(Please, scroll down to read a brief summary in English.)
Euroopan teologisten kirjastojen yhteistyöjärjestö BETH (Bibliothèques Europèennes de Théologie) juhli viisikymmenvuotista taivaltaan Hollannin Kerkradessa pidetyssä konferenssissa 10.–14. syyskuuta 2022. Kokous- ja majoitustiloina palveli keskiaikainen Rolducin luostari, jossa nykyisin toimii konferenssikeskuksen lisäksi roomalaiskatolinen seminaari kirjastoineen.
Konferenssin teemana oli teologisten kirjastojen tulevaisuus, jonka tiimoilta kuultiin kiintoisia esitelmiä Euroopan eri puolelta saapuneiden teologisten kirjastonhoitajien pitäminä. Konferenssin yhteydessä pidettiin myös järjestön vuosikokous sekä julkistettiin järjestön 50-vuotisjuhlakirja ”Theological Libraries and Library Associations in Europe”, joka nimensä mukaisesti kertoo teologisten kirjastojen ja kirjastoyhdistysten toiminnasta Euroopan eri maissa. Brillin kustantama kirja on julkaistu sekä painettuna että elektronisena – luonnollisesti avoimesti saatavassa muodossa.
Hollantilaisia lampaita | Dutch sheep
BETH on Frankfurtissa vuonna 1961 perustettu ja Alankomaissa päämajaansa pitävä teologisten kirjastojen ekumeeninen yhteistyöelin, jonka jäseninä on kansallisia teologisia kirjastoyhdistyksiä ja teologisia kirjastoja 15 Euroopan maasta. Jäsenjärjestöjen kautta sen toiminta kattaa lähes 1500 eurooppalaista kirjastoa. BETH:in tarkoituksena on edistää teologisten kirjastojen yhteydenpitoa, yhteistyötä ja toimintojen kehittämistä. Sen piirissä on kirjastoja laidasta laitaan, niin suuria yliopistokirjastoja kuin pienempiä seminaarien, luostarien ja hiippakuntien kirjastoja. Hyvin monilla on vanhoja ja arvokkaita kokoelmia, joita on viime vuosina järjestelmällisesti digitoitu ja avattu verkkoon. BETH:in amerikkalainen sisarjärjestö on ATLA (American Theological Library Association), joka muiden toimintojensa ohella pitää yllä Atla Religion Database -tietokantaa.
Harva kirjastoalan seminaari alkaa katolisella messulla. Rolducin luostarin kirkossa kuitenkin kokoonnuttiin italialaisen piispan johdolla messuun, joka pidettiin kansainvälisellä kielellä eli latinaksi. | Holy Mass at Rolduc Abbey Church.
Nykyisellään tyypillinen BETH:in jäsenkirjasto on arvokkaasti patinoitunut opiskelun ja tutkimuksen tyyssija, jonka kokoelmat käsittävät satoja ja taas satoja hyllymetrejä painettuja kirjoja ja lehtiä keskiajalta aina nykypäivään asti. Niiden keskelle voi uppoutua päivä-, viikko- tai vuosikausiksi tutkimaan dogmatiikan, eksegetiikan, patristiikan ja kirkkohistorian saloja. Tilanne on kuitenkin muuttunut, kun vanhat, arvokkaat kokoelmat löytyvät yhä enenevässä määrin digitoituina Archive.orgista tai kansalliskirjastojen julkaisuarkistoista. Toisesta päästä taas avoimen julkaisemisen vallatessa alaa uudemmat julkaisut ovat pian kaikkien verkkoon pääsevien saavutettavissa. Mitä silloin tehdä perinteisille aineistoille, joita on vaalittu kuin silmäterää, ja mikä on teologisen kirjastonhoitajan rooli tulevaisuudessa? Muun muassa näihin kysymyksiin puhujat kokivat esitelmissään vastata.
Tulevaa ennakoitiin monesta näkökulmasta. Susanne van Rijn Leidenin yliopistosta totesi esityksessään, että jos tutkimus julkaistaan tulevaisuudessa enenevästi avoimena, tieteenalakohtaista kirjastonhoitajaa ei enää tarvita painettuja tai lisensoituja lehtiä ja kirjoja hankkimaan, saati kokoelmaa hoitamaan. Kun sen sijaan edessä aukeaa maailmanlaajuinen avoin kirjasto, voiko kirjasto silloin enää olla muuta kuin tila, johon tullaan oleskelemaan ja opiskelemaan?
Hannie Riley Oxfordin yliopiston kirjastosta painotti omassa esityksessään, että pääpaino on siirtymässä teologisen kirjaston kokoelmista kirjaston henkilökuntaan, jolloin teologiaa tunteva ja informaatioalan hallitseva henkilöstö on kirjaston tärkein voimavara. Kun painetut kokoelmat katoavat, asiantuntijan neuvoja tarvitaan edelleen avointen julkaisujen valtamerellä navigointiin ja kalastamiseen.
Hanne Storm Ofteland (MF vitenskapelig høyskole, Oslo) kertoi oman teologisen kirjastonsa toiminnasta, jossa painottuu läheinen yhteistyö oppiaineiden kanssa. Kirjasto on opiskelijoille ja tutkijoille digitaalinen tutkimusympäristö, kirjoittamisen tila, jossa samalla opitaan informaatiolukutaitoa. Näin se säilyy kohtaamisen, opiskelun ja tutkimisen ympäristönä.
Entä ne kirjat? Yhden tulokulman kysymykseen toi MicheleMeijer (Vrije Universiteit Amsterdam), joka kertoi fyysisten kirjojen uusiokäytöstä omassa kirjastossaan. Vähemmän käytetyille kirjoille voi antaa uuden elämän kirjaston tiloissa luomaan tunnelmaa rekvisiittana, inspiraationa, sisustuksena tai taideteoksina. Tämä voi tosiaan ollakin kirjojen lopullinen kohtalo. Toistaiseksi painettujakin kirjoja kuitenkin tarvitaan.
Omassa esityksessämmea Matti Myllykoski (Helsingin yliopiston kirjasto) ja minä mainitsimme teologisen kokoelmatyön haasteista puhuessamme Varastokirjaston, joka muodostaa erittäin merkittävän teologisen kirjallisuuden kokoelman tietyltä ajalta, jonka tuotokset ovat tekijänoikeussyistä liian tuoreita verkkoon digitoitavaksi. Tämän kokoelman esilläpito ja markkinointi asiakkaille on suomalaisten teologisten kirjastojen tärkeä tehtävä.
Matti Myllykoski (HY:n kirjasto | HU Library) ja Jussi Hyvärinen (UEFin kirjasto | UEF Library)
Yksi haaste teologisille kirjastoille on, että perinteinen kristilliseen teologiaan, kuten raamatuntutkimukseen ja kirkkohistoriaan, painottuva koulutus ja tutkimus on Euroopassa väistymässä yleisen uskonnon ja uskonnollisten ilmiöiden tutkimuksen tieltä. Tällöin korostuu poikkitieteellisyys, yhteistyö eri alojen välillä, jossa kirjastot voivat asettua polttopisteeseen. Myös teologiset kirjastot ovat liittäneet toimintaansa esimerkiksi avoimeen julkaisemiseen tai tutkimusaineiston hallintaan liittyviä tehtäviä. Teologian alalla viimeksi mainittua edustaa yhteiseurooppalainen projekti RESILIENCE, joka on uskontojen ja uskonnollisten yhteisöjen tutkimusta varten luotu tieteidenvälinen tutkimusalusta. RESILIENCEä esittelivät Michiel de Klerk ja Lieneke Timpers Leuvenin katolisesta yliopistosta. Projektissa on mukana kolmetoista eurooppalaista yliopistoa, ja se tarjoaa alustan tutkimusaineiston avoimeen tallentamiseen ja teknisiä keinoja sen hyödyntämiseen. Se tarjoaa myös asiantuntijatukea ja yhteisen työskentelyalustan eurooppalaisille uskonnollisten ilmiöiden tutkijoille.
Briefly in English
BETH (Bibliothèques Europèennes de Théologie) is an ecumenical federation of European theological libraries. It celebrated its fiftieth anniversary at a conference held in Kerkrade, the Netherlands, from 10 to 14 September 2022. The topics of the presentations and discussions at the jubilee conference included, among other things, the fate of traditional collection policy, the future of theological librarianship, the digitization of library collections and open access publishing.
Jussi Hyvärinen, tietoasiantuntija | Information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services
BETHin hallituksen jäsen | BETH Board member
Tutkimusdataan liittyvien ammattien ja asiantuntijuuksien määrittely ei ole vielä vakiintunut. Joillain tutkimusaloilla data-ammattilaisia on työllistetty jo vuosikymmeniä, joillain ei edes tunnisteta sellaisten tarvetta. Ammattinimikkeitä ja työtehtävien osaamissisältöjä on runsaasti. On datamanageria, data stewardia, data-analyytikkoa, data championia ja tietoasiantuntijaa.
Tutkimuksen yhteydessä tutkimusaineistojen asiantuntijuuteen kuuluu keskeisesti niiden hallinnan laaja-alainen ymmärrys avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti. Tällöin asiantuntijuuteen ei kuulu ainoastaan – tai välttämättä ollenkaan – teknisluonteinen datan käsittely, vaikka sellainen herkästi liitetäänkin kaikkiin data-alkuisiin nimikkeisiin. Lähtöoletuksena on, että tutkija on vastuussa itse omasta aineistostaan. Tutkija saattaa kuitenkin tarvita apua tutkimuksen ja tutkimusaineiston elinkaaren vaiheissa. Erityisen tärkeää on pitää mielessä, että tutkija on oman tutkimusaineistonsa erityisasiantuntija vähintäänkin sisällöllisesti. Tämä saattaa jäädä helposti syrjään data-asiantuntijuuksien keskustelusta.
Tässä blogikirjoituksessa pohdimme tutkimusaineistojen asiantuntijuuden monia kasvoja ja houkuttelemme tutkijoita tuomaan esiin omia aineistonhallinnan tarpeita, toiveita ja turhautumisia. Tähän on hyvä tilaisuus OA-viikolla 27.10.2021 järjestettävässä työpajassa tutkijoille Tutkijoiden dataosaaminen ja -tarpeet esiin.
Tutkijat ja organisaatiot määrittelemässä datanhallinnan palveluja ja osaamisen sisältöjä
Kunnianhimoinen tavoite tutkimusdatan, tai vähintään sitä kuvailevan metadatan, avaamiseen FAIR-periaatteiden mukaisesti konkretisoituu lisääntyneenä tarpeena kehittää tutkimusorganisaatioiden datanhallinnan tukipalveluita. Tähän liittyy erottamattomasti myös tarve monipuolistaa tutkijoiden datanhallintaa täydentäviä ja avustavia asiantuntijuuksia. Vaikka FAIR-kirjainyhdistelmä on ehkäpä jo monelle tuttu, sen merkityssisältö saattaa olla käytännön toteutusten osalta hämärän peitossa. FAIR-toimintakulttuuri viittaa tutkimusaineistojen osalta niin kutsuttuihin FAIR-dataobjekteihin, jotka ovat helposti löydettävissä (Findable), saavutettavissa (Accessible), yhteentoimivia (Interoperable) ja uudelleenkäytettävissä (Reusable). Tutkimusaineistojen avoimuuden palveluiden kehitystyössä pyritään edistämään tutkimusyhteisöjen ja tutkijoiden mahdollisuuksia tuottaa FAIR-periaatteiden mukaista dataa ja metadataa, joita avaamalla tietoa voidaan hyödyntää ja vertailla niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla muun muassa European Open Science Cloud (EOSC) -pilvipalveluiden välityksellä.
Kansallisella tasolla on työstetty tavoitteita ja toimenpiteitä tutkimusaineistojen avoimuuden palveluista organisaatioissa osana avoimen FAIR-toimintakulttuurin edistämistä. Esimerkiksi keväällä 2021 julkaistussa, tutkimusaineistojen avointa saatavuutta käsittelevässä linjauksessa todetaan, että ”tutkijoilla on käytettävissään vastuullisen aineistonhallinnan mahdollistavat infrastruktuurit ja palvelut, ja niitä kehitetään tutkijoiden tarpeet huomioiden taloudellisesti kestävällä tavalla” (Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden linjaus, osalinjaus 1, s. 11).
Periaate asettaa monella tavoin kovat tavoitteet tutkimusorganisaatioille, jotka linjausten mukaan vastaavat tutkijoiden tarvitsemien infrastruktuurien ja palvelujen tuottamisesta. Mitä palveluja pitäisi olla tarjolla, millaista infraa ja asiantuntemusta tarvitaan ja mikä yksikkö tästä vastaa? Periaatteen toteuttaminen edellyttää myös tutkijoilta itseltään hyvää ymmärrystä tutkimusaineistojen avoimen saatavuuden ja hallinnan sisällöstä ja toteuttamisesta, jotta he pystyvät ylipäätään kertomaan omat tarpeensa.
Datanhallinnan ammattilaisia ja asiantuntijoita
Tutkimusaineistojen hallinnan kokonaisuus on sirpaleinen. Tutkimusaineistoihin ja -dataan kohdistuu lukuisia toimenpiteitä ennen tutkimusta, sen aikana ja tutkimuksen jälkeen, ja nämä toimenpiteet voivat erota merkittävästi tieteenalasta ja aineistotyypistä toiseen. Tutkimusorganisaatiot voivat olla hyvinkin erilaisia valtiosta, lainsäädännöllisestä asemasta ja tieteenalasta riippuen. Kaikki tämä heijastuu tutkimusdatan hallintaan liittyvissä ammateissa ja asiantuntijuuksissa, joiden määrittely on joidenkin asiantuntijuuksien kohdalla vakiintumassa mutta kautta linjan työtehtävissä ja nimikkeissä on vielä paljon kirjoa organisaatioiden räätälöidessä työtehtäviä omien tarpeidensa mukaan. Ammattinimikkeitä ja työtehtävien osaamissisältöjä on runsaasti ja tehtävät voivat perustua kokoaikaisuuteen tai osa-aikaisuuteen. Monissa organisaatioissa on jo vakiintuneempaa toimintaa, jossa datatuen peruspalveluita tuottavat yhteistyössä kirjaston tietoasiantuntijat sekä IT- ja lakipalveluiden asiantuntijat.
Yhtenä esimerkkinä tyypillisesti kokoaikaisina organisaatioihin palkattavista data-asiantuntijoista ovat datamanagerit. Datamanagerit työskentelevät yliopistoissa ja tutkimusorganisaatioissa eritoten kliinisten tutkimusten tukena sekä monitieteisissä tutkimusprojekteissa, joissa kerätään suuria datamääriä. Datamanagerin keskeisiin työtehtäviin sisältyy tyypillisesti datatietokantojen ylläpitoa ja tietokantoihin tulevan datan hallinnointia niin, että sen ominaisuudet täyttävät tutkimusryhmän tai organisaation datalle asettamat keskeiset vaatimukset. Datamanagereilla on usein keskeinen rooli jo datan keruun suunnittelussa ja kehitystyössä, jolloin he voivat osaltaan varmistaa kerätyn datan yhteensopivuuden ja laadun. Datamanageri on usein sidoksissa tiettyyn tai tiettyihin tutkimushankkeisiin.
Osa-aikaisina datan hallinnan asiantuntijoina ja tukihenkilöinä näyttäytyvät useissa yliopistoissa niin kutsutut data championit tai data agentit. Toiminnalla on pyritty vastaamaan tieteenalakohtaisen datanhallinnan tuen tarpeeseen rekrytoimalla joko vapaaehtoisina tai osa-aikaisella pestillä erityisesti tutkijoita ja muita datanhallinnan osaajia käyttämään tietyn osan työajastaan muiden tutkimusyhteisön jäsenten tukemiseen ja kouluttamiseen datanhallinnan eri osa-alueilla. Kun mukaan saadaan tutkijoita eri aloilta, pystytään hyödyntämään myös osaamista eri tutkimusmenetelmistä ja ymmärrystä eri tutkimuksen vaiheista ja prosesseista. Eräänä vahvana teemana data championien roolissa on lisätä tietoisuutta FAIR – periaatteista ja niistä konkreettisista teoista, joilla kukin voi omalta osaltaan soveltaa periaatteita tuottamansa tutkimusdatan hallinnassa. Data championeille tyypillisinä työkaluina toimivat muun muassa työpajat, luennot sekä datanhallinnan hyviä käytäntöjä kiteyttävien tietopakettien kehittäminen.
Tutkijoiden dataosaaminen ja -tarpeet esiin: työpaja tutkijoille
Edellä kuvatut esimerkit erilaisista datanhallinnan asiantuntijuuksista ja ammateista liittyvät myös Itä-Suomen yliopiston datatuen kehittämishankkeeseen. Sen yhtenä keskeisenä tavoitteena on kytkeä tiedekunnat ja niissä sijaitseva datanhallinnan osaaminen vahvemmin osaksi yliopiston datatuen muodostavaa moniammatillista asiantuntijoiden verkostoa. Hankkeessa tehdäänkin nyt pohjatyötä, jossa selvitetään datanhallinnan asiantuntijuuksia. Tämä auttaa linkittämään datanhallinnan osaamista eri tieteenaloilla osaksi laajempaa, koko yliopiston kattavaa verkostoa sekä kartoittamaan mahdollisuutta perustaa tutkijalähtöisiä data-asiantuntijuuksia – kuten data championeja – myös Itä-Suomen yliopiston tiedekuntiin ja laitoksille. Tutkijataustainen osaaminen täydentäisi siten UEFin tarjoamia tutkimusdatan tuen peruspalveluita.
Open Access -viikko 25.10–29.10.2021 toimii oivallisena foorumina avata keskustelua datanhallinnan arjesta kaikissa tiedekunnissa ja kaikilla tieteenaloilla. Kutsumme tutkijoita osallistumaan työpajaamme, jossa pohdimme tarkemmin eri tieteenalojen tutkimusaineistojen hallintaan liittyviä kokemuksia ja haasteita, ja miten näiden pohjalta kertyvää tietotaitoa voitaisiin hyödyntää laajemmin yli tiedekuntarajojen. Työpaja järjestetään keskiviikkona 27.10. Klo 13–15 etätapahtumana. Ilmoittautumisohjeet kirjaston kotisivulla. Samalla viikolla kirjasto järjestää myös kaksi Open Science Café -keskustelutilaisuutta, joten kannattaa olla kuulolla.
Photo by Francesco Ungaro from Pexels.
The definition of professions and expertise related to research data is not yet well-established. In some research fields, data professionals have been employed for decades, in some the need for such is not even recognized. There are plenty of professional titles and job competencies, such as data manager, data steward, data analyst, data champion and data expert.
In the context of research, expertise includes a broad understanding of the management of research data in accordance with the principles of open science. In this case, expertise does not include only – or necessarily at all – the technical processing of data although it is easily associated with all headings beginning with data. In principle, researchers are responsible for their own data. However, they may need assistance in the different stages of the research and research data life cycles. It is especially important to keep in mind that the researcher is a specialist in his or her own research data, at least in terms of content. This can easily be ignored when discussing data expertise.
In this blog post, we discuss the many faces of experts on research data and call researches to share their needs, hopes and frustrations. For this, there is a good opportunity in a workshop on 27 October Uncovering the data skills and needs of researchers. The workshop is part of the UEF Library´s events during the International Open Access Week.
Researches and organizations defining the services and the contents of expertise
The ambitious goal for opening research data (or at least the metadata) in line with the FAIR-principles materialises in a growing need for developing data support services in research organizations. This goes hand in hand with the need to diversify the data management expertise that complement and help the data management of the researchers.
The bar is set high for the research organization; according to national and international guidelines, they are responsible for providing the information and services that researchers need. What services should be available, what kind of infrastructure and expertise is needed, and which unit is the responsible one? Moreover, researchers need to have a good understanding of the content and implementation of the management and open access of research data, so that they can communicate their needs.
Experts and professionals of data management
The entity of research data management is rather fragmented. There are numerous procedures applied to data before, during, and after research, and these procedures can vary significantly depending on the field of research and the type of data used. Moreover, research organizations can be quite different depending on their country of location, legal status, and research foci. Such aspects are also reflected in the variety of research data management professions and experts. Some data management professions have started to become more established, while overall there is still quite an array of different job titles with somewhat overlapping work descriptions, as organisations tend to tailor expertise positions according to their specific needs. The professional titles and required qualifications are numerous, and the positions can be on a full- or part-time basis. Many organizations have already relatively established basic data management support services that are typically run as a collaborative effort between the library informaticians, IT-professionals and the law department.
One example of data management professionals hired typically on full-time basis to organizations are data managers. Data managers work at universities and research institutes, especially in support of clinical research as well as in multidisciplinary research projects amassing large quantities of data. Database maintenance is one of the typical tasks of data managers, as well as making sure that the attributed of data flowing into databases complies with those prerequisites assigned by research group, consortium, or organization. Data managers typically have a central role already in the planning phase of data collection, enabling them to make sure on their part that the data to be collected is compatible and of adequate quality. Data managers tend to be embedded in a specific research project or projects.
In several organizations, part-time data management experts and support personnel can appear in the form of data champions or data agents. Data champion programmes are an attempt to match the need for discipline specific research data management support by recruiting researchers (and other personnel with expertise on data management) on voluntary or part-time basis to spend some of their working time in support of and to train others in different areas of research data management. The participation of researchers as data champions of different disciplines has the added benefit of bringing in expertise in different research methods and understanding of the various processes and phases of research. The role of a data champion is often closely tied to the overall theme of increasing awareness on the FAIR-principle, including sharing information on the concrete actions that each member of the scientific community can apply in managing the research data they produce. Among the typical tools of data champions are work shops, lectures, and developing information packages about the best practices of data management.
Uncovering the data skills and needs of researchers: a workshop for researchers
The above-mentioned examples of data management experts and professions relate to a UEF project, which aims at developing the data support services. Among the tasks is a stronger link between the current central data support services and the faculties with their discipline specific know-how managing data. Part of this work is to explore the possibility of developing a network of data champions in some form across the faculties and departments.
The Open Access Week that takes place on 25–29 October offers a good platform to open the discussion about research data management issues on a grass root level in every faculty and in every research field. We invite researchers to take part in the workshop to talk about and share the experiences and challenges of research data management as well as to search ways to disseminate the knowledge and know-how across the different disciplines and faculties.
The workshop takes place on October 27, at 1 to 3 pm, as an online event. Instructions for registration: UEF Library’s website. In the same week, the library also hosts two Open Science Cafés. Stay tuned.
Manna Satama, datanhallinnan projektisuunnittelija | Data management project planner
Niina Nurmi, datanhallinnan projektisuunnittelija | Data management project planner
Tutkimuksen tuki | Research support
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services
Tutkimusaineistojen hallinnan tärkeys ja vaatimukset ovat viime vuosina tulleet tutkijoille tutuiksi, mutta nyt on aika viedä tietoa tästä myös tutkinto-opiskelijoille. Korkeakoulujen ja tutkimusyhteisön yhteisissä kansallisissa linjauksissa todetaan, että opinnäytetöiden ohjaajien tulee osata osana ohjaustyötään arvioida ja kommentoida opiskelijoiden datanhallintasuunnitelmia. Datanhallinnan koulutus tulisi myös sisällyttää opetussuunnitelmiin perus- ja jatkokoulutuksessa (kts. Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuus. Korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön kansallinen linjaus ja toimenpideohjelma 2021–2025. Osalinjaus 1: Tutkimusdatan avoin saatavuus). Tämä tietenkin tuo uusia osaamisvaatimuksia niin opiskelijoille kuin opettajille. Näihin liittyviä ajatuksia ja tarpeita lähdettiin kokoamaan opettajien kanssa yhdessä kirjaston toteuttamassa Miten tukea opiskelijaa aineistonhallinnassa -työpajassa kesäkuun alussa. Työpajaan kuului kaksi tapaamiskertaa, joiden välissä osallistujilla oli viikko aikaa pohtia annetun tehtävän kautta oman oppiaineen opiskelijoille olennaisia aineistonhallinnan kysymyksiä.
Aineistonhallinnan koulutus uusien vaatimusten edessä
Aineistonhallintaan on jo koulutusta jonkin verran tarjolla. Vaikka tiedonhaku ja julkaisuasiat ovat kirjaston koulutuksessa olleetkin vahvemmin esillä, kirjasto on tarjonnut tutkijoille koulutusta ja tukea aineistonhallintaan useamman vuoden ajan, lue lisää siitä kirjaston verkkosivuilta. Jatko-opiskelijoiden opinnoissa on ollut myös tarjolla aineistonhallinnan sisältöjä ja syksystä 2021 lähtien kirjasto tarjoaa kokonaisen 1 opintopisteen laajuisen opintojakson Tutkimusaineistonhallinnan perusteet. Osana avoimen tieteen opetusta avointa tutkimusdataa käsitellään Basics of Open and Responsible Science opintojaksolla. Maisterivaiheen opiskelijoille on pieni katsaus aineistonhallintaan Syventävät informaatiotaidot opintojaksolla ja jakson oppimateriaali on avoimesti kaikkien käytettävissä.
Tutkimusaineistojen hallinta on teemana noussut esiin yhä vahvemmin, mihin ovat vaikuttaneet esimerkiksi aineistoihin liittyvät monitahoiset käyttöoikeudet ja omistajuudet tietosuojineen, aineistojen uudelleenkäytön edistäminen ja datamäärien toisinaan eksponentiaalinen kasvu. Aineistonhallinnan osaamisvaatimukset eivät rajoitu pelkästään tutkijoihin, vaan ne kohdistuvat enenevissä määrin myös opiskelijoihin. Aineistonhallinnan perustaidot ovat osa työelämätaitoja, joita tarvitaan kaikkialla – myös tutkijanuran ulkopuolella.
Aineistonhallintaan liittyviä kysymyksiä on opiskelijoiden opetuksessa käsitelty eri oppiaineissa hyvinkin eri tavoin riippuen aineistotyyppien asettamista vaatimuksista sekä ohjaajien ja opettajien kiinnostuneisuudesta ja omasta osaamisesta. Enää ei voida tukeutua oletukseen, että opiskelijat jotain kautta oppivat aineistonhallinnan perustaidot. Opinnäytetöiden ohjaajat ja esimerkiksi menetelmäopetuksesta vastaavat opettajat ovat uusien vaatimusten edessä. Tarvitaan systemaattisempaa aineistonhallinnan opetusta ja tavoitteiden kirjaamista opetussuunnitelmiin.
Työpajassa esiin nousseita huomioita
Työpajassa nousi esiin tärkeitä huomioita tarjolla oleviin ohjeisiin ja materiaaleihin. Ohjeet on suunnattu usein tutkijoille, ne ovat melko pitkiä ja sisältävät paljon opiskelijoille uutta, vaikeaselkoistakin terminologiaa. Ohjeet ja materiaalit kaipaavat muokkausta opiskelijalähtöisemmiksi. Terminologiaa pitäisi selittää yleistajuisesti ja käytännön esimerkkien avulla voitaisiin lisätä ymmärrystä, miten tutkimusaineiston hallinnan asiat linkittyvät tutkimuksen eri vaiheisiin. Esiin nousi myös se, että tarjolla olevia ohjeita ei välttämättä löydetä helposti. Opetusmateriaalin kokoaminen yhteen selkeään paikkaan helpottaisi tutkijoita, opettajia ja opiskelijoita. Syvempää tieteenala- ja aineistotyyppikohtaista tietoa tarvittaisiin lisää. Eri tieteenaloilla käytetään erilaisia aineistoja, jotka puolestaan määrittävät osaltaan mitä aineistonhallinnan osa-alueita tulisi opettaa kattavammin ja mitä asioita on saatettu jo käydä läpi muiden kurssien, kuten menetelmäkurssien, yhteydessä. Myös siinä on vaihtelua, kerätäänkö jo opinnäytetyötä tehdessä uutta vai hyödynnetäänkö olemassa olevaa aineistoa.
Osa opiskelijoista voi tehdä opinnäytetyön laajemman tutkimushankkeen osana, jolloin hankkeessa määritellään, miten aineistoa hallitaan ja millaisia oikeuksia ja velvollisuuksia siihen liittyy. Vaikka opiskelija käyttäisi valmista aineistoa opinnäytetyössään, on tärkeää, että jokainen opiskelija oppii aineistonhallinnan perustaidot, koska ne ovat myös keskeisiä työelämätaitoja. Aineistonhallinnan taidot linkittyvät myös menetelmäosaamiseen ja hyvään tieteelliseen käytäntöön. Siksi on tärkeää, että käsitteitä ja eri osa-alueita avataan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa opintoja.
Osana työpajan tehtäviä käytiin läpi kansallisessa yhteistyössä tuotettuja luonnoksia aineistonhallinnan osaamistasoista eri kohderyhmille perustutkinto-opiskelijoille, jatko-opiskelijoille ja heidän ohjaajilleen. Osaamistavoitteista saatiin arvokkaita kommentteja opettajilta. Ne myös herättivät monenlaisia tunteita; vaikka yhteisesti määritelty osaaminen on tärkeää, se myös asettaa suuria vaatimuksia opettajille. Osaamisvaatimuksia on paljon, niin opiskelijalle kuin opettajalle. Moni opettaja totesikin kaipaavansa ja tarvitsevansa lisäkoulutusta aiheeseen. Aineistonhallinnan teemat ja sisällöt ovat laajoja, uusia asioita pitää omaksua ja osata soveltaa niitä käytäntöön, kuten GDPR ja tietosuoja-asiat ovat osoittaneet. Aineistonhallinnan opetukseen on myös käytettävissä vain rajallinen aika. Tällä hetkellä opettajille ei ole tarjolla heille suunnattua aineistonhallinnan koulutusta, jossa käytäisiin aineistonhallinnan opettamista läpi.
Työpajan keskeisenä tuotoksena voisi todeta, että aineistonhallintaa käsitellään tai sivutaan monessa kohtaa yliopisto-opintoja ja useiden tahojen toimesta, mutta se ei ole järjestelmällistä. Olisi tarve tehdä systemaattisempi katsaus ja työnjako aineistonhallinnan opetukseen; mitä sisällöt ovat, onko päällekkäisyyttä tai aukkoja, miten saadaan opetus kattamaan kaikki opiskelijat? Tästä on syytä avata yliopistotasoinen keskustelu. Aineistonhallinnan opetus ei ole yksin kenenkään vastuulla, ei kirjaston, eikä yksittäisen opettajan, vaan siihen tarvitaan joukko asiantuntijoita ja yhteistyötä, verkoston voimaa.
Kaikille opetus- ja ohjaustyötä tekeville pohdittavaksi: Miten sinä opetat aineistonhallintaa? Miten aineistonhallinnan asiat näkyvät työssäsi? Millaista koulutusta tai materiaalia kaipaat aineistonhallintaan? Kerro ajatuksiasi vastaamalla tähän kyselyyn. Vastuksista saadaan arvokasta tietoa aineistonhallinnan opetuksen kehittämiseen.
In English
In recent years, researchers have become well aware of the importance of and the requirements for research data management. Now it’s time to engage students in these matters as well. The national policies of Finnish universities and research community state that thesis supervisors have to be able to evaluate and comment on the research data management plans of the students. Data management courses should be included in the curriculum of graduate and post graduate studies (See Open research data and methods. National policy and executive plan by the higher education and research community for 2021-2025. Policy component 1: Open access to research data). Thus, new demands face students and teachers alike. This set the stage for a workshop for teachers organised by the Library. The workshop “How to support students in data management” was held in early June in two parts. In between the two sessions, the participants had time to reflect data management issues relevant to their students in their specific research field.
Training of research data management facing new demands
UEF Library has offered data management courses and support for researches for several years read more from Library’s web page although themes such as information retrieval and publishing issues have been at the front line. Post graduate students have been able to include a module on data management in their curriculum, and open research data is part of the course Basics of Open and Responsible Science. The coming fall, the Library will introduce a new course Basics of research data management 1 credit point. For graduate students, these issues are touched on in a course Syventävät informaatiotaidot. The material (in Finnish) for this course is openly available.
Research data management as a theme has emerged ever more strongly into the academic everyday work. The demands of know-how for managing research data concern not only researchers but students as well. The basic skills of data management are needed in working life even outside academic research.
Issues of data management are covered in a variety of ways in graduate studies depending on the department, the academic field, the type of data as well as the interest and the skills of the instructors. However, we no longer can just assume that the students will somehow learn basic data management skills. The thesis supervisors and instructors of graduate research methods face new demands. We need systematic teaching of data management and the competence objectives to be specified and recorded in the curriculum.
Points noted during the workshop
Some important points arose at the workshop concerning the guides and materials offered for data management. They are often targeted for researchers, tend to be rather long and contain a lot of new, complex terminology for students. Both the guides and other materials need to be rendered more student friendly. The terminology should be explained on a more general level, whereas practical examples can elucidate understanding of how different aspects of data management link to the various stages of the research process. It was also noted that the instructions offered currently are not easily found. Gathering the materials in a designated one place would help the researchers, teachers and students.
What is also required is deeper coverage of discipline- and data-specific information. The data collected and used tends to differ among the academic disciplines, which in turn determine partially which sections of research data management should be taught more thoroughly, and which topics may already have been covered during other courses, such as methods training. Another aspect varying among disciplines is, whether the students collect new data for their thesis or dissertation, or make use of existing data. It is also worth noting that some students complete their thesis or dissertation within a larger research project. In such cases, the issues concerning data management and data ownership are already resolved within the project. But whether students reuse existing data in their dissertation or not, it is important that every student learns the basic skills of research data management because such skills are also essential for working life. In addition, proficiency in data management is an integral part of methods skills and best scientific practices. It is therefore important to clarify the various terms and topics of data management during the early stage of studies.
The workshop also covered the draft versions of skill levels of data management for different target groups, including undergraduate students, graduates, and their tutors. These learning goals have been drafted in national collaboration. The learning goals yielded valuable comments from the teachers and evoked mixed feelings; although it is important to determine the desired proficiencies collaboratively, this also sets heavy requirements for the teachers. There are several learning requirements for both the students and the teachers. Many of the teachers participating in the workshop expressed their hopes and needs for more training on the topic. The themes and contents of data management are expansive, necessitating the ability to adopt new concepts and to apply them in practice, as in the case of sensitive data and GDPR. The time that can be allocated to teaching data management tends to be limited. Currently, a training package aimed for teachers on how to teach data management to students is lacking.
Among the central conclusions of the workshop, it could be stated that research data management is covered to some extent, or is touched upon, at several stages of university studies and potentially by several different teachers, yet this type of arrangement is not very structured. There is a clear need for a systematic review of teaching data management, and to discuss how to best organise the work; what are the contents, are there gaps or redundancies among various courses and modules, how to cover each student with the teaching? There is a call for opening a university-level discussion, because teaching data management is not the sole responsibility of a single unit, such as the library, nor a single teacher either. Rather, what is required is the collaborative power in the form of a network of experts, each contributing their strengths.
Anne Karhapää, tietoasiantuntija | Information specialist
Manna Satama, datanhallinnan projektisuunnittelija | Data management project planner
Niina Nurmi, datanhallinnan projektisuunnittelija | Data management project planner
Tutkimuksen tuki | Research support
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services
