(Please, scroll down to read in English.)
Varmaan lähes jokainen tieteen parissa työskentelevä on jo törmännyt avoimen tieteen käsitteeseen, mutta koska kertauksesta ei koskaan ole haittaa: Avoin tiede ei ole vain kokoelma tutkimuksen teon tapoja ja suosituksia, vaan kokonaisen tutkimuskulttuurin muutosprosessi. Avoin tiede kattaa niin tutkimusjulkaisujen, -aineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden, avoimen vertaisarvioinnin, avoimen lähdekoodin ja avoimien standardien hyödyntämisen, tutkimusprosessin ja toimintatapojen avoimuuden, tutkijoiden avoimesta tieteestä meritoitumisen kuin avoimen oppimisenkin. Vaikka avoin tiede on käynnissä oleva muutosprosessi, on tieteen avoimuus kuitenkin aina ollut osa vastuullista tiedettä. Läpinäkyvyys ja avoimuus ovat tutkimuksen keskeisiä arvoja.
Avointa tiedettä tehdään tutuksi vuosittain vietettävällä kansainvälisellä avoimen tieteen viikolla (Open Access Week, OA-viikko), tänä vuonna 25. – 31.10.2021. Tämän vuoden avoimen tieteen viikon teema “It Matters How We Open Knowledge: Building Structural Equity!” (Sillä on väliä, miten avaamme tietoa: Rakenteellista tasa-arvoa luomassa) on linjassa äskettäin julkaistun Unescon avoimen tieteen suositusluonnoksen kanssa ja korostaa suosituksen vaatimusta tasapuolisesta osallistumismahdollisuudesta kaikille tiedon tuottajille ja käyttäjille. Unescon suositus on ensimmäinen avoimen tieteen maailmanlaajuinen kehys, joka ohjaa eri maiden hallitusten työskentelyä, pyrkiessään edistämään tutkimusaineistojen avointa saatavuutta.
Avoimen tieteen viikko tuo keskusteluun erityisesti tutkimuksen avoimuuteen tähtäävän toimintakulttuurin muutoksen. Avoimella toimintakulttuurilla pyritään nostamaan oikeudenmukaisuus keskiöön, koska avoimella tieteellä voidaan edistää myös kehittyvien maiden ja niissä toimivien tutkijoiden tasapuolista osallistumista tieteellisten tutkimustulosten hyödyntämiseen ja vastavuoroiseen jakamiseen Unescon suositusten mukaisesti. Unescon suosituksissa esimerkiksi sijainti, kansalaisuus, rotu, ikä, sukupuoli, ansiot, sosioekonomiset olosuhteet, uravaiheet, kieli, uskonto, vammaisuus tai etninen tausta eivät saisi olla tieteellisen tiedon yhdenvertaisen hyödyntämisen esteenä. Tyypillisenä käytännön esimerkkinä tästä ovat tieteelliset julkaisut. Tutkimustulosten julkaiseminen pääosin vain vertaisarvioiduissa tieteellisissä lehdissä voi edistää tutkijan uraa, mutta globaalisti ajateltuna vain harvalla on pääsy näihin maksumuurin takana oleviin julkaisuihin. Samoin jatkokäyttöön soveltuvista tutkimusdatoista edelleen vain pieni osa on avoimesti hyödynnettävissä. Myös avoimilla oppimateriaaleilla voidaan tehokkaasti lisätä tasa-arvoa ja oppimisen äärelle pääsyä.
Avoimen tieteen päähyödyiksi voidaan katsoa resurssien jakamisen myötä tapahtuva tieteen kehityksen nopeutuminen, tutkimuskäytäntöjen läpinäkyvyyden lisääntymisestä johtuva laadun ja tutkimuksen toistettavuuden parantuminen, sekä tutkimustulosten paremman saavutettavuuden myötä lisääntyvä yhteiskunnallinen vaikuttavuus. On hyvä pitää mielessä myös se, että esimerkiksi tutkimusaineistojen vapaa jakaminen saattaa lisätä viittauksia tehtyyn tutkimustyöhön ja edistää näin tutkijan uraa. Oletko sinä jo miettinyt, kuinka voisit omalla työlläsi edistää oikeudenmukaisuutta ja tieteen saatavuutta?
Kansainvälinen avoimen tieteen viikko on tutkimuksen ja koulutuksen avoimuutta ja oikeudenmukaisuutta edistävän kansainvälisen organisaation, SPARC:n, ja yhteistyökumppaneiden käynnistämä tutkimuksen avointa saatavuutta edistävä toimintaviikko, jonka toiminta aloitettiin vuonna 2008. Tapahtumaan voivat osallistua yksityishenkilöt ja organisaatiot ympäri maailman. OA-viikon löydät somesta tunnisteella #OAweek.
Myös UEF:ssa vietetään OA-viikkoa. Tarjolla on muun muassa “open science –kahviloita”, työpaja, blogikirjoituksia sekä jo perinteiksi muodostuneet avoin gradu -palkinnon arvonta ja vuotuinen avoimen tieteen edistäjän palkitseminen. Tule mukaan tapahtumiin ja seuraile OA-viikkoa somessa ja kirjaston sivuilla!
Anyone working in science will undoubtedly already have heard of the concept of open science, but it bears repeating: In addition to being a collection of research methods and recommendations, open science refers to the entire process of change within scientific culture. The concept of open science covers the public availability of research publications, materials and methods; the utilisation of open peer reviews, open source code and open standards; the openness of research processes and operating methods; the distinguishing of researchers through open science; and open education. Even though open science can be characterised as an ongoing process of change, the openness has always been a part of responsible science: Transparency and openness are core scientific values.
Awareness of open science is raised during the annual Open Access (OA) Week, which is held 25–31 October 2021 this year. The theme for this year – It Matters How We Open Knowledge: Building Structural Equity! – is in line with the recently published UNESCO Recommendation on Open Science and emphasises the requirement of equal participation opportunities for all producers and consumers of scientific information specified in the recommendation. The UNESCO recommendation is the first global open science framework guiding the work of governments in various countries in their efforts to promote open access to research materials.
The Open Access Week puts special focus on the change in operating culture aiming for improved transparency. The objective of an open working culture is to emphasise fairness, because open science can be used to promote the equal participation of emerging countries and researchers working in emerging countries in the utilisation and reciprocal sharing of scientific information in accordance with UNESCO recommendations. According to UNESCO recommendations, location, nationality, race, age, gender, income, socio-economic circumstances, phase of career, language, religion, disability or ethnic background should not impede the equal utilisation of scientific knowledge. Scientific publications are a typical practical example of this. Primarily publishing research results in peer-reviewed scientific journals may promote a researcher’s career, but in global terms, only relatively few people have access to these publications which are often protected by a paywall. Similarly, only a small proportion of research data suitable for further utilisation is openly accessible. Open learning material can also be used to increase equality and access to learning efficiently.
The increasing speed of the development of science, the improvement of research quality and repeatability due to an increase in the transparency of research practices, as well as increasing social impact due to the improved accessibility of research results can be counted among the main benefits of open science. We should also remember that openly sharing research materials may lead to an increase in references to the research work conducted and promote the researcher’s career. Have you thought about how you could promote fairness and accessibility of science through your work?
The international Open Access Week is an action week established by SPARC, an organisation promoting transparency and fairness in research and education, and its cooperation partners in 2008 to promote open access to research. Private individuals and organisations throughout the world can participate in the week. You can find Open Access Week on social media by using the hashtag #OAweek.
UEF is also participating in OA Week. The programme includes ‘open science cafés’, a workshop, blog posts and the already traditional raffle of the OA master’s thesis grant and the annual Open Science Award. Attend events and follow OA Week on social media and on the Library website!
Tomi Rosti | tietoasiantuntija | information specialist
Kaisa Hartikainen | tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services
