Datatuen kehittämishanke kesän kynnyksellä | Data support project on the verge of summer

(Please, scroll down to read in English)

Tiivis kevät on takana. Nyt on hyvä hetki koota tähän asti karttunutta tietoa ja ymmärrystä UEFin tutkimusdatatuen kehittämisestä ja itsellekin muistutella, mitä kaikkea on jo keretty tekemään ja mitä on edessä.

Vaikka fyysisesti olemme enemmän tai vähemmän jämähtäneet etätyöpisteisiimme, virtuaalisesti olemme liikkuneet ahkerasti yliopiston kampuksilla osastoilta ja laitoksilta toisiin ja tutustuneet aikamoiseen asiantuntijajoukkoon. Nimet ja usein myös naamat alkavat olla etenkin kirjastolla tuttuja. Eri asia on, miten hyvin nimet ja naamat sitten yhdistyvät, kun syksyn tullessa siirrytään fyysisestikin Careliaan.

Tiivistimme edellisessä blogitekstissämme hankkeen tavoitteeksi kehittää perusta toimivalle, moniammattilaista osaamista tarvitsevalle ja hyödyntävälle tutkijalähtöiselle datatuelle. Totesimme myös, että hankkeen aikana uudelleen muotoillut datatuen palvelut käynnistetään, niitä testataan ja niistä viestitään. Tavoitteet ovat pysyneet samoina, ja niiden tärkeys on muutaman kuukauden aikana vain vahvistunut. Samalla on todettava, että vaikka tavoite on selkeästi ilmaistu ja ytimekäs, sen vaativuus on tullut selvääkin selvemmäksi.

Kokouksia ja webinaareja

Arjen työvälineet lukuisine tietokanavineen eivät enää aiheuta kovin suurta hämmennystä. Teams ja vähintäänkin oman hankkeen kansiorakenne on siis alkanut tuntua tutulta ja Heimosta osaa jo kaivaa yhtä ja toista tärkeää tietoa. Erityiskiitos kuuluu myös avointa toimintakulttuuria hienosti kunnioittaville kirjaston verkkosivuille. Ne palvelevat sekä henkilökuntaa että UEFin ulkopuolisia.

Hankkeen ohjausryhmä on kokoontunut säännöllisesti kuukausittain ja laajempi datatuen verkosto sekin kerran kuussa. Välillä on jo kerennyt tulla ihmetys, joko nyt taas kokouskutsua ja asialistaa olisi laitettava menemään. Tiivis kokoustaminen on kuitenkin pitänyt meidät itsemmekin hyvin ajan tasalla, mitä on tullut tehtyä ja mihin seuraavaksi pitäisi katse kiinnittää.

Suunnittelijan tehtävänkuva on avannut mahdollisuuksia osallistua henkilöstökoulutukseen ja vilkkaana käyvään keskusteluun tutkimusaineistojen hallinnan ympärillä. Olemme käyneet virtuaalisesti esimerkiksi Kansalliskirjaston, Tietoarkiston, CSC:n ja TSV:n järjestämissä tilaisuuksissa ja perehtyneet aineistojen kuvailun, vastuullisen tieteen, aineistojen uudelleenkäytön ja tieteenalakohtaisten data-asiantuntijoiden työnkuvan kysymyksiin.

Haastatteluja ja työpajoja

UEFin eri yksiköihin kuuluvien ja eri tieteenaloja edustavien henkilöiden haastattelut ovat olleet äärettömän mielenkiintoisia. Parikymmentä tapaamista takanamme voimme sanoa, että olemme saaneet monipuolisen kattauksen tutkimuksen, opetuksen ja hallinnon tutkimusdata-asioiden arkeen. Pakollinen etätyö on luultavasti madaltanut kynnystä haastattelujen järjestämiseen, sillä niihin käytettävä aika on ollut suhteellisen helppo sovittaa töiden lomaan eikä haastateltavien ole tarvinnut valmistautua tapaamisiin ennakolta. Pääsääntöisesti kaikki, joita olemme kysyneet haastateltaviksi, ovat siihen suostuneet ja tapaamisissa on ollut myönteinen ja kiinnostunut vire. Suuret kiitokset tätäkin kautta!

Kevään aikana hankkeen painopiste on ollut datatuen verkoston toimijoissa. Työpajoissa on pohdittu toimijoiden rooleja ja hallinnollisten yksiköiden tehtäviä ja toimintatapoja, jotka liittyvät tutkimusaineistojen hallintaan tutkimuksen eri vaiheissa. Keskustelua on käyty datatuen palvelun näkökulmasta esimerkiksi tutkimusdatan omistajuuden määrittymisestä ja omistajuudesta seuraavista vastuista. Aineiston säilyttäminen tutkimuksen aikana ja sen jälkeen, sekä tähän liittyvä arvonmäärittely, ovat myös herättäneet keskustelua. Aiheet ovat kummunneet datatuen palveluihin tulleista tutkijoiden, ohjaajien ja joskus myös opiskelijoiden kysymyksistä. Työpajat ovat osoittaneet, että datatuen palveluissa tarvitaan yhteisen toiminnan hiomista edelleen ja entistä selkeämpää koordinaatiota. Vaihtelevat palvelupyynnöt määrittävät osaltaan, keiden asiantuntemusta missäkin tapauksessa tarvitaan.

Kevään haastattelukierros valotti datatuessa työskentelevien näkökulmaa. Datatuen tehtävien osuus vaihtelee suuresti työnkuvasta toiseen. Osuudesta riippumatta kunkin erityisosaaminen on välttämätöntä, jotta saadaan tuotettua kattava, vaatimukset täyttävä ja käyttäjien tarpeita vastaava tukipalvelu. Syksyllä mietitään tutkijoiden kanssa, miten heidän aineistonhallinnan osaamistaan saadaan mukaan tukipalveluista tuottavaan verkostoon entistä enemmän. Olemme jo hieman pohjustaneet syksyn toimintaa haastattelemalla eri tiedekuntien ja tieteenalojen tutkimus- ja opetushenkilökuntaa. Osalle kirjaston rooli datatuessa ja aineistonhallinnan kysymyksissä ei ole ennen haastattelua ollut tiedossa. Haastattelut ovat siten toimineet jo itsessään datatuen viestinnän välineenä, vaikkakin satunnaisesti ja pienimuotoisesti. Tutkimusaineistojen hallinnan tukipalveluja ei ylipäätään löydetä kovin helposti – ”Heimosta ei löydy” ja “Tieto hukkuu Yammeriin” -lauseet kaikuivat keskusteluissa. Monet viittasivat myös tutkimusaineistojen hallinnan vaikeisiin käsitteisiin ja hankaliin ohjeistuksiin. Kaivataan selkokielisyyttä, termien avaamista ja yhtä selkeää paikkaa, josta tutkijat löytävät ohjeet kattavasti.

Katse lukukauden vaihtumiseen

Haastattelut, työpajat, kokoukset ja tapaamiset ovat kirkastaneet muutamia asioita. Koordinoivalle työlle on entistäkin suurempi tarve. Tämä työ tulee lisääntymään lähivuosina, mihin vaikuttaa hankkeen tavoitteisiinkin kuuluva tiedekuntien ja laitosten kytkeminen vahvemmin mukaan datatuen palveluverkostoon. Tutkimuksen ytimessä syntyvä tieteenala- ja aineistokohtainen osaaminen kasvattaa yhteistä ymmärrystä datatuen tarpeista ja ratkaisuista puolin ja toisin. Syksyllä pääsemme
tähän teemaan käsiksi toden teolla.

Kevään aikana saimme kuulla, että kirjaston johdossa tapahtuu iso muutos Jarmo Saartin lähtiessä eläkkeelle. Meille hankesuunnittelijoille tämä tuli pienoisena järkytyksenä, sillä aloitimme projektissa Jarmon vetämän ohjausryhmän suojissa. Nyt olemme toipuneet järkytyksestä. Kiitämme Jarmoa lämpimästi näistä yhteisistä kuukausista ja toivotamme yhtä lämpimästi kirjaston uuden johtajan, Ari Muhosen, mukaan jännittävälle hankematkalle.

The spring term was busy and tightly scheduled for us in the research data support project. We have learnt a lot and gained understanding of data support and its development at the UEF. Now is a good time to look back on what we have achieved and what lies ahead.

Although we’ve been stuck more or less at our remote desks, we’ve moved around virtually at the university campuses and departments and got to know quite a lot of experts of different fields. Names and faces at the library are already rather familiar. But let’s see how we manage to connect them when returning to Carelia after the summer.

In our first blog, the goal of the project was condensed into developing the foundations for a functional, researcher-friendly data support service which relies on, and takes advantage of, multiprofessional competence. We also stated that during the project the newly designed data support services will be initiated and tested, and they will be communicated effectively. These goals remain and all the more their importance has strengthened during these past months. At the same time, the degree of complexity of the aim – no matter how concisely and clearly put – has become crystal clear.

Meetings and webinars

The daily working tools, with numerous information channels and platforms, no longer cause too much confusion. Teams and the file structure of at least our own project is rather familiar, and we manage to dig information out from Heimo. A special mention goes to the UEF library home pages, which foster the culture of open access. These pages serve both the personnel of UEF and the external users and visitors.

The project steering group holds monthly meetings. Similarly, the network of stakeholders working in the background to provide services and know-how to data support gathers regularly during monthly meetings. Sometimes the meeting schedule takes us by surprise: “Is it already time to prepare agendas and other documents needed?” The tight schedule has, however, kept us on track of what we have accomplished and what to do next.

Our working position as project planners has opened possibilities to attend personnel training and engage in the intensive and diverse discussions on research data management. We’ve attended webinars organized by, for example, National Library, Finnish Social Science Data Archive, CSC and Finnish Federation of Learned Societies, covering topics ranging from documentation and metadata to research integrity, re-use of research data and the job requirements of data specialists.

Interviews and workshops

Conducting interviews with people who belong to different units of UEF, and represent different academic disciplines, has been very interesting. Having completed 20 virtual meetings, we have garnered a versatile set of viewpoints into the everyday matters of research, teaching and managing research data. The enforced remote work-mode has most likely lowered the threshold to arrange interviews, because the time allocated for them has been relatively easy to fit among other tasks. Moreover, the interviewees were not asked to prepare in advance for the meetings. Notwithstanding a few exceptions, everyone we have requested to interview have agreed and the meetings have had a positive and interested atmosphere. Many thanks (to our participants) via this blog, too!

During the spring, the project focus has been on the people working in the data support network. Operational roles and the tasks as well as best practices linked to research data management in relevant administrative units have been the central themes of workshops. Moreover, we structured the workshops with the aim to cover different stages of the research data lifecycle. The conversations, from the perspective of data support services, have revolved around themes such as defining the ownership of research data and the various responsibilities following data ownership. Storing data during, and after, research, including defining the value of data destined for long term storage, have also been points of conversation. The topics stem
from questions sent to data support services by researchers, tutors, and occasionally by students. The workshops have demonstrated the need for refining the processes of working together to find solutions, and clearer coordination of operations. A wide variety of service requests determines and provides context, whose expertise is needed at different stages and cases.

The round of interviews this spring has shed light on the perspectives of those who work in data support services. The proportion of work tasks relevant directly to research data management vary from specialist to specialist depending on the unit and role. Despite this variation, the expertise of each specialist is crucial for providing a comprehensive support service, which matches policy requirements and needs of its users.

This coming autumn, we will brainstorm with the researchers how to better integrate their expertise as part of the wider network of producing data support services. We have already done some groundwork for the themes of this fall by interviewing research and teaching personnel at different faculties and representing various academic disciplines. The role of the library as a provider of data support and a source of guidance in matters of research data management was not obvious or known to some of our interviewees. In this sense, the interviews also function to spread awareness of the data support services, even if on the grassroot level. The research data support services are not always found easily – “I could not find it in Heimo” and “The information gets lost in Yammer” were some of the comments expressed during the interviews. There were also references to difficult concepts and challenging guides. The need for clearly worded guidance and demystification of terms is obvious, along with a central place for all relevant information, where researchers can easily find and access it.

Setting the stage for the fall term

Interviews, workshops and meetings have made some things crystal clear. The need for coordination is ever greater. This will grow in the near future and is tightly connected with the aim of getting the faculties and departments involved even more in the network of data support services. The know-how of managing research data accumulates during the research process and is shaped by discipline specific challenges. This knowledge boosts the shared understanding of the needs and solutions of data support and serves thus both ways. In the fall term, we’ll deal with this theme more properly.

During the spring we heard of a major change in the management of the library as Jarmo Saarti retires. This came as a bit of a shock to us, the project planners, as our work had started under the steering group lead by him. Now we’ve somewhat got over the news. We thank Jarmo warmly for these past months working together, and welcome the new director of the library, Ari Muhonen, equally warmly to the exciting project journey!

 

Manna Satama, datanhallinnan projektisuunnittelija | Data management project planner
Niina Nurmi, datanhallinnan projektisuunnittelija | Data management project planner
Tutkimuksen tuki | Research support
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Jaa tämä / Share this
Share

Tukipalvelut aineistonhallintasuunnitelmiin | Support services for DMP

(Please, scroll down to read in English.)

Itä-Suomen yliopiston kirjasto tarjoaa tutkimusaineistojen hallintaan tietoa ja tukea koulutuksissa sekä aineistonhallintasuunnitelmien (DMP) kommentointipalveluna. Kirjaston tutkimuksen tuen data-asiantuntijat kommentoivat pyynnöstä tutkimusta varten tehtyjä aineistonhallintasuunnitelmia. Tukipalvelu toimii palveluosoitteen opendata[at]uef kautta. Palvelu on keskitetty erityisesti tukemaan rahoitusta hakevia tutkijoita, mutta palvelee kaikkia aineistonhallintaa suunnittelevia tutkijoita. Vuoden suurin kommentointiurakka oli syyskuussa Suomen Akatemian hakujen yhteydessä, tässä yhteenvetoa kokemuksista ja tutkijoilta kerätystä palautteesta.

Kommentoitavia suunnitelmia tuli lähes kaksinkertainen määrä edellisen vuoden syksyyn verrattuna. Silti vasta osa Suomen Akatemialta rahoitusta hakevista hyödyntää kommentointipalvelua. Lisätiedotusta palvelusta tarvitaan varmasti vielä. Tutkijat lähettivät kommentointipyynnöt ajoissa, ensimmäiset kommentoitavat aineistonhallintasuunnitelmat tulivat jo elokuun puolivälissä, mikä oli erittäin hyvä; palvelu ei ruuhkautunut ja pystyimme vastaamaan nopeasti kysymyksiin. Tänä syksynä kirjastossa aineistonhallintasuunnitelmia kommentoitiin kahden henkilön voimin, muun työn ohessa. Palvelua toteuttava porukka voi vaihdella työtilanteesta ja resurssista riippuen, joten siksi on tärkeää käyttää kommentointipyyntöihin ja kysymyksiin palveluosoitetta, etteivät viestit jää kenenkään henkilökohtaiseen sähköpostiin, vaan ne tavoittavat oikeat henkilöt.

DMP tuki- ja kommentointityö on todella mielenkiintoista, aina tulee uutta opittavaa eteen. Tänäkin syksynä saimme pohtia esimerkiksi geenidatan, luunäytteiden, haastattelujen, historiallisten tekstien ja MRI-datan hallintaa. Tieteenalojen ja eri tyyppisten tutkimusaineistojen kirjo on valtava, ja me voimme tietenkin antaa tukea vain yleisellä tasolla aineistonhallintaan, vaikka parhaamme mukaan huomioimmekin aina kyseisen aineiston erityisvaatimukset. Kommentoimme esimerkiksi sitä, onko suunnitelmassa vastattu kaikkiin olennaisiin kysymyksiin datanhallinnasta, muistutamme tarvittaessa esimerkiksi siitä, että data tai vähintään metadata eli kuvaileva tieto tutkimusaineistosta tulee avata (edellytys ainakin Suomen Akatemian hauissa), autamme ymmärtämään mitä metadata on, miksi on tärkeää dokumentoida dataa ja muistutamme siitä, että datan varmuuskopioinnista tulee huolehtia. Nämä ovat tärkeitä ennen kaikkea tutkijan työn sujuvuuden takia.

Keräsimme kirjaston DMP kommentointipalvelusta palautetta syksyn rahoitushaun päätyttyä. Palautekyselyn perusteella palvelun käyttäjät olivat hyvin tyytyväisiä palveluun; palvelu sai keskiarvosanaksi 4,6 (asteikko 5 paras – 1 huonoin).  Vastaajat kokivat saaneensa varmuutta oman aineistonhallintasuunnitelman suhteen, sekä uutta tietoa tai näkökulmia aineistonhallintaan. Suunnitelmaan laitettavia valmiita tekstejä toivottiin, mutta niitä on mahdotonta kenenkään muun kuin aineistonsa tuntevan tutkijan kirjoittaa. Sen sijaan tutkijaa aineistonhallinnan suunnittelussa tukevia ohjeita ja materiaalia kehitetään edelleen saadun palautteen perusteella.

Aineistonhallintasuunnitelmien yhteydessä kannattaa huomioida, että siinä vaiheessa, kun rahoitushaku on käynnissä, aika on rajallinen ja tutkijalla on paljon muutakin valmisteltavaa. Eli aineistonhallintaan kannattaa kouluttautua etukäteen, ja niitä oppeja voi hyödyntää sitten kun oman suunnitelman kirjoittaminen on ajankohtaista. Kirjaston tutkimuksen tuen verkkosivuilta löytyy tietoa aineistonhallintaan. Kirjasto toteuttaa yhteistyössä tietotekniikkapalvelun kanssa keväisin ja syksyisin aineistonhallintaan koulutuksia ja työpajoja, joissa tarjotaan perustietoa ja tuetaan rahoitusta hakevia tutkijoita oman suunnitelman tekemisessä. Myös jatko-opiskelijat ja muut aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita koulutuksiin ja työpajoihin. Jatko-opiskelijoille tarjoamme datanhallinnan opetusta myös tohtorikoulun valinnaisella opintojaksolla. Tutkimusaineistojen avaamiseen kirjasto toteuttaa koulutusta vähintään kerran vuodessa lyhyenä verkkokoulutuksena. Tulemme mielellämme pitämään koulutusta myös vaikka laitokselle tai muulle pienemmälle ryhmälle, jolloin voimme yhdessä syventyä aineistohallintasuunnitelman tekemiseen tai miten tutkimusaineistoja voidaan avata. Kirjaston koulutukset tarjottimella.

DMP kommentointipalvelun palautekyselyn tuloksia | Results from the feedback about DMP commenting service

The University of Eastern Finland Library provides information and support for research data management in trainings and by offering the data management plan (DMP) review service. The Library’s research data experts provide comment on data management plans made for research on request. The support service uses the service email opendata[at]uef. The support service is especially intended to support researchers who apply for research funding, but it likewise serves all researchers planning data management. The largest commenting task of the year involved the Academy of Finland’s applications in September; here is a summary of the experiences and feedback from researchers.

The number of plans that were sent for review almost doubled from the previous year. Nonetheless, only some of the researchers who applied for funding from the Academy of Finland submitted their DMPs for review. More information about the service is definitely needed. The researchers sent their review requests on time; the first DMPs were sent already in mid-August. This was very good for the staff, as the service was not congested during this period and we could respond quickly to the requests. This autumn, two people from the Library reviewed the DMPs in addition to their other work tasks. As the service team can vary depending on the work situation and available resources, it’s vital to use a service address for review requests and questions so that the messages are not left in anyone’s personal email but reach the right people instead.

DMP support work is very interesting because there is always something to learn. This autumn, we helped in planning the management of gene data, bone samples, interviews, historical texts and MRI data. As there are a wide range of disciplines and different types of research data, we can naturally only provide support at a general level for data management, though we always do our best to consider the specific requirements of each data type. We comment, for example, on whether the plan covers all the relevant questions about data management, remind the researchers that data or at least metadata, i.e. the descriptive information about research data, should be opened (which is a requirement at least for Academy of Finland funding) and that it is important to back up data. Above all, these are important aspects for the researcher’s work.

We collected feedback from the Library’s DMP review service after the autumn funding call. According to the feedback survey, the service users were very satisfied with the service; the service received an average score of 4.6 (scale: 5 best – 1 worst). The respondents felt that they gained confidence about their own data management plan, as well as new knowledge or perspectives on data management. The ready-made texts to be included in the plan were desired, but it is impossible for anyone other than the researcher who knows their data to write the texts to the DMP. Instead, the guidance and material supporting the researcher in writing the DMP will be further developed based on the feedback received.

With regard to data management plans, it is worth noting that time is limited and the researcher has much to prepare when applying for funding. Therefore it is a good idea to participate in data management training in advance, and these lessons can be applied when writing your own plan. The Library’s Research Support website provides information on data management. In the spring and autumn, the Library, in cooperation with the IT service, provides training and workshops on data management, offering basic information and support for researchers who are writing DMPs for funding applications. Doctoral students and others interested in the subject are also welcome to training and workshops. For doctoral students, we also offer data management education as an optional course. The Library provides training about open research data at least once a year in the form of a short online training session. We are also happy to provide training for the departments or other smaller groups about data management plans or opening research data. Full details about the Library’s training are provided on a menu.

Anne Karhapää, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Jaa tämä / Share this
Share

Ajankohtaista tutkimusdatan hallinnasta ja avaamisesta | Current issues in research data management and sharing

(Please, scroll down to read in English.)

UEFin kirjasto ja tietotekniikkapalvelut järjestivät Tutkimusdatan hallinta ja avaaminen –seminaarin Kuopion kampuksella 4.10.2018 . Päivän ohjelmassa kuultiin UEFin omien tutkimusdatapalvelujen esittelyä, kansallisten palvelujen esittelyä ja tutkijoiden puheenvuoroja.

UEF tietotekniikkapalvelut tarjoaa tutkijoille tutkimuksen IT-palveluja yhteistyössä CSC Tieteen tietotekniikan keskuksen kanssa. Palveluihin kuuluu muun muassa tutkimuksen aikainen datan säilytys. Datan säilytyspalvelu kannattaa valita sen mukaan millaisen suojaustason aineistosta on kysymys. Suojaustasojen tarkemmat kuvaukset löytyvät Heimosta (vain UEFilaisille). Pääasialliset tallennuspaikat ovat Microsoft O365-ympäristön OneDrive for Business sekä ryhmille tarkoitetut Teams-työtilat. Korkean suojaustason aineistot voi tallentaa tutkimuksen levytilaan yliopiston oman konesalin uumeniin. Lisätietoa on saatavilla Heimosta. Tutkimuksen IT-palveluita voi tilata asiointipalvelusta Tutkimuksen palvelut -otsikon alta ja koulutuksia järjestetään pyynnöstä tarpeen mukaan.

Kirjasto tarjoaa monipuolisesti tutkimukseen tukea. Tutkimusdatanhallinnan suunnitteluun ja toteutukseen löytyy kattavasti tietoa kirjaston tutkimuksen tuen verkkosivuilta. Tutkimusdatan avaamiseen löytyy tietoa Open UEF -sivustolta. Tutkimusdatanhallintaan liittyviä kysymyksiä voi lähettää opendata(at)uef.fi osoitteeseen, johon tutkija voi myös lähettää oman aineistonhallintasuunnitelman kommentoitavaksi. Kirjaston UEF eRepo palvelu kokoaa yhteen metatietoja Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden tuottamasta tutkimusdatasta. Kirjasto tarjoaa myös koulutuksia, esimerkiksi aineistonhallintatyöpajoja lukuvuosittain molemmilla kampuksilla ja verkossa.

Tietosuojalaki on tuonut täsmennyksiä myös tutkimusaineistojen käsittelyyn. Tietosuojavastaava Helena Eronen kertoi tietosuojan huomioimisesta henkilötietoja sisältävän tutkimusaineiston käsittelyssä. UEF ohjeita aiheeseen koostetaan tietosuoja -sivustolle.

Päivän tärkeintä antia olivat tutkijoiden ja opettajien puheenvuorot. Apulaisprofessori Tomi Kinnunen tietojenkäsittelytieteen laitokselta kertoi tutkijan näkökulmaa tutkimusdatan avaamiseen. Viesti oli selvä, tutkimusdatan avaaminen edistää sekä tiedettä että tutkijan työtä ja uraa, mutta tällä hetkellä avaamiseen liittyvät käytännöt ovat tutkijoille liian hankalia ja työllistäviä. Tarvitaan selkeät ohjeet ja käytännöt. Tomi totesi tutkijoille, että olkaa aktiivisia ja pitäkää ääntä tutkimusdatastanne. Yliopistonlehtori Marja Alastalo yhteiskuntatieteiden laitokselta kertoi omassa esityksessään avattujen aineistojen käytöstä opetuksessa ja oppimisessa, ja totesi myös, että usein aineistojen avaaminen on tutkijalle hankalaa. Aineistojen avaaminen jatkokäyttöön vaatii resursseja eli aikaa, rahaa ja osaamista. Monien paljon käsittelyä, kuten anonymisointia vaativien aineistojen kohdalla resursseja ei ole tällä hetkellä riittävästi. Avattujen tutkimusaineistojen käytöllä opetuksessa on monia hyötyjä; se mahdollistaa opiskelijoille tuntuman oikeaan tutkimukseen ja keskittymisen analyysimenetelmien harjoitteluun. Avatut aineistot siis edistävät paitsi tutkimusta, myös oppimista.

Professori Markku Keinänen ympäristö- ja biotieteiden laitokselta esitteli Sm4rtLab-virtuaalilaboratoriokonseptin soveltamista kasvien automatisoitua kasvatusta ja monitorointia hyödyntävässä oppimisympäristössä. Sm4rtLab-konseptia ja siihen liittyviä IoT (Internet of Things) -palveluja voidaan hyödyntää mielikuvituksellisen monipuolisesti osana opetusta ja tutkimusta.

Tietoarkisto ja CSC tarjoavat kansallisesti palveluja tutkimusdatan avaamiseen ja hallintaan. Hannele Keckman-Koivuniemi esitteli Tietoarkiston palveluja. Aineistoportaali Aila arkistoi ja tarjoaa jatkokäyttöön tutkimusaineistoja. Tietoarkisto tarjoaa palvelua ja laadukasta materiaalia tutkimusaineistojen hallintaan, kuten aineistonhallintakäsikirjan. Anssi Kainulainen kertoi seminaarissa CSC:n tutkimusdatapalveluista. Fairdata-palvelut ovat yliopiston tutkijoille käytettävissä olevia palveluja tutkimusdatan säilytykseen, kuvailuun ja hakemiseen. Jussi Enkovaara kertoi CSC:n tieteellisen laskennan palveluista.

Useilla rintamilla tehdään työtä avoimen tieteen ja avoimen tutkimusdatan edistämiseksi, niin yliopistotason työryhmissä, kuin kansallisissa ja kansainvälisissä yhteistyöryhmissä. Seminaaripäivän esitykset ja syntynyt keskustelu olivat hyvä katsaus tämän hetken tilanteeseen, ja työhön jota on vielä tehtävänä.

In English

UEF Library and IT services arranged a Research data management and sharing seminar at Kuopio campus 4.10.2018. The program included presentations about UEF research data services, national services and views from researchers.

UEF IT services provide IT services for researchers together with CSC. Services include among others data storing during the research. The content of the data and the protection level it requires determines where it can be stored. More information in Heimo (only for UEFians).  The main storage services are Microsoft O365 OneDrive for Business and for groups Teams. High protection level data can be stored to university’s own server. More information in Heimo. Research IT services can be ordered in UEF e-Services and training is arranged on request.

Library offers widely research support services. Research support web pages offer information for research data management.  Open UEF web pages give information about sharing the research data. Questions about research data management can be sent  to opendata(at)uef.fi. Researchers can also sent data management plans for commentry. UEF eRepo gathers the metadata of the research data from the researchers of the University of Eastern Finland. Library also offers training.

The experiences from researchers and teachers were the most important offering of the seminar. Tomi Voutilainen and Marja Alastalo shared their experiences of data sharing and reusing the research data for research and teaching. Open research data advances science and researcher’s work and career. Also using open research data in teaching has several benefits as the students get to work with real research data. However, opening the data is often difficult because there are no straightforward guidelines and practices. It also requires resources: time, money, and expertise.

Markku Keinänen introduced how Sm4rtLab virtual laboratory concept can be used in creative ways in teaching and research.

Data Protection Officer Helena Eronen talked about data protection in scientific research. UEF guidelines can be found here.

The Finnish Social Science Data Archive (FSD)  and CSC Faidata services offer national services for research data management and sharing. CSC also offers computing services.

The presentations and conversations in seminar were a good overview on open science and open data, and to the work we still need to do to promote open data.

Anne Karhapää, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Jaa tämä / Share this
Share

Love data -viikko 12.-16.2.2018 | Love data week February 12-16, 2018

(Please, scroll down to read in English.)

Love data -viikko on OA -viikon kaltainen, kansainvälisesti pääosin verkossa vietettävä tapahtuma, jonka tarkoitus on lisätä tietoisuutta tutkimusdatanhallinnasta, jakamisesta, säilyttämisestä, uudelleenkäytöstä ja kirjaston tarjoamista tutkimusdatapalveluista. Tapahtuma jakaa käytännön vinkkejä, tietolähteitä ja tarinoita edistämään hyvää datanhallintaa. UEF kirjasto osallistuu 2018 Love data viikkoon sosiaalisessa mediassa; blogissa,  Twitterissä,  sekä Facebookissa,  seuraa siis kirjastoa sosiaalisessa mediassa.

Hyvä aineistonhallintasuunnitelma on olennainen osa tutkimusprosessia, ja sitä edellyttää myös UEFin julkaisu- ja datapolitiikka. UEF kirjaston tutkimuksen tuen palvelut tarjoavat tukea tutkimusdatanhallinnassa.   Kirjaston tietoasiantuntijat auttavat jo tutkimuksen alkuvaiheessa aineistonhallintasuunnitelmien laatimisessa. DMPTuuli on työväline datanhallinnan suunnitteluun.  Se auttaa käymään läpi kaikki hyvän tutkimusdatanhallinnan kannalta oleelliset kysymykset.

Kirjaston asiantuntijat auttavat myös tutkimusdatan avaamiseen, säilyttämiseen ja uudelleenkäyttöön liittyvissä kysymyksissä. Koulutusta tutkimusdatan avaamiseen on tarjolla, esimerkiksi 22.3.2018 Skype-koulutus  Tutkimusdatan avaaminen, miten ja missä avata tutkimusdataa. Ilmoittautuminen ja lisätietoja HRM-kalenterin kautta. Tutustu muihin kirjaston koulutuksiin.

 

 

Love data week is international event similar to OA week. The purpose of this online event is to raise awareness on topics related to research data management, sharing, preservation, reuse, and library’s research data services. The event shares practical tips, resources, and stories to increase good data management. UEF library participates Love Data week in social media; in blog, Twitter and Facebook, so follow UEF Library in social media.

Good data management plan is important part of the research process, and required in The Publishing and Data Policy of the University of Eastern Finland and increasing number of research funders. UEF Library research support offers services for research data management.  Information specialists help from the begging of the research with data management planning. DMP Tuuli is a tool for planning data management.  This tool helps to consider all important questions related to good data management.

Library’s specialists help also in questions related to opening, preserving and reusing research data. Upcoming training, for instance: 22nd March, 2018 Skype training about opening research data, how and where to open your data. Enrolling and more information in the HRM training calendar. Check out also library’s training menu.

Anne Karhapää, tietoasiantuntija | Information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Jaa tämä / Share this
Share