that support studies in all phases. Open science is now one of the subjects covered since it is good to learn about data management right away when beginning to practice research activities.
Renovated premises
For reasons we all know, the use of the library for studies and work has seen a substantial decline in the past two years. However, this has also had its upsides since the renovations of the campus libraries were completed with fewer interruptions than expected. The Kuopio Campus Library is now better than ever before as a reading space. In Joensuu, the construction of the Conservatory of music next to the Carelia building cut into the library premises slightly, which is why the customer service point had to be relocated, for example. The renovations are now over, and the libraries can once again provide a full range of services on both campuses.
In Joensuu, the library staff’s premises were also renovated. The first floor now has a multipurpose working space with plenty of room to work. Work pods and conference rooms are also available for uninterrupted work, alongside a break room for enjoying the occasional cup of coffee. The break room has become something of a community hub where you can freely discuss work and other matters with colleagues.
Working in the new kinds of premises required the campus library staff to commit to shared rules. They were prepared jointly with the right amount of enthusiasm, and everything is now running smoothly. The acoustics are good, and the interior materials dampen sound sufficiently that talking at a moderate volume does not affect other workers. If necessary, noise cancelling headphones can be used for added sound attenuation and listening to remote meetings.
Despite the difficult conditions, the library has reached the goals it set for 2021. I would like to thank all employees of the library for a job well done. Jarmo Saarti concluded his blog text with the following words: ”A good library lives in time and changes with it.” This is something we should all keep in mind.
