Avoimen tieteen kevätpäivät 2019

Avoimen tieteen kevätpäiviä vietettiin tällä kertaa Tampereella 14.-15.5.2019. Päivien teemana olivat datan juridiset ja eettiset kysymykset. Itä-Suomen yliopistolta osallistuttiin tapahtumaan useamman henkilön voimin. Päivät sisälsivät useita kiinnostavia esityksiä, joista tässä muutamia poimintoja. Kaikki esitysmateriaali verkossa.

auditorio jossa ihmisiä ja etualalla pehmolelu
Kuva: Antti Laurila

Henriikka Mustajoki (TSV) kertoi avoimen tieteen koordinaation uutisia. Tulevista tapahtumista mainittakoon avoimen tieteen asiantuntijatyöryhmien workshop 1.10.2019 Helsingissä, avoimen tieteen “superviikko” 21.-25.10.2019, jolloin Helsingissä on useita tapahtumia, sekä avoimen tieteen syyspäivät 25.-26.11.2019 Hankenilla.

Yksi päivän mielenkiintoisista esityksistä oli paneelikeskustelu aiheesta Some-datan käyttö tutkimuksessa. Paneeliin osallistuivat Taina Meriluoto (TAU), Salla-Maaria Laaksonen (HY), Helena Eronen (UEF) sekä Marko Ahteensuu (TAU). Puheenjohtajana toiminut Henriikka Mustajoki esitti panelisteille kolme kysymystä, joista jokaisesta syntyi vilkasta keskustelua. Panelistit pääsivät pohtimaan some-tutkimusta lähdekritiikin, vapaaehtoisen tietoon perustuvan suostumuksen, aineiston käytön luvanvaraisuuden, anonymiteettin ja tietosuojan sekä tutkittavien kunnioituksen ja vahingoittamisen välttämisen teemojen ja niihin liittyvien haasteiden kautta. Yhteinen näkemys panelisteilla oli se, että tutkittavaa on aina kunnioitettava ja vahingoittamista vältettävä. Sosiaalisen median aineistoissa tutkittavan suostumuksen saaminen on todettu hyvin haasteelliseksi, ja joskus jopa mahdottomaksi. Keskustelua syntyi myös siitä, miten voi välttää tutkittavien vahingoittamista, milloin yhteiskunnan etu voi ajaa yksilön edun ohi, miten huolehditaan tutkijan turvallisuudesta ja millainen on opettajan ohjausvastuu suhteessa opiskelijoihin, kuten kuka päättää, mitä tutkitaan. Keskustelussa oli esillä myös tekijänoikeudelliset, tietosuoja- ja sopimusoikeudelliset asiat. Todellisena uhkana nähtiin mahdollisuus tutkittavien profilointiin. Panelistit ehdottivat sometutkimuksen haasteiden ratkaisemiseksi mm. sitä, että tutkija olisi yhteydessä oman organisaation tietosuojavastaavaan jo ennen tutkimuksen aloittamista tai ryhtyisi etnografiksi, jotta hän ymmärtäisi tutkittavan tilanteen ja kontekstin paremmin. Myös eettinen ennakkoarviointi auttaa hahmottamaan someaineistoon liittyviä haasteita.

Lyhyet uutiset osiossa Anne Karhapää (UEF) kertoi ytimekkäästi, miten UEF-eRepository edistää tutkimusaineistojen avoimuutta ja hyödyntää jo olemassa olevia kansallisia ja kansainvälisiä palveluja tutkimusdatan avaamiseen. Iltapäivän ohjelmassa oli aiheena Datan omistajuus ja lisensointi, josta olivat puhumassa datan omistajuus ja lisensointi -työryhmästä Mari-Elisa Kuusniemi (HY) sekä Maria Rehbinder (Aalto). Työryhmän loppuraportti on luettavissa Zenodossa. Mari-Elisa Kuusniemi esitteli työryhmän loppuraportin tuloksia. Datan omistajuus ja lisensointi tulevat usein puheeksi kovin myöhään, vasta tutkimuksen julkaisuhetkellä, vaikka asian tulisi olla esillä heti tutkimuksen aloitusvaiheessa. Datan omistajuuteen liittyy monenlaisia haasteita, ja on tarvetta kehittää tukipalvelua sekä lisätä tutkijoiden tietoisuutta aiheesta. Maria Rehbinder puolestaan keskittyi asian juridiseen puoleen: erityisesti siihen, millä lisenssillä ja missä julkaistaan. Creative commons -lisenssit ovat hyvä tapa kertoa tutkimusdatan avoimuudesta ja käyttöehdoista.

Tutkimusdatapalveluista olivat kertomassa Jessica Parland-von Essen (CSC) FAIRDATA-palvelukokonaisuudesta sekä Hannele Keckman-Koivuniemi (FSD) Tietoarkistosta.  Kaksikkoa täydensi vielä Kimmo Koivunen (CSC), joka kertoi tutkimusdatan pitkäaikaissäilytyksestä (PAS).

Toisena päivänä oli vuorossa asiantuntijatyöryhmien kokoontumiset. Ryhmiä on neljä: julkaiseminen, data, tiedeyhteisö ja oppiminen. Ryhmissä on useita alatyöryhmiä, jotka työstävät eri aiheita. Osa syyspäivillä 2018 perustetuista alatyöryhmistä jatkaa toimintaansa, osa päätti työnsä, kuten edellä mainittu datan omistajuus ja lisensointi työryhmä ja sensitiivisen datan työryhmä, joka tuotti täydentävän ohjeen arkaluonteisia ja luottamuksellisia tietoja sisältävän datan hallinnan suunnitteluun. Myös uusia työryhmiä perustettiin työstämään esiin nousseita ajankohtaisia teemoja. Työryhmiin ilmoittautumiset on avattu uudelleen, joten kaikki teemoista kiinnostuneet voivat ilmoittautua työryhmän työhön mukaan. Tietoa työryhmistä ja niihin ilmoittautumisesta Avointiede.fi-sivustolla.

Tervetuloa mukaan edistämään avointa tiedettä!

(This post is a report of the “Open Science Spring Days” that took place in Tampere (and online) 14 – 15 May 2019. All the presentations were in Finnish. Read more about Open Science Coordination in Finland.)

Anne Karhapää, tietoasiantuntija

Marja Kuittinen, tietoasiantuntija

Opetus- ja tietopalvelut

Jaa tämä / Share this
Share

UEF eRepo avoimien aineistojen palvelu laajeni myös tutkimusdataan | UEF eRepo, the open access materials service, has now been extended to include research data

UEF eRepository on Itä-Suomen yliopiston avoimien tutkimusaineistojen palvelu, joka sisältää rinnakkaistallennettuja tieteellisiä artikkeleita ja tutkimusaineistojen metatietoja. Keväällä 2018 julkaistiin eRepon uutena aineistotyyppinä tutkimusdataosio, joka kokoaa yhteen tiedot UEFin tutkijoiden tuottamasta tutkimusdatasta. UEF eRepo ei sisällä itse tutkimusdataa, vaan se kerää kuvailevaa tietoa eli metadataa tutkimusdatasta. Avoimiin aineistoihin löytyy eReposta linkki, jonka kautta myös avattu data on saatavissa.

UEF eRepository https://erepo.uef.fi/

 

UEF eRepo tutkimusdata edistää avointa tiedettä lisäämällä tutkimusaineistojen näkyvyyttä ja saatavuutta.  eRepo haravoi tietoja tutkimusdatasta useasta data-arkistosta, ja kokoaa yhteen eri palveluissa olevaa tietoa, mikä helpottaa tutkijaa ja yliopistoa, kun kaikki tiedot voidaan koota yhteen paikkaan saataville.  Tällä hetkellä haravoitavia datapalveluita ovat Etsin, Zenodo ja EUDAT.

UEF eRepo haravoi tietoja tutkimusdatasta useasta eri palvelusta, ja uusia UEF tutkijoiden käyttämiä palveluja on mahdollista lisätä haravointiin.

Tutkimusdatan tallentamiseen on käytettävissä useita luotettavia kansallisia ja kansainvälisiä tutkijoille maksuttomia palveluita. Tutkija valitsee omalle tutkimusdatalle ja tieteenalalle sopivan data-arkiston, jonne tallentaa tutkimusdatan avoimesti saataville. Tutkimusaineistojen hakupalvelu Etsintä suositellaan kaikissa tapauksissa metadatan tallentamiseen. Etsin on opetus- ja kulttuuriministeriön tarjoama palvelu suomalaisen tutkimusjärjestelmän toimijoille. Palveluun voi tallentaa metatietoja myös aineistoista, joita ei voida suoraan avata jatkokäyttöön juridisista tai eettisitä syistä johtuen. Aineiston julkiset kuvailutiedot lisäävät tietoa olemassa olevista aineistoista, ja voivat poikia esimerkiksi uusia yhteistyömahdollisuuksia tutkijoille, vaikka itse aineistoa ei voida avata.

Esimerkiksi Tietoarkiston Aila ja Kielipankki ovat tutkimusdatapalveluja, jonne tutkija voi tallentaa tutkimusaineistoja, ja avata niitä jatkokäyttöä varten. Palveluista saa myös asiantuntija-apua aineiston avaamiseen liittyviin kysymyksiin, kuten anonymisointiin. Tietoarkistoon ja Kielipankkiin tallennetuista UEF tutkijoiden aineistoista tiedot siirtyvät automaattisesti Etsimeen, ja sieltä eRepoon. Kansainvälisistä data-arkistoista UEF eRepoon haravoidaan Zenodossa ja Eudatissa sijaitsevat UEF tutkijoiden aineistot. Tietojen automaattisen siirron onnistumiseksi on tärkeää, että Itä-Suomen yliopisto mainitaan metatiedoissa. Affiliaation kirjaamiseen suosittelemme käytettävän ”University of Eastern Finland”. Lisää datapalveluja löytyy Open UEF -sivustolta.

Tutkija on paras, ja usein ainut keräämänsä aineiston asiantuntija, joten on tärkeää, että tutkija itse tuottaa aineistosta kuvailutietoa koko tutkimusprosessin ajan. Kirjaston asiantuntijoilta saa tukea ja koulutusta tutkimusdatan hallintaan, avaamiseen, kuvailuun sekä metadatan tuottamiseen. Voit lähettää kaikki tutkimusdatan hallintaan, kuten aineiston avaamiseen tai aineistonhallintasuunnitelman kirjoittamiseen liittyvät kysymykset osoitteeseen opendata(at) uef.fi. Kirjaston Tutkimuksen tuen sivuilta löytyy lisää tietoa tutkimusdatan hallinnasta.

In English

UEF eRepository, the open access materials repository of the University of Eastern Finland, contains self-archived versions of academic articles and metadata of research data made available by our researchers. In spring 2018 research data as a new resource type was added to UEF eRepo. It gathers the metadata of the research data of UEF researchers. The datasets are not deposited into UEF eRepo because it contains only the metadata, the description of the research datasets. In case the data is openly accessible in some data repository, there is a link to it in UEF eRepo.

The metadata of research data in UEF eRepo research data promotes open science by increasing the visibility and accessibility of research data. UEF eRepo harvests the scattered metadata of research data from several different data services. It benefits the researcher and university when all that metadata can be found in one place. At the moment, automatic transfer into UEF eRepo is possible from Etsin, Zenodo and EUDAT.

There are several reliable national and international data repositories that researchers can use to deposit their research data for free. The researcher can choose the repository that best suits the data and the discipline. It is recommended that the metadata is always deposited at least into Etsin, the research data finder. Etsin is a service provided by the Ministry of Education and Culture to actors in the Finnish research system. In Etsin, researchers can publish metadata also from data that cannot be opened due to the juridical or ethical reasons. Open metadata increases the awareness of the existing data and can lead, for example, to new collaboration possibilities for researchers, even if the data cannot be opened.

FSD Aila and the Language Bank of Finland are national data services where the researcher can deposit and open datasets. In addition, they provide expert guidance on questions related to opening research data such as data anonymisation. From FSD Aila and the Language Bank of Finland, the metadata of UEF researcher’s data will automatically be transffered into Etsin and from there into UEF eRepo.  From Zenodo and EUDAT, of the international data repositories, the metadata of UEF researcher’s data is automatically transferred into UEF eRepo. In order that the automatic information transfer succeeds, it is important that the university is mentioned in the metadata correctly. It is recommended to use “University of Eastern Finland” for affiliation. You can find more information about different data services information about the data services from Open UEF web pages.

The researcher is the best and often the only expert of the collected research data. Therefore, it is important that the reseachers themselves describe the data throughout the research process. UEF Library’s information specialists give guidance and training to research data management, opening the data, describing and producing the metadata of research data. If you have any questions about research data management such as how to open the data or write data management plan, you can send them to opendata (at) uef.fi. You can find more information on research data management from UEF Library’s Research support webpages.

Anne Karhapää tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Jaa tämä / Share this
Share

Tieteellisten julkaisujen avoimuus vuonna 2017 | UEF Open Access statistics 2017

(Please, scroll down to read a summary in English.)

Itä-Suomen yliopiston vuoden 2017 julkaisuluvut alkavat olla likipitäen valmiina ja on aika katsoa yliopistomme avoimuuden edistystä tilastolukujen avulla. Pääpaino on vertaisarvioitujen artikkeleiden avoimuuden kehittymisessä, mutta vilkaisemme myös opinnäytetöiden avoimuutta.

Hyvät uutiset alkuun: avoimuuden osuus on kasvanut mukavaa tahtia — vauhti jopa kiihtyy. Avoimesti julkaistujen tieteellisten artikkelien määrä on noussut vuoden aikana 8 prosenttiyksikköä. Tilastojen valossa voi sanoa, että kehitys on ollut kirjaston tarjoaman rinnakkaistallennuspalvelun ansiota — rinnakkaistallennuksen avulla avoimeksi saatettujen artikkelien osuus on samassa ajassa kasvanut 6,5 prosenttiyksikköä, kun taas Open Access ja hybrid -julkaisukanavissa julkaistujen artikkelien osuus on pysynyt miltei samana.


Kaaviossa RT tarkoittaa kaikkia rinnakkaistallenteita, RT+ tarkoittaa rinnakkaistallenteita joiden avulla on oikeasti saatu avattua aineistoa, jota ei muutoin olisi avoimesti verkossa luettavissa. RT-kategorian tallenteet ovat siis jo valmiiksi avoimesti saatavilla eikä tällä edistetä avoimuutta.

Rinnakkaistallennustyyppi Julkaistu OA-lehdessä tai avoimena artikkelina hybrid-lehdessä Rinnakkaistallennettu
RT X X/-
RT+ X

Avoimien aineistojen rinnakkaistallennusta tehdään kuitenkin lisenssien sen salliessa, sillä sen avulla julkaisujen näkyvyys paranee sekä pystymme paremmin takaamaan artikkelien saatavuuden pitkällä aikavälillä. RT+ kategoriassa tapahtuva muutos on kuitenkin se, jossa eniten toivomme tapahtuvan kasvua. Seuraavassa kaaviossa listataan tarkemmin Itä-Suomen yliopiston julkaisuarkisto eRepoon rinnakkaistallennettujen artikkelien
RT/RT+ suhdelukuja tiedekunnittain.

Kaaviosta nähdään kuinka terveystieteissä sekä luonnontieteissä rinnakkaistallentaminen edistyy myös RT+ kategoriassa hyvää vauhtia. Yhteiskuntatieteissä ja humanistisella alalla kehitys on maltillisempaa, taustasyynä tähän tieteenalakohtaiset erot julkaisukulttuurissa ja lehtien käytänteissä. Varsinkin kotimaisten lehtien suhtautumisessa rinnakkaistallentamiseen on vielä haasteita, mutta asiaa pyritään kehittämään kansallisen Kotilava-hankkeen avulla.

Verrattaessa OA-lukuja toisiin korkeakouluihin selviää, että luvuissamme olisi vielä parantamisen varaa. Asetumme kansallisessa vertailussa tukevasti puolivälin tienoille, mutta jo 10 % korotus lukuihimme veisi UEF:n lyhyen aikavälin tavoitteeseemme, jossa puolet artikkeleistamme olisi avoimesti saatavilla. Tämän tavoitteen saavuttaminen ei edellyttäisi kuin reilun 200 rinnakkaistallennuksen lisäystä vuositasolla (RT+) UEFin tutkijoilta.

Yliopisto OA:n osuus RT+ artikkelien lkm
Jyväskylän yliopisto 62,8 753
Hanken 57,9 73
Turun yliopisto 49,8 472
Lapin yliopisto 45,7 5
Tampereen yliopisto 45,7 244
Itä-Suomen yliopisto 40,4 225
Taideyliopisto 40 4
Kaikki yliopistot 39,9 2556
Helsingin yliopisto 39,7 463
Oulun yliopisto 39,4 309
Tampereen tekn. yliopisto 38,4 212
Lappeenrannan tekn. yliopisto 37,2 4
Åbo akademi 32,6 21
Aalto yliopisto 30,6 277
Vaasan yliopisto 21,9 9

Taulukon tiedot Jyrki Ilvan keräämästä aineistosta, OA-julkaisujen osuus korkeakoulujen vuoden 2017 vertaisarvioiduista artikkeleista (A1-A4), Jyrki Ilva, Tiedot kerätty Juulista 26.3.2018

Rinnakkaistallenteiden lisäämiseksi kirjasto on tehostamassa viestintäänsä tutkijoiden suuntaan. Tavoitteenamme on lähettää muistutusviesti kaikille niille tutkijoille, joilta emme ole saaneet rinnakkaistallennettavaa artikkelia joko SoleCris-julkaisutietolomakkeella tai eRepo-sähköpostilla (erepo at uef.fi). Tutkijoilta saadun palautteen mukaan he kaipaavat muistuttelua rinnakkaistallentamisesta ja tähän huutoon pyrimme nyt vastaamaan. Muistutusviestien lisäksi tulemme jatkamaan laitoksilla vierailua joko avoimen kutsun perusteella tai kirjaston koulutustarjottimelta räätälöidyn tilauksen mukaisesti.

Gradut avoimempaan suuntaan

Vuodesta 2018 näyttäisi tulevan hyvä vuosi gradujen avoimuudelle. Neljännes vuodesta on takana ja yli puolet UEFin graduista on saatu avoimesti verkkoon. Toki vuoden 2018 OA-luku on vielä hyvin altis muutoksille, mutta tällä hetkellä kehitys näyttää todella positiiviselta. Taustalla avoimuuden positiiviseen kehitykseen uskomme ainakin osittain olevan uusitun gradujen tarkastukseenjättölomakkeen, jonka avulla opiskelijan on helpompi antaa lupa avoimeen julkaisemiseen. Myös opiskelijoille tiedottamista on lisätty, ja ohjaajatkin ovat ryhtyneet suosittelemaan töiden avaamista yhä enemmän, eikä näin ollen voikaan sanoa, että avoimuuden kehitys olisi saavutettavissa vain teknisin keinoin, tai että se olisi ylipäätään helppoa.

Briefly in English: The number of open access publications in UEF has increased 8% in one year, mainly because of self-archiving (UEF eRepository) . In national comparison UEF is midway. Feedback from the researchers is that they need reminders, so the library aims to contact all those researchers who have not submitted an article for self-archiving either via the SoleCris form or by email to erepo[at]uef.fi. In addition, we will continue visiting units either by an open invitation or based on a booking through the library’s training menu.

Antti Laurila, tietojärjestelmäasiantuntija | IT Systems Specialist
Laura Hämäläinen, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and Publishing services

Jaa tämä / Share this
Share

Ilmaista artikkelia ei ole – vai onko? | There’s no such thing as a free article – or is there?

(Please, scroll down to read in English.)

Istut yliopistolla tietokoneen ääressä, löydät Google-haulla kiinnostavan artikkelin ja pääset lukemaan sen. Tiesitkö, että joku on todennäköisesti maksanut siitä, että teksti avautuu koneellesi?

Tieteellisten artikkelien lukuoikeuden maksaja on usein yliopisto. Kirjaston noin kolmen miljoonan euron tietoaineistobudjetista yli kaksi miljoonaa menee vuosittaisiin kausijulkaisutilauksiin. Lehtien hinta on noussut viidessä vuodessa 25 prosenttia. Kirjasto on hankkinut lisenssin yhteensä noin kolmeenkymmeneen tuhanteen tieteelliseen lehteen.

Mistä sitten voit tietää, milloin artikkelin lukuoikeus on yliopiston maksama? Jos et saa artikkelia auki yliopiston ulkopuolelta kirjautumatta UEF-Finnaan UEF-tunnuksilla tai KYS-tunnuksilla, kirjasto on tilannut lehden yliopistoyhteisön käyttöön.

Joissain palveluissa on tekstejä ja kuvakkeita, jotka ilmaisevat, milloin pääsy on yliopiston maksama.

On olemassa myös avoimesti julkaistuja tieteellisiä lehtiä, joihin kaikki käyttäjät pääsevät ilmaiseksi. Näissäkin tapauksissa usein jotkut tahot, kuten artikkelin kirjoittajat ja tutkimusryhmät, ovat maksaneet siitä, että tekstit tarjotaan lukijoille avoimesti.

Lisäksi on suuri joukko merkittäviä tieteellisiä lehtiä, joiden kustantajat perivät kirjoittajilta maksuja artikkelien avaamiseksi, mutta joihin kirjastojen on silti tehtävä myös vuositilaus, sillä näissä ns. hybridilehdissä kaikki artikkelit eivät tule avoimiksi.

Tilausmaksun taakse lukittu artikkeli voi löytyä myös jonkin tutkimusorganisaation julkaisuarkistosta, mikäli artikkelin rinnakkaisversio on sellaiseen tallennettu.  Itä-Suomen yliopiston rinnakkaistallenteita varten perustettu julkaisuarkisto on nimeltään UEF eRepository.

(In English:)

You are sitting at the university in front of a computer and you find an interesting article on Google and can even read it. Did you know that someone has most likely paid for the article to open up on your computer?

The funder of reading rights for scientific articles is usually the university. Of the library’s information resources budget of three million euros, two million is used annual journal publication orders. The prices for journals have climbed 25 per cent within the last five years. UEF Library has purchased a license for approximately 30,000 scientific journals.

Then how can you tell if the article’s access rights have been provided and paid for by the university? If you cannot open the article outside the campus network without logging in to the UEF Finna with your UEF user ID or KUH login, the library has ordered the journal for the university community’s use.

Some services have text notifications and icons that indicate when the access has been provided by the university.

There are also openly published scientific journals that can all users can access free of charge.  In many of these cases, some agents, such as the article’s authors and the research groups, have paid to get their texts published openly for the readers.

Additionally, there is a large group of significant scientific journals whose publishers charge the authors in order to open their articles but also require an annual subscription. In these so-called hybrid journals, not all articles are published openly.

Articles behind subscription fees can be found in the publication archives of research organisations, if a self-archived version has been stored in such a database. The publication archive for self-archiving in the University of Eastern Finland is called UEF eRepository.

Kaarina Meriläinen, tietoasiantuntija | information specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection services

Mikko Meriläinen, tietoasiantuntija | information specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection services

Mari Niemi, tietoasiantuntija | information specialist
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and publishing services

Harri Parviainen, tietoasiantuntija | information specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection services

Jaa tämä / Share this
Share