Miten tukea opiskelijaa ja opettajaa aineistonhallinnassa? | How to support students and teachers in data management?

Tutkimusaineistojen hallinnan tärkeys ja vaatimukset ovat viime vuosina tulleet tutkijoille tutuiksi, mutta nyt on aika viedä tietoa tästä myös tutkinto-opiskelijoille. Korkeakoulujen ja tutkimusyhteisön yhteisissä kansallisissa linjauksissa todetaan, että opinnäytetöiden ohjaajien tulee osata osana ohjaustyötään arvioida ja kommentoida opiskelijoiden datanhallintasuunnitelmia. Datanhallinnan koulutus tulisi myös sisällyttää opetussuunnitelmiin perus- ja jatkokoulutuksessa (kts. Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuus. Korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön kansallinen linjaus ja toimenpideohjelma 2021–2025. Osalinjaus 1: Tutkimusdatan avoin saatavuus). Tämä tietenkin tuo uusia osaamisvaatimuksia niin opiskelijoille kuin opettajille. Näihin liittyviä ajatuksia ja tarpeita lähdettiin kokoamaan opettajien kanssa yhdessä kirjaston toteuttamassa Miten tukea opiskelijaa aineistonhallinnassa -työpajassa kesäkuun alussa. Työpajaan kuului kaksi tapaamiskertaa, joiden välissä osallistujilla oli viikko aikaa pohtia annetun tehtävän kautta oman oppiaineen opiskelijoille olennaisia aineistonhallinnan kysymyksiä.

Aineistonhallinnan koulutus uusien vaatimusten edessä

Aineistonhallintaan on jo koulutusta jonkin verran tarjolla. Vaikka tiedonhaku ja julkaisuasiat ovat kirjaston koulutuksessa olleetkin vahvemmin esillä, kirjasto on tarjonnut tutkijoille koulutusta ja tukea aineistonhallintaan useamman vuoden ajan, lue lisää siitä kirjaston verkkosivuilta. Jatko-opiskelijoiden opinnoissa on ollut myös tarjolla aineistonhallinnan sisältöjä ja syksystä 2021 lähtien kirjasto tarjoaa kokonaisen 1 opintopisteen laajuisen opintojakson Tutkimusaineistonhallinnan perusteet. Osana avoimen tieteen opetusta avointa tutkimusdataa käsitellään Basics of Open and Responsible Science opintojaksolla. Maisterivaiheen opiskelijoille on pieni katsaus aineistonhallintaan Syventävät informaatiotaidot opintojaksolla ja jakson oppimateriaali on avoimesti kaikkien käytettävissä.
Tutkimusaineistojen hallinta on teemana noussut esiin yhä vahvemmin, mihin ovat vaikuttaneet esimerkiksi aineistoihin liittyvät monitahoiset käyttöoikeudet ja omistajuudet tietosuojineen, aineistojen uudelleenkäytön edistäminen ja datamäärien toisinaan eksponentiaalinen kasvu. Aineistonhallinnan osaamisvaatimukset eivät rajoitu pelkästään tutkijoihin, vaan ne kohdistuvat enenevissä määrin myös opiskelijoihin. Aineistonhallinnan perustaidot ovat osa työelämätaitoja, joita tarvitaan kaikkialla – myös tutkijanuran ulkopuolella.

Aineistonhallintaan liittyviä kysymyksiä on opiskelijoiden opetuksessa käsitelty eri oppiaineissa hyvinkin eri tavoin riippuen aineistotyyppien asettamista vaatimuksista sekä ohjaajien ja opettajien kiinnostuneisuudesta ja omasta osaamisesta. Enää ei voida tukeutua oletukseen, että opiskelijat jotain kautta oppivat aineistonhallinnan perustaidot. Opinnäytetöiden ohjaajat ja esimerkiksi menetelmäopetuksesta vastaavat opettajat ovat uusien vaatimusten edessä. Tarvitaan systemaattisempaa aineistonhallinnan opetusta ja tavoitteiden kirjaamista opetussuunnitelmiin.

Työpajassa esiin nousseita huomioita

Työpajassa nousi esiin tärkeitä huomioita tarjolla oleviin ohjeisiin ja materiaaleihin. Ohjeet on suunnattu usein tutkijoille, ne ovat melko pitkiä ja sisältävät paljon opiskelijoille uutta, vaikeaselkoistakin terminologiaa. Ohjeet ja materiaalit kaipaavat muokkausta opiskelijalähtöisemmiksi. Terminologiaa pitäisi selittää yleistajuisesti ja käytännön esimerkkien avulla voitaisiin lisätä ymmärrystä, miten tutkimusaineiston hallinnan asiat linkittyvät tutkimuksen eri vaiheisiin. Esiin nousi myös se, että tarjolla olevia ohjeita ei välttämättä löydetä helposti. Opetusmateriaalin kokoaminen yhteen selkeään paikkaan helpottaisi tutkijoita, opettajia ja opiskelijoita. Syvempää tieteenala- ja aineistotyyppikohtaista tietoa tarvittaisiin lisää. Eri tieteenaloilla käytetään erilaisia aineistoja, jotka puolestaan määrittävät osaltaan mitä aineistonhallinnan osa-alueita tulisi opettaa kattavammin ja mitä asioita on saatettu jo käydä läpi muiden kurssien, kuten menetelmäkurssien, yhteydessä. Myös siinä on vaihtelua, kerätäänkö jo opinnäytetyötä tehdessä uutta vai hyödynnetäänkö olemassa olevaa aineistoa.

Osa opiskelijoista voi tehdä opinnäytetyön laajemman tutkimushankkeen osana, jolloin hankkeessa määritellään, miten aineistoa hallitaan ja millaisia oikeuksia ja velvollisuuksia siihen liittyy. Vaikka opiskelija käyttäisi valmista aineistoa opinnäytetyössään, on tärkeää, että jokainen opiskelija oppii aineistonhallinnan perustaidot, koska ne ovat myös keskeisiä työelämätaitoja. Aineistonhallinnan taidot linkittyvät myös menetelmäosaamiseen ja hyvään tieteelliseen käytäntöön. Siksi on tärkeää, että käsitteitä ja eri osa-alueita avataan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa opintoja.

Osana työpajan tehtäviä käytiin läpi kansallisessa yhteistyössä tuotettuja luonnoksia aineistonhallinnan osaamistasoista eri kohderyhmille perustutkinto-opiskelijoille, jatko-opiskelijoille ja heidän ohjaajilleen. Osaamistavoitteista saatiin arvokkaita kommentteja opettajilta. Ne myös herättivät monenlaisia tunteita; vaikka yhteisesti määritelty osaaminen on tärkeää, se myös asettaa suuria vaatimuksia opettajille. Osaamisvaatimuksia on paljon, niin opiskelijalle kuin opettajalle. Moni opettaja totesikin kaipaavansa ja tarvitsevansa lisäkoulutusta aiheeseen. Aineistonhallinnan teemat ja sisällöt ovat laajoja, uusia asioita pitää omaksua ja osata soveltaa niitä käytäntöön, kuten GDPR ja tietosuoja-asiat ovat osoittaneet. Aineistonhallinnan opetukseen on myös käytettävissä vain rajallinen aika. Tällä hetkellä opettajille ei ole tarjolla heille suunnattua aineistonhallinnan koulutusta, jossa käytäisiin aineistonhallinnan opettamista läpi.

Työpajan keskeisenä tuotoksena voisi todeta, että aineistonhallintaa käsitellään tai sivutaan monessa kohtaa yliopisto-opintoja ja useiden tahojen toimesta, mutta se ei ole järjestelmällistä. Olisi tarve tehdä systemaattisempi katsaus ja työnjako aineistonhallinnan opetukseen; mitä sisällöt ovat, onko päällekkäisyyttä tai aukkoja, miten saadaan opetus kattamaan kaikki opiskelijat? Tästä on syytä avata yliopistotasoinen keskustelu. Aineistonhallinnan opetus ei ole yksin kenenkään vastuulla, ei kirjaston, eikä yksittäisen opettajan, vaan siihen tarvitaan joukko asiantuntijoita ja yhteistyötä, verkoston voimaa.

Kaikille opetus- ja ohjaustyötä tekeville pohdittavaksi: Miten sinä opetat aineistonhallintaa? Miten aineistonhallinnan asiat näkyvät työssäsi? Millaista koulutusta tai materiaalia kaipaat aineistonhallintaan? Kerro ajatuksiasi vastaamalla tähän kyselyyn. Vastuksista saadaan arvokasta tietoa aineistonhallinnan opetuksen kehittämiseen.


In English

In recent years, researchers have become well aware of the importance of and the requirements for research data management. Now it’s time to engage students in these matters as well. The national policies of Finnish universities and research community state that thesis supervisors have to be able to evaluate and comment on the research data management plans of the students. Data management courses should be included in the curriculum of graduate and post graduate studies (See Open research data and methods. National policy and executive plan by the higher education and research community for 2021-2025. Policy component 1: Open access to research data). Thus, new demands face students and teachers alike. This set the stage for a workshop for teachers organised by the Library. The workshop “How to support students in data management” was held in early June in two parts. In between the two sessions, the participants had time to reflect data management issues relevant to their students in their specific research field.

Training of research data management facing new demands

UEF Library has offered data management courses and support for researches for several years read more from Library’s web page although themes such as information retrieval and publishing issues have been at the front line. Post graduate students have been able to include a module on data management in their curriculum, and open research data is part of the course Basics of Open and Responsible Science. The coming fall, the Library will introduce a new course Basics of research data management 1 credit point. For graduate students, these issues are touched on in a course Syventävät informaatiotaidot. The material (in Finnish) for this course is openly available.

Research data management as a theme has emerged ever more strongly into the academic everyday work. The demands of know-how for managing research data concern not only researchers but students as well. The basic skills of data management are needed in working life even outside academic research.

Issues of data management are covered in a variety of ways in graduate studies depending on the department, the academic field, the type of data as well as the interest and the skills of the instructors. However, we no longer can just assume that the students will somehow learn basic data management skills. The thesis supervisors and instructors of graduate research methods face new demands. We need systematic teaching of data management and the competence objectives to be specified and recorded in the curriculum.

Points noted during the workshop

Some important points arose at the workshop concerning the guides and materials offered for data management. They are often targeted for researchers, tend to be rather long and contain a lot of new, complex terminology for students. Both the guides and other materials need to be rendered more student friendly. The terminology should be explained on a more general level, whereas practical examples can elucidate understanding of how different aspects of data management link to the various stages of the research process. It was also noted that the instructions offered currently are not easily found. Gathering the materials in a designated one place would help the researchers, teachers and students.

What is also required is deeper coverage of discipline- and data-specific information. The data collected and used tends to differ among the academic disciplines, which in turn determine partially which sections of research data management should be taught more thoroughly, and which topics may already have been covered during other courses, such as methods training. Another aspect varying among disciplines is, whether the students collect new data for their thesis or dissertation, or make use of existing data. It is also worth noting that some students complete their thesis or dissertation within a larger research project. In such cases, the issues concerning data management and data ownership are already resolved within the project. But whether students reuse existing data in their dissertation or not, it is important that every student learns the basic skills of research data management because such skills are also essential for working life. In addition, proficiency in data management is an integral part of methods skills and best scientific practices. It is therefore important to clarify the various terms and topics of data management during the early stage of studies.

The workshop also covered the draft versions of skill levels of data management for different target groups, including undergraduate students, graduates, and their tutors. These learning goals have been drafted in national collaboration. The learning goals yielded valuable comments from the teachers and evoked mixed feelings; although it is important to determine the desired proficiencies collaboratively, this also sets heavy requirements for the teachers. There are several learning requirements for both the students and the teachers. Many of the teachers participating in the workshop expressed their hopes and needs for more training on the topic. The themes and contents of data management are expansive, necessitating the ability to adopt new concepts and to apply them in practice, as in the case of sensitive data and GDPR. The time that can be allocated to teaching data management tends to be limited. Currently, a training package aimed for teachers on how to teach data management to students is lacking.

Among the central conclusions of the workshop, it could be stated that research data management is covered to some extent, or is touched upon, at several stages of university studies and potentially by several different teachers, yet this type of arrangement is not very structured. There is a clear need for a systematic review of teaching data management, and to discuss how to best organise the work; what are the contents, are there gaps or redundancies among various courses and modules, how to cover each student with the teaching? There is a call for opening a university-level discussion, because teaching data management is not the sole responsibility of a single unit, such as the library, nor a single teacher either. Rather, what is required is the collaborative power in the form of a network of experts, each contributing their strengths.

Anne Karhapää, tietoasiantuntija | Information specialist
Manna Satama, datanhallinnan projektisuunnittelija | Data management project planner
Niina Nurmi, datanhallinnan projektisuunnittelija | Data management project planner
Tutkimuksen tuki | Research support
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Jaa tämä / Share this
Share

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.