Kirjaston toiminta viime vuoden tilastojen ja palautteen perusteella | Library activities based on last year’s statistics and feedback

(Please, scroll down to read a summary in English.)

Kansalliset, tieteellisten kirjastojen toimintaa kuvaavat tilastot ovat valmistuneet ja luettavissa perinteiseen tapaan Tieteellisten kirjastojen yhteistilastosta. Niiden perusteella voi tehdä sen johtopäätöksen, että Itä-Suomen yliopiston kirjaston palveluissa on tapahtunut eniten muutosta digitaalisten aineistojen käytössä.

Kokoelmassamme on tällä hetkellä noin 1,3 miljoonaa kirjaa, joista noin puolet on digitaalisia. Teosten nimekemääräkin ylittää miljoonan kappaleen rajan. Digitaalisia tieteellisiä lehtiä on käytössä kirjaston kautta noin 40 000 nimekettä. Vuonna 2018 pystyttiin myös hankkimaan paljon uusia kirjoja verrattuna edelliseen vuoteen.

Tietoaineistoja myös käytetään runsaasti, ja käytön määrä on viimeisen viiden vuoden ajan pysynyt suhteellisen vakaana. Painettujen kirjojen lainaus vähenee vuosi vuodelta tasaisesti. Digitaalisten lehtien ja kirjojen käyttö näyttäisi jopa hieman kasvavan, vaikka näiden aineistojen käyttöluvut ovat jo pitkään olleet suuria: e-lehtiä on katsottu noin miljoona ja e-kirjoja noin 1,4 miljoonaa kertaa.

Kirjaston tilat olivat kovassa käytössä. Kirjastokäyntejä oli vuonna 2018 noin 560 000, mikä on hieman enemmän kuin edellisenä vuotena. Aukioloaikojen määrä on myös lisääntynyt, kiitos Carelia 24/7 -tilan käyttöönoton Joensuussa. Kirjaston antama koulutus on jatkunut kattavana ja siirtynyt sekin entistä enemmän verkkoon. Sen sijaan tilojen neliömäärä on pienentynyt Savonlinnan muutosten vuoksi.

Kirjaston käytettävissä olevat taloudelliset resurssit ovat kasvaneet tasaisesti UEFin ajan. Käytännössä kaikki kasvu on mennyt aineistojen hankintaan. Henkilöstökulut ovat laskeneet merkittävästi ja tilakulut hieman. Kirjaston kokonaisbudjetista suurimman menoerän tällä hetkellä muodostaa aineistojen hankinta. Henkilöstö- ja vuokrakulut ovat kaksi muuta suurta kuluerää.

Vuoden 2018 aikana annettuja palautteita kirjaston palveluista voi kuvata pääosin myönteisiksi. Muutoksia toivotaan, kuten aina, laina-aikoihin: toiset haluavat niitä pidemmiksi ja toiset lyhyemmiksi. Tällä hetkellä arvioimme laina-aikojemme olevan kuta kuinkin kohdallaan.

Uutena asiana on toivottu sähköistä kirjastokorttia nykyisen rfid-kirjastokortin tilalle. Tätä toivetta pääsemme toivottavasti toteuttamaan, kun ensi vuonna otamme käyttöön uuden kirjastojärjestelmän.

Vuosi sitten toteutettu varausmaksujen poistaminen on koettu hyvänä muutoksena, joskin muutama kriittinen palaute on tullut samaan aikaan toteutetun hyllystänoutopyynnön – kun kirja haetaan asiakkaalle valmiiksi samassa kirjastossa, josta se noudetaan – hinnan korottamisesta. Ennen kuin toteutimme maksujen muuttamisen, keskustelimme siitä opiskelijoiden edustajien kanssa.

Asiakaspalvelun palautteissa on selvästi näkynyt muutos siinä, ettei enää tule niin paljon sanomista kurssikirjojen vähyydestä. Tämä johtunee siitä, että sähköisten kurssikirjojen määrä on kasvanut ja niitä käytetään enemmän. Viime vuonna hankittiin enemmän kurssikirjoja kuin aiemmin. Ennen hankittiin yksi kirja kymmentä kurssilla opiskelevaa kohden – nyt luku on yksi kirja viittä kurssilla opiskelevaa kohden.

Tiloista ja laitteista tulee palautetta liittyen tietokonealueen koneisiin, tilojen ilmanvaihtoon ja lämpötilaan sekä myös siivoukseen. Teemme näissä parhaamme ja välitämme palautteet niistä vastaaville tahoille. Toistuvasti myös palataan teemaan ”kirjastossa on liikaa melua”.  Asian parantamiseksi työskentelemme valistuksella ja ohjaamalla asiakkaita niihin kirjaston tiloihin, jotka ovat hiljaisemmiksi tarkoitetut. Kirjastossahan on myös tiloja, joissa on lupa työskennellä yhdessä – toki asianmukaisesti muut asiakkaat huomioiden.

Miten palautetta kerätään? Kirjaston kotisivulla on lomake, jolla voi antaa palautetta. Lisäksi voi lähettää sähköpostia (kirjasto[at]uef.fi), ottaa yhteyttä chatin kautta, soittaa tai kertoa suoraan asiakaspalvelussa. Ei-kirjallisesti saadut palautteet kirjataan ylös. Palautteisiin vastataan aina henkilökohtaisesti, jos lähettäjä on antanut yhteystietonsa. Toimenpiteisiin ryhdytään heti, jos se on mahdollista ja on kirjaston toimintapolitiikan mukaista. Palautteita käsitellään sen lisäksi yhdessä asiakaspalvelun kokouksissa. Kirjaston omien palautekanavien lisäksi osallistumme aktiivisesti myös ylioppilaskunnan Ruusut ja risut -kampanjan tuottaman palautteen käsittelyyn.

kuvituskuva

Kuva | Picture: Tumisu, Pixabay

Our collections currently hold about 1.3 million books, about half of which are digital. The number of titles exceeds one million. The number of scientific journal titles is about 40,000. Printed book lending is steadily decreasing year by year. The use of digital publications seems to be growing slightly, even though the use of these collections has long been high: e-journals got  about one million and e-books about 1.4 million views.

Joint statistics of Finnish academic libraries are available at the Finnish Research Library Statistics Database.

Library facilities were in heavy use, with about 560,000 visits to the library, which is slightly more than in the previous year. The number of opening hours has also increased, thanks to the introduction of the Carelia 24/7 at the Joensuu campus.

The financial resources available to the library have grown steadily during the UEF history. In practice, all growth has gone to library material acquisition. Personnel costs have fallen significantly and space costs slightly. At the moment, the largest item in the library’s total budget is the acquisition of library materials, personnel and rental costs are two other large expense items.

Feedback from the library services during 2018 has been mainly positive. We have been able to buy more set books and it seems to have helped the course book situation among the students: at the present, we acquire one book per about five course students.

How is the feedback being collected? The library’s webpage has a form for providing feedback. In addition, it can be sent by e-mail (library [at] uef.fi), via chat, by phone or talking to us at the customer service. Also oral feedback is documented. Feedback will always be answered personally if the sender has provided contact information. Measures will be taken as soon as possible if they are consistent with the library policy. Feedback is also handled in one of the customer service meetings. In addition to the library’s own feedback channels, we are also actively involved in processing feedback from the Student Union’s campaigns.

Jarmo Saarti, kirjaston johtaja | Library director
Arja Juntunen, palvelupäällikkö | Head of services

Jaa tämä / Share this
Share

Mitä tilastoja kirjastossa kerätään? | What kind of statistics we collect at the library?

Please, scroll down to read a summary in English.

Yliopiston kirjasto kerää joko vuosi suuren määrän toiminnastaan ja asiakkaistaan kertovia tilastotietoja. Osa näistä tiedoista kerätään vain kirjaston oman toiminnan seuraamista ja kehittämistä varten, mutta suurin osa myös Suomen tieteellisten kirjastojen yhteistilaston (KITT2) tarpeisiin. Tämä tilastotietokanta sisältää yliopistokirjastojen lisäksi tietoja myös Helsingissä sijaitsevasta kansalliskirjastosta, ammattikorkeakoulukirjastoista ja useista erikoiskirjastoista (esimerkkinä eduskunnan kirjasto). Me suomalaiset haluamme tavallisesti tehdä kaikki meille annetut tehtävät mahdollisimman perusteellisesti, ja näin ollen olemme jatkuvasti keränneet parhaiten maailman tieteellisten kirjastojen kansainvälisen ohjeistuksen mukaista, monikielistä kirjastotilastoa, joka lisäksi on vapaasti verkossa luettavissa.

Mihin kaikkeen tätä tietoa sitten tarvitaan? Kirjastot voivat käyttää yhteistilastoa näyttöön perustuvaan johtamiseen ja kirjastojen väliseen vertailuun. Yhteistilastoa varten kerättyjä tietoja hyödynnetään vuosikertomuksissa, tulosneuvotteluissa ja tulevan toiminnan suunnittelussa. Tilastokeskus saa yhteistilastosta vuosittain tarvitsemansa tiedot ja välittää niitä myös kansainvälisiin tilastoihin. Yhteistilaston tietoja käytetään myös tutkimuksessa, opetuksessa ja lähteenä julkaisutoiminnassa. Sekä EU että kansallinen lainsäädäntö velvoittavat jo sinällään kirjastojakin keräämään standardisoituja tietoja toiminnastaan.

KITT2-tietokantaan toimitetaan kunkin yliopistokirjaston perustiedot, kuten toimipisteiden määrä ja yliopiston opiskelijamäärä. Myös kokoelmien suuruus kuvataan vuosittain sekä painetun että elektronisen aineiston osalta. Kuten kaikki ovat varmasti huomanneet, elektronisen aineiston määrä kasvaa vuosi vuodelta. Kokonaismäärien lisäksi raportoidaan myös kokoelmien kartunta ja poistot.

Asiakasryhmiä tilastoidaan hyvinkin monipuolisesti. Kirjaston omalta kannalta tärkeimmät asiakasryhmät ovat luonnollisesti omat opiskelijat, avoimen yliopiston opiskelijat ja yliopiston henkilökunta. KITT2:n tarpeita varten selvitämme kuitenkin myös sen, ovatko niin sanotut ”muut asiakkaat” esimerkiksi ammattikorkeakoulun tai jonkin toisen yliopiston opiskelijoita vaiko elinkeinoelämän tai julkishallinnon edustajia. Usein löytyy kuitenkin sellaisia uusia ”muita asiakkaita”, joille ei tarkempaa luokitusta löydy. Suomessa yliopistokirjastot ovat julkisia kirjastoja, joten on hyvä että myös suuri yleisö käyttää palveluitamme. Nehän ovat kuitenkin julkisesti rahoitettuja. Uusien asiakkaiden määrän lisäksi raportoimme myös ”aktiivisten lainaajien” määrän. He ovat lainanneet ainakin yhden teoksen tilastointivuoden aikana.

KITT2:een on toimitettava sekä kotisalilainojen, lukusalilainojen, kaukolainojen että e-kirjojen lainojen kokonaismäärät, uusintoja unohtamatta. Lisäksi raportoidaan asiakkaiden tekemät tiedonhakupyynnöt. Nämä lasketaan vuosittain määrättävien otantapäivien perusteella. Otantapäivät on jaettu mahdollisimman tasaisesti ympäri vuoden niin että viikonpäivistä kaikki aukiolopäivät ovat edustettuina. Tervetuloa esimerkiksi 15.5. tiedonhakutilastoja kartuttamaan! Kirjaston on myös raportoitava järjestämistään tapahtumista, kuten esimerkiksi näyttelyistä. Koska yhä suurempi osa kokoelmistamme on elektronisessa muodossa, eri tietokantojen käyttömääriä on pyrittävä seuraamaan. Sekin olisi selvitettävä, kuinka moni asiakas käy kirjaston www-sivuilla.

Fyysisesti kirjastoon tulevien asiakkaisen määriä lasketaan automaattisilla kävijälaskureilla. Vuosikymmenien kokemus ja käsin suoritetut kontrollilaskut ovat antaneet sellaiset kertoimet, joiden avulla kävijälaskurin lukema saadaan vastaamaan todellista kävijämäärää. Vaikka kävisit välillä syömässä tai kahvilla, tilastoidut silti suunnilleen vain yhdeksi kävijäksi! Sinänsä Itä-Suomen yliopiston opiskelijat viihtyvät hyvin kirjastoyksiköissämme, ja se on vuosien kuluessa herättänyt jopa ihmetystä kansallisella tasolla. Kirjasto tilastoi myös antamaansa käyttäjäkoulutusta, sekä annettujen opetustuntien määrää että suoritettuja opintopisteitä. Näissä olemme todella haka, opintopisteissä toisena heti Aalto-yliopiston jälkeen! Aukiolopäivät ja aukiolotunnit on luonnollisesti laskettava, samoin kuin asiakkaiden käytössä olevat työasemat ja muut työskentelypaikat.Näiden asiakkaille näkyvien toimintojen lisäksi raportoimme esimerkiksi kirjastoyksiköiden tilat pinta-aloittain ja todella paljon tietoja kirjaston taloudesta ja henkilökunnan määrästä ja toiminnasta.

Kaiken tämän tietomäärän kerääminen vaatii paljon työtä, ja sitä on tehtävä jatkuvasti jo seuraavaa vuotta silmällä pitäen. Aina alkuvuodesta edellisen vuoden tiedot kootaan yhteen ja raportoidaan sitten keskitetysti KITT2-tietokantaan. Sieltä ne päätyvät yleiseksi hyödyksi sekä yliopistossamme, kansallisella tasolla että myös kansainvälisesti. Tervetuloa tilastoitumaan!

Briefly in English:

Every year the University of Eastern Finland Library collects a vast amount of statistical data, which it passes to KITT2 Research Library Statistics Database. From here you can find information about our collections and customers. We also report how many books our customers have checked out in a whole year and how many students we have taught. We also calculate just how many people visit the different library units each day, and also give many other indicators about our different functions. From this database you can find out how we manage compared to other Finnish university libraries. All in all, pretty well!

Tapani Toivanen, tietoasiantuntija / information specialist
Opetus- ja tietopalvelut / Training and information services

Jaa tämä / Share this
Share

Tehokas kirjasto — toiminnan kehitys tilastojen valossa | Effective library — development based on the statistics

(Please, scroll down to read in English.)

Vuoden 2017 kirjastotilastot ovat valmistuneet ja niitä voi käydä tutkailemassa Tieteellisten kirjastojen tilastotietokannassa. Tässä tarkastelen kirjaston toiminnan kehittymistä viiden viime vuoden (2013 – 2017) aikana.

Kirjaston painettujen kirjojen lukumäärä on tasaantunut tuona kautena noin 700 000 kappaleeseen. Digitaalisten kirjojen määrä on puolestaan jatkanut kasvuaan vuoden 2013 noin 400 000 nimekkkeestä viime vuoden noin 600 000 nimekkeeseen. Näiden yhteenlaskettu nimekemäärä ylittää jo miljoonan.

Painettujen kirjojen vuotuinen lainaus on laskenut hitaasti noin 170 000 lainasta 140 000 lainaan. Sen sijaan e-kirjojen käytön määrä on kaksinkertaistunut tarkkailtuna viisivuotiskautena. Noin 900 000 katsotusta dokumentista on päädytty reiluun kahteen miljoonaan. Muidenkin digitaalisten aineistojen käyttöluvut ovat säilyneet suurina ollen miljoonaluokkaa. Lukumääräisesti suurin tietoaineistojen käyttö on siirtynyt lopullisesti digitaaliseen ympäristöön, kun e-kirjojen käyttöluvut ovat kasvaneet merkittävästi tänä kautena.

Kirjaston antama tiedonhaun opetus on ollut myös hienoisessa kasvussa ja siinäkin on siirrytty verkko-opetukseen. Kirjaston asiakastilojen kehittäminen näkyy sekä aukioloaikojen pidentymisenä että luku- ja työskentelypaikkojen lisääntymisenä.

Kirjaston toimintakulut ovat pysyneet käytännössä samana tänä aikana. Koska kulut ovat kuitenkin koko ajan kasvaneet, ovat tehostamistoimet vaikuttaneet niin, että kirjaston henkilöstän määrä on vähentynyt viisivuotiskaudella noin 15 henkilötyövuodella. Käytännössä vapautuva resurssi on käytetty aineistoihin, joiden hinnannousu on ollut noin 100 000 euroa vuodessa.

Kirjastomme onkin hyvin tehokas. Digitaalisen aineiston lataushinta on pienentynyt koko ajan (viime vuonna €1,26) ja kokonaiskulut suhteutettuna yliopistolaisiin olivat viime vuonna noin 400 euroa. Tällä yliopiston panostuksella kukin yliopistolainen saa edellä kuvatut kirjastoaineistot ja palvelut käyttöönsä.

Library statistics for the year 2017 have been completed and can be accessed by visiting The Research Library Statistics Database. In the following, I will review the development of the library during the last five years (2013 – 2017).

The number of print books in the library has been stabilized during that period to 700,000 copies. The number of digital books, on the other hand, has continued to grow from about 400,000 titles to some 600,000 titles in the year 2017. Their total number exceeds already a million titles.

The borrowing of print books has slowed down from about 170,000 loans to 140,000 loans. At the same time, the use of e-books has been doubled in numbers: from approximately 900,000 downloads to over two millions. The usage of other digital records has also remained high, the size being in one million downloads in each category. Thus, one can say that the major use of the documents has shifted to the digital environment, especially when the use of the e-books has grown significantly during this period.

The information skills training provided by the library has also increased a bit and it has also moved to eLearning. The development of the library’s premises is reflected both in prolonging the opening hours and in increasing the number of reading and working places.

The library’s operating costs have remained virtually the same during this period. However, as costs have increased all the time, the efficiency required from the library has meant a reduction in the number of staff in the library by about 15 person-years. In practice, the resource released has been used for the library collection, the price increase of which is around 100,000 euros per year.

Our library is very effective. The download price of digital material has been decreasing (last year € 1.26) and the total cost divided to each member of the university staff and students was about 400 euros. With this University’s contribution, each member of the academia gets the library resources and services described above.

Jarmo Saarti, kirjaston johtaja | Library director

Jaa tämä / Share this
Share

Painettujen kurssikirjojen 10 lainatuinta vuonna 2017 | Most borrowed course books in 2017

(Please, scroll down to read in English.)

Vuoden 2017 lainatuimmat suomenkieliset kurssikirjat Itä-Suomen yliopiston kirjastossa olivat pääasiassa menetelmäoppaita. Lukuihin sisältyvät sekä lainat että lainojen uusinnat:

  • Tutki ja kirjoita / 2 392 (4 eri painosta)
  • Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi / 2 318 (2 eri painosta)
  • Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät / 1 986 (2 eri painosta)
  • Johdatus laadulliseen tutkimukseen / 1 672
  • Ihmisen psykologinen kehitys / 1 308 (2 eri painosta)
  • Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2 / 1 167 (3 eri painosta)
  • Haastattelu: tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus / 1 096
  • Laadullinen tutkimus / 1 087 (2 eri painosta)
  • Haastattelun analyysi / 1 005
  • Yritysrahoitus / 898 (2 eri painosta)

UEF Library’s five most borrowed course books in English in 2017:

  • Managing & organizations : an introduction to theory and practice / Stewart R. Clegg, Martin Kornberger, Tyrone S. Pitsis.
  • Modern social theory : an introduction / edited by Austin Harrington.
  • Exploring corporate strategy : text & cases / Gerry Johnson, Kevan Scholes, Richard Whittington.
  • International organizations : politics, law, practice / Ian Hurd.
  • Engaging troubling students : a constructivist approach / Scot Danforth, Terry Jo Smith.

Tapio Lehtinen, tietopalveluneuvoja | information services advisor
Tietoaineistopalvelut | Collection services

Jaa tämä / Share this
Share

Ellibsin eeppisimmät ekirjat? | eBooks on Ellibs service

(Please, scroll down to read briefly in English.)

Mitä ovat ne Ellibs-palvelun e-kirjat, joiden virtuaalisia rivejä lukijan tahmaiset sormenpäät hivelivät kosketusnäytöllä useimmin vuonna 2017? Minkä kirjanimekkeiden sivuja rullailtiin hiirellä eteenpäin eniten? Lainatuimpien Ellibsin e-kirjojen kymppikerholaiset olivat:

NimekeLainauskerrat
1. Ihmisen psykologinen kehitys512
2. Ainutkertainen oppija465
3. Johdatus laadulliseen tutkimukseen391
4. Laadullinen tutkimus 2.0. 321
5. Yritysrahoitus271
6. Positiivisen psykologian voima269
7. Haastattelu: Tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus 219
8. Tutkimushaastattelu: Teemahaastattelun teoria ja käytäntö 211
9. Laskentatoimi178
10. Valtiosääntöoikeus 178

Mutta tarjolla olleiden yli neljän sadan Ellibs-kirjan joukosta 113 ei onnistunut löytämään itselleen vuoden aikana yhtään lukijaa! Voit korjata tilannetta tämän vuoden osalta –  jos vaikka seuraavista nollakerholaisista löytyy sinulle mielenkiintoista luettavaa! Tarjolla on myös ohjeistusta Ellibsin e-kirjojen lukemiseen.

Ääniä äänien takaa; Tulkintoja rock-lyriikasta 
Amerikansuomalaisia sarjakuvataiteilijoita
Arjen islam: somalinaisten elämää Suomessa
Hirmuvallan huolena vankilat ja tuonela
Kansan vihollinen – Inkerinsuomalaisen Niina Väärän tarina
Metsän autuus. Luonto suomalaisessa kirjallisuudessa 1700-1950
Pop, protesti, laulu
Sekakäyttöä ja salarakkautta – Digi-tv ja monimediaisuuden murros Suomessa

Ellibs is an ebook service providing more than 400 eBooks for the University of Eastern Finland members. At the moment, 71 of books are in English, but none of them were among the most read Ellibs titles in 2017.  In addition, guidance for reading Ellibs eBooks is provided. Here are some examples of eBooks in English:

National core curriculum for early childhood education and care 2016
Identities, intergroup relations and acculturation : the cornerstones of intercultural encounters
Environmental ethics : an overview for the twenty-first century
International management behavior : global and sustainable leadership
The Delphi technique in nursing and health research
Computational paralinguistics : emotion, affect and personality in speech and language processing

Kaarina Meriläinen, tietoasiantuntija | Information specialist 
Tietoaineistopalvelut | Collection services 

Käännöksen oikoluku | English language checking: Urho Heinonen

Jaa tämä / Share this
Share