Big Data, tekoäly, sote, tietosuoja-asetus… BMF:n kevätseminaari 2018

(Please, scroll down to read a short summary in English.)

Tietoasiantuntijan täytyy pysyä ajan tasalla monenlaisista asioista. Lääketieteen ja lähialojen suomalaisten kirjasto- ja tietopalveluammattilaisten yhdistyksen Bibliothecarii Medicinae Fenniae (BMF) ry.:n tämänvuotinen kevätseminaari kokosi yhteen esityksiä monesta ajankohtaisesta aiheesta, jotka vaikuttavat eri alojen tietoasiantuntijoiden ja erityisesti terveystieteiden tietoasiantuntijoiden työhön.

Pääpuhujana oli dosentti Ilkka Kunnamo (Duodecim Oy) aiheenaan tyhjentävästi Big Data. Hän aloitti “big data” -käsitteen kuvailun neljän V:n avulla, jotka viittaavat datan määrään (volume), datan moninaisuuteen (variety), datan syntyvauhtiin (velocity) ja datan totuudenmukaisuuteen (veracity). Mieleenpainuvaa oli, miten datan määrä kasvaa tällä hetkellä kiihtyvästi. Hyvinä esimerkkeinä hän mainitsi esimerkiksi, että vuonna 2012 vuosittain ilmestyvien uusien lääketieteellisten artikkeleiden määrä ylitti yhden miljoonan rajan, tai että yksi genomisekvensoija tuottaa viidessä kuukaudessa noin 650 teratavua dataa. Siinä on haastetta niin tutkijoille kuin tietoasiantuntijoillekin! Kunnamo esitteli myös visioita siitä, miten tulevaisuudessa meistä kerättyä moninaista datamäärää, kuten vaikkapa genomiikka- tai metabolomiikkatason tietoa, voitaisiin hyödyntää tehokkaammin terveydenhuollossa esimerkiksi mietittäessä lääkityksen aloittamisen hyötyjä potilaalle suhteessa siitä mahdollisesti potilaalle aiheutuviin sivuvaikutuksiin ja hänen kokemaansa elämänlaatuun. Kunnamo toi kuitenkin hyvin esille esityksensä lopussa, että vaikka tekoälystä saattaa olla apua esimerkiksi joidenkin sairauksien ennustemallien tuottamisessa, se ei korvaa laadukkaita satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia (RCT). Kuten ihmistenkin tuottamaan dataan myös tekoälyn tuottamaan tietoon tulee suhtautua tieteellisen tutkimuksen edellyttämällä kriittisyydellä.

Ilkka Kunnamo puhui Big datasta.

Toinen kutsuttuja puhuja, johtava tietoasiantuntija (Helsingin yliopisto, Terkko Health Hub, kirjasto) Jukka Englund kertoi Iris.AI:sta, joka on tekoälypohjainen tiedonhaun assistentti. Yksinkertaistettuna esittelet tiedonhaun aiheesi ja tutkimuskysymyksesi  Iris.AI:lle lyhyellä englanninkielisellä  abstraktilla, jonka jälkeen Iris.AI tekee erilaisia “viitekarttoja” aiheestasi. Kun annat palautetta Iris.AI:lle sen tekemän haun hyvistä puolista ja kerrot, mikä meni huonommin, Iris.AI oppii aiheestasi enemmän ja pystyy tekemään sinulle osuvamman haun. Aivan automaattiseksi tiedonhaku ei kuitenkaan ole muuttumassa, sillä ihmistä tarvitaan aina antamaan palautetta ja opettamaan konetta; tekoäly ei päihitä ihmisälyä! Muun muassa Itä-Suomen kirjastopäivillä on tarjolla lisätietoa tästä aiheesta.

Jukka Englund kertoi Iris.AI:sta.

Kolmannen pidemmän esityksen aihe oli huippuajankohtainen EU:n tietosuoja-asetus, josta puhui kehittämispäällikkö Ulla Ahlblad-Bordi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL). Uuden EU:n tietosuoja-asetuksen (General Data Protection Regulation, GDPR) päätavoitteina on vahvistaa yksilön henkilötietojen suojaa ja yksilön oikeuksia mutta myös edistää tietojen liikkumista jäsenvaltioiden välillä.  Yksilön henkilötietojen suoja ei suinkaan ole uusi asia, mutta uusi EU tietosuoja-asetus ja uusi kansallinen tietosuojalaki tuovat joitakin uusia periaatteita mm. henkilötietojen käsittelyyn. Esimerkiksi tutkimustiedon kerääminen, tiedon käyttö ja sen tuhoaminen tai arkistointi on suunniteltava entistä tarkemmin, ja tietosuojaan liittyvät riskit on otettava huomioon jo tutkimuksen suunnitteluvaiheessa. Yhä enemmän painotetaan sitä, että tutkittavilta tulee kerätä vain ne henkilötiedot, jotka ovat tarpeen tutkimuksen tekemisen kannalta. Tutkittavalla saattaa olla oikeus tarkastaa hänestä kerätty tieto, ja etukäteen on mietittävä, miten tämä käytännössä toteutetaan. Uutena periaatteena on ns. tutkijan osoitusvelvollisuus eli on pystyttävä osoittamaan, että tietosuoja-asetuksen periaatteita on noudatettu.  Myös oikeus tulla unohdetuksi, jatkuva päivitysvelvollisuus ja mahdollisuus siirtää tiedot järjestelmästä toiseen ovat uusia määräyksiä. EU-tason tietosuoja-asetusta täydennetään ja täsmennetään kansallisella lainsäädännöllä, jonka on tarkoitus tulla voimaan samaan aikaan eli 25.5.2018, kun tietosuoja-asetusta aletaan soveltaa kaikissa jäsenmaissa.

Tuulevi Ovaska piti esityksen sote-uudistusta sivuavasta aiheesta.

Lyhyitä, 10-15 minuutin puheenvuoroja oli ohjelmassa jäsenistölle tehdyn kutsun pohjalta saatu mukaan neljä, joista kaksi UEFin kirjastosta. Erikoissuunnittelija Mari Mäkinen (THL) kertoi palvelujen kokeilevasta kehittämisestä otsikolla Tietoaineistot tehokäyttöön ja informaatikko Arja Kunnela (Jyväskylän ammattikorkeakoulu) otsikon JAMK – local global library in Finland! alla muun muassa monimuoto-opiskelun ja etätyön sekä koulutusmyynnin ja kansainvälisten hankkeiden kirjaston palveluille asettamista haasteista.

Tuulevin lyhyt esitys Uutishuoneesta, hyvää päivää! kertoi kirjaston viestinnän uudelleen organisoitumisen tarinan, joka on pian luettavissa kirjaston vuosikertomuksesta. Toisen esityksen — Sote-uudistusta odotellessa — aiheesta on julkaistu artikkeli Arja Halkoaho, Kirsi Luoto, Tuulevi Ovaska, Jarmo Saarti, Tuomas Selander: Supporting the medical research and daily work at the hospital – analysing the library and information services at the Kuopio University Hospital.  Journal of the European Association for Health Information and Libraries 2018;14:9-14, ja puheenvuoro Kirsi Luoto, Tuulevi Ovaska, Jarmo Saarti: Yliopistosairaaloiden kirjasto- ja tietopalveluita ei tule unohtaa sote-uudistuksessa. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2018;55:172–174.

BMF:n seminaarit ovat ajankohtaisen tietoannin lisäksi aina myös erinomaisia verkostoitumistilanteita ja -tapaamisia, joissa sekä kohtaa uudelleen että tutustuu uusiin alan kollegoihin koko maasta.

Esitysten materiaalit ovat saatavilla BMF:n sivuilla.

Briefly in English: Bibliothecarii Medicinae Fenniae (BMF) is a professional association for medical and health librarians and information professionals in Finland. BMF’s spring seminar 2018 included presentations about Big Data, Articificial Intelligence in information retrieval, EU’s General Data Protection Regulation (GDPR), service development, libraries as both local and global services, library communications reorganisation and university hospital library services in the context of the health and social services reform.

Virpi Lindi, tietoasiantuntija | information specialist
Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | information specialist & communications coordinator
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Kuvakollaasit | Photo collages: Katri Larmo | BMF

Tutkimusjulkaisutiedot talteen meillä ja muualla | Saving research publication data at home and away

(Please, scroll down to read in English.)

Yliopistojen tutkimustoiminta ja siitä syntyvät julkaisut ovat keskeinen osa yliopistojen toimintaa ja muodostavat 13 prosenttia niiden rahoituksesta. Julkaisutiedot kerätään yliopistoissa ja korkeakouluissa vuosittain, sillä ne raportoidaan eteenpäin opetus- ja kulttuuriministeriölle. Julkaisujen erityisasiantuntijuus kirjastoissa tarjoaa hyvän lähtökohdan opastaa ja neuvoa tutkijoita sekä tallentaa ja tarkistaa julkaisutiedot oikeaan, raportoinnissa vaadittavaan muotoon.

Vierailimme maaliskuussa 2018 Tampereen yliopiston kirjastossa, jossa paikalla oli myös TTY:n edustaja, sekä Turun yliopiston ja Åbo Akademin kirjastoissa. Vierailuilla keskustelimme yhdessä muiden kirjaston edustajien kanssa julkaisutiedonkeruusta ja –raportoinnista. Selvisi, että työn tekemisen tavat vaihtelevat jonkin verran eri toimijoiden kesken, mutta kohdatut ongelmat ovat samankaltaisia.

Kirjastot keräävät tietoa tutkimusjulkaisuista muun muassa tuomalla viitteitä tutkimustietojärjestelmiin säännöllisin väliajoin sekä kansainvälisistä (esim. Web of Science, Scopus, PubMed) että kotimaisista (esim. Medic, Arto) viitetietokannoista. Näin saadaan tallennettua merkittävä osa erityisesti luonnontieteen julkaisuista. Humanistisilla aloilla tieto taas saadaan useammin kirjastojen luomilla palvelulomakkeilla tai tutkijoiden suorilla tallennuksilla. Tiedot tallennetaan julkaisutietojärjestelmiin, joita yliopistoilla on erilaisia. Tampereen yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto tallentavat julkaisutietonsa SoleCRISiin, kun taas Tampereen teknillinen yliopisto käyttää Purea ja Turun yliopisto ja Åbo Akademi Converista. Järjestelmien tietosisältö vaihtelee eri toimijoittain – toisissa yliopistoissa tallennetaan myös henkilökunnan asiantuntijatehtäviä ja laajempia tietoja hankkeista tai käytetään järjestelmää itsessään julkaisuarkistona. Itä-Suomen yliopiston SoleCRIS-järjestelmä toimii raportoinnin tukena ja viitetietoarkistona.

Järjestelmien erilaisuudesta huolimatta kirjastoissa kohdataan kuitenkin samankaltaisia ongelmia: henkilöresurssien riittävyys ja kohdentaminen raportointi- ja rinnakkaistallennustehtäviin ja järjestelmän ylläpitoon, järjestelmän toimittajien käyttötuen hitaus ja järjestelmien päivittäminen muuttuviin vaatimuksiin (raportointi, tutkijoiden näkyvyys) sekä työn ruuhkautuminen vuodenvaihteessa raportoinnin alla. Yhteistä kaikille on myös se, ettei julkaisujen raportointi ministeriölle onnistu suoraan mistään tutkimustietojärjestelmästä, vaan kaikissa näissä yliopistoissa raportointi tehdään yliopiston oman tietovaraston avulla. Usein myös johto seuraa julkaisumääriä nimenomaan tietovarastoon perustuvan johdon raportointijärjestelmän avulla. Samaa julkaisutietojärjestelmää käyttävillä kirjastoilla on myös eritasoista yhteistyötä keskenään esimerkiksi uusien ominaisuuksien käyttöön saamiseksi.

Yliopistokirjastoilla on myös erilaisia tapoja saada tutkimustietoja tutkijoilta itseltään. Esimerkiksi Tampereen yliopistossa heitä lähestytään neljä kertaa vuodessa sähköpostitse, ja TTY:ssa tutkijat tallentavat itse ne julkaisut, joita ei löydy importointitietokannoista. Itä-Suomen yliopisto kehottaa SoleCRIS-yhteyshenkilöiden kautta tutkijoita pitkin vuotta käyttämään kirjaston tarjoamaa palvelulomaketta, ja erityisesti nämä muistutusviestit painottuvat loppuvuoteen. Lomakkeen avulla julkaisutiedot voi ilmoittaa minimitiedoin kirjastossa tallennettavaksi ja samalla pyytää kirjastoa rinnakkaistallentamaan julkaisun yliopiston eRepo-julkaisuarkistoon. Tavat ovat erilaisia, mutta kaikissa tutustumiskohteina olleissa yliopistokirjastoissa kirjaston rooli julkaisutiedonkeruussa on merkittävä. Henkilöresurssit kuitenkin vaihtelevat. Itä-Suomen yliopistossa CRIS-tallentajia on kuusi, joista vain yksi tällä hetkellä tallentaa rinnakkaistallenteita julkaisuarkistoon. Turussa henkilöitä on tuplasti enemmän, ja kaikki myös tuovat tietoja tietokannoista sekä rinnakkaistallentavat julkaisuja. Muut toimijat sijoittuvat tälle välille. Toki julkaisumäärätkin vaihtelevat melkoisesti (1600–5400). UEF sijoittuu tässä tarkastelussa hyvään keskiarvoon vuosittaisella noin 3400 julkaisullaan. Myös työnjaossa on eroja – toiset kirjastot tekevät tallennukset tiedekuntajaolla ja toiset julkaisutyypeittäin.

Kirjastojen lisäksi julkaisutiedonkeruuseen liittyy olennaisesti yliopiston hallinto ja it-palvelut sekä kansallisella tasolla tieteen tietotekniikan keskus CSC, joka siirtää omalla VIRTA-julkaisutietopalvelullaan tiedot kaikille näkyviksi valtakunnalliseen Juuli-julkaisutietoportaaliin. Tietojen oikeellisuus on tärkeää, ei ainoastaan raportointiteknisesti, vaan myös siksi, että esimerkiksi julkaisujen open access -prosentteja seurataan kansallisella tasolla nimenoman Juulin avulla.

Järjestelmät eivät ole muuttumattomia, ja vaihdoksiakin tapahtuu. Esimerkiksi Åbo Akademi selvittää parhaillaan mahdollista järjestelmänvaihdosta ja Tampereen tulevaisuus on erityisen kovassa murroksessa, kun kolme toimijaa yhdistyy Tampere3-yhteistyöhön. Tämä aiheuttaa väistämättä myös muutoksia tutkimustietojärjestelmään. Muualla muutoksia ei ole tällä hetkellä tulossa, joten Turun yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto lähtevät kohti uutta raportointikautta entisillä järjestelmillään ja osittain myös viime vuodelta vakiintuneiden työnjakojen turvin.

Saving research publication data at home and away

Research activities and publications originating from the research are an essential part of the universities’ operations. In fact, publications form 13% of the university funding. The research publication data is collected annually at the universities because the data must be reported to the Ministry of Education and Culture.

In March 2018, we visited Tampere University Library where we also met a representative from Tampere University of Technology (TUT). In addition, on the same tour we paid a visit to Turku University Library and Åbo Akademi University Library. During our visits, we discussed the subject of collecting and reporting research publication data with representatives from the libraries. It became clear to us that the ways of doing the work vary to some degree with different organisations but the encountered problems are similar.
The libraries collect publication data to their systems. Tampere University and University of Eastern Finland save their publication data to SoleCRIS whereas TUT uses a system called Pure and Turku University and Åbo Akademi use a system called Converis. The content of the information saved into the systems varies with different organisations.

The libraries collect data on research publications, for example, by harvesting at regular intervals references to their research publication data systems from both international (e.g. Web of Science, Scopus, PubMed) and national (e.g. Medic, Arto) reference databases.

Despite the differences in the systems, the libraries are facing similar problems: insufficient human resources, as well as difficulties in allocating the human resources to the tasks of reporting, self-archiving and system maintenance. In addition, slowness of the helpdesk services provided by the system suppliers and continuous need to update the systems to meet with the changing demands (reporting, visibility of researchers) cause problems as well as the fact that the workload is clustered around the turn of the year due to the upcoming annual reporting.

The university libraries also have different ways of getting the research publication data from the researchers. The University of Eastern Finland, with the help of the SoleCRIS contact persons, prompts researchers to use the service form provided by the library throughout the year– though the reminder emails are typically sent around the end of the year. With the form, you can report the publication data with minimum information to be saved to the system by the library and at the same time, you can request the library to self-archive the publication into the UEF eRepository. Even though the ways of doing things differ, in all of the universities that we visited the role of the library in collecting the publication data is significant. However, the human resources vary with different universities. At the University of Eastern Finland, we have six CRIS data entry operators of whom, at the moment, only one saves self-archived publications into the UEF eRepository. In Turku, they have twice as much workforce and all of them are involved in both harvesting information from databases and self-archiving publications. The human resources of the rest of the libraries we visited are within these parameters. Of course, also the number of publications varies considerably between these organisations (from 1600 to 5400). In this respect, the University of Eastern Finland ranks somewhere in the middle with about 3400 publications annually.

Besides the libraries, university administration and IT services as well as CSC – IT Center for Science, on a national level, play an inherent part in the collection of publication data. Data provided to CSC’s Virta Research Information Service is then harvested to the national Juuli publications portal where the data becomes visible for all.

Systems may change and sometimes one system is changed to another system altogether. Nevertheless, the University of Eastern Finland heads for the new reporting period with the same system as before and partly following the same division of duties established last year.

 

Mari Niemi, tietoasiantuntija | Information specialist
Taina Sahlman, tietopalveluneuvoja | Information services advisor  Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and publishing services

Käännös | Translation: Suvi Tolvanen

Piipahdus Tromssassa: Munin Conference on Scholarly Publishing | Visiting Tromsø: Munin Conference on Scholarly Publishing

(Please, scroll down to read in English.)

Missä oltiin? Mitä tehtiin? Mitä jäi mieleen? Kaisan ja Tuulan matkakertomus Kuopio-Helsinki-Oslo-Tromssa-Oslo-Helsinki-Kuopio

Pohjolan talvi pääsi yllättämään matkalaiset lumituiskulla. Menomatka Oslon kautta kesti 24 tuntia suunnitellun 10 tunnin sijaan. Helsingistä Osloon lähtevä lento oli neljä tuntia myöhässä, minkä seurauksena myöhästyimme Tromssan lennolta. Oslossa ennätimme nukkua neljän tunnin yöunet, minkä jälkeen suuntasimme takaisin lentokentälle ja Tromssan koneeseen. Virkeinä siis aamupäivällä perillä konferenssissa, kolme tuntia konferenssin alusta myöhässä tosin.

Tromssan kaupungin keskusta | The city of Tromsø

Vuosittaisen pohjoismaisen konferenssin ydinteemoina ovat tieteellinen julkaiseminen, viestintä ja avoin tiede. Osallistuimme konferenssiin posteriesityksellämme ”Case Open UEF – To do together”. <Näkökulmanamme oli avoimen tieteen toteuttaminen UEFissa yhteistyössä yliopiston eri palveluiden kanssa.

Munin-konferenssi pidettiin 22.-23.11. Tromssassa UiT the Arctic University of Norwayssa. | The Munin conference took place 22–23 Nov 2017 at the Tromsø campus of UiT The Arctic University of Norway.

Kahden päivän ohjelma oli tiivis, mutta mahdollisti ammatillisen verkostoitumisen ja ajatustenvaihdon pohjoismaisten kollegoiden kanssa. Avoin tiede nähdään yleisesti tärkeänä, mutta Pohjoismaissakin osalle maista avoin julkaiseminen on jo arkipäivää, kun taas osa vasta perehtyy aiheeseen. Käytännön toteutuksen toimintatapoja monin paikoin vielä haetaan.

Konferenssin kohokohdat:

  • Maat suosivat avoimessa julkaisemisessa eri malleja. Esimerkiksi Norja ja Ruotsi panostavat OA-lehtiin (kultainen reitti). Näin julkaisut saadaan avoimiksi heti ja embargoilta vältytään. Meillä UEFissa suositaan ensisijaisesti rinnakkaistallentamista (vihreä reitti).
  • Norjassa OA-prosentti on jo 70 % (UEF noin 38 %).
  • Ruotsin OA-mallia ollaan vasta rakentamassa. Suunnittelua toteuttavat yhteistyönä Ruotsin kansalliskirjasto ja Vetenskapsrådet eli Swedish Research Council. Tavoitteena, että vuoteen 2026 mennessä kaikki julkisella rahoituksella tuotetut tieteelliset julkaisut avataan julkaisuhetkellä. Avaaminen koskee myös tutkimusdatoja. Pohdinnassa on vielä, miten toiminta saadaan tuotua käytännön tasolle.
  • Posterikeskusteluissa nousi esiin etenkin UEFin datanhallinta ja jatkokoulutettavien kurssi, joka on avoimesti verkossa ja sisältää tutkimusdatan hallintaa. Tutkimusdatan hallinta tuntuu kaikilla olevan vielä niin sanotusti hakusessa.
  • Henkilökunnalle suunnattu koulutustarjotin herätti kiinnostusta.
  • Meille esitetyt kysymykset liikkuivat kuitenkin osittain myös hyvin perustasolla: Mitä OA-julkaisemisen vaihtoehdot ovat? Mistä OA-lehtiä löytää?

Mendeleyllä on tutkijoille ilmaisia palveluja datanhallintaan. Tutustutaan tähän palveluun ja selvitetään olisiko käyttökelpoinen UEFissa.

Lähde | Source: http://septentrio.uit.no/index.php/SCS/article/view/4257/395 Federica Rosetta, Elsevier.Yhteenveto: Yhdessä oli mukava matkustaa haasteista huolimatta. Tromssasta näimme lentokentän, hotellin ja konferenssin luentosalin. Valaita tai revontulia ei näkynyt. Pimeää oli (sininen Mørketid). Ensi kerralla vähän löysemmällä aikataululla. Ja kohti etelää.

So, where were we? And doing what? What’s to share? Kuopio-Helsinki-Oslo-Tromsø-Oslo-Helsinki-Kuopio travelogue by Kaisa and Tuula.

The Nordic winter surprised the travellers with a blizzard. The trip via Oslo took 24 hours instead of the planned ten hours. The flight from Helsinki to Oslo was four hours late, due to which we were late from our Tromsø flight. We spent our short four-hour night in Oslo. Bright and lively as we were, we arrived at the conference, although three hours late from the opening.

The core themes of this annual Nordic conference (22nd–23rd November, 2017) are scientific publishing, communications and open science. We participated in the conference by presenting our poster “Case Open UEF – To do together” . Our viewpoint focused around how open science is put into practise in the UEF in collaboration with other university services

Our two-day schedule was rather tight, but made professional networking and discussion with our Nordic colleagues possible. Open science is generally considered as an important factor. Still, in the Nordic countries, open publishing is commonplace for some, while the others are still getting to know the subject. Many are still looking for suitable practical methods of open publishing.

Conference highlights:

  • In theory, principles of open publishing have been acknowledged. Countries tend to favour different models in open publishing. For instance, Norway and Sweden invest in OA journals (gold open access). This helps to get publications open right away and to avoid embargoes. In the UEF, our favoured choice is self-archiving (green open access).
  • In Norway, OA percentage is already at 70% (in UEF approx. 38%).
  • The Swedish OA model is still under construction. The National Library of Sweden and the Swedish Research Council carry out the planning in collaboration. The goal is that by the year 2026, all publicly funded scientific publications are openly published right away when released. This would also concern research data. How this is practically put into action is under speculation.
  • In the poster discussion, especially UEF Data Management and post-graduate training turned out to be topics of interest. It is worth mentioning, that the latter is openly available online and it features research data management, which seems to be an unfamiliar subject for most people.
  • The staff-centred UEF training menu seemed to captivate attention.
  • Questions targeted at us considered also very basic-level matter: What are the options in OA publication? How to find OA journals?
  • Mendeley has free data management services for researchers (see graph above). We are going to get to know this these services and find out if they were useful in the UEF.

Conclusions: Regardless of the mentioned challenges, it was a convenient trip. We got to see the airport, our hotel and the conference hall in Tromsø. We could not spot whales or northern lights. It was very dark (the blue Mørketid). Next time, let’s loosen up the schedule. And let’s head south.

More information:

Program and presentations

Kaisa Hartikainen, tietoasiantuntija | information specialist
Tuula Rissanen, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services
Kuvat  | Photos: Tuula Rissanen