Tag: OpenAPC

Posted on

Avoimen tieteen uutisia 1/2021 | Open Science News 1/2021

(Please, scroll down to read in English.)

Cabells Blacklist → Predatory Reports

Tutkija! Koetko epävarmuutta etsiessäsi luotettavaa tiedelehteä artikkelillesi? Pelkäätkö lankeavasi saalistajan pauloihin? Haluatko varmistusta lehtivalinnallesi? Jos kyllä, lue tämä blogikirjoituksemme.

Uusia ja uudistettuja etuja artikkelien kirjoittajamaksuihin (APC)

Vuoden 2021 alusta on solmittu uusia sopimuksia artikkelien kirjoittajamaksueduista uefilaisille. Kokonaan uusina kustantajina mukaan tulevat Oxford University Press ja De Gruyter. Kummankin kustantajan lehdissä voi julkaista artikkeleita avoimina ilman kirjoittajamaksuja. Muutamien muiden kustantajien kanssa on uusittu vuoden vaihteessa umpeutuneita sopimuksia. Nyt artikkelien avoin julkaiseminen sujuu maksutta Elsevierin lehdissä aiemmin saadun 50 %:n kirjoittajamaksualennuksen sijasta.  Springer Naturen ja Emeraldin lehdissä artikkelien avoin julkaiseminen säilyy maksuttomana edelleen. Tutustu tarkemmin kustantajakohtaisiin ohjeisiin ja lehtivalikoimiin edellä olevista kustantajalinkeistä.

Sopimusneuvottelut jatkuvat edelleen American Chemical Societyn ja IEEE:n kanssa. Näiden kustantajien kirjoittajamaksuohjeet päivitetään UEFin kirjoittajamaksuetujen sivulle sitä mukaa kun neuvottelut on saatu loppuun. Samalta sivuilta löytyvät tiedot myös niiden kustantajien kirjoittajamaksueduista, joiden sopimuskausi on jatkunut yli vuodenvaihteen. Lisätietoja: kirjoittajamaksut@uef.fi

OpenAPC logo

Itä-Suomen yliopiston kirjoittajamaksutiedot vuodelta 2020 löytyvät nyt OpenAPC-palvelusta

OpenAPC:ssa näkyvät tiedot eivät ole täysin kattavat johtuen palvelun rajoituksista, mutta antavat hyvän kokonaiskuvan vuoden 2020 kuluista. Lisätietoja viime vuoden kirjoittajamaksuista on luettavissa lähiaikoina kirjaston blogissa.

Työkalu lehtien Plan S -yhteensopivuuden tarkistamiseen

Journal Checker Tool : Plan S Compliance Validator -työkalun avulla tutkijat voivat tarkistaa onko lehden julkaisupolitiikka yhteensopiva Plan S -tavoitteiden kanssa. Työkaluun syötetään tiedot lehdestä, tutkimuksen rahoittajasta ja tutkijan affiliaatiosta. Plan S:n tavoitteena on julkisella ja yksityisellä rahoituksella tuotettujen artikkeleiden välitön ja täysi avoimuus vertaisarvioidussa tieteellisessä lehdessä.

Datatuen kehittäminen UEFissa

Kirjasto on saanut rahoitusta datatuen kehittämiseen ja hankkeeseen on palkattu kaksi datahallinnan projektisuunnittelijaa, Manna Satama ja Niina Nurmi. Tavoitteena on kehittää yliopiston datatuen palveluita toimivammaksi palvelukokonaisuudeksi. Hankkeessa palveluprosesseja tullaan testaamaan pilottikohteilla. Hanke kestää yhden vuoden.

Tutkitun tiedon teemavuosi ja avoimuus

Tutkitun tiedon teemavuoden 2021 aikana käydään keskustelua tieteestä ja tutkimuksesta, johon avoimuuden näkökulmasta nostetaan esiin avoimuuden hinta. Teemavuosi on opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Akatemian ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan yhteinen hanke.

Musta ympyrälogo jossa lukee valkoisella Tutkitun tiedon teemavuosi 2021

Aineiston avaaminen tai anonymisointi? Saalistajajulkaisut? Tutkimuksesta tietokirja? FAIR, HTK, PlanS, ORCID? Yritysyhteistyö? Somedatan käyttö?

Nämä ja lukuisat muut aiheet tutkimuksen koko elinkaarelta löydät Vastuullisen tieteen artikkeleista. Vastuullisen tieteen artikkelit ovat osa Tutkitun tiedon teemavuotta 2021.

Suomi lanseerasi kansallisen EOSC-foorumin

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM), Suomen akatemia (AKA), Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy lanseerasivat 25.1.2021 kansallisen EOSC-foorumin, joka on tarkoitettu EOSC:n eli eurooppalaisen tiedepilven (European Open Science Cloud) suomalaisille sidosryhmille. Suomen EOSC-foorumin englanninkielinen nimi on the EOSC Finnish Forum (EOSC-FF) ja ilmoittautuminen jäseneksi on nyt auki. Lue lisää kansallisesta EOSC-foorumista.

Open Research Europe (ORE)

Euroopan komission käynnistämä uusi julkaisualusta tarjoaa Horisontti 2020 -puiteohjelman tuensaajille ja heidän yhteistyökumppaneilleen helpon ja laadukkaan väylän julkaista Horisontti 2020 -puiteohjelman rahoittamaa tutkimusta ilman kustannuksia ja noudattaen komission avointa saatavuutta koskevia toimintaperiaatteita.

SSHOC: An Open Cloud for Social Sciences and Humanities

SSHOC:n tavoitteena on luoda yhteiskuntatieteille ja humanistisille tieteille avoin eurooppalainen pilviekosysteemi.

INOS: Integrating Open and Citizen Science Into Active Learning Approaches in Higher Education

Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelmasta rahoitetun INOS-hankkeen tavoitteena on nykyaikaistaa korkeakoulujen opetussuunnitelmia kansalaistoiminnan avulla.

Linjaukset ja tutkijan työ

Tieteellisten seurain valtuuskunnan kehittämispäällikkö Henriikka Mustajoki pohtii avoimen tieteen kansallisen linjaustyön suhdetta käytännön tutkimukseen. Lue juttu Avoin tiede -sivustolta.

Avoimen tieteen palkinnonsaajat 2020 haastattelussa

Avointiede.fi -sivustolla julkaistaan vuoden 2020 avoimen tieteen palkinnonsaajien haastatteluja. Sarjassa on ilmestynyt kansallisen avoimen tieteen palkinnon 2020 saaneen yliopistonlehtori Jari Larun (Oulun yliopisto) haastattelu Ei guru, vaan Laru.

Ehdota suomalaisia avoimen oppimisen edistäjiä

Oppimisen avoimuuden asiantuntijaryhmä etsii ehdotuksia, ketkä tai mitkä suomalaisen korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön henkilöt tai projektit ansaitsisivat kansainvälisen Open Education Award for Excellence -palkinnon. Ehdotuksia voi lähettää 19.3.2021 asti.

TSV:n Tiederadio

Keväällä 2021 Tiederadiossa lanseerataan uusi Avoimesti tieteestä -podcast ja julkaistaan uusia jaksoja Tiedekirjan ja Tiedeklubien podcastsarjoista. Kevään podcastien aiheita ovat muun muassa avoimet tutkimusaineistot, kalastus kivikaudella ja tietokirjallisuuden uudet tuulet.

Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) podcastit löytyvät Tiederadio-kanavalta SoundCloudista. Tulevaisuudessa Tiederadio laajenee myös muille podcastalustoille. TSV on julkaissut Tieteen päivien podcasteja vuodesta 2017 ja Tiedeklubipodcasteja vuodesta 2019. Viime vuoden lopulla lanseerattiin Tiedekirjan podcastsarja ja pian päästään kuulemaan podcasteja myös avoimesta tieteestä.

Koulutuksia, webinaareja, verkkotapahtumia ja työpajoja

  • Iris.ai – valjasta tekoäly käyttöön Open Access -tutkimuksen kartoittamiseen, työpaja 3.3.

    Iris.ai tarjoaa uudenlaisen tavan tieteellisen tiedon löytämiseen. Voit kokeilla tiedonhakua esim. hyvän artikkelin DOI-linkillä tai tiivistelmätekstillä, voit myös itse määritellä tutkimusongelman 300-500 sanalla. Iris.AI auttaa jäsentämään tietoa tutkimusongelman ympärillä ja rakentaa tutkimuskartan yli 100 miljoonan tutkimusartikkelin joukosta. Artikkelit jäsentyvät aihealueittain. Aiheen tarkennusta jatketaan Premium-versiossa. Iris.ai koostuu kahdesta työkalusta: Exploration-työkalu etsii tieteellistä tietoa ja patentteja ja Focus-työkalu organisoi löydettyjä artikkeleita ja luo tarkkoja lukulistoja. Iris.ai hyödyntää tiedonhaussa avoimia tutkimusartikkeleita sisältävää Core-tietokantaa, PatentsView-patenttitietokantaa sekä PubMed-tietokannan sisältöä. Perusversio on kaikille avoin, Premium-version käyttö vaatii palveluun rekisteröitymisen uef.fi, student.uef.fi tai kuh.fi -sähköpostiosoitteella.

    Osallistu maksuttomaan englanninkieliseen koulutukseen: Online-työpaja ke 3.3. klo 11-13 työkalua jo käyttäneille. Vaikket pääsisi paikalle, kannattaa ilmoittautua mukaan, sillä työpaja tallennetaan ja saat tallenteen myöhemmin sähköpostiisi. Iris.ai-työkalujen käyttöön voi tutustua myös kuukausittain järjestettävissä avoimissa työpajoissa ja Iris.ai Q&A monthly session -tapahtumissa.

  • Fairdata-palvelut TKI-aineistojen hallinnassa, webinaari 11.3.

    CSC:n järjestämässä webinaarissa kerrotaan, miten IDA-säilytyspalvelu, Qvain-kuvailutyökalu ja Etsin-hakupalvelu tekevät aineistostasi löydettävän, saavutettavan, yhteentoimivan ja uudelleenkäytettävän. Webinaarissa opastetaan myös tarkemmin Fairdata-palveluiden käyttöä. Webinaarin Zoom-linkki

  • Etiikan päivä 2021, webinaari ja striimaus 16.3.

    Etiikan päivän 2021 teemana ovat tutkittavan oikeudet. Keskusteluissa käsitellään sekä tutkittavan oikeutta tulla tutkituksi että myös ihmisen oikeutta päättää itse siitä, mitä tietoja haluaa itsestään antaa. Webinaarin järjestää Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) yhteistyössä kansallisten eettisten neuvottelukuntien kanssa. Webinaari järjestetään Zoom-yhteydellä. Ilmoittaudu Etiikan päivään tällä lomakkeella viimeistään 12.3. Zoom-linkki toimitetaan ilmoittautuneille sähköpostitse päivää ennen seminaaria. Seminaaria on myös mahdollista seurata striiminä Tiede-tv-kanavalla (YouTube). Ohjelma striimataan vain ajalta klo 12-14.20 eikä striimin kautta ole mahdollista osallistua keskusteluun. Striimiin seuraaminen ei vaadi ilmoittautumista. Videotallenne jää katsottavaksi 14 vuorokauden ajaksi.

  • Tietoarkisto ja CESSDAn palvelut, webinaari 17.3.

    Mistä löydät eurooppalaisia yhteiskuntatieteellisiä tutkimusaineistoja? Mitä aputyökaluja CESSDA tarjoaa metadatan tekemiseen? Miten tutkimusaineisto tulisi kuvailla? Maksuton suomenkielinen tilaisuus Tietoarkiston kirjastoyhdyshenkilöille, avoimen tieteen ja tutkimuksen datapalveluverkostolle ja kaikille tutkimusaineistojen tuottajille, hallinnoijille ja säilyttäjille. Lisätietoja, ohjelma ja ilmoittautuminen.

  • Avoimen tieteen kevättyöpaja 18.3.

    Työpajapäivän tarkoituksena on vastata avoimen tieteen asiantuntijaryhmien ja työryhmien tarpeeseen työstää asioita yhdessä. Asiantuntija- ja työryhmien omissa osuuksissa keskitytään käytännön tekemiseen.

  • Mitä tutkimusaineiston avaaminen vaatii? webinaari 25.3.

Helsingin yliopiston datatuki järjestää avoimen webinaarin, jossa neljä suomalaista datapalvelua esittelevät data-arkistojaan ja tarkastelevat tutkimusdatan avaamiseen liittyviä kysymyksiä. Webinaari järjestetään 25.3.2021 klo 13-15 Zoomissa. Päivän ohjelma.

  • Avoimeen oppimiseen ja opetukseen – työkaluja ja hyviä käytäntöjä avointen oppimateriaalien ja etäopetuksen haltuunottoon, webinaari 14.4.

Miten teet opetuksestasi avoimempaa ja saavutettavampaa? Miten otat haltuun etäopetuksen hyvät käytännöt ja avoimet oppimateriaalit sekä hyödynnät niihin liittyviä palveluita? Entä mitä apua opetustyöhön ja avointen oppimateriaalien tekemiseen saat kansallisesti laadittavista suosituksista ja ohjeista? Oppimisen avoimuuden asiantuntijaryhmän järjestämän verkkotapahtuman kohdeyleisönä ovat opettajat, oppimateriaalien tekijät ja opetuksen tukipalvelut.
Ohjelma (alustava)
Ilmoittautuminen viimeistään 7.4.

 

Talvi, aurinko kajastaa puiden lomasta. Lumiset puut ja luminen tie. Winter, sun shines behind snowy trees, small snowy road.
Kuva | Photo: Pixabay

Cabells Blacklist → Predatory Reports

Researcher! Do you feel uncertain when searching for a reliable scientific journal for your article? Are you afraid of falling into the traps of a predator? Do you want confirmation of your journal selection? If yes, read this UEF Library blog post.

New and renewed article processing charge (APC) benefits

New agreements concerning benefits for article/author processing charges for UEF researchers have been made since the beginning of 2021. New agreements have been signed with Oxford University Press and De Gruyter. Journals by both publishers publish articles openly without article processing charges. Some agreements that expired at the New Year have been renewed with other publishers. Publishing articles is now free of charge in Elsevier journals instead of the previous 50% discount. OA publishing in Springer Nature and Emerald journal is free of charge as used to. Learn more about publisher-specific instructions and journal collections by clicking the publisher links above.

We are continuing our negotiations with American Chemical Society and IEEE. The article processing charge instructions concerning these publishers will be updated on the UEF APC pages when negotiations are finalised. The same page contains information on the APC benefits by the publishers whose agreement period has continued past the end of the year. Additional information: apcfees@uef.fi

OpenAPC logo

Information on article processing charges at the University of Eastern Finland in 2020 now available in the OpenAPC service

The information displayed in OpenAPC is not exhaustive due to the service’s limitations, but it does provide a good overall picture of the charges paid in 2020. Additional information on last year’s processing charges will be made available on the library blog in the near future.

Tool for checking Plan S compatibility

Researchers can use the Journal Checker Tool: Plan S Compliance Validator to check whether the publication policy of a journal is compliant with the Plan S principles. Researchers only need to enter information of the journal, research funder and researcher affiliation into the tool. Plan S strives at immediate and complete openness of privately and publicly funded articles in peer-reviewed scientific journals.

Developing data support at UEF

The library has received funding for developing data support services, and the project has been able to hire two data management project planners, Manna Satama and Niina Nurmi. The objective is to improve the UEF data support services and create a more functional service entity. The project will test service processes using pilot targets. The project period is one year.

Openness and the Year of Research-Based Knowledge

The 2021 Year of Research-Based Knowledge will see discussions about science and research highlighting the price of openness from the point of view of openness. The themed year is a joint project by the Ministry of Education and Culture, the Academy of Finland and the Federation of Finnish Learned Societies.

Opening up or anonymising material? Predator publications? Studies into non-fiction books? FAIR, good scientific practice, PlanS, ORCID? Corporate cooperation? Using social media data?

You can find these and countless other themes throughout the life cycle of research in the article collection on the Responsible Research website. The Responsible Research articles are part of the Year of Research-Based Knowledge 2021.

Finland launches its national Forum for the EOSC

Finland’s Ministry for Education and Culture (OKM), Academy of Finland (AKA), the Federation of Finnish Learned Societies (TSV) and CSC – IT Center for Science Ltd. on Monday 25 January 2021 launched the country’s forum for the European Open Science Cloud: the EOSC Finnish Forum (EOSC-FF). Subscriptions to the Forum are now open. Read more about the EOSC Finnish Forum.

Open Research Europe (ORE)

The new publishing platform established by the European Commission, offering parties funded by the Horizon 2020 Framework Programme and their cooperation partners a convenient, high-quality platform to publish research funded by the Horizon 2020 Programme free of charge and in compliance with the open access policies of the Commission.

SSHOC: An Open Cloud for Social Sciences and Humanities

The objective of the SSHOC is to create an open European cloud ecosystem for social sciences and humanities.

INOS: Integrating Open and Citizen Science Into Active Learning Approaches in Higher Education

The objective of the INOS project, funded by the European Union Erasmus+ programme, is to modernise the curricula of institutes of higher education through civic activity.

Policies and research work (only in Finnish)

Henriikka Mustajoki, the head of development at the Federation of Finnish Learned Societies, discusses the relationship between national open science policy work and practical research.

The 2020 Open Science Award recipients interviewed (only in Finnish)

Interviews of the recipients of the 2020 Open Science Award will be published on the Avointiede.fi website. An interview with university lecturer Jari Laru (University of Oulu), who received the Open Science Award in 2020, “Ei guru, vaan Laru“, has previously been published in the series.

Suggest Finns for the Open Education Award for Excellence

Finnish expert group on open learning is looking for suggestions on individuals or projects in the Finnish higher education and research community for the International Open Education Award for Excellence. Suggestions can be sent until March 19, 2021.

Tiederadio podcasts

The Federation of Finnish Learned Societies publishes podcasts. The channel called Tiederadio is in Soundcloud. In spring 2021 the topics will include e.g. open research data.

Upcoming courses, webinars, online events and workshops

  • Iris.AI – an artificial intelligence tool for Open Access papers, online workshop 3 March

Find a new way to search research on your topic. The Iris.ai products are process tools aimed specifically at researchers in the early phase of a new project. Iris.ai’s Explore and Focus tools semi-automate the research landscape mapping – speeding up the literature discovery and review phase of your research process. Iris.ai is connected to an OA aggregator CORE, PubMed and PatentsView. Iris.ai offer basic functionalities for free for individual registered users. Using the uef.fi, student.uef.fi or kuh.fi -email address to access all the Iris.ai premium features.

Join the free workshop on Wednesday 3rd March 2021, from 11:00 am to 13:00 pm if you already used Iris.ai tools and you want to know more. Hear about the latest Iris features that came with the latest version, learn more about the technology behind the tools and of course get answers to all your questions. Don’t worry if you can’t attend — we’ll send the recording to everyone who registers. The use of Iris.ai tools will also be instructed  in open online workshops and Iris.ai Q&A monthly sessions.

  • Using Fairdata services in managing RDI data, webinar 11 March

    The webinar organised by CSC will focus on the research data storage service IDA, the research dataset description tool Qvain and research dataset finder Etsin and how they will make your datasets findable, accessible, interoperable and reusable. The webinar will also provide participants with more detailed instructions on using the Fairdata services. Webinar Zoom link.

  • The services of the Finnish Social Science Data Archive and CESSDA, webinar 17 March (in Finnish)

    How to find European sociological research data? Which tools does CESSDA offer for creating metadata? How should the research datasets be described? Free-of-charge event in Finnish for the Finnish Social Science Data Archive library contact people, the open science and research data service network and all research material creators, managers and storers. Additional information, programme and signup.

  • Spring workshop on open science, online 18 March

    The purpose of the workshop day (in Finnish) is to provide open science expert groups and work groups with the long-awaited opportunity to discuss their work together. The expert and work groups‘ own sections focus on practical applications.

  • What it takes: Open your research data, webinar 25 March

    The University of Helsinki Data Support is hosting an open webinar with four Finnish data services presenting their data archives and examining issues concerning opening research data. The webinar will be held on Zoom 1–3 pm on 25 March 2021.  Programme.

  • Towards open learning and teaching – tools and good practices for mastering open educational materials and remote teaching, webinar 14 April (in Finnish)

    How to make teaching more open and accessible? How to master the good practices of distance teaching and open learning materials and utilise the related services? And how can national recommendations and instructions drafted for teaching and creating open study materials help you? The target audience of the online event organised by an expert group on the openness of learning includes teachers, learning material authors and teaching support services.
    Programme (initial)
    Sign up by 7 April

More information on open science issues is available from Research Support at the UEF library, Open science and OpenUEF Yammer.

Tomi Rosti, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tutkimuksen tuki | Research support
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services

Posted on

Kirjoittajamaksut Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2019 | Article processing charges in UEF 2019

(Please, scroll down to read a summary in English.)

Avoimen julkaisemisen kehitys (ks. esim. kirjaston blogi 5.6.2019) ja keskitettyyn tukeen oikeutettujen kirjoittajamaksujen maksaminen tiedekunnan tai yksiköiden varoista ovat nostaneet esille tarpeen kirjoittajamaksumenojen seuraamisesta yliopistossamme. Vuoden 2019 alusta Itä-Suomen yliopiston kirjasto ja talouspalvelut ryhtyivät yhteisvoimin seuraamaan yliopiston kautta maksettuja kirjoittajamaksuja. Seurannalla pyritään saamaan selville paitsi keskitetyn tuen mukanaan tuomat kustannukset, myös arvioimaan paremmin julkaisumaksuvirtojen määrää ja kohdentumista esimerkiksi kustantajakohtaisesti. Seurannasta saatuja tietoja voidaan käyttää apuna mm. neuvoteltaessa lisenssisopimuksia kustantajien kanssa. Pidemmällä tähtäimellä avoin julkaiseminen ja kirjoittajamaksut vaikuttavat myös kirjaston kulurakenteeseen: aineistonhankintakustannukset siirtyvät kohti julkaisukustannuksia, kun yhä enemmän aineistoa tulee avoimesti saataville.

Tulokset vuodelta 2019

Seurannan mukaan kirjoittajamaksuja maksettiin Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2019 yhteensä 297 083 euroa. Kokonaissummasta 59 % maksettiin täydentävästä rahoituksesta ja 41 % perusrahoituksesta. Kaikista kirjoittajamaksuista 59 % maksettiin Gold OA -julkaisuille ja 41 % hybridijulkaisuille (ks. avoimen julkaisemisen vaihtoehdot). Kirjoittajamaksuja maksettiin yhteensä 175 artikkelista, joten maksettu keskihinta artikkelin saamiseksi avoimesti julkaistuksi oli noin 1 698 €.

Kaaviossa 1 havainnollistetaan Itä-Suomen yliopistossa maksettujen kirjoittajamaksujen jakautumista tiedekunnittain vuonna 2019. Eniten kirjoittajamaksuja vuonna 2019 maksettiin terveystieteiden tiedekunnassa, yhteensä 132 441 € (45 % kaikista kirjoittajamaksuista). Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta kulutti kirjoittajamaksuihin 104 241 € (35 %), yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta 41 605 € (14 %) ja filosofinen tiedekunta 18 797 € (6 %).

Kaaviossa esitetään Itä-Suomen yliopistossa maksettujen kirjoittajamaksujen jakautuminen tiedekunnittain 2019. FILO: 6 %, LUMET 35 %, TERV 45 %, YHKA 14 %.
Kaavio 1. Itä-Suomen yliopistossa maksettujen kirjoittajamaksujen jakautuminen tiedekunnittain 2019 (%). | Diagram 1. APC distribution among faculties in 2019 (%).

Kaaviossa 2 vertaillaan täydentävästä rahoituksesta ja perusrahoituksesta maksettujen kirjoittajamaksujen määrää tiedekunnittain. Terveystieteiden tiedekunta on maksanut suhteessa jokseenkin saman verran kirjoittajamaksuja perusrahoituksesta ja täydentävästä rahoituksesta. Muiden tiedekuntien kohdalla täydentävän rahoituksen osuus kaikista kirjoittajamaksuista on kuitenkin suhteessa suurempi: filosofisen tiedekunnan osalta 72 %, yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnassa 71 % ja luonnon- ja metsätieteiden kohdalla 64 %.

Kustantajittain suurimmat rahareiät löytyvät kaaviosta 3. Eniten kirjoittajamaksuja on maksettu Springer Naturelle, yhteensä 74 140 € (25 % kaikista maksetuista kirjoittajamaksuista). Elsevier on laskuttanut yhteensä 43 918 € (15 %) ja yli 20 000 € summia on maksettu myös Frontiers Medialle, MDPI:lle, Taylor & Francisille ja Wiley-Blackwellille. Kuvaavaa on, että yhteensä 71 % maksuista on mennyt näille kuudelle kustantajalle. Kirjoittajamaksuosuuksien vertailua kustantajittain vaikeuttaa kuitenkin eri kustantajien ja kirjaston väliset aineistolisenssisopimukset, joihin voi kuulua myös avoimen julkaisemisen kustannuksia. Näiden myötä esimerkiksi merkittävä osa Itä-Suomen yliopiston Elsevierin lehdissä julkaistuista avoimista artikkeleista on saatu julkaistua 50 % alennuksella listahinnasta.

Kaaviossa kuvataan maksetut kirjoittajamaksut kustantajittain vuonna 2019. Elsevier 14,8 %, Frontiers Media 9,1 %, MDPI 7,5 %, Springer Nature 25 %, Taylor & Francis 7,6 %, Wiley-Blackwell 7 %, muut 29 %.
Kaavio 3. Maksetut kirjoittajamaksut kustantajittain (%). | Diagram 3. Distribution of the APCs with the six largest publishers and the rest of the publishers (%).

Seurannassa näkymättömät kulut

Kirjoittajamaksuseuranta ei siis kuitenkaan kerro koko totuutta avoimen julkaisemisen kustannuksista. Kuten mainittua, kirjoittajamaksuja maksetaan joidenkin kustantajien kohdalla myös aineistojen lisenssimaksujen yhteydessä – tällöin sopimus kustantajan kanssa voi kattaa lehtitilauksen lisäksi esimerkiksi tietyn määrän avoimesti julkaistavia artikkeleita tai alennuksia kirjoittajamaksuihin. Vertailukelpoista tietoa näiden sopimusten kautta maksettavista kirjoittajamaksuista ei voi tällä hetkellä saada, koska sopimuskäytännöt vaihtelevat kustantajittain. UEF:in käytössä olevat kirjoittajamaksuedut on listattu Open UEF -sivustolle.

OpenAPC

Itä-Suomen yliopiston kirjoittajamaksutiedot on soveltuvin osin viety myös OpenAPC-tietokantaan. OpenAPC on Bielefeldin yliopiston kirjaston ja INTACT -projektin hallinnoima kansainvälinen hanke, jonka tarkoituksena on koota yhteen eri tutkimusorganisaatioiden maksamia kirjoittajamaksuja. Tätä kirjoittaessa OpenAPC:hen on osallistunut 259 organisaatiota ympäri maailman. Suomesta tietoja palveluun ovat vieneet Itä-Suomen yliopiston ohella myös Turun, Tampereen ja Jyväskylän yliopistot sekä Laurea ammattikorkeakoulu ja Hanken Svenska handelshögskolan. OpenAPC:hen viedyt tiedot eivät täysin vastaa omaa kirjoittajamaksuseurantaamme OpenAPC:n rajoitusten vuoksi.

Briefly in English

The University of Eastern Finland Library and the university’s Financial Services have started to monitor the article processing charges (APCs) paid by the university from the beginning of 2019. By monitoring the expenses, we are hoping to gain not just an overview of the costs of the UEF’s centralised support, but also to estimate the total expenditure of APCs and to whom the charges are being paid to. This information can be used, for example, when negotiating new licence agreements with publishers. In the long run the costs of Open Access publishing will also affect the library’s cost structure: the more literature is available Open Access, the less money is needed to buy licensed material.

The total sum of APCs paid by the UEF in the year 2019 was €297,083. 59 % of this sum was paid from external funding and 41 % from university’s basic funding. 59 % of the charges were paid to Gold Open Access publications and 41 % were paid to hybrid publications. APCs were paid for 175 articles, so the average charge per article was about €1,698. The UEF’s APC data is also available at the OpenAPC service though it doesn’t completely match with the university’s own monitoring due to the restrictions of the OpenAPC’s data schema.

Diagram 1 (above) shows the APC distribution among faculties. On diagram 2 one can see the share of APCs paid from basic funding in blue and APCs paid from external funding in orange. Diagram 3 shows the distribution of APCs with the six largest publishers and the rest of the publishers. In the diagrams, FILO stands for Philosophical Faculty, LUMET for Faculty of Science and Forestry, TERV for Faculty of Health Sciences and YHKA for Faculty of Social Sciences and Business Studies.

In addition to the charges per article paid to the publishers, the library also pays varying amounts of Open Access fees in licence agreements. These agreements vary so much in their terms and conditions that they cannot be directly compared. The support methods for Open Access publishing gained by these agreements can be found at Open UEF web page.

Juho Jussila
Tietoasiantuntija | Information Specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection Services

Posted on

Avointa julkaisemista APC-maksuilla | Open Access Publishing with APCs

(Please scroll down to read a summary in English) 

Tieteellisen julkaisemisen voidaan sanoa olevan siirtymävaiheessa, siirtymässä julkaisujen hankinnasta eli tilausmaksumallista avoimeen julkaisemiseen. Julkaisemisesta aiheutuvat kulut katetaan yleisesti APC– eli kirjoittajamaksulla, mutta on myös mittava joukko täysin maksuttomia julkaisukanavia (ns. Diamond OA).  Avoin julkaiseminen on uusi muotoutumassa oleva tieteellisen tiedon levittämisen muoto, jonka kustannusten kattamisen mallit ovat kehittymässä.

FinELib-konsortio järjesti Helsingissä 7.5.2019 kansainvälisen Libraries Promoting Open Access -seminaarin.  Seminaarissa käsiteltiin avointa julkaisemista, sen kustannuksia ja kustantamisen malleja sekä esimerkkejä toiminnasta eri maissa.

Ruotsin linjauksia avoimessa julkaisemisessa esitteli Tukholman yliopiston kirjaston johtaja Wilhelm Widmark. Ruotsissa avoin tiede ja sen edistäminen on otettu tavoitteeksi ylimmällä mahdollisella tasolla: maan hallitus on linjannut, että Ruotsissa kaikki julkisin varoin rahoitettu tutkimus on julkaistava viipymättä avoimena, ilman embargoja (kustantajan määrittelemä karenssiaika, jonka aikana artikkelia ei saa julkaista vapaaseen käyttöön). Sama tavoite koskee myös tutkimusdataa. Tällä hetkellä tavoitteena on avoimuuden toteutuminen vuonna 2026.

Ruotsissa on Suomen FinELib-konsortiota vastaava konsortionsa Bibsam Consortium. Se on toiminut aktiivisesti siten, että vanhat lehtihankintasopimukset saadaan pikkuhiljaa muutettua kohti avointa julkaisemista tukevia sopimuksia niin, että APC-maksuilla katetaan julkaisemisen kustannukset ja kaikki artikkelit ovat avoinna kaikille. Vuoden 2017 aineistokuluista on tehty laskelmia: Jos kaikki tieteelliset artikkelit ko. vuonna olisi julkaistu avoimena, olisi se maksanut Ruotsille 38,5 miljoonaa euroa.  Samana vuonna Ruotsissa maksettiin todellisuudessa lisenssimaksuja (=aineistojen hankintamaksuja) sekä APC-maksuja 43,3 miljoonalla eurolla.

Suomessa on tänä vuonna alkanut Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama ja FinELibin toteuttama projekti, jossa kerätään tietoa siitä, miten avoimen julkaisemisen kirjoittajamaksujen seurantaa on toteutettu FinELibin jäsenorganisaatioissa. Tavoitteena on kehittää avoimen julkaisemisen kustannusseuranta kansalliselle tasolle. Samalla kustannusten näkyväksi tekeminen toivottavasti helpottaa tulevissa aineistoneuvotteluissa kustantajien kanssa.

Myös Euroopan laajuista kustannusten seurantaa on olemassa. Dirk Pieper Bielefeldin yliopistosta oli seminaarissa esittelemässä siellä vuonna 2015 aloitettua OpenAPC -projektia. OpenAPC sisältää tällä hetkellä tiedot noin 240 tutkimuslaitoksen tai yliopiston APC-maksuista eri puolilta Eurooppaa. Tietokannasta saa myös kustantajakohtaisia tietoja. Mikään yllätys ei ole, että suurimmat kolme kustantajaa (Elsevier BV, Springer Nature ja Wiley Blackwell) saavat myös suurimman osan rahasta. Mutta positiivinen seikka on se, että kymmenen eniten kirjoittajamaksuja saaneen joukossa on kolme OA-julkaisijaa: PLOS, Frontiers ja Copernicus.

OpenAPC on laajentunut viime vuosina kansallisesta toimijasta Euroopan laajuiseksi, mm. Ruotsi ja Iso-Britannia toimittavat sinne keskitetysti omat tietonsa. Edellä mainitussa Suomen kansallisessa projektissa yhtenä tavoitteena on saada myös Suomesta keskitetysti kerätyt tiedot mukaan OpenAPC:en.

UEFin kirjasto on mukana FinELibin projektissa. Yliopistossamme on jo sovittu vuodelle 2019 keskitetystä kirjoittajamaksujen tukemisesta niissä tapauksissa, missä rahoittaja ei ole hyväksynyt maksuja hankkeen kustannuksiksi. Tässä yhteydessä rakennettiin myös maksuliikenteelle seurantajärjestelmä. UEF linjasi tuen koskemaan Julkaisufoorumin luokkien 2 ja 3 maksuja, sekä edellytti, että keskitetysti ei maksettaisi ns. hybridijulkaisujen kirjoittajamaksuja (=julkaisut, jotka saatetaan erillistä maksua vastaan avoimeksi tilausmaksullisessa lehdessä). Maksuista vastaavat tiedekunnat tai yksiköt, ja tiedekunnat voivat halutessaan tehdä omia linjauksiaan maksatukseen. Tässä vaiheessa vuotta on käytettävissä vain alustavia arvioita siitä, minkä verran UEFin tasolla käytetään rahaa kirjoittajamaksuihin. Vuoden ensimmäisen kolmanneksen aikana APC-maksuja oli maksettu noin 62 000 eurolla, josta suurin osa on ollut hankerahoitusta. Yliopiston perusrahoituksesta maksuja on maksettu noin 16 000 eurolla, joista Golden OA -lehtiin on kohdistunut yli puolet eli noin 10 000 euroa.

Siirtymävaiheen toivoisi monestakin syystä jäävän lyhyeksi. Kustannukset ovat kasvaneet entisestään. Tällä hetkellä tieteellisistä julkaisuista maksetaan sievoisia summia hankintoina, ja toisaalla APC-kirjoittajamaksut ovat kasvussa. Tieteellinen julkaiseminen on moninaistumassa, on julkaisuarkistoja, rinnakkaistallentamista, Golden OA:ta ym. Tämä voi aiheuttaa sekä tutkijalle että myös tutkimustulosten etsijälle päänvaivaa: missä julkaista ja mistä mitäkin löytyy.

Tieteellistä julkaisemista uudistavien suurten tutkimusrahoittajien koalition (cOAlition Plan S) Plan S -suunnitelman lopullinen versio valmistui toukokuussa. Täytäntöönpanoa on nyt siirretty vuodella ja suunnitelma astuu voimaan vuonna 2021. Siinä tarkennetaan, ja ehkä laajennetaankin, avoimen julkaisemisen käsitettä. Rinnakkaisjulkaiseminen nostetaan aiempaa luonnosversiota selkeämmin vaihtoehtona esille, samoin siirtymäkaudelle tarjotaan eri toimijoille, lehdille, tieteellisille seuroille yms. siirtymäkausisopimuksien mahdollisuuksia. Näin eri toimijat saavat enemmän aikaa luoda itselleen sopivat OA-julkaisemisen toimintatavat. Suunnitelmassa rahoittajat myös sitoutuvat tutkimuksen arvioinnissa DORA-periaatteisiin. Niiden mukaan tutkimusta arvioidaan tutkimustuotosten, ei julkaisukanavan tai julkaisijan mukaan. Hybridilehdet ovat tiukasti rahoittajien koalition hyväksynnän ulkopuolella. Ainoastaan jos hybridilehdellä on siirtymäkausisopimus avoimeen julkaisemiseen siirtymiseksi, se on hyväksyttävissä. Koalition mukaan hybridilehtien siirtymäkausisopimukset voivat olla voimassa ainoastaan vuoteen 2024 asti. Plan S:n periaatteet ja toimeenpanosuunnitelma on luettavissa cOAlition S:n verkkosivuilta

Scientific publications are transitioning from subscriptions to open access. The costs of open publishing are usually covered by APCs (Article Processing Charges). This transitional period is profitable for the publishers, they can now double-dip. For example, the universities in Sweden paid about five million euros more for scientific journals in 2017 because they paid for both subscriptions and open access.  Many universities have built systems for following up the costs of open access. Bielefeld University in Germany has developed a service called the OpenAPC, which nowadays is tapped globally. The FinELib has started a project which aims to develop a system for following up the APC’s in Finland and there is also a plan to join the OpenAPC.

Funders in Europe have published their principles and implementation of Plan S in May. With effect from 2021, all scholarly publications funded by public or private grants provided by national, regional and international research councils and funding bodies, must be published in Open Access journals, on Open Access platforms, or made immediately available through Open Access repositories without embargo. Principles and implementation of Plan S is available in English on cOAlition S website.

Riitta Porkka, palvelupäällikkö | Head of Services
Tietoaineistopalvelut | Collection services