Tag: tiedonhaun oppaat

Posted on

Tervetuloa tiedonhaun pariin, uudet ja konkarit! | Welcome to information retrieval, both newcomers and old hands!

(Please, scroll down to read in English.)

Olitpa sitten uusi tulokas, vakiintunut kulkija tai vanha konkari, on tavallista, että etsit oppikirjoja, artikkeleita ja muita julkaisuja juuri silloin, kun se itsellesi sopii ja tiedolle on jokin tarve. Usein jo opintojen alussa on osattava erottaa luotettava tieteellinen tieto ja julkaisutapa populaarikulttuurin kerronnasta. Tätä varten tarvitset tiedonhakutaitoja!

Tiedonhakijan oppaassa on paljon sisältöä — miten opasta kannattaa lukea?

Tiedonhakijan oppaassa on runsaasti tiedonhakutaitoja tukevaa materiaalia tiedonhaun aihepiireistä. Laajan tietopaketin hyödyntäminen voi kuitenkin tuntua uuvuttavalta, etenkin jos tarvitset tietoa ja osaamista nopeasti.

Tiedonhakijan opasta ei onneksi ole pakko lukea alusta loppuun saakka. Jos tarvitset tietoa jostain tietystä aihepiiristä tai haluat vain kerrata tiedonhaun perustaitoja, siirry suoraan hyödylliseen sisältöön oikean yläkulman valikosta tai juttelemalla Uffe-chattibotin kanssa.

Kuvankaappaus Tiedonhakijan oppaan menuvalikosta.
Tiedonhakijan oppaan sisältö avautuu oikean yläkulman valikosta. Isompia kokonaisuuksia ovat Johdanto, Tiedonlähteet ja arviointi, Hakuaihe ja asiasanat, Hakutekniikka ja hakutavat, Lähteiden ja kirjallisuuden käyttö, Hakuesimerkkejä ja Kirjastosanasto. Esimerkiksi tiedonlähteet ja arviointi -kokonaisuus pitää sisällään kuusi osiota: Mikä on tieteellinen julkaisu?, Open access eli avoin julkaiseminen, Tieteelliset julkaisut eri aloilla, Hakukoneita ja tietokantoja, Julkaisun luotettavuuden ja tieteellisen tason arviointi sekä Tutkimusaineistonhallinta.

Oppaasta ei opiskella ihan kaikkea myöskään kirjaston tieteenalakohtaisilla opintojaksoilla, vaan kukin opettaja poimii oppaasta käyttöönsä opintojaksolle sopivat aiheet ja sisällöt. Keräsimme alle vinkkejä kolmelta kirjaston tiedonhaun opettajalta siitä, miten Tiedonhaun oppaan sisällöt ovat mukana heidän opintojaksoillaan. Ehkä keksit samalla, miten voisit soveltaa oppaan sisältöjä omiin tiedonhakuihisi ja löydät yleisimpiin tiedonhaun tarpeisiin parhaiten sopivat linkkivinkit.

Jussin opintojaksoilla Tiedonhakijan oppaan avulla opitaan tiedonhaun perusteet

Tiedonhakijan oppaaseen kannattaa tutustua jo opintojen alussa: pakollisten tenttikirjojen ja oppimateriaalien lisäksi on hyvä etsiä tietoa juuri itseä kiehtovista asioista ja kysymyksistä, joiden pohjalta voi myöhemmin edetä kandin- ja maisterintutkielmaan. Itse tiedonhaun opintojakso tukeekin jo kandiseminaaria, jossa harjoitellaan tieteellisen tutkielman kirjoittamista omasta aiheesta.

Teologian ja suomen kielen tiedonhaun opintojaksoni koostuvat lähiopetuksesta sekä itsenäisestä tutustumisesta Tiedonhakijan oppaan sisältämään materiaaliin, jonka jälkeen opiskelija tekee oppimistehtävän omasta aiheesta. Oppimistehtävään kuuluu hakusuunnitelman tekeminen, sen toteuttaminen ja arviointi.

Tiedonhakijan opas sopii hyvin oppimateriaaliksi tiedonhaun perusteiden omaksumiseen yleisellä tasolla:

  • Jotta käsiteltävästä ilmiöstä löytäisi aiempaa tutkimusta, on saatava selville, millä käsitteillä ilmiötä on nimetty ja kuvattu. Tieteenalan terminologian tuntemus auttaa tässä, mutta sen lisäksi on tärkeä oppia käyttämään asiasanastoja, kuten YSOa, joka auttaa ideoimaan aihepiiriä kartoittavia hakusanoja sekä suomeksi että englanniksi.
    Tiedonhakijan opas: Aiheesta hakukysymykseksi
    Tiedonhakijan opas: Asiasanat ja asiasanastot

Tiedonhaun opintojakson aikana harjaannutaan myös kartoittamaan sekä kotimaista että kansainvälistä tutkimusta eri tietokantoja apuna käyttäen. Alakohtaisia tiedonlähteitä ja tieteenalan erityispiirteitä käyn läpi tiedonhaun harjoituksissa sekä Moodleen sijoittamissani oppimateriaaleissa. Alakohtaisia hakuesimerkkejä sisältyy tosin Tiedonhakijan oppaaseenkin, ja lisää on tulossa.
Tiedonhakijan opas: Hakuesimerkkejä

Myös julkaisun viitetietojen tunnistaminen ja oikeanlainen viittaaminen lähteeseen on tärkeä oppia hallitsemaan. Näiden taitojen varassa edetään sitten maisterivaiheeseen ja graduun, ja niistä tulee olemaan hyötyä myös myöhemmin työelämässä – ja Tiedonhakijan opashan on vapaasti luettavissa myös valmistumisen jälkeen.

Marikan opintojaksoilla Tiedonhakijan oppaasta korostuvat hakusanat ja hakutekniikka

Lähes kaikessa antamassani opetuksessa ja ohjauksessa korostuu tiedonhakijan tarve löytää omaa hakuaihetta parhaiten kuvaavat hakusanat, sopivin hakulause sekä oikea paikka etsiä tietoa (usein jokin kansainvälinen tietokanta).

Osa kursseistani toteutetaan ”flipattuna” eli käänteisen opetuksen periaatteiden mukaisesti. Tällöin ennen kutakin harjoituskertaa tulee opiskelijan ottaa haltuun muun muassa seuraavia aihepiirejä Tiedonhakijan oppaasta: tieteellinen julkaiseminen, hakusanat ja hakutekniikka. Opintojakson jälkeen opiskelijan tulisi olla kokonaiskuva oppaan sisällöstä sekä taito käyttää opasta kurssin jälkeen.

Tiedonhakijan oppaan sisällöstä korostuvat logopedian sekä maantieteen ja ympäristöpolitiikan tiedonhaun opetuksessa erityisesti hakusanoihin ja hakutekniikkaan liittyvä sisältö. Koska opiskelija on ottanut haltuun ennakkotehtävissä Tiedonhakijan oppaan avulla yleisellä tasolla tiedonhakuun liittyviä asioita, jää opetuksessa enemmän tilaa alakohtaisen tietämyksen kartuttamiselle ja soveltamiselle.
Tiedonhakijan opas: Miten löydän toimivat hakusanat?
Tiedonhakijan opas: Hakusanojen yhdistäminen hakulauseeksi
Tiedonhakijan opas: Hakukentät

Mistä keksiä ja löytää hakusanoja? -aihe on yksi Marikan mainitsemista tiedonhaun opetuksen ja ohjauksen teemoista.

Alakohtaisten tiedonhaun taitojen opettelu tapahtuu erityisesti Moodle-ympäristön tehtävien avulla, mutta myös hyödyntäen kirjaston avoimia oppimateriaaleja (erityisesti Research information retrieval and management –kurssimateriaali) sekä muita kirjaston oppaita. Moodlen tehtävissä tiedonhaussa keskitytään erityisesti alakohtaisen tietämyksen kasvattamiseen hyödyntämällä opiskelijalla jo olevaa tietämystä omasta alastaan.

Jaakon opintojaksolla Tiedonhakijan opas auttaa maisterivaiheen opiskelijoita kertaamaan ja syventämään tiedonhakutaitoja

Tiedonhakijan opas on otettu käyttöön myös Tutkielmantekijän informaatiotaidot -opintojaksolla. Opintojakso on tarkoitettu niille maisterivaiheen opiskelijoille, jotka haluavat syventää mutta toisaalta myös kerrata tutkielman tekemisessä vaadittuja taitoja.

Opintojaksolla käydään läpi esimerkiksi eri julkaisutyyppien tunnistamista, tiedonhakua, viitteidenhallintaa, lähteiden luotettavuuden arviointia, tutkimusaineistonhallintaa, julkaisun kuvailua sekä perehdytään avoimen tieteen perusteisiin. Opintojakson oppimateriaalina käytettävä Tiedonhakijan opas toimii hyvin yleisenä oppimateriaalina kurssin sisältöihin ja keskeiset aihepiirit löytyvät oppaasta.
Tiedonhakijan opas: Julkaisun luotettavuuden ja tieteellisen tason arviointi
Tiedonhakijan opas: Open access eli avoin julkaiseminen
Tiedonhakijan opas: Tutkimusaineistonhallinta
Tiedonhakijan opas: Lähteiden ja kirjallisuuden käyttö

Tutkielmantekijän informaatiotaidot -opintojakson sisältöjä ei ole sidottu mihinkään tiettyyn oppiaineeseen, vaan kurssille voivat tulla kaikki tieteenalasta riippumatta. Opintojakso on myös pääsääntöisesti itsenäisesti suoritettava, joten oppimateriaalin tulisi soveltua myös tähän tarkoitukseen. Oppimateriaalille tämä on haaste. Opittuja taitoja voidaan kuitenkin syventää opintojakson tehtävissä ja tehtävien yhteydessä annetussa palautteessa. Opiskelijat voivat esimerkiksi opiskella keskeiset sisällöt oppaasta ennakkotehtäviä varten ja muokata vastauksiaan opettajien antaman palautteen perusteella. Tarpeen mukaan asioita syvennetään myös lisämateriaaleilla.

Jussi ja Jaakko mainitsivat hakuesimerkit. Hakuesimerkeissä on mukana erilaisia tietokantoja, tiedonhaun aiheita ja hakulauseita.

Tieteenalakohtaisuutta on otettu Tiedonhakijan oppaassa huomioon etenkin eri tietokantojen ja niissä tehtyjen hakuesimerkkien kohdalla. Hakuesimerkit laadittiin oppaassa kuitenkin siten, että esimerkkejä voisi soveltaa mahdollisimman monella alalla. Perusteiden ja yleisen tiedon löytyminen oppaasta on tärkeää etenkin, jos opiskelija on vaikkapa palannut opintojen pariin pidemmän tauon jälkeen. Opas on myös avoin kaikille sitä tarvitseville, eikä sitä ole sisällytetty esimerkiksi johonkin suljettuun oppimisympäristöön. Tiedonhakijan oppaaseen voi palata aina halutessaan myös opintojen jo päätyttyä.

Mitä Tiedonhakijan oppaan käytöstä on hyvä muistaa?

Pääset Tiedonhakijan oppaan avulla itsenäisessä tiedonhaussa mukavasti alkuun tieteenalastasi tai osaamisestasi riippumatta. Oppaassa käydään läpi tiedonhakua perusteista alkaen, joten et tarvitse aiempaa osaamista tiedonhausta. Opas sopii usein monitieteisen tiedonhaun tueksi, ja voit käyttää opasta myös opintojakson jälkeen.

Jussin, Marikan ja Jaakon Tiedonhakijan oppaaseen liittyvien vinkkien ja linkkien avulla pääset nopeasti tavallisimpien tiedonhakutaitojen pariin. Tiedonhaun opintojaksoilla keskitytään näiden perustaitojen lisäksi tarkemman alakohtaisen osaamisen kartuttamiseen sekä omien tiedonhakutarpeiden syventämiseen yhdessä muiden kanssa, opettajan antaman opetuksen, oppimistehtävien ja palautteen avulla.

Lue lisää:
Kysyvä ei tieltä eksy – Tiedonhakijan opas auttaa
Tiedonhakijan opas -oppimateriaalin kehittäminen

…

Whether you are a novice, an experienced hand, or a proven expert, it is normal for you to look for textbooks, articles, and other publications at a suitable time whenever you need information. Already at the beginning of studies it is often important to distinguish reliable scientific information and its publication methods from popular culture narratives. This is where information retrieval skills come in handy!

The Guide to Information Retrieval has plenty of content — how should I read the guide?

The Guide to Information Retrieval contains a wealth of material to support your information retrieval skills. However, using an extensive information pack may seem exhausting, especially if your need for knowledge and skills is urgent.

Fortunately, there is no need to read the Guide to Information Retrieval from beginning to end. If you need information about a particular subject, or if you merely wish to review the basic skills of seeking information, you can go directly to the useful content from the menu in the top right corner or with the help of Library Bot Uffe.

A screenshot from the menu of the Guide to Information Retrieval web-page.
The contents of the Guide to Information Retrieval will open from the menu in the upper right corner. The guide is divided into parts: Introduction, Information Sources and Evaluation, Search Terms and Index Terms, Search Technique and Methods, Using Sources and Literature, Search Examples and Library Terminology. For example, the Search Technique and Methods part has six sections: Phrase Search, Truncation, and Wildcards, Combining Search Terms into a Search Query, Search Fields, Search Methods, and Was the Information Retrieval Successful?

Not everything in the guide is studied in the library’s discipline-specific courses. Instead, each teacher selects the topics and content that are appropriate for the course. Below you can read on tips from three teachers of information retrieval at the library on how the content of the Guide to Information Retrieval is present in their courses. Perhaps you will also figure out how to apply the content of the guide to your own searches along with useful links that best correspond to your information retrieval needs.

In Jussi’s courses, the Guide to Information Retrieval helps students learn the foundations of information seeking

Students would do well to acquaint themselves with the Guide to Information Retrieval right at the beginning of their studies: in addition to mandatory textbooks and study materials, it is recommendable for the students to seek information specifically on matters and questions that they find to be of special interest, from which they can later proceed to write a bachelor’s or master’s thesis about. The information retrieval course itself supports the bachelor’s seminar, which involves practising the writing of a scientific study on the student’s own topic.

My courses on information retrieval in theology and the Finnish language involve both classroom study and independent learning about the material contained in the Guide to Information Retrieval, after which the student completes an assignment about their own topic. The assignment includes drawing up an application plan, its implementation, and evaluation.

Jussi mentions it is important to do referencing correctly. How do I cite Properly? is one part of the Guide to Information Retrieval.

The Guide to Information Retrieval is suitable material for absorbing the basics of information retrieval on a general level:

The information retrieval course also hones students’ skills in surveying both domestic and international research while making use of different databases. I go through currently relevant information resources as well as the special features of my field through the material I have constructed in Moodle. Discipline-specific examples can also be found in the Guide to Information Retrieval, and there are more to come.
Guide to Information Retrieval: Search Examples

It is also important to learn how to identify the publication’s reference information and how to cite a source correctly. Mastery of these skills makes it possible to proceed to the master’s degree phase and the master’s thesis itself, and the skills will continue to be useful later in the working life. The Guide to Information Retrieval too will be freely available after graduation.

Marika’s course emphasises the search terms and search technique sections of the guide

The information seeker’s need to find the search terms that best describe their search topic, the most suitable search query, and the right place to search for information (often an international database) is emphasized in almost all the teaching and guidance I give.

Some of my courses follow the principles of flipped learning. What this means is that before each lesson, the student should get accustomed with, i.e., the following topics in the Guide to Information Retrieval: scientific publishing, search terms, and search techniques. After the course, the student should have an overview of the content of the guide and be able to use it after the course.

Regarding information retrieval teaching on the fields of logopaedics, geography and environmental policy, the content of the guide related to search terms and technique is emphasised. As the student has in the advance assignments acquired a general knowledge of information retrieval through the Guide to Information Retrieval, more room is left in the teaching for the accumulation and application of discipline-specific knowledge.
Guide to Information Retrieval: How Can I Find Useful Search Terms?
Guide to Information Retrieval: Combining Search Terms into a Search Query
Guide to Information Retrieval: Search Fields

The teaching of discipline-specific information retrieval skills will be carried out in particular through Moodle assignments, but also by using the library’s open study materials (in particular the Research information retrieval and management course material) and other guides of the library. The Moodle assignments on information retrieval primarily focus on increasing the students’ discipline-specific knowledge by utilising their existing knowledge of their field.

In Jaakko’s course, the Guide to Information Retrieval helps students in their master’s degree phase to review and deepen their information retrieval skills

The Guide to Information Retrieval has also been introduced in the course on information skills for thesis writers. The course is aimed at students working on their master’s degree who want to both deepen and revise the skills they need to write a thesis.

The topics of the course include matters such as identifying different types of publications, information retrieval, reference management, evaluating the reliability of sources, management of research material, description of a publication, and learning about the fundamentals of open science. The Guide to Information Retrieval that is used on the course functions well as a general study material for the course content as the key topics can be found in the guide.
Guide to Information Retrieval: Evaluating the Reliability and Scientific Status of a Publication
Guide to Information Retrieval: Open Access Publishing
Guide to Information Retrieval: Managing Research Material
Guide to Information Retrieval: Using Sources and Literature

The content of the course on information skills for thesis writers has not been tied down to any specific subject: the course is open to all, regardless of their scientific field. Completing the course primarily involves independent work, and the study material should also be applicable to this purpose. This poses a challenge for the study material. However, the skills that are learned can be enhanced through course assignments and the resulting feedback. For example, students can study the key content from the guide for the advance assignments and modify their answers according to feedback from the teachers. If necessary, additional material will also be used to expand on the topics.

In Jaakko’s courses students study for example evaluating the reliability and scientific status of a publication.

Discipline-specific content has been considered in the Guide to Information Retrieval in particular with the various databases and related search examples. However, the examples in the guide were drafted so that they may be applied in as many fields as possible. Finding fundamentals and general information in the guide is important especially if a student has, for example, resumed studies after a couple of longer breaks. The guide is also open to all who need it, and it has not been strictly included in closed learning environments, for example. Thus, the Guide to Information Retrieval will remain available even after graduation.

What should be remembered when using the Guide to Information Retrieval?

The Guide to Information Retrieval will give you a good start to independent information retrieval regardless of your branch of science or your skills. The guide examines information retrieval starting from the basics, so you will not need prior skills in information retrieval. The guide can also be used as support for multidisciplinary information retrieval, and you can continue using it after the course.

Jussi, Marika, and Jaakko’s tips and links to the Guide to Information Retrieval will help you to quickly attain the most common information retrieval skills. The information retrieval courses focus on these fundamentals, in addition to amassing more detailed disciplinary-specific skills and the deepening of the student’s own needs for information retrieval together with others, with the help of instructions, assignments, and feedback.

Read more:
There is no shame in asking – Information Retrieval Guide assists
Developing learning material Guide to Information Retrieval

Anni Tarkiainen, tietoasiantuntija | information specialist
Jussi Hyvärinen, tietoasiantuntija | information specialist
Marika Mahlavuori, tietoasiantuntija | information specialist
Jaakko Nyrönen, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Thank You Niko Niskanen for helping us with the translation!

Posted on

Paluu arkeen – Itä-Suomen yliopiston kirjaston vuosikertomus 2022 | Back to Normal – The University of Eastern Finland Library’s Annual Report 2022

(Please, scroll down to read in English.)

Vuosi 2022 muistetaan varmasti pitkään koronatoimien päättymisestä. Yliopistollekin pääsi taas vapaasti. Pohdimme kirjastossa alkuvuodesta, mahtavatko asiakkaat löytää takaisin tiloihimme. Iloksemme saatoimme todeta vastauksen positiiviseksi. Esimerkiksi syyslukukauden alku oli meille yhtä juhlaa, kun saimme tuta uusien opiskelijoiden hämmennyksen ja riemun opiskelun alkamisesta. Nuorten into tarttuu meihinkin, työelämässä kiinni oleviin kirjastolaisiin.

Useimmat aineistojamme käyttävistä asiakkaistamme tekevät työtään etänä, joten kirjaston palveluidenkin pitää olla saavutettavissa verkossa. Sähköisten aineistojen käyttö kasvaa koko ajan. Tukea siihen tarvitaan kuitenkin jatkuvasti. Siksi laadimme uuden tiedonhakijan oppaan sekä otimme käyttöön kaksi uutta palvelujen tukijärjestelmää, Efecten ja chattibotin. Ensin mainittu on kirjaston sisäinen järjestelmä, jolla voimme entistä tehokkaammin kohdentaa sähköisesti tulevat kysymykset oikean asiantuntijan vastattavaksi. Chattibotti Uffe puolestaan auttaa vastaamalla yksinkertaisiin kysymyksiin, monimutkaisemmat ohjautuvat edelleen asiantuntijoillemme.

Näkymä oven läpi Kuopion kampuskirjastoon | A view through a door to the Kuopio Campus Library.
Kuopion kampuskirjasto | Kuopio Campus Library. Kuva | Photo: Raija Törrönen.

Opiskelu ja tutkimus eivät enää katso aikaa ja paikkaa, joten kirjaston tilojenkin on oltava käytettävissä vuorokauden ympäri joka päivä. Niinpä laajensimme tilojen ympärivuorokautista käyttöä myös pyhäpäiviin. Käyttö edellyttää kulkutunnisteen hankkimista sekä sitoutumista käyttösääntöjen noudattamiseen. Menneenä vuonna havaitsimme muutamia käyttöhäiriöitä. Onneksi keskusteluilla ja tiedottamisella tilanteet purkautuivat nopeasti. On kaikkien kannalta parasta, että asiakkaamme antavat toisilleen työrauhan.

Yliopiston kampuskehityshanke käynnistyi viime vuonna. Opiskelun ja tutkimuksen teon muutokset edellyttävät uutta ajattelua myös tilojen käyttöön. Kirjastolle tämä on mahdollisuus. Esimerkiksi painettujen aineistojen vähenemisen myötä kokoelmille varattuja tiloja voidaan muuntaa asiakaskäyttöön. Kirjasto on myös luonteva paikka yliopistolaisten ja kaupunkilaisten yhteisiin tilaisuuksiin. Tämän suuntaisia tilankäytön muutoksia on jo ideoitu, toivottavasti ne tulevaisuudessa myös toteutuvat.

Opetuksen muutokset

Korona-aika joudutti kovasti yliopiston opetuksen monimuotoistumista. Pakkoetäopetus on koronan väistymisen myötä takana, hybridiopetus on tullut tilalle. Kansallinen Digivisio 2030 -hanke lisää opiskelijoiden mahdollisuuksia suorittaa etäkursseja eri yliopistoista. Tämä kaikki edellyttää paljon myös oppimateriaaleilta. Pelkkä painettu aineisto ei riitä, etäopetus ja korkeakoulujen välinen opetus kaipaavat kovasti sähköisiä aineistoja. Kirjastolle tämä on uhka ja mahdollisuus. Sähköiset kurssikirjat ovat jo lyöneet läpi, mutta ne ovat kalliita hankkia. Avoimet oppimateriaalit ovat hyvä ja joustava vaihtoehto, mutta niiden käyttö edellyttää vielä paljon pohtimista ja käytännön toimia ennen kuin ne saadaan laajalti käyttöön.

Kirjasto on saanut ottaa tärkeän askeleen opetuksen suunnittelussa, kun sen edustajat ovat päässeet mukaan tiedekuntien koulutuksen kehittämisen toimikuntiin (KOTO). Näin kirjasto saa tarpeellista tietoa opetussuunnitelmatyöstä ja voi olla mukana tarjoamassa omaa opetustaan mukaan kurssitarjottimiin. Erilaiset opintojaksomme ovat olleet kovin suosittuja ja niitä kaivataan lisää. Erityisesti tiedonhaku, tiedon luotettavuuden arviointi, saalistajajulkaisujen tunnistaminen sekä aineistonhallintasuunnitelman teko olivat aiheita, joista meiltä kaivattiin opastusta opintojen eri vaiheisiin. Kurssitarjontamme onkin laajenemassa edelleen.

Vuonna 2021 päättyneen datatukihankkeen palvelut saatiin vakinaistettua osaksi kirjaston toimintaa vuoden 2022 alussa. Näille palveluille onkin laaja tarve tutkimuksen digitalisoitumisen myötä. Tutkijoiden on saatava tukea datanhallintaan työnsä kaikissa vaiheissa aineistonhallintasuunnitelman laatimisesta datan elinkaaren päättymiseen asti. Kirjastolla on merkittävä rooli tämän kokonaisuuden hahmottamisessa sekä palvelutarjonnan koordinoinnissa. Kirjastossa on laadittu oma sivustonsa tutkimusdataan liittyville kysymyksille, ja se on jo osoittautunut tarpeelliseksi.

Avoin tiede

Kirjaston lokakuussa 2022 järjestämät valtakunnalliset Tiedejulkaisemisen päivät kokosivat korkeakoulujen väkeä pohtimaan avoimien aineistojen tulevaisuutta sekä haasteita. Alati kohoavien tieteellisten julkaisujen lisenssimaksujen rinnalle ovat tulleet korkeat julkaisujen avoimeksi saattamisen kustannukset. Sen lisäksi, että niistä on tullut kiinteä osa kustantajien lisenssimaksuja, yliopistossa maksettiin noin 400 000 euroa näitä niin sanottuja APC-maksuja. Kotimaisten tieteellisten lehtien avoimeksi saattaminen ei vieläkään edennyt, koska sopivaa kustannusmallia ei ole saatu aikaiseksi. Pohdinta jatkuu niiltäkin osin.

Yksi yliopistomme strategisista tavoitteista on olla avoimen tieteen edelläkävijä. Yliopistolle perustettu uusi avoimen tieteen työryhmä pohtii, mitä tämä tarkoittaa sekä tekee esityksiä avoimen tieteen linjaamiseksi sekä edistämiseksi. Sen agendalla ovat niin avoin julkaiseminen, avoin data kuin avoin oppiminenkin. Työryhmä pohtii, miten kansalliset linjaukset ja kansainväliset suositukset saadaan sovitettua toiminnaksi yliopistossamme. Se tekee esityksiä päättäville tahoille eli tutkimuksen johtoryhmälle sekä opetuksen ohjausneuvostolle. Työ on vasta alussa, mutta tahti on kiihtyvä.

Painetut aineistot

Vaikka lähes kaikki uutuushankinta suuntautuu sähköisiin aineistoihin, kirjaston laajat painetun aineiston kokoelmat ovat edelleen hyvin varteenotettava lähdemateriaali monille tutkimusaloille. Voidaankin puhua humanistisesta infrastruktuurista. Etenkin kirjaston vapaakappalekokoelma on vielä osin löytämätön voimavara, siksi sen markkinointiin panostettiin viime vuonna. Kokoelma käsittää lähes kaiken Suomessa painetun aineiston noin neljän vuosikymmenen ajalta. Vapaakappaleiden löytyvyys on parantunut, kun aineistoa on saatu näkyviin kirjaston Primo-hakupalveluun.

Toinen yllätyksiäkin tarjoava vapaakappaleiden osa-alue on Kansalliskirjaston keräämä sähköinen aineisto. Se on vapaasti käytettävissä kirjaston molemmilla kampuksilla olevilla työasemilla.

Kirjaston tehtävänä on pitää osaltaan huolta siitä, että yliopistolaiset menestyvät opinnoissaan, tutkimuksissaan ja muissa töissään. Nykyisin tämä tarkoittaa kirjastolle hyvin moninaisia tehtäviä. Työtehtävien vaativuus on kasvanut, mutta henkilökuntamme on vastannut haasteeseen laajentamalla osaamistaan. Uusissa rekrytoinneissa tohtorikoulutuksen saaneiden henkilöiden osuus on kasvanut. Tämä vahvistaa tutkijoille annettavien palvelujen tarjontaa entisestään. Kirjaston mahdollisuus tukea yliopiston menestystä on hyvissä käsissä.

Näkymä portaikkoon Joensuun kampuskirjastossa | A view to a staircase in the Joensuu Campus Library.
Joensuun kampuskirjasto | Joensuu Campus Library. Kuva | Photo: Varpu Heiskanen.

The year 2022 will certainly be long remembered as the year when the corona measures came to an end, and the university too was once again freely available. At the beginning of the year, we at the library discussed whether customers would find their way back to our premises. We were pleased to confirm that the answer was positive. For example, the beginning of the autumn semester was a throughout celebration for us, as we got to know the confusion and joy of new students about to start their studies. Despite being firmly in working life ourselves, the enthusiasm of young people attached onto us librarians as well.

Most of the customers that use our materials work remotely, so the library services must also be accessible online. The use of electronic materials is growing continuously, and support for this use is also needed. This is why we created the new Guide to Information Retrieval and introduced two new service support systems, Efecte and a chatbot. The former is the library’s internal system, with which we can forward electronic queries efficiently to the right expert. The chatbot Uffe, on the other hand, helps by answering simple questions, although the more complex ones are still directed to our experts.

Studying and research are no longer tied to time and place, so the library facilities must also be available around the clock, every day. Thus, we extended the round-the-clock use of the facilities to public holidays as well. 24/7 use requires the acquisition of a personal access badge and commitment to comply with the terms of use. We noticed a few failures to comply in the past year. Fortunately, the situations quickly unravelled with discussion and proper informing. It is best for everyone that our customers grant each other a peaceful environment.

The university’s campus development project was launched last year. Changes in studying and research also require new ideas for the utilisation of facilities. We view this as an opportunity for the library. For example, with the decrease in printed materials, spaces previously reserved for collections can now be converted for customer use. The library is also a suitable environment for joint events between university students and personnel as well as other city residents. There has already been brainstorming regarding changes towards this direction, and these ideas will hopefully also be implemented in the future.

Changes in teaching

The coronavirus pandemic hastened the diversification of university teaching significantly. Compulsory remote education is behind us as the coronavirus has receded, and hybrid teaching has taken its place. The national Digivisio 2030 programme increases students’ opportunities to take online courses from different universities. All this requires much in terms of educational material. Printed material alone is not enough, as distance education and inter-university teaching are in dire need of electronic materials. For the library, this is both a threat and an opportunity. Electronic course books are already in wide use, but they are expensive to acquire. While open educational resources are a good and flexible option, a great deal of consideration and practical action is needed before they can serve as the main solution.

The library has been able to take an important step in the planning of teaching by having its representatives included in the faculties’ committees for the development of education (KOTO). This way, the library receives necessary information about the curriculum work and can participate by offering its own teaching to the list of courses. Our various courses have been a success and there is a demand for more. We were sought guidance from particularly on the topics of information retrieval, evaluation of the reliability of information, identification of predatory publishing, and the creation of a data management plan. Our list of courses is ever-expanding.

The services that were a part of our data support project, which ended in 2021, were made a permanent part of the library’s operations at the beginning of 2022. The digitalisation of research ensures a widespread need for these services. Researchers must receive support for data management at all stages of their work, from the preparation of a data management plan to the end of the data life cycle. The library plays a significant role in shaping the overall picture and coordinating the range of services. The library has created a specific website for questions related to research data, and it has already seen much use.

Open science

The Research Publishing Days 2022, organised by the library in October, brought together people from higher education institutions to reflect on the future and challenges of open materials. In addition to the ever-increasing licensing fees for research publications, there are now also the high costs of making them open access. These have become an integral part of publishers’ license fees, and the university spent close to 400,000 euros on these so-called APC fees. The process of making domestic scientific journals open access has not yet proceeded, because a suitable cost model has not been found. The reflection continues on those points as well.

One of the strategic goals of our university is to be a forerunner in open science. The new open science working group of the university will consider the topic and further propose actions for the outlining and promotion of open science. Open access publishing, open data, and open learning are all included in its agenda. The working group will consider how national policies and international recommendations are to be adapted into actions at our university. It will make proposals to the decision-making bodies, i.e., the research management team and the Council for Teaching and Guidance. The work is just beginning, but the pace is accelerating.

Printed materials

While almost all new material acquisitions are electronic in nature, the library’s extensive collections of printed material remain noteworthy information resources for many fields of research. It is suitable to talk about humanistic infrastructure. The library’s legal deposit collection, in particular, remains underutilised as a resource, which is why we invested in its marketing last year. The collection comprises almost all material printed in Finland over a period of about four decades. The findability of legal deposit copies has improved as the material has been made available in the Library’s UEF Primo search service.

Another, sometimes surprising area of the legal deposit activity consists of the electronic materials collected by the National Library of Finland. The collection is freely available on the legal deposit workstations on both campuses of the library.

The library’s task is to ensure that university students as well as staff members succeed in their studies, research, and other work. Today, this comes with a wide range of tasks for the library. The requirements for the tasks’ completion have increased, but our staff has responded to the challenge by developing their expertise. In new recruitments, the number of applicants with doctoral training has increased. This will further improve the services provided to researchers. The library’s opportunity to support the success of the university is in good hands.

Ari Muhonen
Kirjaston johtaja | Library Director

***

Tilastot 2022 | Statistics 2022
Katso myös Tilastopalikat syöksykierteessä | See also Statistical blocks in a tailspin

Henkilökunta 2022 | Library staff 2022

Kirjaston henkilökunnan julkaisut 2022 | Library staff’s publications 2022

Kirjaston henkilökunnan luennot, esitelmät, konferenssiosallistumiset ja asiantuntijatehtävät 2022 | Library staff’s lectures, presentations, conference participation and expert activities in 2022

Posted on

Tiedonhakijan opas -oppimateriaalin kehittäminen | Developing learning material Guide to Information Retrieval

(Please, scroll down to read in English.)

Kehittämishankkeen sisältö

Vuoden 2022 Itä-Suomen yliopiston opetuksen ja ohjauksen kehittämisen rahoituksella tuettiin verkko- ja monimuotopedagogiikkaa, uudistuvia opetusmenetelmiä, opetusyhteistyötä, jatkuvaa oppimista, opiskelijoiden ohjausta ja opiskeluhyvinvointia, koulutusvientiä ja geneeristä osaamista koskevia kehittämishankkeita. Yksi opetuksen kehittämisrahahankkeista oli Kirjaston koulutuspalveluiden kehittäminen -hanke.

Kirjaston koulutuspalveluiden kehittämishankkeen laajana tavoitteena oli kirjaston koulutuspalvelujen – tiedonhaun opintojaksot, lyhytkoulutukset, ohjaukset, oppimateriaalit – palvelumuotoileminen tuotekokonaisuudeksi. Kirjaston koulutuspalvelujen palvelumuotoilu aloitettiin Jatkuvan oppimisen keskuksen fasilitoimalla palvelumuotoiluprojektilla, jossa kirjaston kouluttajat suunnittelivat yhdessä kirjaston koulutuspalveluita.

Kehittämishankkeen ydin oli informaatiotaitojen avoimen oppimateriaalin tuottaminen. Oppiainekohtaisten tiedonhaun kurssimateriaalien pohjalta rakennettiin informaatiotaitojen avoin verkko-oppimateriaali suomeksi ja englanniksi. Oppimateriaali on käytettävissä itseopiskelumateriaalina, opintojaksojen oppimateriaalina ja yksilöohjausten tukimateriaalina. Rakenne mahdollistaa syventyvän osaamisen jatkumon opiskelu- ja työuran eri vaiheisiin aloittavista opiskelijoista tutkijoihin.

Kehittämishankkeen toimijat

Kirjaston koulutuspalvelujen kehittämishanke toteutettiin kirjaston kouluttajien yhteisenä kehittämistyönä. Parinkymmenen hengen kouluttajaryhmällä pidettiin parin viikon välein hankekokouksia, joissa muun muassa pohdittiin tieteenalakohtaisten materiaalien roolia sekä hankkeessa koottavan oppimateriaalin luonnetta ja sisältöä. Pienemmissä työryhmissä työstettiin tarkemmin oppimateriaalin teemasisältöjä.

Työryhmien sisällöntuotannon kokoamisesta vastasivat oman toimen ohella tietoasiantuntijat Jussi Hyvärinen ja Marika Mahlavuori. Oppimateriaalin kääntämisestä vastasi projektityöntekijä Niko Niskanen ja teknisestä toteutuksesta projektityöntekijä Anni Tarkiainen .

Oppimateriaalin sisällöntuotanto

Hanketyö käynnistyi keväällä suurten linjojen hahmottelulla sekä meillä ja muissa korkeakouluissa tuotettujen tiedonhaun materiaalien kartoittamisella. Suunnitteluvaiheessa pohdimme, kenelle oppimateriaalia laaditaan. Kaikille avoimessa materiaalissa tulee huomioida erilaisten tiedonhakijoiden erilaiset sekä suunnitelmallisen että satunnaisen tiedonhaun tarpeet. Tärkeäksi nähtiin tiedonhaun termien avaaminen yleistajuisesti opiskelijoille, tutkijoille ja kaikille kirjaston asiakkaille.

Olemassa olevissa oppimateriaaleissa pääpaino oli omaa opinnäytetyötä kirjoitettaessa tehtävässä tiedonhaussa. Sitä pidimme edelleen tärkeänä, mutta myös sitä, että oppimateriaali on opiskelijan käytettävissä opintojen alusta alkaen – myös silloin, kun tiedonhakija ei ole opiskelija, vaan kuka tahansa tutkittua tietoa ammatillisesta tai henkilökohtaisesta kiinnostuksesta etsivä kirjaston käyttäjä. Saman sivuston tuli siis olla käytettävissä sekä oppaana että oppimateriaalina, suomeksi ja englanniksi.

Sisällöntuotannon palauteprosessi

Keväällä alettiin koota ns. raakatekstitiedostoa, johon koottiin ja muokattiin jo olemassa olevaa ja luotiin uutta tiedonhakua käsittelevää sisältöä. Kirjaston kouluttajien palautteen perusteella raakatekstiä hiottiin ja täydennettiin mm. tieteenalakohtaisin esimerkein.

Palautevaiheessa tajusimme konkreettisesti eri tieteenaloja tuntevien, kokeneiden tietoasiantuntijoiden tärkeyden. Heiltä löytyi tietoa niin lääketieteen kuin historian julkaisukäytännöistä, tietokannoista, asiasanastoista ja tiedonhaun kompastuskivistä. Saimme käyttöömme eri tieteenalojen hakuesimerkkejä ja knoppeja havainnollistamaan ja tarkentamaan yleisellä tasolla liikkuvaa opasta. Opimme, että mikä pätee yhdellä tieteenalalla, ei välttämättä koske toista. Tästä suurkiitos kollegoillemme!

Oppimateriaalin kääntäminen

Käyttömahdollisuuksien laajentamiseksi oppimateriaali haluttiin toteuttaa kaksikielisenä. Oppimateriaalin tiedonhaun sanastosta tehtiin myös englanninkielinen versio, jota avuksi käyttäen oppimateriaali käännettiin englanniksi. Projektityöntekijä Niko Niskanen teki myös oppimateriaalin kielenhuollon, mikä osaltaan auttoi yhtenäistämään toteutettuja oppimateriaaleja.

Hankemuotoinen prosessityöskentely mahdollisti projektin eri osioiden limittymisen, minkä ansiosta oppimateriaalista saatiin yhtenäisempi. Aiempi tiedonhankinta auttoi myöhempää sisällöntuotantoa, ja tiedon asettuminen kontekstiin helpotti tarkistamista ja karsi ylimääräistä ja päällekkäistä työtä.

Oppimateriaalin rakentaminen WordPress-alustalle

Kirjaston avoimet oppimateriaalit on aiemmin tuotettu pääsääntöisesti WordPress-alustalle ja näin päätettiin tehdä myös tämän oppimateriaalin kohdalla. WordPress mahdollistaa laajasti erilaisten työkalujen ja upotusten käyttämisen, mikä todettiin hyväksi oppimateriaalien laatimisessa. Muutamalla lisäosalla saatiin myös toimivat kieliversioinnit sekä mahdollisuus lisätä kuvatyökaluna käytetyn ThingLinkin upotuskoodit sivuille.

Tekstisisällön lisääminen sivuille oli lopulta nopeaa. Aikaa kului kuitenkin ennakoitua enemmän kielikäännöksiin sekä kuvien työstämiseen. ThingLink mahdollisti oppimateriaalin yhtenäisen ulkoasun myös kuvien osalta. Uusien kuvien ja esitysten tuottaminen ThingLinkin avulla oli kätevää ja muodostunutta kuvapankkia on helppo ylläpitää myös jatkossa.

Oppimateriaalin saavutettavuus

ThingLink-kuvien saavutettavuus oli yksi asia, jota pohdimme projektin edetessä. Palveluntarjoajan mukaan ThingLink täyttää WCAG 2.1 AA-tason saavutettavuudessa, kun käytetään palvelussa valmiina olevaa saavutettavaa soitinta. Oppimateriaalissamme saavutettavan soittimen saa käyttöönsä Siirry tästä kuvan saavutettavaan versioon -linkistä.

Halusimme verkko-oppimateriaalista paitsi teknisesti toimivan myös kognitiivisesti saavutettavan. Totesimme työn edetessä, että verkkosivustolle upotetuilla ThingLink-esityksillä on omat rajoitteensa, eikä tavoittelemamme saavutettavuus toteutuisi pelkän soittimen varassa. Nämä laajan kuvamateriaalin ja ThingLinkin käyttöön liittyvät haasteet ratkaisimme täydentämällä kuvatekstien kerrontaa, tuottamalla sisältöä esimerkkien ympärille ja muokkaamalla alkuperäisten kuvien ja infograafien sisältöjä erilaiset käyttäjäryhmät huomioiden.

Seuraavat askeleet

Tiedonhakijan opas -oppimateriaalin toteuttamiseen osallistui monta kirjastolaista. Tekstisisällön kommenttikierrokset hankeryhmän kesken, kirjaston kouluttajien palaute ja kommenttien ja palautteen pohjalta tehdyt sisältömuutokset vaikuttivat oppimateriaalin tekniseen toteutukseen, kuvamateriaaliin ja käännöstyöhön. Onneksi Tiedonhakijan oppaan osalta oli mahdollista siirtää osa kehittämisideoista myöhempään ajankohtaan.

Kehittämishankkeessa tuotettu Tiedonhakijan opas -oppimateriaali ja aloitettu kirjaston koulutuspalvelujen palvelumuotoilu muodostavat pohjan kirjaston koulutuspalveluiden kehittämiselle seuraavina vuosina. Tiedonhakijan oppaalla ja muulla kirjaston oppimateriaalikokonaisuudella sekä kirjaston opetus- ja ohjauspalveluilla kirjasto tukee opiskelijoiden tutkitun tiedon hankintaa opintojen aloituksesta opinnäytetöihin tekemiseen. Kirjaston oppimateriaalikokonaisuus palvelee myös opetus- ja tutkimushenkilöstöä opetuksessa, opinnäytetöiden ohjauksessa ja omassa tutkimustyössä.

Jatkamme Tiedonhakijan opas -oppimateriaalin ylläpitoa ja kehittämistä osana normaalia kirjaston opetuksen kehittämistä. Jatkossa muun muassa lisäämme oppaaseen tieteenalakohtaisuutta, liitämme oppaan materiaaleja kirjaston Uffe-chattibottiin ja pohdimme oppaan sisältöjä käyttäjiltä saadun palautteen avulla. Yhteisen oppimateriaalin pohjalta kehitämme yhteisiä oppimistehtäviä, verkkokurssitoteutuksia ja automatisoituja harjoitteita ja pelejä, joilla pystyy testaamaan taitojaan itse.

Oppimateriaali Uffe-chattibottiin

Tiedontarvitsijan ja Tiedonhakijan oppaan kohtaamista edistää se, että kirjaston Uffe-chattibotti ohjaa jatkossa tiedonhakijan myös Tiedonhakijan oppaan sisältöön. Uffe-chattibotin tiedonhaun osuuden kehittäminen on aloitettu ja Uffen informaatiotaitoja ja tiedonhakua koskeva tietämys saadaan käyttöön keväällä.

Kuulemisiin Uffen tiedonhaun ohjaustaitojen kehittymisestä ja muista Tiedonhaun oppaan kehittämisen asioista alkavana vuonna.

Tiedonhakijan opas // UEF-kirjasto – Itä-Suomen yliopiston kirjaston tiedonhaun avoin oppimateriaali (linkki avautuu uuteen välilehteen)

Henkilö tietokoneen äärellä. Person at a computer.
Kuva: Jaakko Nyrönen | Photo: Jaakko Nyrönen

The development project’s content and the persons carrying out the project

In 2022, the University of Eastern Finland’s funding for the development of teaching and guidance was used to support development projects dealing with online and multi-modal pedagogy, innovative teaching methods, collaborative teaching, continuous learning, student guidance and well-being, educational exports and generic competence. One project where teaching development funds were used was the UEF library’s educational services development project.

Broadly speaking, the goal of the library’s educational services development project was to fashion the library’s educational services – courses on information retrieval, short training courses, guidance, learning materials – into a set of products. The service design process of the library’s education services began with a service design project facilitated by the Centre for Continuous Learning, where the library’s trainers planned out the library’s educational services together.

Creating open learning materials for information skills was at the heart of the development project. An open and online set of learning materials for information skills was created in Finnish and in English based on subject-specific course materials. The learning materials are available as self-study materials, as course learning materials and as support materials for individual guidance. The structure enables a continuum of in-depth knowledge during the different stages of study and working careers, from students just starting their studies to researchers.

Development project participants

The library’s educational services development project was carried out as a joint development project between the library’s trainers. The group of trainers, which consisted of about twenty people, held project meetings every couple of weeks. Among other things, the role of discipline-specific materials as well as the nature and content of the study materials drafted during the project were discussed in these meetings. Smaller working groups handled the thematic contents of the leaning materials in more detail.

Information Specialists Jussi Hyvärinen and Marika Mahlavuori compiled the contents produced by the working groups as an in addition to their other duties. Project workers Niko Niskanen and Anni Tarkiainen were responsible for translating the learning materials and and for their technical implamentation respectively.

Content production of the learning materials

The project began in the spring with the drafting of a broad outline as well as a review of learning materials related to information retrieval produced by our university and other higher education institutions. During the planning stage, we considered the target audience of the learning materials being drafted. In materials that are accessible to everyone, the different information retrieval needs – both systematic and occasional – of information seekers must be taken into account. Explaining information retrieval terminology to students, researchers and all of the library’s patrons in a comprehensible way was viewed as important.

Existing learning materials focused mainly on information retrieval carried out while writing one’s thesis. We still considered it to be important, but we also focused on the fact that students will have access to the learning materials from the beginning of their studies – even if the information seeker is not a student, but rather, any library patron looking for research data out of professional or personal interest.  Therefore, the same website needed to be available as both a guide and as learning materials, in Finnish and in English.

The feedback process

In the spring, work began on a so-called raw text file, in which existing content on information retrieval was compiled and edited and new content was created. Based on the feedback from the library’s trainers, the raw text was refined and supplemented with i.a. discipline-specific examples.

During the feedback stage, we were provided with a tangible understanding of the importance of experienced information specialists familiar with different disciplines. They provided information on publishing practices, databases, glossaries and stumbling blocks from medicine to history. We were given examples of searches and trivia related to different disciplines to illustrate and specify the guide, which had been written as more general. We learned that what applies in one discipline does not necessarily apply to another. Many thanks to our colleagues for this!

Translation of the learning materials

To increase the range of possible use, it was decided that the learning materials would be drafted in a bilingual fashion. An English version of the information retrieval glossary in the learning materials was also created. The glossary was then used to translate the learning materials into English. Project worker Niko Niskanen was also responsible for proofreading the learning materials, which helped to harmonise the drafted learning materials.

Project-based processing allowed different parts of the project to overlap, which resulted in the learning materials being more coherent. Information gathered earlier helped in later content production, and seeing the information in context both made reviewing it easier and reduced unnecessary and duplicated work.

Setting up the learning materials on a WordPress platform

Previously, the library’s open learning materials have mainly been produced on a WordPress platform, and it was decided that the new learning materials would be handled in the same way. WordPress allows for a wide range of tools and embeddings to be used, which was found useful during the preparation of learning materials. A few add-ons also provided working language versions and the option to add embedding codes for ThingLink, which was used as an image tool, to the site.

Adding text content to the site could ultimately be done fast. However, translations and image processing took more time than expected. ThingLink made it possible for the images in the learning material to also look consistent. Producing new images and presentations with ThingLink was convenient, and the maintaining the generated image bank will be easy to maintain in the future.

Accessibility of the Material

The accessibility of ThingLink images was one issue that was discussed during the project. According to the service provider, ThingLink meets the WCAG 2.1 AA level of accessibility when the player that is already part of the service is used. In our learning materials, the accessible player can be opened by clicking on the “Click here to open the accessible version of this image” link.

We wanted to make the online learning materials both technically functional and cognitively accessible. As the work progressed, we discovered that ThingLink presentations embedded on a website have their own limitations, and the accessibility that we were aiming for could not be reached using only the player. We solved these issues related to the extensive image data and ThingLink by supplementing the image texts, producing content around examples and editing the contents of original images and infographics while taking different user groups into account.

Several library employees participated in the creation of the learning material Guide to Information Retrieval. Rounds of comments within the project team on the text content, feedback from library trainers along with changes made to the content based on comments and feedback had an impact on the technical implementation, images and translation of the learning materials. Fortunately, some of the development ideas regarding the Guide to Information Retrieval could be postponed to a later date.

Next steps

The learning material Guide to Information Retrieval created during the development project as well as the library service design project that has been launched form a basis for how the library’s educational services will be developed in the upcoming years. With the Guide to Information Retrieval and the library’s other learning materials, along with the library’s teaching and guidance services, the library supports students as they search for scientific information – from the start of their studies to the completion of their theses. The library’s learning materials package also helps teachers and researchers in teaching, thesis guidance and their own research.

We will continue to maintain and develop the Guide to Information Retrieval as part of the library’s usual teaching development. Going forward, we will i.a. add discipline-specific information to the guide, link the guide’s materials to the library’s Uffe chatbot and evaluate the contents of the guide based on user feedback.

We will use common learning materials to develop common learning activities, online course implementations and automated exercises/games that allow users to test their own skills.

Linking the guide to library bot Uffe

Information seekers will also have an easier time accessing the Guide to Information Retrieval due to the fact that, going forward, the library’s Uffe chatbot will direct information seekers to the contents of the Guide to Information Retrieval . Development has started on the Uffe chatbot’s information retrieval, and Uffe’s information skills and information retrieval capabilities will become usable in the spring.

We will learn more about how Uffe’s information retrieval guidance skills have improved and other development issues related to the Guide to Information Retrieval in the coming year!

Guide to Information Retrieval (link opens in a new tab)

Jussi Hyvärinen, tietoasiantuntija | information specialist
Marika Mahlavuori, tietoasiantuntija | information specialist
Jaakko Nyrönen, tietoasiantuntija | information specialist
Katri Rintamäki, palvelupäällikkö | head of services
Anni Tarkiainen, projektityöntekijä | project worker
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services
Niko Niskanen, tietopalveluneuvoja | information services advisor
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and publishing services