Miten Alma / Primo VE tuli Itä-Suomen yliopistoon? | How was Alma/Primo VE selected for the University of Eastern Finland?

(Please, scroll down to read in English.)

Itä-Suomen yliopistossa otettiin 23.12.2019 käyttöön uusi Alma-kirjastojärjestelmä ja sen asiakaskäyttöliittymä Primo VE.

Jo muutaman vuoden on ollut tiedossa, että vanhaa 20 vuotta käytössä ollutta Voyager-kirjastojärjestelmää ei enää kehitetä. Suomen korkeakoulukirjastot ovat olleet tietoisia tilanteesta, mutta jo vuonna 2014 päätettiin lopettaa kansallinen UJK-hanke uuden kirjastojärjestelmän hankkimiseksi. Myös pitkä yhteistyö kirjastojen välillä Linnea2-konsortion muodossa päättyi.

Kansalliskirjaston vetämä työryhmä kartoitti markkinoilla olevat kirjastojärjestelmät vuonna 2017. Kävi selväksi, että korkeakoulukirjastoilla oli keskenään hyvin erilaisia järjestelmään kohdistuvia odotuksia ja tarpeita. Osa kirjastoista halusi hankkia valmiin SaaS (Sofware as a Service) -järjestelmän, jossa lisääntyvien e-aineistojen hallinnointi helpottuisi. Kirjaston hankkima kaikentyyppinen aineisto päästään hallinnoimaan samalla järjestelmällä. Toiset taas halusivat omiin tarpeisiinsa rakennettavan avoimen lähdekoodin järjestelmän. Syntyi kaksi ryhmittymää: kaupallisen SaaS-mallin kilpailuttava ryhmä sekä avoimen lähdekoodin KOHA-järjestelmän käyttöön ottava ryhmä. Jo tässä vaiheessa oli tiedossa, että kahteen eri järjestelmään jakautuminen aiheuttaisi tiettyjen tutuksi tulleiden asiakaspalveluiden lakkauttamisen.

Itä-Suomen yliopisto on ollut mukana Lumikko-hankintakonsortiossa, jossa valtuutettiin Turun yliopisto kilpailuttamaan kirjastojärjestelmän hankinta sopijapuolten puolesta. Kilpailutus toteutettiin syksyllä 2018 kaikkiaan 27 korkeakoulun ja muun organisaation puolesta. Määräaikaan mennessä tarjouskilpailuun jätettiin kaksi tarjousta, joista vain Ex Libris -yhtiön Alma täytti kirjastojärjestelmälle määritellyt ehdottomat vaatimukset.

Lisäksi Itä-Suomen yliopiston kirjastossa valittiin käyttöliittymäksi samalta toimittajalta Primo VE, koska haluttiin saada käyttöön SaaS-mallin mukaiset integroidut palvelut. Samalla päästiin eroon ratkaisusta, jossa kirjastojärjestelmällä ja sen asiakaskäyttöliittymällä olisivat olleet eri toimittajat, Ex Libris ja Kansalliskirjasto/CSC. Myös kaikki kirjaston aineistot haluttiin näkyvän samassa hakutuloksessa.

Lumikko-projektin käyttöönotto on jaettu kahteen osaan, jossa Itä-Suomen yliopisto on mukana ensimmäisessä käyttöönottoaallossa yhdessä Turun ja Tampereen yliopistojen ja Åbo Akademin sekä Karelian, Satakunnan, Seinäjoen ja Turun ammattikorkeakoulujen kanssa. Kirjastot eivät voineet valita käyttöönoton aikataulua, vaan se tuli järjestelmätoimittajalta annettuna.

Toisessa aallossa ovat mukana Helsingin, Lapin ja Oulun yliopistot, Taideyliopisto, LUT-yliopisto, Savonian, Jyväskylän, Kajaanin ja Oulun ammattikorkeakoulut sekä Eduskunnan kirjasto. Toinen aalto ottaa Alman käyttöön kesällä 2020.

Kaiken kaikkiaan Alma on kansainvälisesti käytössä yli tuhannessa eri kirjastossa. Kirjasto ja asiakkaat saavat käyttöönsä nykyaikaisen työkalun, joka mahdollistaa rajapintojensa kautta palveluiden kehittämisen jatkossakin. Järjestelmänvaihto oli työläs ja vaativa projekti. Aikaa taustatyöhön ja kouluttautumiseen käyttöönoton aikana varsinaisen työn ohessa oli vain puoli vuotta. Kaikkea ei saatu valmiiksi tuotantoon siirtymiseen mennessä 23.12.2020, vaan rakentaminen, toimintojen säätäminen ja ohjeiden laatiminen jatkuu toistaiseksi. Lisäksi Almaa päivitetään säännöllisesti kuukausittain, yhteistyössä kaikkien Alma-kirjastojen kanssa maailmanlaajuisesti.

The University of Eastern Finland introduced its new Alma library system and the related customer interface Primo VE on 23 December 2019.

For a few years already, we were aware of the fact that the old Voyager library system that we had used for the past 20 years was no longer being developed. The university libraries in Finland were aware of the situation, but the national UJK project to procure a new library system was terminated already in 2014. The long-term collaboration between libraries under the Linnea2 consortium has also ended.

A working group coordinated by the National Library of Finland mapped the library systems available in the market in 2017. It became obvious that different university libraries had very different needs and expectations regarding the system. Some of the libraries wanted to purchase a complete SaaS (Software as a Service) system that makes it easier to manage the increasing amounts of electronic materials. It would make it possible to manage all kinds of materials in the library in a single system. Others wanted a system based on open source code that they could build according to their own needs. As a result, two groups were formed: one that invited tenders for commercial SaaS systems and another that would implement an open-source KOHA system. It was already clear at this point that the implementation of two separate systems would lead to the termination of some of the services that customers were accustomed with.

The University of Eastern Finland participated in the Lumikko procurement consortium that authorised the University of Turku to invite library system providers to tender on behalf of the parties. The invitation to tender was sent in autumn 2018 on behalf of a total of 27 universities and other organisations. Two tenders were submitted by the deadline, and only the Alma system offered by Ex Libris fulfilled the non-negotiable requirements set for the library system.

Additionally, the University of Eastern Finland wanted to benefit from services integrated according to the SaaS model, and selected the Primo VE user interface provided by the same company. Thanks to this decision, we did not need a library system from one provider, Ex Libris, and its customer interface from another, the National Library of Finland/CSC. We also wanted to have all the materials in the library available in the same search results.

The Lumikko project is rolled out in two phases. The University of Eastern Finland is in the first phase, together with the Universities of Turku and Tampere, Åbo Akademi University, and the Karelia, Satakunta, Seinäjoki and Turku Universities of Applied Sciences. The libraries did not have a say in the roll-out schedule that was set by the system provider.

In the second phase, the system is rolled out at the Universities of Helsinki, Lapland and Oulu, the University of the Arts Helsinki, LUT University, the Savonia, Jyväskylä, Kajaani and Oulu Universities of Applied Sciences, and the Library of Parliament. The second phase of the roll-out will take place in summer 2020.

All in all, over a thousand libraries worldwide use the Alma system. It will provide the library and its customers with a modern tool with interfaces that make it possible to further develop the services. The change of system was a laborious and challenging task. We only had six months for the background work and training during implementation, in addition to our regular tasks. We were unable to complete the project by the roll-out on 23 December 2019. Therefore, the system is still being constructed, functionalities are being fine-tuned and instructions are being drafted. Additionally, Alma is updated regularly on a monthly basis in collaboration with all Alma libraries worldwide.

Marja Kuittinen
tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services
Harri Kalinen
tietoasiantuntija | information specialist
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and publishing services
Aino Taskinen
tietoasiantuntija | information specialist
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and publishing services
Jukka Kananen
palvelupäällikkö | head of services
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and publishing services

Jaa tämä / Share this
Share

Vasta 45 vuotta kirjastossa töissä | Working for 45 years at the library

(Please, scroll down to read a brief summary in English.)

Kirjastonhoitaja Kaisa Ullgren on tehnyt pitkän työuran yliopiston kirjaston palveluksessa. Hän aloitti työnsä Kuopion korkeakoulun kirjastossa 1.2.1975 sairausloman sijaisena ja siirtyi siitä kirjastoapulaisen virkaan.

Kirjastouran alku ja alalle kouluttautuminen

Kaisa oli tutustunut kirjastotyöhön kotipaikkakunnallaan, Rautavaaran kunnan kirjastossa. Hän tuli Kuopioon opiskelemaan lukioon vuonna 1971 ja etsi sitten töitä Kuopiosta. Hän haki ensin töitä Kuopion kaupunginkirjastosta, mutta ei saanut virkaa muodollisen koulutuksen puutteen vuoksi. Kaupungin kirjaston johto tunsi hyvin tuolloisen Kuopion korkeakoulukirjaston johtajan Pertti Tiaisen ja Kaisaa kehotettiin hakemaan töitä korkeakoulun kirjastolta.

Kaisa on opiskellut työn ohella sekä kirjastoalaa että sosiaalipolitiikkaa. Hän osallistui 1980-luvulla Joensuussa järjestettyyn kirjastoalalle pätevöittävään korkeakoulutasoiseen aineopintokoulutukseen. Kuopion yliopistossa hän suoritti FM-tutkinnon pääaineenaan sosiaalipolitiikka.

Kuopion yliopiston rakentuminen

Kaisa tuli töihin kirjastoomme käytännössä korkeakoulun alkuvaiheessa. Aluksi kirjasto toimi Kuopiossa vanhalla asekoululla Puistokatu 20:ssä. Kirjasto oli toisessa kerroksessa ja siellä työskenteli nelisen ihmistä. Tilojen puutteen vuoksi osa aineistosta oli vielä Kuopion kaupunginkirjaston varastossa.

Tuon vaiheen kirjaston tärkeimmät tehtävät olivatkin kokoelman kartuttaminen ja erityisesti tieteellisten, paperisina jaeltujen lehtien käyttöön saattaminen. Kokoelmien hallinta tapahtui vielä käsin, kortistoja käyttäen. Ensimmäisiä uuden tekniikan välineitä olivat teleksit eli kaukokirjoittimet, joiden avulla saatiin aineistoja kaukolainaan muista kirjastoista. Vuonna 1959 perustettu KYSin tieteellinen kirjasto liitettiin osaksi Kuopion korkeakoulun kirjastoa, mikä kartutti lääke- ja terveystieteiden peruskokoelmaa.

Kaisa Ullgren. nainen, kirjasto, kirjahylly. woman, library, bookshelf
Kaisa Ullgren

Kohti yliopiston ja Savilahden kampusta

Korkeakoulu muutti Savilahteen 1980-luvulla ja samalla alkoi kehitys kohti monialaista yliopistoa. Canthia-rakennukseen kirjasto sai ensimmäiset kirjastokäyttöön suunnitellut omat tilansa ja samalla henkilöstö sai käyttöönsä työhuoneita. Varastotiloina käytettiin vielä tässä vaiheessa kaupunginkirjastoa.

Snellmania-rakennuksen valmistuttua tuli kirjastolle lisää tiloja ja rakennuksen kellariin myös kokoelmien varastotilat. Samalla alkoi tietotekniikka tulla entistä tiiviimmin kirjastotyöhön: ensin lehtien saapumisvalvontaan ja sitten koko kirjastoaineiston käytön hallintaan ja tiedonhakuun.

Seuraavan vuosikymmenen, 1990-luvun, taloudellinen lama aiheutti ensinnäkin merkittävän kirjaston budjetin karsinnan, joka johti aineistojen vähentämiseen. Samalla alkoi aineistojen, aluksi tieteellisten lehtien, digitalisoituminen ja verkkopalveluiden nopea kehittymien.

Tästä oli seurauksena 2000-luvulla alkanut tilojen saneeraus, jonka lopputuloksena Canthian kirjastotila muutettiin oppimiskeskuksen tiloiksi ja Tutkimuskeskus Neulasen kirjasto lakkautettiin.

Uusi yliopisto ja UEFin kirjasto aloittaa toimintansa

Vuoden 2010 alusta tapahtui Kaisan uralla seuraava suuri muutos: uusi yliopisto ja sen kirjasto aloittivat toimintansa, virkamiehet muuttuivat työntekijöiksi ja kirjaston kokoluokka kasvoi merkittävästi, samoin kirjaston kokoelmat. Tämä tarkoitti uusien toimintatapojen omaksumista ja yhteistyömallien luomista uusien kollegoiden kanssa. Kahden eri talon toimintakulttuurit sovitettiin uudeksi ja yhteiseksi. Samalla muisteltiin oman kampuksen toimintatapoja, niin hyviä kuin huonojakin puolia.

Kaisalla on erittäin pitkä työura takanaan ja hän on nähnyt yliopistokirjastotyön muuttumisen käsityöstä ja paperisista tietojärjestelmistä kohti digitaalista toimintaa. Samalla tieteellisten aineistojen kirjo ja runsaus ovat kasvaneet valtavasti. Myös asiakkaiden määrä on moninkertaistunut Kaisan uran aikana kotoisasta ja tuttujen ihmisten Kuopion korkeakoulusta suureksi ja monitieteiseksi Itä-Suomen yliopistoksi. Kaisan mukaan asiakkaiden kohtaaminen on ehkä parhainta kirjastotyössä: “Asiakkaat ovat olleet vuosikymmenten ajan mukavia, ystävällisiä ja huomaavaisia. Antaneet positiivista palautetta sanomalla esimeriksi, että onpa sinulla kauniit korvakorut.”

Kaisa onkin tehnyt kirjastotöitä monipuolisesti aineistojen ja asiakkaiden parissa. Lisäksi hän on ollut aktiivinen toimija kirjaston luottamustehtävissä, hän oli mm. pitkään kirjaston henkilökuntakokousten puheenjohtajana. Kaisalla onkin sekä asiakkaissa että henkilökunnassa paljon tuttuja, jotka ovat kertyneet vuosikymmenten varrelta. Useita työkavereita on myös eläköitynyt, ja Kaisa saakin usein kuulla kysymyksen: ”Sinäkö olet vieläkin töissä?”

Briefly in English

Librarian Kaisa Ullgren has a long career with the University Library. She began her work at the Kuopio University Library on February 1, 1975 and has lived trough the organizational changes towards the UEF library. During that time, the library work evolved from managing printed resources towards digitalised collections and services.

Jarmo Saarti
Kirjaston johtaja | Library Director

Jaa tämä / Share this
Share

Etsitkö eri maiden hoitosuosituksia? | Looking for clinical guidelines in other countries?

(Please, scroll down to read in English.)

Suomalaisten hoitosuositusten lähde on luonnollisesti Käypä hoito. Käypä hoito -suositukset ovat kansallisia, riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia hoitosuosituksia. Hiljattain Terveysportin Lääkärin tietokantoihin on alettu luoda Hoitosuositukset ja -ohjeet -tietokantaa muille kansallisille suosituksille. Lisäksi Suomessa Hotus (Hoitotyön tutkimussäätiö) koordinoi ja julkaisee tutkimusnäyttöön perustuvia hoitosuosituksia sosiaali- ja terveydenhuollossa käytettävien menetelmien vaikuttavuudesta, käyttökelpoisuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta sekä niiden merkityksellisyydestä hoitoa tarvitsevalle ja hänen läheisilleen.

Mutta miten löydät hoitosuosituksia muista maista? Voit hyödyntää seuraavia palveluita.

DynaMed Plus

DynaMed Plus sisältyy Suomessa Terveysportti-sopimuksiin, joten pääset sinne joko UEF-Primon tai Terveysportin kautta. Palvelu on EBSCOn laaja kliinikon työkalu, josssa on näyttöön perustuvaa, päivittäin päivitettävää tietoa terveydenhuollon päätöksenteon tueksi. Löydät eri maiden hoitosuosituksia yksinkertaisesti hakemalla aihettasi kuvaavilla sanoilla ja sanalla guideline. Mukana on suosituksia länsimaiden lisäksi myös Aasiasta.

Trip

Tripin suppea versio on vapaasti verkossa. Voit hakea tavallisessa hakukentässä tai käyttää haussa PICO-asetelmaa. Maksullisessa Pro-versiossa on enemmän ominaisuuksia. Trip-tietokanta kokoaa näyttöön perustuvan lääketieteen tiedonlähteitä, mm. systemaattisia katsauksia, eri maiden hoitosuosituksia, kuvia, videoita, potilasohjeita, koulutusmateriaalia ja uutisia. Näytön astetta kuvataan pyramidilla, jonka huipulle suositukset asettuvat. Näet siis helposti, onko julkaisu hoitosuositus. Voit myös rajata tuloksen vain niihin tai pelkästään tietyn maan tai alueen suosituksiin.

Joidenkin maiden omat suositukset

Voit myös hakea muiden maiden omilta hoitosuositussivuilta kultakin erikseen, esimerkiksi:

Myös avoimet julkaisuarkistot PMC (eli PubMed Central) ja PMC Europe ovat kokeilemisen arvoisia.

  • PMC on bio- ja terveystieteiden julkaisuarkisto, jota ylläpitää NLM (National Library of Medicine, USA).
  • Europe PMC on avoin bio- ja terveystieteiden julkaisuarkisto, jota ylläpitää EMBL-EBI (European Bioinformatics Institute). PubMed Centralin viitteiden lisäksi tietokannassa on mm. patentteja ja NHS:n (UK National Health Service) hoitosuosituksia.

Tietenkin vanha tuttu PubMed auttaa myös. Tee haku ja rajaa julkaisutyypillä Guideline tai suppeammalla Practice Guideline – nämä tulevat mukaan mukaan Guideline-rajauksella, joten molempia ei tarvita.

Valkotakki, kertakäyttöhanska, käsi, kynä, kirjoitusalusta. White coat, blue rubber glove, hand, pen, writing pad.
Kuva | Photo: Chokniti Khongchum, Pixabay

The source of Finnish Current Care Guidelines is naturally Käypä hoito. They are national, independent, evidence-based clinical practice guidelines that cover important issues related to Finnish health, medical treatment as well as prevention of diseases. In addition, in Finland, Hotus (Nursing Research Foundation) coordinates and publishes evidence-based guidelines (in Finnish only) on the effectiveness, usefulness and appropriateness of methods used in social and health care and their relevance to those in need.

But how to the find clinical guidelines of other countries? You can use these services:

DynaMed Plus

DynaMed Plus is included in Terveysportti. You can access it there or via UEF-Primo. It is a clinical decision support tool for clinicians. Conclusions are based on the best available evidence and the content is frequently updated. Search for guidelines simply with your keywords and the term ‘guideline’. DynaMed Plus also includes guidelines from Asia.

Trip

Trip is a clinical search engine designed to allow users to quickly and easily find and use high-quality research evidence to support their practice and/or care. The open access version does not include all features. Search in the basic search box or try the PICO search. The pyramid icon describes the level of evidence and guidelines are at the top. You can easily see if the publication is a guideline or limit to guidelines only, even the guidelines of one country or region.

Guidelines of some countries

You can also search the guidelines of each country separately, for example:

Also open archives PMC (PubMed Central) and Europe PMC are worth trying.

  • PMC (PubMed Central®) is a free full-text archive of biomedical and life sciences journal literature at the U.S. National Institutes of Health’s National Library of Medicine (NIH/NLM).
  • Europe PMC is an open science platform that enables access to a worldwide collection of life science publications and preprints from trusted sources around the globe. Europe PMC is developed by EMBL-EBI. It is a partner of PubMed Central and a repository of choice for many international science funders.

Of course you can always use PubMed. Make a search and filter with the publication type Guideline or narrower Practice Guideline – these are included in the Guideline limit so both are not necessary.

Tuulevi Ovaska
erityistietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training & Information Services

Jaa tämä / Share this
Share

Avoimen tieteen uutisia 1/2020 | Open Science News 1/2020

(Please, scroll down to read in English.)

Kiinnostavatko kirjoittajamaksut?

UEFin kirjoittajamaksutiedot (article processing charges, APC) vuodelta 2019 löytyvät nyt OpenAPC:sta.  OpenAPC:n (Bielefeldin yliopiston kirjasto) avulla kerätään tietoa kustantajille maksetuista APC-maksuista maailmanlaajuisesti. Vuoden 2019 tiedot eivät vastaa täysin omaa seurantaamme OpenAPC:n rajoituksista johtuen, mutta palvelu tarjoaa hyvän kokonaiskuvan maksetuista summista ja maksujen jakautumisesta kustantajittain. Lisää aiheesta kirjaston blogissa.

Cabells Blacklist on käytössä UEF-Primossa

Cabells Blacklistille kerätään tietoa lehdistä, jotka luokitellaan “saalistajiksi” (predators) tai joiden julkaisuprosesseissa ja tiedoissa on parannettavaa.

Tutkijoille koulutusta tutkimusaineistojen hallintaan

UEFin tutkijoille suunnattu koulutus tutkimusaineistojen hallintaan on alkanut tammikuussa ja jatkuu maaliskuulle 2020. Koulutussarja sisältää useita lyhyitä osiota, joihin voit osallistua verkossa tai katsoa tallenteena jälkikäteen. Tarkempaa tietoa sisällöstä ja osallistumislinkin Skype-koulutuksiin löydät koulutusesitteestä. Koulutuksen tallenteet ja esitysmateriaalit tulevat saataville henkilöstökoulutusten materiaalipankkiin.

Uusittu ohje tutkimusaineistojen hallinnan suunnitteluun

Kansallinen aineistonhallinnansuunnittelun ohje vuodelle 2020 on päivitetty. Hyödynnä tätä yleisohjetta aineistonhallinnan suunnittelussasi huomioiden myös organisaation ja rahoittajan mahdolliset vaatimukset. Kaikki ajantasaiset ohjeet löydät DMPTuulista. Lisätietoa kirjaston tutkimuksen tuen sivuilta.

Avoimen tieteen kypsyystasoselvitys 2019

Selvityksen tulokset julkaistiin tammikuussa. UEF pääsi OKM:n kanssa tehdyssä tulossopimuksessa edellytetylle tasolle. Yliopiston toiminnoissa avoin tiede on strategisella tasolla huomioitu, mutta käytännön toiminnoissa on vielä kehitettävää. Yliopiston ohjeistukset ovat pääsääntöisesti toimivia ja kehitettävää on lähinnä sopimustoiminnassa ja laatujärjestelmän avoimuudessa. Avoimen julkaisemisen ja tutkijanäkyvyyden seuraaminen toimivat ja tutkimusdatan seuraamista tulisi kehittää. Tutkimusaineistojen elinkaaren hallinta, uudelleen käyttö ja löydettävyys toimivat. Avoimen tieteen osaamistason kohottamisessa tarvitaan toimenpiteitä. Raportissa on tunnistettu haasteita, joita on vielä analysoitu hiukan tarkemmin raportin julkaisemisen jälkeen ja niistä lisätietoja löytyy avoimen tieteen sivuilta.

Unescon suositus avoimista oppimateriaaleista

UNESCOn 25.11.2019 hyväksymä suositus avoimista oppimateriaaleista on kansainvälisesti tärkeimpiä avoimia oppimateriaaleja käsitteleviä linjauksia. Suositus on osoitettu valtioille, mutta siinä ehdotetut toimenpiteet vaikuttavat välillisesti organisaatioihin, yksittäisiin opettajiin ja oppijoihin. Suosituksessa painotetaan viittä eri päämäärää: valmiuksien lisääminen, tukikäytäntöjen kehittäminen, laadun ja yhdenvertaisuuden varmistaminen, taloudellisen kestävyyden edistäminen sekä kansainvälisen yhteistyön vahvistaminen.

Suositus oppimateriaalien avoimesta julkaisemisesta

Suositus tulee täydentämään valmisteilla olevaa osalinjausta oppimateriaalien avoimesta saatavuudesta. Suosituksen yhtenä keskeisenä ajatuksena on, että etenkin yhteistyössä tehtävissä avoimissa oppimateriaaleissa on syytä sopia jo materiaaleja suunniteltaessa niihin liittyvistä käyttöoikeuksista. Lisäksi suosituksessa painotetaan Creative Commons -lisenssejä ensisijaisena menetelmänä, joilla käyttöoikeuksia materiaaleihin voidaan jakaa. Suosituksessa löytyy erikseen avoimen oppimateriaalien tekijän, organisaation ja opiskelijan näkökulmat.

Sorbonnen julistus tutkimusdataoikeuksista allekirjoitettu

Maailman tutkimusintensiivisten yliopistojen verkostot sitoutuvat avaamaan tutkimusdataa, mutta vaativat oikeudellisia raameja ja resursseja. Kansainvälinen Research Data Rights Summit pidettiin Sorbonnen yliopistossa 27.1.2020.  Yliopistot ovat valmiita jakamaan dataa, mutta vaativat jakamiselle selkeää oikeudellista sääntelyä ja keinoja sen toteuttamiseen. Lisätietoja julistuksesta.

OpenAIRE – 10 vuotta avoimen tieteen asialla

OpenAIRE-hanke täytti 10 vuotta joulukuussa 2019. Hanke edistää tieteen tulosten avointa saatavuutta Euroopassa. Merkkipäivää juhlistavat video ja aikajana.

Tulevia tapahtumia

Lisää avoimen tieteen asioita kirjaston tutkimuksen tuki -sivuilla ja Open UEF -sivuilla sekä OpenUEF Yammerissa.

Kuva | Photo: Pixabay

Interested in article processing charges?

The UEF article processing charges (APC) for 2019 are now available at the OpenAPC.  The OpenAPC (Bielefeld University Library) helps collect data on APCs paid to publishers worldwide. Due to the restrictions in the OpenAPC, the data for 2019 does not correspond to our data fully, but the service offers a good overview of the amounts paid and the distribution of the charges between publishers. Fore more information, please refer to the library blog.

Cabell’s Blacklist available at the UEF Primo

The Cabell’s Blacklist contains information on journals classified as “predators” and those whose publishing processes or information are lacking in some respect.

Training in research data management for researchers

Research data management training for researchers at the UEF started in January and will continue until March 2020. The training is divided into short units that you can attend online, or you can watch the recordings later. For more information on the content of the training and the link to attend the training sessions via Skype, please refer to the training brochure. The recorded sessions and presentation materials will be available in the staff training material bank.

Revised guidance for research data management planning

The General Finnish DMP guidance for 2020 has been updated. Refer to this guidance when planning your data management while also paying attention to the requirements your organisation and funder may have. You will find up-to-date guidance at DMPTuuli. For more information, please refer to the library’s research data management page.

Open science maturity evaluation 2019

The survey results were published in January. The UEF achieved the level required in the performance agreement with the Ministry of Education and Culture. Open science is acknowledged at a strategic level in the operations of the university, however, there is still room for improvement in the operations at a practical level. The guidance at the university is mostly functional, and there is room for improvement mostly in the operations regarding agreements and in the transparency of the quality system. The monitoring of open publishing and visibility of researchers works well while the monitoring of research data requires improvement. The life-cycle management, reuse and findability of research data are at a good level, whereas measures should be taken to improve the level of competence regarding open science. Challenges were identified in the report that have been further analysed since the publication of the report. More information can be found on the open science pages.

The UNESCO Recommendation on Open Educational Resources

The UNESCO Recommendation on Open Educational Resources,  approved on 25 November 2019, is one of the most important international policies on educational materials. The recommendation is aimed at governments, but the measures it proposes have an indirect impact on organisations, individual teachers and students as well. The recommendation highlights five different objectives: capacity-building, developing supportive policies, ensuring quality and equitable access to materials, promoting financial sustainability and strengthening international cooperation.

Recommendation on open publishing of teaching materials

The recommendation (in Finnish) will amend the policy on open accessibility to teaching materials that is being drafted. One of the leading principles in the recommendation is that, particularly when preparing openly accessible learning materials, the access rights applicable to the materials should be agreed upon as early as the preparation phase. In addition, the recommendation highlights Creative Commons licensing as the primary method of granting access to the materials. The recommendation addresses the learning material producer’s, organisation’s and student’s perspectives separately.

Sorbonne declaration on research data rights signed

The networks of research-intensive universities around the world commit to opening access to their research data, but they also require the legal frameworks and resources for it. The international Research Data Rights Summit was held at the Sorbonne University on 27 January 2020.  Universities are ready to share their data, but they demand clear legal regulations to govern it and means to implement the regulation. More information on the declaration.

OpenAIRE – 10 years of promoting open science

The OpenAIRE project celebrated its 10th anniversary in December 2019. The project promotes open access to scientific results in Europe. Click the links here for a video and a timeline that celebrate the anniversary.

Upcoming events

More information on open science issues is available from Research Support at the UEF library, Open UEF and OpenUEF Yammer.

Tomi Rosti, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tutkimuksen tuki | Research support
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services

Jaa tämä / Share this
Share

Statista kertoo numeroin ja kaavioin | Statista contains facts

(Please, scroll down to read a summary inEnglish.)

Paljonko kasvisruokavaliota noudatetaan eri puolilla maailmaa?

Share of people who follow a vegetarian diet worldwide: Year 2016: Asia Pacific 19%, Africa/Middle East 16%, Latin America 8&, North America 6%, Europe 5%. Year 2016

Koronaviruksen vaikutukset kiinalaisturisteihin Venäjällä:

Key figures on the impact of novel coronavirus on Russian inbound tourism from China in 1st quarter 2020.

Statista on yksi maailman kattavimmista tilastotietoon ja markkinadataan keskittyneistä sivustoista. Kansainvälinen dataportaali keskittyy EU:n, Iso-Britannian, USA:n ja Aasian markkina-alueisiin. Statistan kautta on pääsy 1,5 miljoonaan tilastoon, markkinaennusteisiin, toimialakohtaisiin julkaisuihin, raportteihin ja infograafeihin. Sivusto kokoaa yhteen alakohtaisen talous- ja kuluttajatiedon, mielipidekyselyt sekä maailmantalouden kiinnostavimmat trendit.

Mukana on sekä kansallista että kansainvälistä dataa, joka koskee yli 80 000 aihepiiriä ja 170 eri toimialaa. Tietoa löytyy niin Suomen mainosmyynnistä, Englannin kuluttajatuotemarkkinoista kuin Kiinan mobiilipelikehityksestäkin.

Nyt käytössäsi Itä-Suomen yliopistossa UEF-Primon kautta!
Katso opas ja esittely.

Statista front page: Most viewed statistics. Topics. Search box.

Briefly in English

Statista is one of the world’s largest statistics and market data platforms with access to more than 1.5 million statistics, forecasts, dossiers, reports and infographics on 80,000 topics from more than 22,500 sources. From the rabbit pet food market value in the UK, to the share of population reading newspapers daily in Norway, to a breakdown of mobile gamers in China. The platform combines economic data, consumer insights, opinion polls and demographic trends.

Now available via UEF Primo!
See the tutorials.

 

Merja Kauppinen & Maarit Putous
Tietoasiantuntijat | Information Specialists
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

 

Jaa tämä / Share this
Share