Tutkimuskirjastojen arvot uudelleenarvioinnissa | Reassessing research library values

(Please, scroll down to read a summary in English.)

LIBERin 52. konferenssi: Open and Trusted: Reassessing Research Library Values | The 52nd LIBER conference: Open and Trusted: Reassessing Research Library Values

Eurooppalaiset tutkimuskirjastot kokoontuivat 5.-7.7.2023 Budapestiin LIBERin vuotuisessa konferenssiin pohtimaan avoimuuteen ja luotettavuuteen kiteytyviä kirjastojen perusarvoja. Paikalla oli noin 400 konferenssivierasta. UEFin kirjastoa edustivat Tomi Rosti ja Manna Satama, joka oli myös mukana järjestämässä työpajaa tutkimusdatanhallinnasta LIBERin yhden työryhmän jäsenenä.

Päivien aikaan paneuduttiin muun muassa avoimen saatavuuden timanttimalliin, tekijänoikeuksien säilyttämiseen, tutkimusetiikkaan, tutkimusaineistonhallintaan ja European Open Science Cloudiin (EOSC). Näitä sisältöjä ja esityksiä voi tarkastella Zenodosta LIBER 2023 -kanavalta, ja koko ohjelma on luettavissa tästä.

Avoimia ja yhteentoimivia aineistoja ja niiden hallintaa

Konferenssissa jaettiin kolme LIBER 2023 Award for Library Innovation -palkintoa esityksille, jotka käsittelivät konferenssin teemaa omaperäisesti, ajankohtaisesti ja uutta luovalla otteella. Palkitut esitykset linkittyivät kukin omalla tavallaan aineistoihin tai dataan, miten nyt aineiston tai datan haluaakaan tulkita, ja niissä kaikissa avoimuuden edistäminen näkyi hankkeiden ja kokeilujen tavoitteena.

Alankomaiden kansalliskirjastossa (KB National Library of The Netherlands) on kokeiltu kokoelmien avaamista uusille, ei-akateemisille luovien alojen käyttäjille. Lisätäkseen ymmärrystä siitä, miten ei-akateemiset käyttäjät hahmottavat kirjaston aineistot ja niiden perinteisen esitystavan hakutoimintoineen, kirjasto järjesti kolme projektia. Eri luovien alojen edustajat saivat tutustua kokoelmiin tai yksittäisiin käsikirjoituksiin ja luoda niistä taideteoksia, esityksiä tai tapoja käyttää kirjastoa ja sen aineistoja.

FAIR-periaatteiden toteuttamista kulttuuriperintöaineistossa on tarkasteltu WorldFAIR projektissa, jota Irlannin Digital Repositoryn edustaja esitteli. Projektin lähtökohtana on huomio, että digitaalinen kulttuuriperintöaineisto on sekä tutkimuksen pohja-aineistoa että tutkimustuotosta. Muistiorganisaatiot eivät kuitenkaan suhtaudu digitaaliseen aineistoonsa tutkimusdatana, mikä rajoittaa esimerkiksi aineistojen hyödyntämisen mahdollisuuksia eri tutkimusaloilla. WorldFAIR-projektissa onkin pohdittu erityisesti yhtä FAIR-periaatetta eli yhteentoimivuutta (Interoperability).

Datanhallinnan ammattilaisuus on vahvasti pinnalla sekä meillä kansallisesti että kansainvälisesti. Millaista osaamista datanhallinnan eri osa-alueilla pitäisi olla ja miten tuota osaamista saadaan lisättyä? Wienin yliopistossa on tartuttu tähän kysymykseen. Yliopiston kirjasto koordinoi vuonna 2022 käynnistettyä kansainvälistä koulutuspakettia, jonka tavoitteena on pätevöittää datanhallinnan ammattilaisia yhä kasvavaan tarpeeseen.

Strategian päivitystä: avointa, korkeatasoista ja yhteistä

LIBER on eurooppalaisten tutkimuskirjastojen yhdistys (Ligue des Bibliothèques Européennes de Recherche – Association of European Research Libraries), joka on perustamisvuodestaan 1971 alkaen toiminut tieteellisen julkaisemisen ja kirjastojen hyväksi yhdistäen toimijoita monin tavoin. Vuosittain pidettävä laajempi konferenssi kokoaa runsaasti väkeä eri puolilta Eurooppaa ja muistakin maanosista keskustelemaan ajankohtaisista teemoista ja siitä, miten kirjastolaisina ja kirjastoina niihin vastataan.

Vaikka strategiat ja linjaukset saattavat kalskahtaa hallinnolliselta ylätason jargonilta, ne ohjaavat kuitenkin käytännön toimintaa. LIBERin strategia on juuri päivitetty, ja siksipä olikin asianmukaista, että LIBERin puheenjohtaja Julien Roche aloitti konferenssin varsinaisen ohjelman strategian esittelyllä.

Strategian taustalle tunnistettiin kolme liikkeellepanevaa voimaa: avoimuus, uudet digitekniikat sekä arvojen ja oikeuksien ylläpito. Näihin strategiassa halutaan vastata eri näkökulmat ja käyttäjäryhmät huomioiden. Strategian ensimmäisenä kohtana mainitaankin, että tutkimuskirjastojen tulee olla sitoutuneita ja luotettavia käyttäjäyhteisöjen solmukohtia, jotka tekevät laajasti yhteistyötä paikallisten, kansallisten ja kansainvälisten sidosryhmien kanssa. Tutkimuskirjastojen rooli nähdään tässä erityisesti muutosagentteina tai -fasilitaattoreina.

Tutkimuskirjastojen tarjoamien palveluiden pitää tavoitella teknistä ajanmukaisuutta ja hyvää laatua, mikä tarkoittaa myös sitä, että kehittämisessä on ennakoitava tulevaisuuden tarpeet. Strategiassa mainitaan erityisesti tietojen ja metatietojen julkaiseminen ja kuratointi (eli hoivaaminen) sekä näistä muodostuvien kokoelmien huolehtiminen.

Avoimen tieteen edistämisessä tavoitteet on syytä asettaa aiempaa kunnianhimoisimmiksi. Avointa tiedettä tukevia infrastruktuureita, toimintatapoja ja helppokäyttöisiä palveluita kehitetään ja pidetään yllä. Tätä tehdään yhdessä tutkijoiden ja tutkimuskirjastojen kanssa laajalla rintamalla.

Tutkimuskirjastojen keskeiset arvot nojautuvat hyvään tieteelliseen käytäntöön, monimuotoisuuteen ja osallisuuteen. Näitä on pidettävä yllä sekä tutkimusyhteisössä että sen ulkopuolella.

Edellä luetellut asiat eivät tapahdu itsestään, ja strategiassa onkin nostettu esiin tutkimuskirjastojen henkilökunnan osaaminen. On varmistettava, että kirjastolaisten taidot ja osaaminen vastaavat niihin vaatimuksiin, joita tieteellisten kirjastojen palvelut nyt ja tulevaisuudessa asettavat.

Pronssinen veistos, taustalla raitiovaunu ja kaupunkia. | A bronze statue, a tram on the background.
Lászlo Mortonin Pikku prinsessa (Kiskirálylány) | The Little Princess (Kiskirálylány) by Lászlo Morton. Kuva | Photo: Manna Satama (CC-0)

Vaikuttavat tutkimuskirjastot

Budapest ja avoin julkaiseminen kuuluvat tiiviisti yhteen Budapest Open Access Initiative -julkilausuman myötä. Pari vuosikymmentä sitten julkilausuma asetti kunnianhimoisen tavoitteen: Vertaisarvioitu tutkimusjulkaisu on maailmanlaajuisesti sähköisesti jaettavissa ja sen piiriin pääse rajoittamattomasti ja ilmaisesti.  

Tavoitteen saavuttaminen on ollut epätasaista ja tuskallisen hidasta, totesi MIT (Massachusetts Institute of Technology) kirjastojen johtaja Chris Bourg kutsupuheenvuoronsa alkuun.

MIT kirjastojen strategiassa ja periaatteellisissa linjauksissa nämä kunnianhimoiset tavoitteet ovat vahvasti mukana, kuten strategian sitaatti osoittaa:

”We are relentless in our pursuit of a more open and equitable scholarly landscape that prioritizes inclusion and reduces the marginalization of scholars and scholarship from disadvantaged communities.”

Kirjastot ovat ottaneet johtavan aseman tieteellisten julkaisujen avaamisessa, mikä ei ole tapahtunut itsestään ja ongelmitta. Tieteellisen viestinnän muutokset, rahan asettamat raamit ja konsortioiden muodostaminen ovat tuoneet mukanaan omat hankaluutensa. Kirjastot eivät ole halunneet ikään kuin häiritä tutkijoita kaikilla ongelmilla, jotka liittyvät julkaisujen avaamiseen, mutta tutkimuskirjastoilla ei ole lopulta valtaa tehdä muutosta yksin. Tavoitteena on kuitenkin avoimempi ja oikeudenmukaisempi tiedeyhteisö, joka asettaa etusijalle osallisuuden ja vähentää heikommassa asemassa olevien tutkijoiden syrjäytymistä. Tähän päästään vain yhteistyöllä ja avoimella keskustelulla.

MIT:ssä avointa julkaisemista on edistetty tiedekuntakohtaisilla avoimen saatavuuden toimintaperiaatteilla. Opinnäytteet ja väitöskirjat ovat lähtökohtaisesti avoimia, ja tavoitteena on saada 60 % artikkeleista avoimeksi. Uutena toimintamuotona otettiin käyttöön avoimen datan palkinnot ja avointen monografioiden rahoitus. Lisäksi perustettiin erillinen yksikkö kirjaston tutkijoista, vierailevista asiantuntijoista, tutkijoista ja opiskelijoista hoitamaan tasa-arvoista ja avointa tiedettä. Yksikön tehtävien ytimessä ovat avoimen tieteen kannusteet, ongelmien tunnistaminen ja ratkaisujen etsiminen, vaikuttavuus ja talousmallit.

Neuvottelupöydissä kustantamojättien kanssa

MIT:ssä irrottauduttiin kustantamojätti Elsevierin sopimuksista kolme vuotta sitten Elsevierin kanssa käytyjen sopimusneuvottelujen tuloksena. MIT halusi uudistaa julkaisemiskäytäntöjä ja lisätä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Julkaisuoikeuksien säilyttäminen ja julkaisujen automaattinen tallentaminen yliopiston julkaisuarkistoon olivat MIT:n julkaisujen avoimen saatavuuden linjauksissa vahvasti esillä.

Elsevierin kanssa käydyissä neuvotteluissa MIT:n alkuperäinen tavoite oli painostaa kustantajia, mutta neuvotteluiden edetessä tavoite muuttui uudeksi: ei käytetä rahaa sellaiseen, mitä ei tarvita, vaan hyödynnetään raha paremmin. Tätä samaa keskustelua käydään suomalaisessa kentässä erityisesti kalliiden sopimusneuvotteluiden aikaan.

MIT:n kohdalla uusi malli oli kustannuksiltaan noin 10 % koko Elsevier-sopimuksen suuruudesta. Käytännössä tämä mahdollisti kokoelmabudjetin uudelleen kohdentamisen ja taloudellisen vallan käyttämisen sopimusneuvotteluissa sekä täyttämään rahoittajien vaatimukset.

Bourg totesi, että kirjastoilla ei ehkä aina ole ollut ihan loppuun asti mietittyä neuvottelusuunnitelmaa kustantamojen kanssa. Sen sijaan että istutaan neuvottelupöydässä niin kauan, että sopimus syntyy – vaikka sitten huonommilla ehdoilla kuin mitä kirjastot haluaisivat – pitäisikin muistaa, että kirjastoilla on taloudellista valtaa. “Jos et halua kävellä pois neuvotteluista, niin silloin et neuvottele aidosti”, on hyvä huoneentaulu.

Bourg herätteli siis puheenvuorossaan keskustelua siitä, miten julkaisemisesta tulevaisuudessa maksetaan. Nyt pitäisikin pohtia yhdessä, miten yhteistyön esteet voitetaan? Mitä tarvitaan, että kirjastoina saamme muiden sidosryhmien hyväksynnän toimillemme? Mitä tekisimme, jos olisi valtaa ja rahaa? Millaisia keinoja meillä on jo nyt käytettävissämme?

Kirjastoyhteisö ja avoimuuden pelikentät

Vaikka Budapest on toiminut avoimen julkaisemisen edelläkävijänä, avoimuus ja avarakatseisuus yhteiskunnassa ja tieteellisen tiedon arvostaminen eivät sovi kovinkaan hyvin nyky-Unkarin nostattamiin ajatuksiin. Konferenssin pitopaikka on tästä konkreettinen esimerkki: Central European University (CEU) on siirtänyt opetuksensa Wieniin ja Budapestissa ovat tavallaan jäljellä vain CEU:n kuoret.

Unkari saattoikin herättää konferenssiosallistujissa epämukavuutta ja ristiriitaisia tunteita ja merkitä jopa henkilökohtaista riskinottoa. Matkustuspäätös ei siis ollut monellekaan yksinkertainen tai itsestäänselvä, vaikka itse konferenssin sisältö oli tärkeä, ajankohtainen ja korkeatasoinen.

LIBER ei ole kirjastoyhteisönä näiden asioiden kanssa yksin: IFLAn (International Federation of Library Associations) konferenssi järjestetään kesällä 2024 Dubaissa, jonne mm. Suomen kirjastoseura ei aio osallistua.

On varmasti tarpeen punnita tarkkaan, missä ja millä järjestäjävaltion ehdoin kollegoita tavataan yhteisten sisältöasioiden äärellä. Tämäkin kertoo arvovalinnoista ja vaikuttamisen mahdollisuuksista.

Avattu kirja, sivut auki, taustalla taivas. | A book opened, pages open, sky on the background.
Kuva | Photo: Krancih 17, Pixabay (lisenssi | license)

European research libraries gathered in Budapest to reflect on the fundamental values of libraries at the LIBER annual conference on 5-7 July 2023.  Tomi Rosti and Manna Satama from the UEF Library were among 400 conference guests.

During the conference, the focus was on the diamond model of open access, copyright preservation, research ethics, research data, and the European Open Science Cloud (EOSC). For the contents, presentations and program, see LIBER 2023-channel in Zenodo and the conference website.

Three presentations received a 2023 Award for Library Innovation for innovative and originality of handling the conference main theme: Opening up library collections for creative reuse; Sharing Cultural Heritage Images as Data: Supporting Open Science through Interoperability; Teaching Data Stewardship: Insights from the Certificate Course “Data Steward” of the University of Vienna.

Updating the LIBER strategy

LIBER, the Association of European Research Libraries, has been working for scientific publishing and libraries since 1971. The annual conference gathers the library community to discuss current themes and how the community will respond to those issues. The strategy of the Association guides the everyday work at the academic libraries. It was, thus, well-founded to open the conference with an overview of the LIBER strategy 2023–2027 presented by Julien Roche, the LIBER President.

In the strategy, five central components were formulated responding to three driving forces, i.e., the drive for openness, new technologies, and upkeeping rights and values. The components state that research libraries

  • are engaged and trusted hubs of their user communities
  • provide state-of-the-art services for collections, publishing, and curation of information and (meta-)data
  • advance Open Science to the next level
  • upskill the library staff to take on the organizational and technological changes
  • embody and uphold values of integrity, diversity, and inclusion.

Research libraries having an impact

Budapest and open access are closely linked by the Budapest Open Access Initiative. A couple of decades ago, the Budapest Open Access Initiative set an ambitious goal: Peer-reviewed research publication can be distributed electronically worldwide and can be accessed unlimited and free of charge. The road has been painfully uneven and slow, as Chris Bourg, the Director of the Libraries at Massachusetts Institute of Technology (MIT) stated in her keynote speech.

These goals are, however, strongly visible in the strategies and policies of the MIT Libraries: ”We are relentless in our pursuit of a more open and equitable scholarly landscape that prioritizes inclusion and reduces the marginalization of scholars and scholarship from disadvantaged communities.”

Bourg described the steps taken in the MIT Libraries towards more open practices. For example, scholarly theses are open by default, Open Data Awards have been introduced and open monographs funded. The goal is to make 60 % for articles open. In addition, a separate unit involving different groups was established to take care of equal and open science.

The MIT Libraries exited publishing giant Elsevier’s contracts three years ago because the costs would have too high for things that were not needed. Instead, the MIT Libraries decided to use the money better. Similar debate is taking place in the Finnish library field, especially at a time of expensive contract negotiations.

Bourg reminded the audience that libraries have financial power. This can be compacted in one sentence: If you are not ready to walk away from negotiations, then you don’t really negotiate.

We should, therefore, come together to discuss how to pay for publishing in the future. How to overcome the obstacles to cooperation? What is needed for us, as libraries, to gain the approval of other stakeholders for our actions? What would we do if we had the power and the money? What means do we already have at our disposal?

The Library Community and the playing fields of openness

Although Budapest has been a pioneer in open publishing, openness and open-mindedness in society and the appreciation of scientific knowledge do not fit very well with the ideas raised by today’s Hungary. The conference venue is a concrete example of this: Central European University (CEU) has moved its teaching to Vienna and, in a way, only the shells of CEU remain in Budapest.

Indeed, Hungary could evoke discomfort and conflicting feelings among conference participants, even implying personal risk-taking. For many, therefore, the decision of travelling was not simple or self-evident, although the content of the conference itself was important, timely and of a high standard.

LIBER is not alone as a library community with these issues: The IFLA (International Federation of Library Associations) conference 2024 will be held in Dubai, where, e.g., the Finnish Library Society will not participate.

It is certainly necessary to weigh carefully where and under what conditions colleagues meet to discuss common themes. This, too, tells us about value choices and possibilities to influence.

Manna Satama, tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services
Tomi Rosti, tietoasiantuntija | Information Specialist


Avoimen tieteen uutisia 1/2021 | Open Science News 1/2021

(Please, scroll down to read in English.)

Cabells Blacklist → Predatory Reports

Tutkija! Koetko epävarmuutta etsiessäsi luotettavaa tiedelehteä artikkelillesi? Pelkäätkö lankeavasi saalistajan pauloihin? Haluatko varmistusta lehtivalinnallesi? Jos kyllä, lue tämä blogikirjoituksemme.

Uusia ja uudistettuja etuja artikkelien kirjoittajamaksuihin (APC)

Vuoden 2021 alusta on solmittu uusia sopimuksia artikkelien kirjoittajamaksueduista uefilaisille. Kokonaan uusina kustantajina mukaan tulevat Oxford University Press ja De Gruyter. Kummankin kustantajan lehdissä voi julkaista artikkeleita avoimina ilman kirjoittajamaksuja. Muutamien muiden kustantajien kanssa on uusittu vuoden vaihteessa umpeutuneita sopimuksia. Nyt artikkelien avoin julkaiseminen sujuu maksutta Elsevierin lehdissä aiemmin saadun 50 %:n kirjoittajamaksualennuksen sijasta.  Springer Naturen ja Emeraldin lehdissä artikkelien avoin julkaiseminen säilyy maksuttomana edelleen. Tutustu tarkemmin kustantajakohtaisiin ohjeisiin ja lehtivalikoimiin edellä olevista kustantajalinkeistä.

Sopimusneuvottelut jatkuvat edelleen American Chemical Societyn ja IEEE:n kanssa. Näiden kustantajien kirjoittajamaksuohjeet päivitetään UEFin kirjoittajamaksuetujen sivulle sitä mukaa kun neuvottelut on saatu loppuun. Samalta sivuilta löytyvät tiedot myös niiden kustantajien kirjoittajamaksueduista, joiden sopimuskausi on jatkunut yli vuodenvaihteen. Lisätietoja: kirjoittajamaksut@uef.fi

OpenAPC logo

Itä-Suomen yliopiston kirjoittajamaksutiedot vuodelta 2020 löytyvät nyt OpenAPC-palvelusta

OpenAPC:ssa näkyvät tiedot eivät ole täysin kattavat johtuen palvelun rajoituksista, mutta antavat hyvän kokonaiskuvan vuoden 2020 kuluista. Lisätietoja viime vuoden kirjoittajamaksuista on luettavissa lähiaikoina kirjaston blogissa.

Työkalu lehtien Plan S -yhteensopivuuden tarkistamiseen

Journal Checker Tool : Plan S Compliance Validator -työkalun avulla tutkijat voivat tarkistaa onko lehden julkaisupolitiikka yhteensopiva Plan S -tavoitteiden kanssa. Työkaluun syötetään tiedot lehdestä, tutkimuksen rahoittajasta ja tutkijan affiliaatiosta. Plan S:n tavoitteena on julkisella ja yksityisellä rahoituksella tuotettujen artikkeleiden välitön ja täysi avoimuus vertaisarvioidussa tieteellisessä lehdessä.

Datatuen kehittäminen UEFissa

Kirjasto on saanut rahoitusta datatuen kehittämiseen ja hankkeeseen on palkattu kaksi datahallinnan projektisuunnittelijaa, Manna Satama ja Niina Nurmi. Tavoitteena on kehittää yliopiston datatuen palveluita toimivammaksi palvelukokonaisuudeksi. Hankkeessa palveluprosesseja tullaan testaamaan pilottikohteilla. Hanke kestää yhden vuoden.

Tutkitun tiedon teemavuosi ja avoimuus

Tutkitun tiedon teemavuoden 2021 aikana käydään keskustelua tieteestä ja tutkimuksesta, johon avoimuuden näkökulmasta nostetaan esiin avoimuuden hinta. Teemavuosi on opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Akatemian ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan yhteinen hanke.

Musta ympyrälogo jossa lukee valkoisella Tutkitun tiedon teemavuosi 2021

Aineiston avaaminen tai anonymisointi? Saalistajajulkaisut? Tutkimuksesta tietokirja? FAIR, HTK, PlanS, ORCID? Yritysyhteistyö? Somedatan käyttö?

Nämä ja lukuisat muut aiheet tutkimuksen koko elinkaarelta löydät Vastuullisen tieteen artikkeleista. Vastuullisen tieteen artikkelit ovat osa Tutkitun tiedon teemavuotta 2021.

Suomi lanseerasi kansallisen EOSC-foorumin

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM), Suomen akatemia (AKA), Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy lanseerasivat 25.1.2021 kansallisen EOSC-foorumin, joka on tarkoitettu EOSC:n eli eurooppalaisen tiedepilven (European Open Science Cloud) suomalaisille sidosryhmille. Suomen EOSC-foorumin englanninkielinen nimi on the EOSC Finnish Forum (EOSC-FF) ja ilmoittautuminen jäseneksi on nyt auki. Lue lisää kansallisesta EOSC-foorumista.

Open Research Europe (ORE)

Euroopan komission käynnistämä uusi julkaisualusta tarjoaa Horisontti 2020 -puiteohjelman tuensaajille ja heidän yhteistyökumppaneilleen helpon ja laadukkaan väylän julkaista Horisontti 2020 -puiteohjelman rahoittamaa tutkimusta ilman kustannuksia ja noudattaen komission avointa saatavuutta koskevia toimintaperiaatteita.

SSHOC: An Open Cloud for Social Sciences and Humanities

SSHOC:n tavoitteena on luoda yhteiskuntatieteille ja humanistisille tieteille avoin eurooppalainen pilviekosysteemi.

INOS: Integrating Open and Citizen Science Into Active Learning Approaches in Higher Education

Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelmasta rahoitetun INOS-hankkeen tavoitteena on nykyaikaistaa korkeakoulujen opetussuunnitelmia kansalaistoiminnan avulla.

Linjaukset ja tutkijan työ

Tieteellisten seurain valtuuskunnan kehittämispäällikkö Henriikka Mustajoki pohtii avoimen tieteen kansallisen linjaustyön suhdetta käytännön tutkimukseen. Lue juttu Avoin tiede -sivustolta.

Avoimen tieteen palkinnonsaajat 2020 haastattelussa

Avointiede.fi -sivustolla julkaistaan vuoden 2020 avoimen tieteen palkinnonsaajien haastatteluja. Sarjassa on ilmestynyt kansallisen avoimen tieteen palkinnon 2020 saaneen yliopistonlehtori Jari Larun (Oulun yliopisto) haastattelu Ei guru, vaan Laru.

Ehdota suomalaisia avoimen oppimisen edistäjiä

Oppimisen avoimuuden asiantuntijaryhmä etsii ehdotuksia, ketkä tai mitkä suomalaisen korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön henkilöt tai projektit ansaitsisivat kansainvälisen Open Education Award for Excellence -palkinnon. Ehdotuksia voi lähettää 19.3.2021 asti.

TSV:n Tiederadio

Keväällä 2021 Tiederadiossa lanseerataan uusi Avoimesti tieteestä -podcast ja julkaistaan uusia jaksoja Tiedekirjan ja Tiedeklubien podcastsarjoista. Kevään podcastien aiheita ovat muun muassa avoimet tutkimusaineistot, kalastus kivikaudella ja tietokirjallisuuden uudet tuulet.

Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) podcastit löytyvät Tiederadio-kanavalta SoundCloudista. Tulevaisuudessa Tiederadio laajenee myös muille podcastalustoille. TSV on julkaissut Tieteen päivien podcasteja vuodesta 2017 ja Tiedeklubipodcasteja vuodesta 2019. Viime vuoden lopulla lanseerattiin Tiedekirjan podcastsarja ja pian päästään kuulemaan podcasteja myös avoimesta tieteestä.

Koulutuksia, webinaareja, verkkotapahtumia ja työpajoja

  • Iris.ai – valjasta tekoäly käyttöön Open Access -tutkimuksen kartoittamiseen, työpaja 3.3.

    Iris.ai tarjoaa uudenlaisen tavan tieteellisen tiedon löytämiseen. Voit kokeilla tiedonhakua esim. hyvän artikkelin DOI-linkillä tai tiivistelmätekstillä, voit myös itse määritellä tutkimusongelman 300-500 sanalla. Iris.AI auttaa jäsentämään tietoa tutkimusongelman ympärillä ja rakentaa tutkimuskartan yli 100 miljoonan tutkimusartikkelin joukosta. Artikkelit jäsentyvät aihealueittain. Aiheen tarkennusta jatketaan Premium-versiossa. Iris.ai koostuu kahdesta työkalusta: Exploration-työkalu etsii tieteellistä tietoa ja patentteja ja Focus-työkalu organisoi löydettyjä artikkeleita ja luo tarkkoja lukulistoja. Iris.ai hyödyntää tiedonhaussa avoimia tutkimusartikkeleita sisältävää Core-tietokantaa, PatentsView-patenttitietokantaa sekä PubMed-tietokannan sisältöä. Perusversio on kaikille avoin, Premium-version käyttö vaatii palveluun rekisteröitymisen uef.fi, student.uef.fi tai kuh.fi -sähköpostiosoitteella.

    Osallistu maksuttomaan englanninkieliseen koulutukseen: Online-työpaja ke 3.3. klo 11-13 työkalua jo käyttäneille. Vaikket pääsisi paikalle, kannattaa ilmoittautua mukaan, sillä työpaja tallennetaan ja saat tallenteen myöhemmin sähköpostiisi. Iris.ai-työkalujen käyttöön voi tutustua myös kuukausittain järjestettävissä avoimissa työpajoissa ja Iris.ai Q&A monthly session -tapahtumissa.

  • Fairdata-palvelut TKI-aineistojen hallinnassa, webinaari 11.3.

    CSC:n järjestämässä webinaarissa kerrotaan, miten IDA-säilytyspalvelu, Qvain-kuvailutyökalu ja Etsin-hakupalvelu tekevät aineistostasi löydettävän, saavutettavan, yhteentoimivan ja uudelleenkäytettävän. Webinaarissa opastetaan myös tarkemmin Fairdata-palveluiden käyttöä. Webinaarin Zoom-linkki

  • Etiikan päivä 2021, webinaari ja striimaus 16.3.

    Etiikan päivän 2021 teemana ovat tutkittavan oikeudet. Keskusteluissa käsitellään sekä tutkittavan oikeutta tulla tutkituksi että myös ihmisen oikeutta päättää itse siitä, mitä tietoja haluaa itsestään antaa. Webinaarin järjestää Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) yhteistyössä kansallisten eettisten neuvottelukuntien kanssa. Webinaari järjestetään Zoom-yhteydellä. Ilmoittaudu Etiikan päivään tällä lomakkeella viimeistään 12.3. Zoom-linkki toimitetaan ilmoittautuneille sähköpostitse päivää ennen seminaaria. Seminaaria on myös mahdollista seurata striiminä Tiede-tv-kanavalla (YouTube). Ohjelma striimataan vain ajalta klo 12-14.20 eikä striimin kautta ole mahdollista osallistua keskusteluun. Striimiin seuraaminen ei vaadi ilmoittautumista. Videotallenne jää katsottavaksi 14 vuorokauden ajaksi.

  • Tietoarkisto ja CESSDAn palvelut, webinaari 17.3.

    Mistä löydät eurooppalaisia yhteiskuntatieteellisiä tutkimusaineistoja? Mitä aputyökaluja CESSDA tarjoaa metadatan tekemiseen? Miten tutkimusaineisto tulisi kuvailla? Maksuton suomenkielinen tilaisuus Tietoarkiston kirjastoyhdyshenkilöille, avoimen tieteen ja tutkimuksen datapalveluverkostolle ja kaikille tutkimusaineistojen tuottajille, hallinnoijille ja säilyttäjille. Lisätietoja, ohjelma ja ilmoittautuminen.

  • Avoimen tieteen kevättyöpaja 18.3.

    Työpajapäivän tarkoituksena on vastata avoimen tieteen asiantuntijaryhmien ja työryhmien tarpeeseen työstää asioita yhdessä. Asiantuntija- ja työryhmien omissa osuuksissa keskitytään käytännön tekemiseen.

  • Mitä tutkimusaineiston avaaminen vaatii? webinaari 25.3.

Helsingin yliopiston datatuki järjestää avoimen webinaarin, jossa neljä suomalaista datapalvelua esittelevät data-arkistojaan ja tarkastelevat tutkimusdatan avaamiseen liittyviä kysymyksiä. Webinaari järjestetään 25.3.2021 klo 13-15 Zoomissa. Päivän ohjelma.

  • Avoimeen oppimiseen ja opetukseen – työkaluja ja hyviä käytäntöjä avointen oppimateriaalien ja etäopetuksen haltuunottoon, webinaari 14.4.

Miten teet opetuksestasi avoimempaa ja saavutettavampaa? Miten otat haltuun etäopetuksen hyvät käytännöt ja avoimet oppimateriaalit sekä hyödynnät niihin liittyviä palveluita? Entä mitä apua opetustyöhön ja avointen oppimateriaalien tekemiseen saat kansallisesti laadittavista suosituksista ja ohjeista? Oppimisen avoimuuden asiantuntijaryhmän järjestämän verkkotapahtuman kohdeyleisönä ovat opettajat, oppimateriaalien tekijät ja opetuksen tukipalvelut.
Ohjelma (alustava)
Ilmoittautuminen viimeistään 7.4.

 

Talvi, aurinko kajastaa puiden lomasta. Lumiset puut ja luminen tie. Winter, sun shines behind snowy trees, small snowy road.
Kuva | Photo: Pixabay

Cabells Blacklist → Predatory Reports

Researcher! Do you feel uncertain when searching for a reliable scientific journal for your article? Are you afraid of falling into the traps of a predator? Do you want confirmation of your journal selection? If yes, read this UEF Library blog post.

New and renewed article processing charge (APC) benefits

New agreements concerning benefits for article/author processing charges for UEF researchers have been made since the beginning of 2021. New agreements have been signed with Oxford University Press and De Gruyter. Journals by both publishers publish articles openly without article processing charges. Some agreements that expired at the New Year have been renewed with other publishers. Publishing articles is now free of charge in Elsevier journals instead of the previous 50% discount. OA publishing in Springer Nature and Emerald journal is free of charge as used to. Learn more about publisher-specific instructions and journal collections by clicking the publisher links above.

We are continuing our negotiations with American Chemical Society and IEEE. The article processing charge instructions concerning these publishers will be updated on the UEF APC pages when negotiations are finalised. The same page contains information on the APC benefits by the publishers whose agreement period has continued past the end of the year. Additional information: apcfees@uef.fi

OpenAPC logo

Information on article processing charges at the University of Eastern Finland in 2020 now available in the OpenAPC service

The information displayed in OpenAPC is not exhaustive due to the service’s limitations, but it does provide a good overall picture of the charges paid in 2020. Additional information on last year’s processing charges will be made available on the library blog in the near future.

Tool for checking Plan S compatibility

Researchers can use the Journal Checker Tool: Plan S Compliance Validator to check whether the publication policy of a journal is compliant with the Plan S principles. Researchers only need to enter information of the journal, research funder and researcher affiliation into the tool. Plan S strives at immediate and complete openness of privately and publicly funded articles in peer-reviewed scientific journals.

Developing data support at UEF

The library has received funding for developing data support services, and the project has been able to hire two data management project planners, Manna Satama and Niina Nurmi. The objective is to improve the UEF data support services and create a more functional service entity. The project will test service processes using pilot targets. The project period is one year.

Openness and the Year of Research-Based Knowledge

The 2021 Year of Research-Based Knowledge will see discussions about science and research highlighting the price of openness from the point of view of openness. The themed year is a joint project by the Ministry of Education and Culture, the Academy of Finland and the Federation of Finnish Learned Societies.

Opening up or anonymising material? Predator publications? Studies into non-fiction books? FAIR, good scientific practice, PlanS, ORCID? Corporate cooperation? Using social media data?

You can find these and countless other themes throughout the life cycle of research in the article collection on the Responsible Research website. The Responsible Research articles are part of the Year of Research-Based Knowledge 2021.

Finland launches its national Forum for the EOSC

Finland’s Ministry for Education and Culture (OKM), Academy of Finland (AKA), the Federation of Finnish Learned Societies (TSV) and CSC – IT Center for Science Ltd. on Monday 25 January 2021 launched the country’s forum for the European Open Science Cloud: the EOSC Finnish Forum (EOSC-FF). Subscriptions to the Forum are now open. Read more about the EOSC Finnish Forum.

Open Research Europe (ORE)

The new publishing platform established by the European Commission, offering parties funded by the Horizon 2020 Framework Programme and their cooperation partners a convenient, high-quality platform to publish research funded by the Horizon 2020 Programme free of charge and in compliance with the open access policies of the Commission.

SSHOC: An Open Cloud for Social Sciences and Humanities

The objective of the SSHOC is to create an open European cloud ecosystem for social sciences and humanities.

INOS: Integrating Open and Citizen Science Into Active Learning Approaches in Higher Education

The objective of the INOS project, funded by the European Union Erasmus+ programme, is to modernise the curricula of institutes of higher education through civic activity.

Policies and research work (only in Finnish)

Henriikka Mustajoki, the head of development at the Federation of Finnish Learned Societies, discusses the relationship between national open science policy work and practical research.

The 2020 Open Science Award recipients interviewed (only in Finnish)

Interviews of the recipients of the 2020 Open Science Award will be published on the Avointiede.fi website. An interview with university lecturer Jari Laru (University of Oulu), who received the Open Science Award in 2020, “Ei guru, vaan Laru“, has previously been published in the series.

Suggest Finns for the Open Education Award for Excellence

Finnish expert group on open learning is looking for suggestions on individuals or projects in the Finnish higher education and research community for the International Open Education Award for Excellence. Suggestions can be sent until March 19, 2021.

Tiederadio podcasts

The Federation of Finnish Learned Societies publishes podcasts. The channel called Tiederadio is in Soundcloud. In spring 2021 the topics will include e.g. open research data.

Upcoming courses, webinars, online events and workshops

  • Iris.AI – an artificial intelligence tool for Open Access papers, online workshop 3 March

Find a new way to search research on your topic. The Iris.ai products are process tools aimed specifically at researchers in the early phase of a new project. Iris.ai’s Explore and Focus tools semi-automate the research landscape mapping – speeding up the literature discovery and review phase of your research process. Iris.ai is connected to an OA aggregator CORE, PubMed and PatentsView. Iris.ai offer basic functionalities for free for individual registered users. Using the uef.fi, student.uef.fi or kuh.fi -email address to access all the Iris.ai premium features.

Join the free workshop on Wednesday 3rd March 2021, from 11:00 am to 13:00 pm if you already used Iris.ai tools and you want to know more. Hear about the latest Iris features that came with the latest version, learn more about the technology behind the tools and of course get answers to all your questions. Don’t worry if you can’t attend — we’ll send the recording to everyone who registers. The use of Iris.ai tools will also be instructed  in open online workshops and Iris.ai Q&A monthly sessions.

  • Using Fairdata services in managing RDI data, webinar 11 March

    The webinar organised by CSC will focus on the research data storage service IDA, the research dataset description tool Qvain and research dataset finder Etsin and how they will make your datasets findable, accessible, interoperable and reusable. The webinar will also provide participants with more detailed instructions on using the Fairdata services. Webinar Zoom link.

  • The services of the Finnish Social Science Data Archive and CESSDA, webinar 17 March (in Finnish)

    How to find European sociological research data? Which tools does CESSDA offer for creating metadata? How should the research datasets be described? Free-of-charge event in Finnish for the Finnish Social Science Data Archive library contact people, the open science and research data service network and all research material creators, managers and storers. Additional information, programme and signup.

  • Spring workshop on open science, online 18 March

    The purpose of the workshop day (in Finnish) is to provide open science expert groups and work groups with the long-awaited opportunity to discuss their work together. The expert and work groups‘ own sections focus on practical applications.

  • What it takes: Open your research data, webinar 25 March

    The University of Helsinki Data Support is hosting an open webinar with four Finnish data services presenting their data archives and examining issues concerning opening research data. The webinar will be held on Zoom 1–3 pm on 25 March 2021.  Programme.

  • Towards open learning and teaching – tools and good practices for mastering open educational materials and remote teaching, webinar 14 April (in Finnish)

    How to make teaching more open and accessible? How to master the good practices of distance teaching and open learning materials and utilise the related services? And how can national recommendations and instructions drafted for teaching and creating open study materials help you? The target audience of the online event organised by an expert group on the openness of learning includes teachers, learning material authors and teaching support services.
    Programme (initial)
    Sign up by 7 April

More information on open science issues is available from Research Support at the UEF library, Open science and OpenUEF Yammer.

Tomi Rosti, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tutkimuksen tuki | Research support
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services

Kohti eurooppalaisia avoimen tieteen palveluita – EOSC Nordic -hanke | Towards European Open Science Services – the EOSC Nordic Project

(Please, scroll down to read in English.)

Itä-Suomen yliopisto ja sen kirjasto ovat mukana tänä syksynä alkaneessa kolmivuotisessa EOSC Nordic -hankkeessa. Hanke on yksi viidestä osa-hankkeesta, jotka kattavat koko Euroopan Unionin alueen. Hankkeen tavoitteena on helpottaa Euroopan Unionin avoimen tieteen palveluiden (EOSC – European Open Science Cloud) -aloitteiden koordinointia Pohjoismaiden ja Baltian maissa. Tarkoituksena on yhdenmukaistaa kansallisten toimintatapojen ja palvelujen tarjoamista EOSC:n sovittujen standardien ja käytäntöjen mukaisesti osana EOSC-portaalia. Samalla pyritään vakiinnuttamaan Pohjoismaat ja Baltian maat edelläkävijöinä EOSC-konseptin, periaatteiden ja palveluiden omaksumisessa ja käyttöönotossa.

Hanketta koordinoi norjalainen NeIC. Siinä on mukana yhteensä 24 kumppania, mm. e-infrastruktuurin tarjoajia, tutkimusorganisaatioita ja asiantuntijaverkostoja, jotka toteuttavat omissa maissaan avoimeen tieteeseen liittyviä palveluita.

Hanke jakautuu kuuteen työpakettiin (WP). Niiden tavoitteena on mm. yhteiset avoimen tieteen menettelytavat ja rahoitus, EOSC paveluiden mallintaminen ja määrittely, avoimen tieteen tekninen infrastruktuuri ja palvelut sekä tutkimusdatan avaamisen yhteiset toimintatavat. Näkökulmana on vapaa tietojen liikkuvuus valtioiden ja palveluiden välillä. UEF on mukana WP2:ssa, jonka tavoitteena on vaikuttaa alueen poliittisiin päättäjiin ja heidän ymmärrykseensä avoimesta tieteestä, sen tarvitsemista poliittisista päätöksistä ja resursoinnista. Aineistoa kerätään kyselyillä ja työstetään työpajoissa eri sidosryhmien kanssa.

EOSCin tarkoitus on koota yhden portaalin alle kaikki avoimeen tieteeseen liittyvät palvelut ja aineistot, joita EU:n alueella tuotetaan. Keskeisenä tavoitteena on myös se, että palveluiden käyttö ja omien tutkimuksen tulosten jakaminen olisi mahdollisimman yksinkertaista ja helppoa sekä tutkijoille että muille tutkimustietoa tarvitseville toimijoille.

Euroopan unionin lippu. EOSC Nordic logo.

EOSC-Nordic has received funding from the European Union’s Horizon 2020 research and innovation programme under grant agreement No 857652

The University of Eastern Finland and its library participate in the three-year EOSC Nordic project, which began this fall. The project is one of the five sub-projects covering the whole of the European Union. The purpose of the project is to facilitate coordination between the European Open Science Cloud (EOSC) initiatives in the Nordic and Baltic countries. The aim is to harmonize the provision of national policies and services in accordance with the agreed EOSC standards and practices as part of the EOSC portal. At the same time, the aim is to consolidate the Nordic and Baltic countries as pioneers in the adoption and implementation of the EOSC concept, principles and services.

The project is coordinated by the Norwegian NeIC. It has a total of 24 partners, including e-infrastructure providers, research organizations and networks of experts providing open science services in their countries.

The project is divided into six work packages (WP). Their goals are e.g. common open science policies and funding; modeling and definition of EOSC pathways; open science technical infrastructure and services; and common approaches to open research data. The perspective is the free movement of information between states and services. UEF is involved in WP2, which aims to influence policy makers in the region and their understanding about open science, the political decisions it needs, and the resources needed for building the required infrastructures. The feedback is collected through questionnaires and processed in workshops with various stakeholders.

The purpose of EOSC is to bring together in a single portal all the open science services and materials produced in the EU. A key objective is to make the use of the services and sharing of the research results and materials as simple and easy as possible for researchers as well as other actors in need of research information.

Jarmo Saarti, kirjastonjohtaja | Library Director
Tomi Rosti, tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services