Tiedejulkaisemisen päivät 2022: Tiedejulkaisemisen vaikuttavuus, vastuullisuus ja avoimuus | Research Publishing Days 2022: Impact, responsibility and transparency in scientific publishing

(Please, scroll down to read in English.)

Vuosittain järjestettävillä Tiedejulkaisemisen päivillä keskustellaan useista ajankohtaisista tiedejulkaisemiseen liittyvistä aiheista, kuten kustannustoiminnasta, avoimesta julkaisemisesta, sekä erityisesti tänä vuonna tiedon vaikuttavuudesta. Tiedejulkaisemisen päivät järjestettiin tällä kertaa Joensuussa Itä-Suomen yliopistossa 3.-4.10.2022. Tilaisuus järjestettiin hybridinä ja paikalle saapui kuutisenkymmentä osallistujaa. Verkossa tilaisuutta seurasi molempina päivinä yli 200 katsojaa.

Tilaisuuden järjestivät Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV), Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK), Suomen tiedekustantajien liitto, Kansalliskirjasto ja Itä-Suomen yliopisto (UEF).

Maanantai 3.10.

Tilaisuuden avasi Itä-Suomen yliopiston kirjaston johtaja ja Suomen yliopistokirjastojen neuvoston puheenjohtaja Ari Muhonen verkkoympäristön kehittymistä käsittelevällä puheellaan. Tätä seurasi TSV:n Sami Syrjämäen puheenvuoro avoimen tieteen julistuksista ja niiden toteutumisesta. Pääpaino oli Budapest Open Access Initiativessa, joka täytti juuri 20 vuotta. Julistuksen keskeinen sanoma on, että tieteen tulisi tuottaa yhteistä hyvää kaikille. Tällä hetkellä keskeisenä tavoitteena on muuttaa tiedejulkaisemisen rakenteita siirtymällä yhä enenevissä määrin kaupallisesta kustantamisesta tiedeyhteisön ja nonprofit-organisaatioiden ylläpitämien julkaisukanavien käyttöön.

Seuraavissa kommenttipuheenvuoroissa Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisen koordinaation sihteeristöön kuuluva Hanna Lahdenperä, Helsinki University Pressin (HUP) kustannusjohtaja Leena Kaakinen ja Historiallisen aikakauskirjan päätoimittaja Anu Lahtinen käsittelivät avointa julkaisemista kotimaisten kustantajien näkökulmasta. Lahdenperän puheenvuorossa pohdittiin kotimaisten avoimen tieteen linjausten suhdetta kansainvälisiin linjauksiin. Kaakinen taas nosti esiin sen, että on oleellista miettiä miten tehtyjen linjausten toimeenpano todellisuudessa rahoitetaan ja myös muistutti, että globaalin oikeudenmukaisuuden kannalta APC-maksut (article processing charge) vain siirtävät maksumuurin muualle. Anu Lahtinen toi esiin puheenvuorossaan, että eri CC-lisenssien (Creative Commons) laajan käytön salliminen on tärkeää, jotta kaupalliset toimijat eivät pääse hyötymään tutkijoiden työstä ilman erillistä korvausta.

Päivä jatkui UEFin hoitotieteen professori Katri Vehviläinen-Julkusen pitämällä 10-vuotiasta DORA-julistusta (San Francisco Declaration on Research Assessment) käsittelevällä puheenvuorolla. Lähtökohtana julistuksella oli tutkimuksen arvioinnin monipuolisuus. Arviointi onkin vuosien varrella kehittynyt pelkästä metriikasta kohti laajempaa tutkimustuotosten arviointia ja muun muassa narratiivisen CV:n hyödyntämistä kohti.

Seuraavan keskusteluosion teemaksi oli nostettu vastuullisesti vaikuttava tiedonjulkistaminen. Keskustelun aloitti UEFin englannin kielen ja kulttuurin professori Jopi Nyman, joka käsitteli esityksessään Jufon vaikutusta ja tulevaisuutta. Jufo eli Julkaisufoorumi ja sen sisältämä kansallinen julkaisukanavien tasoluokitus on muokannut suomalaista tiedekenttää sekä rahoitusmallin että tutkimuksen arvioinnin kautta. Julkaisukulttuuri on Jufon käyttöönoton myötä muuttunut, monografiajulkaisemisesta on siirrytty kohti artikkelijulkaisemista ja luokitusta on vastoin alkuperäistä tarkoitusta alettu käyttää myös yksittäisten tutkijoiden arviointiin.

Vastuullinen toimitustyö oli keskiössä Turun yliopiston suunnittelija Annastiina Mäkilän puheenvuorossa. Hän käsitteli toimittajan roolia ja suhteita niin vertaisarvioijien ja kirjoittajien kanssa, kuin myös laajemmin toimittajan vastuuta lehteä, sen lukijoita ja laajemmin koko tiedeyhteisöä kohtaan. Tutkijatohtori Mona Mannevuo taas käsitteli omassa puheenvuorossaan tieteen viestinnällistymistä ja vaikuttavuutta. Käsiteltävinä teemoina esiin nousivat tiedepohjainen politiikka ja strateginen tutkimus, vaikuttavan tutkimuksen mielikuvastot sekä tutkijan rooli huomiotaloudessa.

Viimeisessä puheenvuorossa kansanedustaja Anu Vehviläinen avasi ajatuksiaan siitä, miten hän haluaisi tulla vaikutetuksi tutkitulla tiedolla. Hän nosti esiin, että kansanedustajat valitaan yleensä rooliinsa arvojen, ei asiantuntijuuden vuoksi ja että politiikassa mielipiteen vaihtaminen tulkitaan usein ”takin kääntämiseksi”. Tänä päivänä vallalla oleva identiteettipolitiikka vahvistaa arvo- ja ryhmäsidonnaisuutta, eikä analysoiva moniulotteinen tarkastelu välttämättä sovi tuohon kuvioon.

Ensimmäisen päivän päätti Jyväskylän yliopiston (JY) Avoimen tiedon keskuksen johtaja Pekka Olsbo käsittelemällä tekeillä olevaa tieteellisten kirjojen avoimen julkaisemisen suositusta. Hän pohti puheenvuorossaan sitä, miksi avoimuuslinjauksiin liittyvän rahoituksen saaminen on Suomessa niin hankalaa, vaikka kirjojen julkaisumäärät ovat suhteellisen pieniä. Olsbo toi esiin, että monissa Euroopan maissa rahoitus on saatu järjestymään koska avoimen julkaisemisen tukeminen on sisäänrakennettu rahoitusmalleihin.

Iltaohjelmassa julkistettiin Suomen tiedekustantajien liiton palkinnot.  Liiton kannustuspalkinto jaettiin kolmelle lehdelle: Nordic Review of International Studies, Tutkimus ja kritiikki sekä Lähihistoria. Palkinnon perusteluissa pidettiin tärkeänä, että uusia suomalaisia tiedelehtiä perustetaan vaikeasta tilanteesta huolimatta.

Vuoden 2022 tiedelehtenä palkittiin Alue ja ympäristö. Lehteä kustantaa Alue- ja ympäristötutkimuksen seura.

luentosali jossa istuu Tiedejulkaisemisen päivien osallistujia kuuntelemassa. lecture hall, speakers, listeners
Maanantain ensimmäiset kommenttipuheenvuorot olivat aiheeltaan Avoimuuden julistukset 20 vuotta: Kuva: Taina Sahlman

Tiistai 4.10.

Tiistain avauksessa kuultiin avointen tieteellisten kirjojen kustantamiseen liittyen kansainvälisiä ja kansallisia kokemuksia. Kommenttipuheenvuorot pitivät TSV:n julkaisupäällikkö Sami Syrjämäki, JY:n Avoimen tiedon keskuksen johtaja Pekka Olsbo, Suomalaisen kirjallisuuden seuran (SKS) kustannusjohtaja Kirsi Keravuori, sekä Gaudeamusta ja HUP:ia edustava kustannusjohtaja Leena Kaakinen.

Kaakinen avasi keskustelun, ja kertoi Edition.fi -portaalista, joka on TSV:n ylläpitämä kotimaisten avointen kokooma- ja monografiateosten palvelu. Lisäksi hän esitteli HUP:n, myös Helsingin yliopiston ulkopuolisille julkaisuille tarkoitetun avoimen kustantamon, jota ylläpitävät Helsingin yliopiston kirjasto ja Gaudeamus. Vaikka HUP helpottaa osaltaan tutkijoille joskus hankalaakin monografioiden julkaisua, eivät rahoitusasiat ole tasa-arvoisia.  

Avoimen tieteen koordinaation osana onkin laadittu kirjojen avoimuuden linjausta, jossa on alusta asti ollut keskeistä rahoituksen selvittäminen. Kirsi Keravuoren esittelemä SKS mahdollistaa timanttimallin mukaisen open access-julkaisemisen, sillä TSV tukee taustarahoitettua julkaisua. Tästä huolimatta Kerovuonkin mukaan on merkitystä sillä, mihin suuntaan uudet laadittavat linjaukset osoittavat, sillä nämä määrittävät koko suomalaisen tiedekustantamisen kenttää.

Tällä hetkellä olemassa oleva kotimainen rahoitus kohdistuu kirjoja useammin lehtiartikkeleihin. Toisin on esimerkiksi Itävallassa, Alankomaissa ja Isossa-Britanniassa, jossa rahoitusta saa myös monografian julkaisemiseen. Pekka Olsbo totesikin, että kirja on keskeinen sivistyksen ja tiedonvälityksen väline. Voisiko siis julkaista rinnakkain sekä kaikille avointa että ostettavaa teosta, kuten Ranskassa jo tehdäänkin? Siellä kustantaja lupaa pitää myös painettua kirjaa saatavilla, koska myös sillä on kysyntää.

Rahoitukseen liittyen myös kirjastojen kokoelmiin ottaminen ja teosten esillä pitäminen maksaa – kustantamisen, taiton, ynnä muiden valmistuskustannusten lisäksi. Rinnakkaistallennusta toki suositellaan, mutta tutkija haluaisi kenties julki sen version, joka on lopullinen, kun taas rinnakkaistallenne saattaa olla käsikirjoituksen näköinen versio rivinumerointeineen. Kokoelma-artikkeleiden kohdalla kokonaisuus saattaa myös hajota rinnakkaistallennettaessa artikkeleita erikseen, sillä tekstit muodostavat kokonaisuuden, totesivat lopuksi sekä Syrjämäki että Olsbo.

Paneelikeskusteluun kotimaisten tiedelehtien vaikuttavuudesta Juho Pesosen (Matkailututkimus) johdolla osallistuivat Olga Hannonen (Matkailututkimus), Juha Hämäläinen (Sosiaalipedagoginen aikakauskirja), Maarit Sireni (Terra) ja Juhana Venäläinen (Kulttuurintutkimus ja Tiede ja edistys). Vanhat kotimaiset tiedelehdet, kuten esimerkiksi jo 1800-luvun puolella perustettu Terra, ovat olleet rakentamassa suomalaista identiteettiä sekä kehittämässä suomea tiedekieleksi. Oman ajattelukielen hyöty oppimiseen, sekä ammatti-identiteetti korostuivat puheissa. Terrassa esimerkiksi on asiaa maantieteen opiskelijoille ja aineenopettajille, ja lisäksi kansallinen julkaisu tavoittaa muitakin kuin tutkijan. Nykymaailmassa on voitava luottaa tutkittuun tietoon, jonka pääpaino ei ole se, että kuka pitää eniten melua omasta mielipiteestään, vaan se, että kirjoitukset ovat luotettavasti tieteellisiä, vaikka käsittelisivätkin joskus kansantajuisemmin kansallisiin ilmiöihin liittyviä aiheita. Kansainvälisissä julkaisuissa suomalaiset ilmiöt eivät korostu tai näy, joten meidän on itse pidettävä näistä kiinni.

Tekijänoikeus ja lisenssisasioista käsittelevässä esitelmässään lakiasiainjohtaja Kirsi Salmela Kopiostosta pohti, voisiko cc-lisensseille olla vaihtoehtoja. Hän esitteli c-info –kuvakkeen, jota klikkaamalla saa tekijänoikeustiedot helposti näkyville. Hän kertoi, että tekijänoikeuslakia ollaan parhaillaan uudistamassa, mutta asia on kesken. Kansalliskirjaston palvelujohtajan Johanna Liljan esitys käsitteli muun muassa Kansalliskirjaston palveluita, ja yhtenä esimerkkinä hän nosti esiin Journal.fi -palvelun, joka tarjoaa pääsyn useisiin avoimiin julkaisuihin.

Päivän loppupuolella TJNK:N pääsihteeri Reetta Kettunen sekä Julkaisufoorumin suunnittelupäällikkö Janne Pölönen esittelivät Monikielisen tiedeviestinnän Helsinki-aloitetta, jonka tarkoituksena on edistää  tiedeviestinnän monikielisyyttä. Heidän mukaansa tiedeyhteisölähtöinen julkaiseminen saisi saada enemmän rahoitusta erityisesti omilla kotikielillä tuotettuna.

Tiedejulkaisemisen päivien loppupuheenvuorossa UEFin yhteiskuntapolitiikan professori Eeva Jokinen pohti, mitä esillä olleista teemoista hän toivoisi kaikille kotiin viemisiksi. Keskusteluun nousseet teemat ovat tänä vuonna koskeneet erityisesti rahoitusta, hänkin koosti puheenvuorossaan. Onko niin, että avoimen tieteen mahdollisuudet ovat jo selkeästi tunnistettavia ja hyödyt selvillä, mutta todellinen tahtotila käytännön työn rahoittamiseen vielä hakee uomiaan? Tämän ongelman ratkaisemiseen tarvittaisiin konkreettisia toimia ylimmiltä päätöksentekijöiltä. Toisaalta Jokinen toteaa, että myös yksilötasolla pystytään tekemään asioita avoimen tieteen puolesta – jo pelkkä ystävällisyys ja yhteisvastuullisuus kantaa pitkälle, tiedejulkaisemisessakin.

Tilaisuuden tallenteet ovat nähtävillä Vimeossa 14.10.2022 saakka:
Ensimmäisen päivän tallenne (avautuu uuteen välilehteen)
Toisen päivän tallenne (avautuu uuteen välilehteen)

opastekyltti missä lukee Tiedejulkaisemisen päivät ohjasivat osallistujia Metria-rakennukselle. Guidance to the venue.
Tiedejulkaisemisen päivät järjestettiin Joensuussa Itä-Suomen yliopiston Metria-rakennuksessa 3.-4.10.2022. Kuva: Taina Sahlman

Research Publishing Days 2022: Impact, responsibility and transparency in research publishing  

The annual Research Publishing Days discuss a wide range of topics related to research publishing, including open access publishing, peer-reviewing, marketing, editorial processes, as well as science policy. This year the Research Publishing Days were held at the Joensuu campus of the University of Eastern Finland on the 3rd and 4th of October. The event was organised in Finnish and in hybrid model, with about sixty participants present in person. More than 200 spectators followed the event online.

The event was organised by the Federation of Finnish Learned Societies (TSV), the Committee for Public Information (TJNK), the Finnish Association for Scholarly Publishing, the National Library of Finland, and the University of Eastern Finland (UEF).

Monday 3.10.

The event was started by Ari Muhonen, Director of the UEF Library and Chair of the Finnish University Libraries’ Network (FUN), with a speech on the development of online environments. This was followed by a speech by Sami Syrjämäki, Head of Publications at TSV, on the declarations of open science and their implementation. The current key objective is to change the structures of scientific/scholarly publishing by moving from commercial publishing channels into ones that are maintained by the research community and non-profit organisations.

Next up were the commentaries on open access publishing from the perspective of domestic publishers, given by Hanna Lahdenperä from the Secretariat for the National Open Science and Research Coordination, Leena Kaakinen, Executive editor of the Helsinki University Press (HUP), and Anu Lahtinen, Editor-in-Chief for Historiallinen Aikakauskirja [Historical Journal]. Lahdenperä’s speech discussed the relationships between Finnish and international open science policies. Kaakinen pointed out that it is essential to think about how the implementation of the policies is financed, also mentioning that from the perspective of global equality, article processing charges (APCs) serve only to move the paywall’s location instead of removing it entirely. Anu Lahtinen, on the other hand, stated that it is important to allow the extensive use of CC licences so that commercial operators cannot benefit from the work of researchers without paying separate compensation.

The day continued with a speech by Katri Vehviläinen-Julkunen, Professor of Nursing Science at the University of Eastern Finland. Vehviläinen-Julkunen discussed the 10-year-old San Francisco Declaration on Research Assessment (DORA). The starting point for the declaration was the versatility of research evaluation.

Responsibly impactful release of information was the topic of the next discussion. The discussion was started by Jopi Nyman, Professor of English Language and Culture at the UEF, whose presentation discussed the impact and future of JUFO. JUFO, aka Publication Forum, as well as the classification of publication channels it includes have transformed the Finnish field of science both from the perspective of financing models and research evaluation.

Responsible editorial work was at the centre of the speech by Annastiina Mäkilä, a coordinator at the University of Turku. Mäkilä discussed the role and relationships that a journalist has with peer-reviewers and writers, as well as the responsibility towards the journal, its readers and the research community. Postdoctoral researcher Mona Mannevuo discussed the impact of science, as well as its communicative dimensions. The themes included science-based politics and strategic research, imagery of impactful research, and the role of a researcher in the attention economy.

The last speech was given by Anu Vehviläinen, a Member of Parliament, who shared her thoughts on how she would like to be influenced by research information.

The first day was concluded by Pekka Olsbo, Director of the Open Science Centre (OSC) at the University of Jyväskylä, who discussed the ongoing recommendation for open access publishing of scientific and scholarly books. In his speech, he reflected on why it is so difficult to find funding for openness-related guidelines in Finland despite the relatively low number of book publications.

The evening programme included the announcing of the awards by the Finnish Association for Scholarly Publishing. The inducement award by the  Association was granted to three journals: Nordic Review of International Studies, Tutkimus ja kritiikki [Research and Critique] and Lähihistoria [Recent History]. In the justification for the award, it was considered important that new Finnish scientific and scholarly journals are established despite the difficult situation.

Alue ja ympäristö [Region and Environment] was awarded the journal of the year 2022. The journal is published by the Society for Regional and Environmental Studies (AYS).

Tuesday 4.10.

International and national experiences related to the publishing of open scientific and scholarly books were the topic of Tuesday’s opening. The commentaries were given by Sami Syrjämäki, Head of Publications at the TSV Pekka Olsbo, Director of the OSC at the University of Jyväskylä, Kirsi Keravuori, Director of Scholarly Publishing at Finnish Literature Society, and Leena Kaakinen, Publishing Director representing Gaudeamus and HUP.

Kaakinen opened the discussion by talking about the Edition.fi portal, which is a service for domestic open access compendiums and monographs provided by the TSV. Kaakinen also introduced HUP, a publishing house maintained by Helsinki University Library and Gaudeamus that is also open for publications outside the University of Helsinki.

At the moment, the existing domestic funding favours articles over books. Pekka Olsbo emphasized that the book is a key tool for education and information disclosure. The discussion begged the question: is it possible to publish both a work open to all and available for purchase in parallel?

In terms of funding, including works in library collections has its own costs in addition to publishing, layout, etc. Parallel recording is naturally recommended, but while a parallel recording may appear like a manuscript, the researcher themself might prefer to publish the actual final draft.

Juho Pesonen, Olga Hannonen (Finnish Journal of Tourism Research), Juha Hämäläinen (Sosiaalipedagoginen aikakauskirja [Journal of Social Pedagogy]), Maarit Sireni (Terra), and Juhana Venäläinen (Kulttuurintutkimus [Cultural Studies] and Tiede & edistys [Science & Progress]) participated in the panel discussion on the impact of Finnish journals. Finnish journals have been involved in the construction of the Finnish identity and development of Finnish into a scientific/scholarly language. The benefits of using one’s native language for learning, as well as professional identities were emphasized in the speeches.

In her presentation on copyright and licensing issues, chief legal officer Kirsi Salmela from Kopiosto wondered about possible alternatives to the CC licenses. Salmela introduced the c-info icon, which makes it possible to reveal copyright information with a simple. She continued by stating that the copyright law is currently under reform. Johanna Lilja, Director of Services at the National Library of Finland, discussed, among other things, the services of the National Library of Finland.

Towards the end of the day, Reetta Kettunen, Secretary General of the TJNK, and Janne Pölönen, Secretary General of Jufo, introduced the Helsinki Initiative for multilingual science communication.

In the closing speech, Eeva Jokinen, Professor of Social and Public Policy  at UEF, reflected on the themes of the discussions and what she would like the participants to remember. Funding has been one of the most discussed themes of the year. Is it true that the possibilities of open science are all clearly identified along with the benefits, but the actual motivation for its funding is still lacking? Concrete action from high level decision-makers would be required to solve this problem. On the other hand, Jokinen notes that it is also possible support open science at the individual level – kindness and solidarity go a long way, even in science publishing.

Jukka Kananen, palvelupäällikkö | Head of Services
Laura Hämäläinen, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Heta Mikkonen, tietopalveluneuvoja | Information services advisor
Taina Sahlman, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Niko Niskanen, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor (englanninkielinen käännös)
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and Publishing Services

Kerro, kerro luokitus, mik’ on näistä parahin? | Level, level on the wall, which is the fairest of them all?

(Please, scroll down to read a in English.)

Julkaisufoorumi (JUFO) on Tieteellisten seurain valtuuskunnan hallinnoima tieteellisen julkaisemisen luokitusjärjestelmä. Luokituksia tekevät 23 tieteenalakohtaista JUFO-paneelia, joissa on mukana tieteen- ja tutkimusalan/tutkimus- ja julkaisutyön asiantuntijoita. JUFO:ssa julkaisukanavat luokitellaan kolmeen eri luokkaan (tasot 1, 2 ja 3) perustuen asiantuntijapaneeleiden arviointiin julkaisukanavan laadusta. Taso 0 kertoo, ettei julkaisukanava vielä täytä jotakin tason 1 kriteereistä, eikä siten ole mikään erityinen status.

Julkaisufoorumiluokitus on tarkoitettu suurten julkaisumäärien keskimääräisen laadun arviointiin, eikä sitä tule käyttää yksikkö- tai tutkijantason arviointiin tutkimusmetriikan vastuullisen käytön ohjeistuksen mukaisesti.

Tässä muutamia yleisimpiä kirjastosta kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia JUFO-luokituksesta:

Mitä JUFO sisältää?

JUFO:ssa on listattuna ja luokiteltuna tieteellisiä julkaisukanavia, joissa suomalaiset korkeakoulut ovat julkaisseet. Julkaisukanava voi olla lehti tai sarja, kustantaja tai konferenssi.

Tieteellisellä julkaisukanavalla tulee olla toimituskunta sekä vertaisarviointipolitiikka, ja julkaisukanavan tulee olla erikoistunut tieteellisten tutkimustulosten julkaisemiseen.

Kuinka JUFO-tasot määritellään?

Tasojen 1-3 julkaisujen tulee olla vertaisarvioituja ja tieteellisiä julkaisukanavia. Taso 1 on tieteellisen julkaisemisen “perustaso”, johon suurin osa julkaisukanavista sijoittuu. Tasot 2 ja 3 panelistit ovat arvioineet keskimääräistä korkeatasoisemmiksi ja vaikuttavammiksi. Näillä tasoilla on tietyt kiintiöt perustuen julkaisuvolyymiin.

Taso 0 sisältää julkaisukanavia, jotka eivät täytä tasojen 1-3 kriteereitä sekä uusia julkaisukanavia, joita ei ole vielä arvioitu. Lisää ja tarkemmin luokitusten perusteista löydät täältä.

Mihin JUFO-tasoja Itä-Suomen yliopistossa käytetään?

Itä-Suomen yliopiston julkaisut rekisteröidään SoleCRIS-tietokantaan ja raportoidaan vuosittain opetus- ja kulttuuriministeriölle. Jokainen julkaisu saa JUFO-tason julkaisukanavansa eli joko lehden, kirjakustantajan tai konferenssin mukaan. Yliopiston valtiolta saama rahoitus perustuu osittain julkaisujen määrään ja julkaisujen JUFO-tasoihin. Kukin julkaisu saa JUFO-tasonsa julkaisuraportoinnin yhteydessä automaattisesti rajapintojen avulla, eli niitä ei manuaalisesti julkaisuille tallenneta.

Miten JUFO vaikuttaa julkaisumaksujen tukemiseen?

Itä-Suomen yliopisto tukee Open Access –julkaisumaksujen (APC-maksut) korvaamista, mikäli tutkimuksen rahoittaja ei hyväksy julkaisumaksuja hankkeen kustannuksiksi. Tuki koskee JUFO-luokkiin 2 ja 3 kuuluvien julkaisukanavien kustannuksia. Tuki ei koske Open Access –julkaisumaksuja tilausmaksullisiin julkaisukanaviin, joissa julkaisu saatetaan avoimeksi erillisellä maksulla (ns. Hybridi-julkaiseminen). Tiedekunnilla voi olla näistä poikkeavia ohjeistuksia, löydät lisää tietoa täältä.

Mistä löydän julkaisukanavien JUFO-tasot?

JUFO-portaalista

Haka-tunnuksella kirjautumalla saa tarkempia tietoja.

Olen julkaissut samassa lehdessä useamman kerran, mutta julkaisuilla on eri JUFO-tasot. Miksi?

Täydennysarviointeja tehdään jatkuvasti. Niissä tason 1 julkaisuja voidaan laskea tasolle 0 tai nostaa 0-tason lehtiä 1-tasolle. Niissä mukaan voidaan ottaa myös kokonaan uusia julkaisukanavia. Tasoja 2 ja 3 panelistit arvioivat vain neljän vuoden välein tehtävissä kaikkia julkaisukanavia koskevassa laajassa uudelleenarvioinnissa. Julkaisun JUFO-taso määräytyy siis julkaisuvuoden perusteella ja virallistuu, kun OKM:n vuosittainen julkaisutiedonkeruu vahvistetaan loppukeväästä.

Miksi jokin lehti ei ole JUFO:ssa?

Ks. edellinen vastaus. Saattaa olla, ettei kukaan ole vielä ehdottanut lehteä lisättäväksi Julkaisufoorumiin ja/tai siinä ei ole vielä ilmestynyt suomalaisten tutkijoiden julkaisuja, jotta lehti olisi päätynyt JUFO-arviointiin. Tyhjä JUFO-taso kertoo, että julkaisukanava on arvioitavana.

Mihin tutkija voi käyttää JUFO-luokitusta?

JUFO:n avulla voi etsiä tieteellisiä julkaisukanavia, jotka ovat tieteenalan asiantuntijoiden arvioimia. JUFO-tasoa voi käyttää yhtenä kriteerinä julkaisukanavan valinnassa.

logo and text

Publication Forum (JUFO) is a classification system for scientific publications managed by the Federation of Finnish Learned Societies. The classifications are drafted by 23 discipline-specific JUFO panels with experts in publishing and research in the specific scientific and research disciplines. In JUFO, publication channels are classified into three classes (levels 1, 2 and 3) based on a quality rating provided by the expert panels. Level 0 indicates that the publication channel does not yet meet some of the criteria of level 1, meaning that 0 is not a status as such.

The publication forum classification is intended for evaluating the average quality of large volumes of publications. It should not be used for evaluating individual units or researchers in accordance with the instructions concerning the responsible use of research metrics.

Below are some of the most frequently asked questions and answers on the JUFO classification.

What does JUFO contain?

JUFO lists and classifies scientific publication channels with publications by Finnish institutes of higher education. A publication channel may be a journal or series, publisher or conference.

A scientific publication channel must have editorial staff as well as a peer-review practice, and the channel must specialise in publishing scientific research results.

How are JUFO levels determined?

Publications on levels 1–3 must be peer-reviewed and scientific. Level 1 is the basic level of scientific publishing, which most of the channels are on. Panellists have evaluated levels 2 and 3 to be of higher than average quality and have an above-average impact. These levels have certain publication volume quotas.

Level 0 contains publication channels that do not meet the criteria of levels 1–3 as well as new publication channels that have not been classified yet.
For further and more detailed information on classification grounds, please visit Classification criteria.

What are JUFO levels used for at the University of Eastern Finland?

Publications by the University of Eastern Finland are registered in the SoleCRIS database and reported to the Ministry of Education and Culture each year. Each publication is provided with a JUFO level based on its publication channel, i.e. a journal, book publisher or conference. Government funding allocated to the university is in part based on the number of publications and the JUFO levels of the publications. Each publication is assigned its JUFO level automatically in connection with publication reporting with the help of interfaces, meaning that levels are not recorded for publications manually.

How does JUFO influence the payment of article processing charges?

The University of Eastern Finland supports the reimbursement of Open Access article processing charges (APCs) if the funder of the research does not approve processing charges as project costs. The support is applied to costs incurred by publication channels on JUFO levels 2 and 3. The support is not applied to Open Access processing charges for publication channels subject to a subscription fee, in which publications are made open by way of a separate charge (so-called hybrid publication). Faculties may have their own instructions. More information.

Where can I find JUFO levels for publication channels?

In the JUFO portal
You can access more detailed information when signed in using your Haka ID.

I have published in the same journal several times, but the publications are on different JUFO levels. Why is this?

Supplementary evaluation is carried out continually. In it, level 1 publications may be downgraded to level 0, or level 0 journals may be upgraded to level 1. This evaluation process may also include completely new publication channels. Panellists evaluate levels 2 and 3 only every four years in a comprehensive re-evaluation process pertaining to all publication channels. This means that the JUFO level of the publication is determined based on the year of publication and made official when the annual publication data collection of the Ministry of Education and Culture is completed in late spring.

Why are some journals not featured in JUFO?

See the previous answer. It is possible that no one has suggested the journal to be added to the Publication Forum and/or it has not yet featured publications by Finnish researchers, which is a requirement to be eligible for JUFO evaluation. An empty JUFO level indicates that the channel is under review.

How can researchers use the JUFO classification?

You can use JUFO to search for scientific publication channels that are evaluated by experts in the field. JUFO levels may also be used as a criterion in selecting a publication channel.

 

Heta Mikkonen, tietopalveluneuvoja | Information services advisor
Mari Niemi, tietoasiantuntija | Information specialist
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and publishing services

Tomi Rosti, tietoasiantuntija |  Information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Tutkimusjulkaisutiedot talteen meillä ja muualla | Saving research publication data at home and away

(Please, scroll down to read in English.)

Yliopistojen tutkimustoiminta ja siitä syntyvät julkaisut ovat keskeinen osa yliopistojen toimintaa ja muodostavat 13 prosenttia niiden rahoituksesta. Julkaisutiedot kerätään yliopistoissa ja korkeakouluissa vuosittain, sillä ne raportoidaan eteenpäin opetus- ja kulttuuriministeriölle. Julkaisujen erityisasiantuntijuus kirjastoissa tarjoaa hyvän lähtökohdan opastaa ja neuvoa tutkijoita sekä tallentaa ja tarkistaa julkaisutiedot oikeaan, raportoinnissa vaadittavaan muotoon.

Vierailimme maaliskuussa 2018 Tampereen yliopiston kirjastossa, jossa paikalla oli myös TTY:n edustaja, sekä Turun yliopiston ja Åbo Akademin kirjastoissa. Vierailuilla keskustelimme yhdessä muiden kirjaston edustajien kanssa julkaisutiedonkeruusta ja –raportoinnista. Selvisi, että työn tekemisen tavat vaihtelevat jonkin verran eri toimijoiden kesken, mutta kohdatut ongelmat ovat samankaltaisia.

Kirjastot keräävät tietoa tutkimusjulkaisuista muun muassa tuomalla viitteitä tutkimustietojärjestelmiin säännöllisin väliajoin sekä kansainvälisistä (esim. Web of Science, Scopus, PubMed) että kotimaisista (esim. Medic, Arto) viitetietokannoista. Näin saadaan tallennettua merkittävä osa erityisesti luonnontieteen julkaisuista. Humanistisilla aloilla tieto taas saadaan useammin kirjastojen luomilla palvelulomakkeilla tai tutkijoiden suorilla tallennuksilla. Tiedot tallennetaan julkaisutietojärjestelmiin, joita yliopistoilla on erilaisia. Tampereen yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto tallentavat julkaisutietonsa SoleCRISiin, kun taas Tampereen teknillinen yliopisto käyttää Purea ja Turun yliopisto ja Åbo Akademi Converista. Järjestelmien tietosisältö vaihtelee eri toimijoittain – toisissa yliopistoissa tallennetaan myös henkilökunnan asiantuntijatehtäviä ja laajempia tietoja hankkeista tai käytetään järjestelmää itsessään julkaisuarkistona. Itä-Suomen yliopiston SoleCRIS-järjestelmä toimii raportoinnin tukena ja viitetietoarkistona.

Järjestelmien erilaisuudesta huolimatta kirjastoissa kohdataan kuitenkin samankaltaisia ongelmia: henkilöresurssien riittävyys ja kohdentaminen raportointi- ja rinnakkaistallennustehtäviin ja järjestelmän ylläpitoon, järjestelmän toimittajien käyttötuen hitaus ja järjestelmien päivittäminen muuttuviin vaatimuksiin (raportointi, tutkijoiden näkyvyys) sekä työn ruuhkautuminen vuodenvaihteessa raportoinnin alla. Yhteistä kaikille on myös se, ettei julkaisujen raportointi ministeriölle onnistu suoraan mistään tutkimustietojärjestelmästä, vaan kaikissa näissä yliopistoissa raportointi tehdään yliopiston oman tietovaraston avulla. Usein myös johto seuraa julkaisumääriä nimenomaan tietovarastoon perustuvan johdon raportointijärjestelmän avulla. Samaa julkaisutietojärjestelmää käyttävillä kirjastoilla on myös eritasoista yhteistyötä keskenään esimerkiksi uusien ominaisuuksien käyttöön saamiseksi.

Yliopistokirjastoilla on myös erilaisia tapoja saada tutkimustietoja tutkijoilta itseltään. Esimerkiksi Tampereen yliopistossa heitä lähestytään neljä kertaa vuodessa sähköpostitse, ja TTY:ssa tutkijat tallentavat itse ne julkaisut, joita ei löydy importointitietokannoista. Itä-Suomen yliopisto kehottaa SoleCRIS-yhteyshenkilöiden kautta tutkijoita pitkin vuotta käyttämään kirjaston tarjoamaa palvelulomaketta, ja erityisesti nämä muistutusviestit painottuvat loppuvuoteen. Lomakkeen avulla julkaisutiedot voi ilmoittaa minimitiedoin kirjastossa tallennettavaksi ja samalla pyytää kirjastoa rinnakkaistallentamaan julkaisun yliopiston eRepo-julkaisuarkistoon. Tavat ovat erilaisia, mutta kaikissa tutustumiskohteina olleissa yliopistokirjastoissa kirjaston rooli julkaisutiedonkeruussa on merkittävä. Henkilöresurssit kuitenkin vaihtelevat. Itä-Suomen yliopistossa CRIS-tallentajia on kuusi, joista vain yksi tällä hetkellä tallentaa rinnakkaistallenteita julkaisuarkistoon. Turussa henkilöitä on tuplasti enemmän, ja kaikki myös tuovat tietoja tietokannoista sekä rinnakkaistallentavat julkaisuja. Muut toimijat sijoittuvat tälle välille. Toki julkaisumäärätkin vaihtelevat melkoisesti (1600–5400). UEF sijoittuu tässä tarkastelussa hyvään keskiarvoon vuosittaisella noin 3400 julkaisullaan. Myös työnjaossa on eroja – toiset kirjastot tekevät tallennukset tiedekuntajaolla ja toiset julkaisutyypeittäin.

Kirjastojen lisäksi julkaisutiedonkeruuseen liittyy olennaisesti yliopiston hallinto ja it-palvelut sekä kansallisella tasolla tieteen tietotekniikan keskus CSC, joka siirtää omalla VIRTA-julkaisutietopalvelullaan tiedot kaikille näkyviksi valtakunnalliseen Juuli-julkaisutietoportaaliin. Tietojen oikeellisuus on tärkeää, ei ainoastaan raportointiteknisesti, vaan myös siksi, että esimerkiksi julkaisujen open access -prosentteja seurataan kansallisella tasolla nimenoman Juulin avulla.

Järjestelmät eivät ole muuttumattomia, ja vaihdoksiakin tapahtuu. Esimerkiksi Åbo Akademi selvittää parhaillaan mahdollista järjestelmänvaihdosta ja Tampereen tulevaisuus on erityisen kovassa murroksessa, kun kolme toimijaa yhdistyy Tampere3-yhteistyöhön. Tämä aiheuttaa väistämättä myös muutoksia tutkimustietojärjestelmään. Muualla muutoksia ei ole tällä hetkellä tulossa, joten Turun yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto lähtevät kohti uutta raportointikautta entisillä järjestelmillään ja osittain myös viime vuodelta vakiintuneiden työnjakojen turvin.

Saving research publication data at home and away

Research activities and publications originating from the research are an essential part of the universities’ operations. In fact, publications form 13% of the university funding. The research publication data is collected annually at the universities because the data must be reported to the Ministry of Education and Culture.

In March 2018, we visited Tampere University Library where we also met a representative from Tampere University of Technology (TUT). In addition, on the same tour we paid a visit to Turku University Library and Åbo Akademi University Library. During our visits, we discussed the subject of collecting and reporting research publication data with representatives from the libraries. It became clear to us that the ways of doing the work vary to some degree with different organisations but the encountered problems are similar.
The libraries collect publication data to their systems. Tampere University and University of Eastern Finland save their publication data to SoleCRIS whereas TUT uses a system called Pure and Turku University and Åbo Akademi use a system called Converis. The content of the information saved into the systems varies with different organisations.

The libraries collect data on research publications, for example, by harvesting at regular intervals references to their research publication data systems from both international (e.g. Web of Science, Scopus, PubMed) and national (e.g. Medic, Arto) reference databases.

Despite the differences in the systems, the libraries are facing similar problems: insufficient human resources, as well as difficulties in allocating the human resources to the tasks of reporting, self-archiving and system maintenance. In addition, slowness of the helpdesk services provided by the system suppliers and continuous need to update the systems to meet with the changing demands (reporting, visibility of researchers) cause problems as well as the fact that the workload is clustered around the turn of the year due to the upcoming annual reporting.

The university libraries also have different ways of getting the research publication data from the researchers. The University of Eastern Finland, with the help of the SoleCRIS contact persons, prompts researchers to use the service form provided by the library throughout the year– though the reminder emails are typically sent around the end of the year. With the form, you can report the publication data with minimum information to be saved to the system by the library and at the same time, you can request the library to self-archive the publication into the UEF eRepository. Even though the ways of doing things differ, in all of the universities that we visited the role of the library in collecting the publication data is significant. However, the human resources vary with different universities. At the University of Eastern Finland, we have six CRIS data entry operators of whom, at the moment, only one saves self-archived publications into the UEF eRepository. In Turku, they have twice as much workforce and all of them are involved in both harvesting information from databases and self-archiving publications. The human resources of the rest of the libraries we visited are within these parameters. Of course, also the number of publications varies considerably between these organisations (from 1600 to 5400). In this respect, the University of Eastern Finland ranks somewhere in the middle with about 3400 publications annually.

Besides the libraries, university administration and IT services as well as CSC – IT Center for Science, on a national level, play an inherent part in the collection of publication data. Data provided to CSC’s Virta Research Information Service is then harvested to the national Juuli publications portal where the data becomes visible for all.

Systems may change and sometimes one system is changed to another system altogether. Nevertheless, the University of Eastern Finland heads for the new reporting period with the same system as before and partly following the same division of duties established last year.

 

Mari Niemi, tietoasiantuntija | Information specialist
Taina Sahlman, tietopalveluneuvoja | Information services advisor  Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and publishing services

Käännös | Translation: Suvi Tolvanen