UEF eRepo avoimien aineistojen palvelu laajeni myös tutkimusdataan | UEF eRepo, the open access materials service, has now been extended to include research data

UEF eRepository on Itä-Suomen yliopiston avoimien tutkimusaineistojen palvelu, joka sisältää rinnakkaistallennettuja tieteellisiä artikkeleita ja tutkimusaineistojen metatietoja. Keväällä 2018 julkaistiin eRepon uutena aineistotyyppinä tutkimusdataosio, joka kokoaa yhteen tiedot UEFin tutkijoiden tuottamasta tutkimusdatasta. UEF eRepo ei sisällä itse tutkimusdataa, vaan se kerää kuvailevaa tietoa eli metadataa tutkimusdatasta. Avoimiin aineistoihin löytyy eReposta linkki, jonka kautta myös avattu data on saatavissa.

UEF eRepository https://erepo.uef.fi/

 

UEF eRepo tutkimusdata edistää avointa tiedettä lisäämällä tutkimusaineistojen näkyvyyttä ja saatavuutta.  eRepo haravoi tietoja tutkimusdatasta useasta data-arkistosta, ja kokoaa yhteen eri palveluissa olevaa tietoa, mikä helpottaa tutkijaa ja yliopistoa, kun kaikki tiedot voidaan koota yhteen paikkaan saataville.  Tällä hetkellä haravoitavia datapalveluita ovat Etsin, Zenodo ja EUDAT.

UEF eRepo haravoi tietoja tutkimusdatasta useasta eri palvelusta, ja uusia UEF tutkijoiden käyttämiä palveluja on mahdollista lisätä haravointiin.

Tutkimusdatan tallentamiseen on käytettävissä useita luotettavia kansallisia ja kansainvälisiä tutkijoille maksuttomia palveluita. Tutkija valitsee omalle tutkimusdatalle ja tieteenalalle sopivan data-arkiston, jonne tallentaa tutkimusdatan avoimesti saataville. Tutkimusaineistojen hakupalvelu Etsintä suositellaan kaikissa tapauksissa metadatan tallentamiseen. Etsin on opetus- ja kulttuuriministeriön tarjoama palvelu suomalaisen tutkimusjärjestelmän toimijoille. Palveluun voi tallentaa metatietoja myös aineistoista, joita ei voida suoraan avata jatkokäyttöön juridisista tai eettisitä syistä johtuen. Aineiston julkiset kuvailutiedot lisäävät tietoa olemassa olevista aineistoista, ja voivat poikia esimerkiksi uusia yhteistyömahdollisuuksia tutkijoille, vaikka itse aineistoa ei voida avata.

Esimerkiksi Tietoarkiston Aila ja Kielipankki ovat tutkimusdatapalveluja, jonne tutkija voi tallentaa tutkimusaineistoja, ja avata niitä jatkokäyttöä varten. Palveluista saa myös asiantuntija-apua aineiston avaamiseen liittyviin kysymyksiin, kuten anonymisointiin. Tietoarkistoon ja Kielipankkiin tallennetuista UEF tutkijoiden aineistoista tiedot siirtyvät automaattisesti Etsimeen, ja sieltä eRepoon. Kansainvälisistä data-arkistoista UEF eRepoon haravoidaan Zenodossa ja Eudatissa sijaitsevat UEF tutkijoiden aineistot. Tietojen automaattisen siirron onnistumiseksi on tärkeää, että Itä-Suomen yliopisto mainitaan metatiedoissa. Affiliaation kirjaamiseen suosittelemme käytettävän ”University of Eastern Finland”. Lisää datapalveluja löytyy Open UEF -sivustolta.

Tutkija on paras, ja usein ainut keräämänsä aineiston asiantuntija, joten on tärkeää, että tutkija itse tuottaa aineistosta kuvailutietoa koko tutkimusprosessin ajan. Kirjaston asiantuntijoilta saa tukea ja koulutusta tutkimusdatan hallintaan, avaamiseen, kuvailuun sekä metadatan tuottamiseen. Voit lähettää kaikki tutkimusdatan hallintaan, kuten aineiston avaamiseen tai aineistonhallintasuunnitelman kirjoittamiseen liittyvät kysymykset osoitteeseen opendata(at) uef.fi. Kirjaston Tutkimuksen tuen sivuilta löytyy lisää tietoa tutkimusdatan hallinnasta.

In English

UEF eRepository, the open access materials repository of the University of Eastern Finland, contains self-archived versions of academic articles and metadata of research data made available by our researchers. In spring 2018 research data as a new resource type was added to UEF eRepo. It gathers the metadata of the research data of UEF researchers. The datasets are not deposited into UEF eRepo because it contains only the metadata, the description of the research datasets. In case the data is openly accessible in some data repository, there is a link to it in UEF eRepo.

The metadata of research data in UEF eRepo research data promotes open science by increasing the visibility and accessibility of research data. UEF eRepo harvests the scattered metadata of research data from several different data services. It benefits the researcher and university when all that metadata can be found in one place. At the moment, automatic transfer into UEF eRepo is possible from Etsin, Zenodo and EUDAT.

There are several reliable national and international data repositories that researchers can use to deposit their research data for free. The researcher can choose the repository that best suits the data and the discipline. It is recommended that the metadata is always deposited at least into Etsin, the research data finder. Etsin is a service provided by the Ministry of Education and Culture to actors in the Finnish research system. In Etsin, researchers can publish metadata also from data that cannot be opened due to the juridical or ethical reasons. Open metadata increases the awareness of the existing data and can lead, for example, to new collaboration possibilities for researchers, even if the data cannot be opened.

FSD Aila and the Language Bank of Finland are national data services where the researcher can deposit and open datasets. In addition, they provide expert guidance on questions related to opening research data such as data anonymisation. From FSD Aila and the Language Bank of Finland, the metadata of UEF researcher’s data will automatically be transffered into Etsin and from there into UEF eRepo.  From Zenodo and EUDAT, of the international data repositories, the metadata of UEF researcher’s data is automatically transferred into UEF eRepo. In order that the automatic information transfer succeeds, it is important that the university is mentioned in the metadata correctly. It is recommended to use “University of Eastern Finland” for affiliation. You can find more information about different data services information about the data services from Open UEF web pages.

The researcher is the best and often the only expert of the collected research data. Therefore, it is important that the reseachers themselves describe the data throughout the research process. UEF Library’s information specialists give guidance and training to research data management, opening the data, describing and producing the metadata of research data. If you have any questions about research data management such as how to open the data or write data management plan, you can send them to opendata (at) uef.fi. You can find more information on research data management from UEF Library’s Research support webpages.

Anne Karhapää tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus rinnakkaistallentamisen avulla | Achieving open access by self-archiving scientific publications

(Please, scroll down to read in English.)

Kirjasto avasi helmikuussa uuden julkaisuarkiston UEF eRepositoryn, jota kutsumme tästedes eRepoksi. Onhan se näin helpompi sanoa ja kirjoittaa, ja kun se tulee meille tutuksi, tiedämme kaikki, mistä puhutaan. Lempinimi, kuten varmasti meillä kaikilla.

Samalla käynnistimme uuden palvelun, rinnakkaistallentamisen, jonka konsepti voikin jo olla tuttu tutkijoillemme: saada tieteelliset julkaisut avoimesti saataville Open Access -periaatteiden mukaisesti. Moni fyysikko on varmasti toimittanut artikkelinsa pre-printin arXiviin, moni lääketieteilijä on huomannut löytävänsä artikkelinsa PubMed Centralista ja kuka tahansa on saattanut kuulla, että joku tutkimusryhmän jäsenistä on ilmoittanut artikkelin rinnakkaistallentamisesta organisaatiokohtaiseen julkaisuarkistoon – vaikka Jyväskylän yliopiston JyXiin.  Kaikki nämä palvelut ovat kenen tahansa vapaasti hyödynnettävissä. Nyt kaikilla UEF-tutkijoilla on mahdollisuus, ja yliopistomme julkaisu- ja datapolitiikan myötä vahva suositus rinnakkaistallentaa omat artikkelinsa UEFin omaan julkaisuarkistoon eRepoon.

Kattavan rinnakkaistallentamisosuuden saavuttaaksemme teimme tallentamisesta mahdollisimman helppoa: tutkijan ei tarvitse kuin toimittaa kirjastoon final draft -versio artikkelista samassa yhteydessä, kun hän ilmoittaa tiedot uudesta julkaisusta SoleCRIS-tallennuslomakkeella. Kirjasto hoitaa loput: selvittää kustantajan linjauksen rinnakkaistallentamiseen sekä tekee tallennuksen noudattaen kustantajan asettamia linjauksia.

Final draft -versio on herättänyt paljon kysymyksiä palvelun käynnistysvaiheessa, mm. mikä se on ja mistä sen löytää, jos ei sitä itsellä ole. Joissain tapauksissa tutkija ei ole säästänyt tätä versiota sen jälkeen, kun artikkeli on julkaistu lehdessä. Final draft -versiolla tarkoitetaan viimeisintä kustantajalle lähetettyä versiota, joka on käynyt läpi vertaisarvioinnin ja on hyväksytty julkaistavaksi lehdessä. Tässä versiossa ei kuitenkaan ole vielä kustantajan taittoa, joten esimerkiksi sivunumeroinnit voivat olla erilaiset tai puuttua kokonaan. Proof-vesileimalla olevat versiot eivät ole enää final drafteja. Final draftista käytetään myös termejä AAM (Author’s Accepted Manuscript) ja Post-print.

Sivunumeroinnin puute on myös hämmentänyt: “Miten tähän voi viitata, jos sivunumerot eivät täsmää?” Viittaukset tulee aina tehdä julkaistuun versioon, joten tarjoamme rinnakkaistallenteen yhteydessä oikean viittauksen alkuperäisen lehden tiedoin ja linkin alkuperäiseen artikkeliin. Alkuperäisen artikkelin lukuoikeus onkin toinen kysymys, sillä moni lehti edellyttää, että lukija on lehden tilaaja joko oman tutkimusorganisaation myötä tai on itse lehden tilaaja. Tässä piilee rinnakkaistallentamisen voima: saamme artikkelin kenen tahansa hyödynnettäväksi ilman tilausmaksuja.

Jos artikkeli on kirjoitettu suuren tutkimusryhmän kesken, voi final draft -version käsiin saaminen olla vaikeaa. Tämä versio löytyy varmimmin vastaavalta kirjoittajalta, ja jo artikkelia kirjoittaessa voisi tutkimusryhmän kesken olla mielekästä keskustella rinnakkaistallentamisesta ja final draft -version jakelusta tutkimusryhmän kesken. Jos tämä versio löytyy omasta takaa, laittakaa se liitteeksi samalla, kun ilmoitatte uudesta julkaisusta SoleCRIS-tallennuslomakkeen avulla, haittaa tästä ei ole – hyötyä kaikille.

 

The University of Eastern Finland has a Publishing and Data Policy  which states that all publications should be made openly available when possible. The Library has launched a service to help researchers meet those requirements by self archiving their scientific publications. Self-archiving is essentially providing an open access version of an article which otherwise would be behind a paywall. Self-archiving is a good method to increase the accessibility and impact of your work while still operating within the guidelines of the original publisher of the article. The self-archived articles are stored in the new University publication repository UEF eRepository or eRepo.

Self-archiving has been made easy for the researcher and can be done at the same time you report your new publication into the SoleCRIS publication database with the Publishing information registration form. All the researcher has to do, is to attach the final draft version of the article to the SoleCRIS form. Everything else is done by the Library.

The final draft version has raised some questions, what exactly is this version and how to acquire it if the researcher does not have this version. The final draft means the final version sent to the publisher, that has been peer reviewed and has been accepted for publishing. Even though this version is without the publisher layout and the page numbering may differ from the published version, all this is acceptable – the Library provides the citation to the published version of the article with the self-archived version. If the term final draft does not seem familiar, they are also called Post prints or Authors Accepted Manuscripts (AAM). Versions with the Proof watermark are more finalised versions and cannot be self-archived.

Acquiring the final draft may also prove problematic when the article is written in a larger research group, in these cases the corresponding author is a good place to start. Discussing these matters and open access related issues within the research group before publishing helps spreading the final draft inside the research group.

With the final draft available, please consider self-archiving as it doesn’t harm anyone and helps everyone.

Antti Laurila
tietojärjestelmäasiantuntija | IT Systems Specialist
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and Publishing services