Avoimen yhteistyön edistäminen kansalaistieteen keinoin | Promoting Open Cooperation through Citizen Science

(Please, scroll down to read in English.)

Horisontti Eurooppa -ohjelmassa halutaan edistää avoimen tieteen sisällyttämistä kaikkien tutkijoiden toimintatavaksi. Yhtenä ohjelmassa huomioitavana kohteena on avoin yhteistyö, jota voidaan toteuttaa hyödyntämällä kansalaistiedettä. Ajatuksena on, että avoin yhteistyö mahdollistaa kaikkien osaajien huomioimisen tutkimus- ja innovaatioprosesseissa.

Kansalaistieteen keskeisimpiin päämääriin kuuluu kansalaisten osallistaminen uutta tietoa tuottavaan tieteelliseen toimintaan, josta hyötyvät sekä tutkijat että kansalaiset. Kansalaisten osallistuminen kansalaistiedehankkeisiin ei rajoitu vain aineiston keruuseen tai tutkimuksen kohteeksi, vaan he voivat olla mukana useammassa tutkimusprosessin vaiheissa tai koko hankkeen ajan suunnittelusta raportointiin ja viestintään. Kansalaistiede on kuten muutkin tutkimusmenetelmät, joihin sisältyy erilaisia rajoituksia ja oletuksia, jotka tulee huomioida ja hallita tutkimusta tehtäessä. Kansalaistiedehankkeisiin osallistuneille kansalaisille annetaan samalla tavalla palautetta ja tunnustusta kuin ammattitutkijoillekin ja huomioidaan vastaavasti myös tutkimuseettiset näkökulmat.

Kansalaistieteen ajatuksena on kansalaisten osallistaminen tieteen tekemiseen ja tieteestä raportoimiseen. Siihen on erityisesti johtanut kiinnostus omasta elinympäristöstä ja sen kehittämisestä. Erityisesti vuorovaikutus tutkijoiden ja kansalaisten välillä on omiaan vähentämään valeuutisten ja virheellisen informaation määrää. Erityisesti tämä korostuu siinä, että tutkimustuloksista raportoidaan riittävän yleistajuisesti.

Onko tämä kansalaistiedettä?

Tuohon kysymykseen voi olla hankala antaa yksinkertaista vastausta. Yleisimmin kansalaistiedehankkeet näkyvät perinteisellä tasolla, eli hyödynnetään joukkoistamista tutkimusaineiston keruussa, kuten erilaisia havaintoja keräämällä (esimerkiksi lajihavainnot, muurahaiset, hiekkalaskeumat). Kansalaistiedettä voidaan kuitenkin tehdä tulkitsemalla tietoa, niin sanotun joukkoälykkyyden keinoin (erilaiset haastekilpailut) tai osallistamalla kansalaisia ongelmien määrittelyyn ja aineiston keruuseen.

Laajin kansalaistieteen kokonaisuus on yhteistoiminnallinen toimintatapa, jossa kansalainen on mukana koko hankkeen sen suunnittelusta aina analysointiin ja raportointiin. Kansalaistiedehankkeista voidaan käyttää erilaisia nimityksiä, kuten väestökysely, kansalaiskysely tai sukututkimus. Olennaisinta on, että kansalaistiedehanketta johtaa ammattimainen tutkija. Kansalaistiedettä hyödynnetään siis laajasti, mutta aina siitä ei käytetä tuota outoa nimitystä.

Teknologia palvelee kansalaistiedehankkeita

Uudet tietotekniset palvelut edistävät kansalaisten osallistumista tieteellisiin tutkimushankkeisiin. Kyselyitä voidaan lähettää kustannustehokkaasti verkossa ja avoimen lähdekoodin järjestelmät mahdollistavat aineistoanalyysien toteuttamisen helposti. Toisaalta havaintoja voidaan pyytää erilaisten tietoteknisten palveluiden kautta, jolloin ne saadaan nopeasti sijoitettua esimerkiksi karttapohjalle, jolloin niistä voidaan toteuttaa nopeasti visuaalisia raportteja. Tärkeintä on julkaista kansalaistiedehankkeiden aineistot, aineistojen kuvailutiedot ja tutkimustulokset avoimen saatavuuden periaatteiden mukaisesti.

Lapsi lukee kirjaa, koordinaatiston ja matemaattisten kaavojen ja muotojen takana. The child reads a book, behind the coordinate system and mathematical formulas and shapes

The Horizon Europe program wants to increase open science as a modus operandi. One of the targets to be considered in the program is open cooperation and the citizen science is the one of key element in this case. The idea is that open cooperation enables all experts to be considered in the research and innovation processes.

The main objectives of citizen science include engaging citizens in scientific activities that produce new knowledge, benefiting both scientist and citizens. Citizens’ participation in citizen science projects in not only limited to the collecting of the data or to be subject to the research but may be involved in several stages of the research process or throughout the project, from project planning to project reporting and communication about the outputs of the project. Citizen science is like other research methods, incorporating various limitations and assumptions that should be noted and managed when conducting research. Citizens involved in citizen science projects are given feedback and recognition in the same way as professional scientist, and they must also observe research ethics.

The idea of citizen science is engaging citizens in doing science and reporting on science. The citizen science has been driven by an interest in his/her own habitat and how to develop that. Especially interaction between researchers and citizens is likely to reduce the amount of fake news and disinformation. This is emphasized by the fact that the results of the research are reported in sufficient general terms.

Is this citizen science?

It can be tricky to give a simple answer to that question. Most commonly, citizen science projects are at the traditional level, that is utilizing crowdsourcing in the collection of research data, such as various observations by collecting (for example species observations, ants, sand deposits). However, citizen science can be done by interpreting information by distributed intelligence (various challenge contests), or by engaging citizens in the defining of the problems and collecting data.

The most extensive body of citizen science is a collaborative research process. In this case, the citizen is involved in the entire project, from designing and analysing to reporting the research. Various denominations can be used for citizen science projects, such as population surveys, citizen survey or genealogy. It is the most pertinent that the citizen science project is run by a professional researcher. So, citizen science is widely exploited, but not always using that designation.

Technology Serves Citizen Science Projects

New information technology services contribute to the participation of citizens in the scientific research projects. Online surveys can be sent cost-effectively and open-source software allow data analyses to be implemented easily. On the other hand, observations can be requested through a variety of information technology services and it is easy to create visual reports quickly from the service. The most important thing is to publish the datasets of citizen science projects, metadata, and research outputs in accordance with the principles of open access.

Tomi Rosti | tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Share

Apposen auki – tietoa avoimesti yhdessä – Itä-Suomen kirjastopäivät 11.6.2021 | Widly open – information shared openly together – seminar 11.6.2021

(Please, scroll down to read a summary in English.)

Itä-Suomen aluehallintovirasto järjesti yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kirjastopalveluiden, Kansalliskirjaston Mikkelin toimipisteen, Mikkelin seutukirjaston ja Mikkelin yliopistokeskuksen kirjaston kanssa perinteeksi muodostuneet Itä-Suomen kirjastopäivät, joiden tavoitteena on tuoda yhteen itäsuomalaiset kirjastoammattilaiset kaikilta kirjastosektoreilta. Päivän teemana oli tiedon avoimuus, jota lähestyttiin avoimen tieteen, kansalaistieteen ja tiedon saavutettavuuden näkökulmista. Yhtenä pohdittavana kokonaisuutena nousi esiin se, miten kirjastot voivat tukea osallisuutta tiedon tuottamiseen ja millainen rooli kirjastoilla on tiedon jakelussa. Seminaaripäivä oli osa tutkitun tiedon teemavuotta 2021, jossa kotimaiset toimijat tuovat yhdessä tutkittua tietoa meille kaikille.

Tutkitun tiedon teemavuosi logo kolmella kielellä

Aloituspuheenvuorossa Helsingin yliopiston professori Pirjo Hiidenmaa kävi laajasti läpi perusteluja avoimen tieteen tekemiseen. Tieteen perusperiaate on avoimuus. Ymmärrys maailmasta rakentuu yhteisymmärryksessä, joten maailmaa koskevan tiedon on oltava yhteistä koska maailman kriisit ja ongelmat ovat yhteisiä, jolloin kenelläkään ei voi olla monopolia tutkittuun tietoon. Tieteen yhtenä avoimuutta lisäävänä tekijänä Hiidenmaa mainitsee aineistot. Tieteiden erilaisilla tutkimusperinteellä on vaikutusta avoimiin aineistoihin, ja avoimuuden keskustelu on paljolti pyörinyt julkaisuiden ympärillä, mutta nykyään se on laajentunut aineistoihin ja muuhun tutkimuksen tekemisen tapoihin. Luonnontieteissä on suuria ja keskitettyjä aineiston tallentamispaikkoja kuten Biopankit. Toisaalta humanistisessa tutkimuksessa voi tutkimusaineisto olla yksittäisen tutkijan hallussa. Lisäksi Hiidenmaa totesi, että toimintakulttuuri vaikuttaa avoimuuden kehittymiseen ja nosti esille osallistavan tutkimuskulttuurin ja kansalaistieteen.

Aamupäivän paneelikeskustelussa käsiteltiin avointa tiedettä ja julkaisemista tieteellisten ja yleisten kirjastojen, tutkijoiden sekä kustantajien näkökulmasta. Keskeisiä esille nousseita teemoja olivat muun muassa tietovarantojen saattaminen laajemman yleisön saataville ja avoimeen julkaisemiseen liittyvät kustannukset. Avointen aineistojen ja erilaisten kirjastojen kokoelmien suhde herätti keskustelua useammasta näkökulmasta. Paneelissa ja chatissa pohdittiin muun muassa tieteellisten artikkelien käyttöarvoa ja -mahdollisuuksia yleisissä kirjastoissa, mutta toisaalta nostettiin esiin myös kirjastojen rooli varmasti luotettavan tiedon tarjoajina, jota Mikkelin yliopistokeskuksen pääsihteeri Matti Malinen omalta osaltaan sivusi avauspuheenvuorossaan. Haasteetonta pelkästään luotettavan tiedon tarjoaminen ei kuitenkaan ole, joten myös kirjastojen tarjoama neuvonta ja asiakkaiden informaatiolukutaito nousevat arvoonsa myös kirjastojen kokoelmiin liitettyjen avointen aineistojen kohdalla.

Never stop learning teksti tietokoneen näytöllä

Lounaan jälkeen Kansalliskirjaston tutkimuskirjaston palvelujohtaja Johanna Lilja esitteli Kansalliskirjaston digitoituja kokoelmia ja erityisesti digitointiohjelmaa 2021-2024. Vuosittain Kansalliskirjasto digitoi noin 2 miljoona sivua erilaisia aineistoja uusista sanomalehdistä vanhempiin aineistoihin. Liljan esitys elävöitti mainiosti digitoinnin vaatimaa työmäärää ja siihen liittyviä kustannuksia. Tekijänoikeuksien vuoksi kaikkea digitoitua aineistoa ei voida vielä avata vapaaseen käyttöön, mutta aineistoihin on pääsy kaikissa vapaakappalekirjastoissa, kuten meillä. Suur-Savon sukututkimusyhdistyksen puheenjohtaja Veikko Hokkanen muistutti kommenttipuheenvuorossaan Kansalliskirjaston digitoitujen aineistojen, joista sanomalehdet ovat sukututkijoiden käytetyin aineisto, olevan myös sukututkijoille tärkeä aarreaitta, jonne tutkijan on luontevaa jatkaa kirkonkirjojen selvittelyn jälkeen.

Yleisten kirjastojen e-aineistojen tarjontaa on tähän mennessä vaikeuttanut eri palvelualustojen moninaisuus ja aineistojen saatavuus kustantajilta. Tätä tilannetta korjaamaan on suunniteltu valtakunnallista yhden luukun e-kirjastoa, jonka toteuttamisen selvitystyötä on tehty Yleisten kirjastojen digitaalisen median palvelukonsepti –hankkeessa. Hankkeen projektipäällikkö Suvi Sivulainen esitteli yhteisen e-kirjaston tavoitteita ja haasteita, joissa riittää varmasti vielä työstämistä. Toteutuessaan yhteinen e-kirjasto edistää kuitenkin valtavasti digitaalisten aineistojen tasapuolista saatavuutta yli kuntarajojen.

Päivän toisena tietoiskuna Anna Lindfors, CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksesta, esitteli avointen oppimateriaalien kirjastoa. Avoimet oppimateriaalit ovat digitaalisia, maksuttomia ja Creative Commons -lisensoituja opetukseen, oppimiseen ja koulutukseen tehtyjä aineistoja, jotka mahdollistavat opiskelijalle ajasta ja paikasta riippumattoman käytön sekä opettajille materiaaleja ja ideoita opetuksen toteuttamiseen. Palvelusta löytyvät oppimateriaalit voivat olla hyvin moninaisia ja kohdennettuja eri koulutusasteille.

Kirjaselkämysten kuvia tabletin näytössä

Kansalaistiede on tutkimusta, jonka tavalliset ihmiset toteuttavat yhteistyössä tutkijoiden kanssa. Jyväskylän yliopiston Professori Raija Hämäläinen kertoi näkökulmia vastuulliseen kansalaistieteeseen Horizon 2020 –hankkeessa toteutetun kyselyn perusteella. Kansalaistiede lisää osaltaan tieteen avoimuutta ja luo mahdollisuuksia vastuulliseen tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Samalla se on tärkeä osa elinikäistä oppimista sekä kriittisen informaatiolukutaidon ja ajattelun kehittämistä.

Kansalaistieteen keinoja on hyödynnetty luonnontieteissä, kuten biologiassa (esimerkiksi perhostutkimus, pihapiirin lintuhavainnot eli Pihabongaus), ja vaikkapa arkeologiassa. Kansalaisilla on tärkeä rooli esim. aineiston keräämisessä – tutkijoilla ei ole aina resursseja ison tutkimusaineiston keräämiseen. Osallistujat ovat olleet tutkimuksen mukaan hyvin sitoutuneita kansalaistieteen tutkimusprojekteihin. Yleisesti ottaen tieteen kansalaisharrastajat ovat korkeasti koulutettuja ja työelämässä edelleen mukana olevia. Noin neljännes harrastajista on eläkkeellä.

Iltapäivän loppu puolella sisältöjohtaja Pia Puntanen Sodan ja rauhan keskus Muistista kertoi kesäkuun alussa Mikkelissä avatusta humanistis-yhteiskuntatieteellisetä tiedekeskuksesta, johon on yhdistetty 1970-luvulla perustettu Päämajamuseo. Tiedekeskus kannustaa tekemällä oppimiseen, yhdistää historiatietoja ja -taitoja sekä toimii tutkimuksen testausalustana. Muistin näyttelyt ovat vuorovaikutteisia ja tarinalliset näyttelyt mahdollistavat katsojalle samaistumisen sodan kokeneen ihmisen elämään.

Päivän viimeinen puhuja oli Osmo Kimmo, joka kertoi vapaaehtoistyönä toteutetusta sotapolku.fi -verkkopalvelusta, joka avautui Suomen itsenäisyyspäivänä 6.12.2016. Sotapolku.fi -verkkopalvelu on avoimesti käytettävissä oleva palvelu, joka valtakunnallinen matrikkeli vuosien 1939-1945 sodissamme palvelleista sotilaista ja lotista. Hankkeessa kuvataan joukko-osastojen sotapolut digitaalisen karttapohjaan. Digitaaliselle kartalle tallennettuihin karttapisteisiin tallennetaan ajankohta ja kuvaukset tapahtumista. Tietoja täydennetään linkeillä sotapäiväkirjoihin ja valokuviin. Tietojen koostaminen on hankalaa, koska digitaalista materiaalia on vähän ja lähteissä olevat tiedot ovat puutteellisia. Lisäksi tarvitaan paljon tietojen yhdistelyä. Palvelu päivittyy jatkuvasti.

Briefly in English

The Eastern Finland Regional Administrative Agency organised the library days of eastern Finland, formed as a tradition, with the aim of bringing together library professionals from all the library sectors in eastern Finland. The theme of the day was the openness of knowledge, approached from the perspectives of open science, citizen science, and the accessibility of information. One of the issues to be considered was how libraries can support inclusion in the production of information and what role libraries play in the distribution of information. The seminar day was part of the 2021 Year of Research-based Knowledge, where domestic actors bring together studied information to us all.

In a day there was a debate about open science, what it means and why it is being done. The day included a panel discussion on open science and publishing and what they mean for scientific and public libraries. The panel discussion included the perspective of scientific libraries, the perspective of general libraries, the perspective of the researcher, and the perspective of the publisher. The afternoon focused on the availability and accessibility of digital materials, where issues were addressed from a digitization perspective. The day included two briefings in library projects related the national digital library and open learning materials. At the end of the day, we were still acquainted with citizen science, Memory — Science Center and military historical web service sotapolku.fi.

Tomi Rosti, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tutkimuksen tutki | Research support
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Juho Jussila, tietoasiantuntija | Information Specialist
Marjut Perälä, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Tarja Turunen tietoasiantuntija | Information Specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection Services

Jukka Kananen, palvelupäällikkö | Head of Services
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and Publishing Services

Share

6:AM ei alkanut aamukuudelta – kuudes Altmetrics-konferenssi | 6:AM did not start at six in the morning – the 6th Altmetrics Conference

(Please, scroll down to read in English.)

Altmetriikka

Altmetriikka (altmetrics) tulee sanoista alternative ja metrics. Bibliometriikan eräänlaisena täydentäjänä myös altmetriikka liittyy tieteen ja tieteellisen julkaisemisen näkyvyyden mittaamiseen. Altmetriikka mittaa nimenomaan verkkojulkaisemista, esimerkiksi tutkimuksen näkyvyyttä verkossa klikkausten, latausten, blogikirjoitusten, kirjanmerkkien, tykkäysten ja twiittien määrinä. Se ei kuitenkaan ole vaikuttavuusmittari, vaan osa tieteellisen informaation suodattamista. Oikeastaan se ei edes ole vaihtoehtoista metriikkaa, vaan lisäke, jota tarvitaan verkkojulkaisemisen ja datan uudenlaisen saatavuuden aikana.

6:AM

Osallistuin lokakuun toisella viikolla kuudenteen Altmetrics-konferenssiin, joka pidettiin tällä kertaa Stirlingin yliopistossa Skotlannissa. 6:AM-konferenssi oli kaksipäiväinen 9.-10.10. ja osallistuin pelkästään siihen, mutta konferenssia edelsi yksipäiväinen ”epäkonfrenssi” (do-a-thon) ja seurasi työpajapäivä (workshop). Myös konferenssissa oli epäkonferenssimaisuutta. Emme istuneet riveissä, vaan pyöreissä kahdeksan ihmisen pöydissä, joissa keskustelu ja tutustuminen käy(nee) muita muotoja helpommin.

Ensimmäisenä päivänä löysinkin itseni Euan Adien (Overton.io) vierestä. Hän on Altmetricin perustajia, jonka artikkelia “The Rise of Altmetrics” (teoksessa: Altmetrics : a practical guide for librarians, researchers and academics) olin lukenut matkalla Skotlantiin. Adie on todennut, että koska informaatiota on aina liikaa, on tärkeää suodattaa laadun näkökulmasta, karsia pois epärelevantti ja huonolaatuinen sisältö. Altmetriikassa tähän voidaan käyttää digitaalista oppineisuutta, jonka työvälineisiin kuuluvat esimerkiksi yhteinen viitteidenhallinta ja jakaminen verkossa, joukkoistaminen, käyttäjien yhdessä tekemä metadata, “post-publication review”. Hänen altmetriikkaohjeistukseensa kuuluu avoimuus: indikaattoria käytettäessä sen takana olevaan dataan pitää olla pääsy, tuon datan pitää olla niin avointa kuin mahdollista ja datan pitää olla relevanttia.

Maisema

Adie piti myös yhden kiinnostavimmista esityksistä “Mapping the Policy Landscape” todeten, että käsite “policy document” – joka voi ilmestyä kirjan muodossa, mutta myös blogipostauksena, tutkimusjulkaisuna, työpaperina, raporttina jne. – on vaikeasti määriteltävä, muuttuva, epäakateeminen, käytännöllinen, poliittinen, mutta aina kirjoitettu muuttamaan toimintatapaa tai käytäntöä. Se voi olla kansainvälinen, kansallinen, alueellinen tai jopa korttelikohtainen. Tämän tyyppisistä julkaisuista kolmannes viittaa muihin vastaaviin dokumentteihin, kolmannes tieteelliseen tutkimukseen, kuudesosa mediaan ja loput lainsäädäntöön ja muuhun vastaavaan. Viittaus voi olla suora, esimerkiksi hoitosuositukseen, mutta voi muodostaa myös ketjun esimerkiksi sanomalehden kautta blogiin, jonka kautta työpaperiin. Ei siis voida mitata yksinkertaisia viittauksia, vaan muodostuu viittausten verkko, joka muodostuu arviolta 10 000 eri lähteestä. Altmetriikan mittarit voivat siis olla todella monimutkaisia verrattuna perinteisiin bibliometriikan mittareihin.

Tervetuloa

Säkkipillin toivotettua meidät tervetulleiksi Skotlantiin ja tutkimus- ja innovaatiopalveluiden johtaja John Rogersin Stirlingin yliopiston kampukselle sekä Catherine Williamsin (Altmetric) avattua konferenssin, piti ensimmäisen keynote-puheen “Beyond Bibliometrics” Martin Kirk (King’s College London, UK). Hänen tehtävänään on huolehtia siitä, että yliopistolla on parhaat välineet ja että sen tutkimuksen näkyvyys on niin hyvä kuin vain voi olla. Hän esitti paljon pohdittavaa siitä, mikä metriikka palvelee milloinkin, ja kenen vastuulla altmetriikka organisaatiossa on. Huomioidaanko se strategiatyössä, onko se tutkimushallinnon hallussa, kuuluuko se tutkijoille, tekeekö sitä kirjasto vai kenties viestintä? Joka tapauksessa altmetriikka kuuluu julkaisustrategisiin työkaluihin. Avoimesti julkaistu saa enemmän viittauksia ja muuta huomioita kuin maksumuurien takana julkaistu – jos ei julkaista avoimesti, näkyvyys ja maine kärsivät.

Kohokohtia

Kaikkiaan kahdessa päivässä pidettiin kaksi keynote-esitelmää, yksi “Highlight Talk”, kaksi paneelikeskustelua ja 26 muuta esitystä.

Altmetrics in Action -session kiinnostavin esitys oli mielestäni Rebecca Welzenbachin (University of Michigan Library, USA) “Beyond the “Cool” Factor: The Challenge of Making Alternative Metrics Indispensable”. Hän kertoi, miten heillä hyödynnetään Altmetric Explorer -työkaluja ja miten altmetriikan avulla selvitettävä näkyvyys ja vaikuttavuus kiinnostaa sekä viestintää että tutkimushallintoa. Welzenbach on “research impact librarian”, jollainen olisi varmasti hyvä olla jokaisessa yliopistossa. Samassa sessiossa otsikolla “Collaborating to Target Doctoral Students and Postdoctoral Staff” puhunut Robyn Price (Imperial College London, UK) korosti laadun ja tunnettuuden merkitystä kertoessaan kiinnostusta herättävästi, miten altmetriikan työkaluja opetetaan osana kurssia nimeltä “Digital academic skills” väitöskirjatutkijoille ja hyödynnetään myös post-docien hakemuksissa.

The Researcher View -sessiossa Mithu Lucraft (Springer Nature) puhui muun muassa siitä, mikä tutkijoita kiinnostaa ja mistä he välittävät, kuten kiinnostaako heitä tutkimuksen vaikuttavuus akateemisen maailman ulkopuolella ja merkitys avoimuudella on juuri siihen. Koska viittauksia on helppo seurata, niitä usein ja monilla aloilla pidetään tärkeimpinä, joten tukea myös muiden seurantavälineiden käyttämiseen ja ymmärtämiseen tarvitaan. Samassa sessiossa Rachel Miles (Virginia Tech, USA) puhui tutkimuksen arvioinnista ja sen vaikutuksesta tutkijoiden palkkaukseen korostaen, että arviointimenetelmien pitää olla avoimia.

Vain yhden session ajaksi osallistujajoukko jakaantui kahtia. Osallistuin otsikon “Rumor Has It: How Exploring Research Engagement through Metrics Transforms Student Learning” alla pidettyyn työpajaan. Rachel Miles ja Amanda MacDonald (Virginia Tech, USA) kertoivat ja demonstroivat käytännössä, miten he opettavat altmetriikkaa 1.-2. vuoden opiskelijoille.

Decoding the Data -sessiossa “Measuring knowledge mobilization for grant-funded research using bibliometric, patent and policy indicators” oli Ben McLeishin (Altmetric) otsikkona. Hän korosti, että näiden aineistojen osalta Altmetric– ja Dimensions-tyyppisten palveluiden avulla voidaan mitata ideoita ja käsitteitä, muttei vaikuttavuutta. Hän puhui myös tutkimuksen tuottavuudesta, jota voidaan vertailla esimerkiksi rahoitusta saaneiden julkaisujen määrällä tutkijaa kohti eri maissa. Maria Levchenko (Europe PMC/EMBL-EBI), jonka kanssa juttelin useammallakin kahvitauolla, kertoi aiheesta “Exploring the Landscape of Curated Publications in Biology”. Biokuraattori kuratoi, kerää, kommentoi ja validoi biologisten ja organismitietokantojen tietoa. Kyse on biotutkimuksen tutkimusdatan laadunvalvonnasta ja kuvailusta. Hän puhui biokuratoinnin (biocuration) arvosta ja kysyi muun muassa, mikä tekee paperista kuratoitavan, korreloiko kuratointi laadun kanssa ja johtaako kuratointi suurempaan viittausmäärään? “Can the Impact of Grey Literature be Assessed?” kysyi Matthew Bickley (University of Wolverhampton, UK) ja perehdytti kuulijoita siis siihen, miten mitata niin sanotun harmaan kirjallisuuden – jota ei siis itse asiassa ole julkaistu – vaikuttavuutta. Andy Miahin puhe käsitteli kansalaistiedettä ja tieteen viestimistä eri kanavilla ja menetelmillä (kuvat, videot, performanssit, virtuaalitodellisuus, festivaalit…) sekä sen tyyppisen toiminnan vaikuttavuuden mittaamista. Hän korosti, että tieteentekijöiden tulee olla ensiksi kansalaisia ja vasta toiseksi tutkijoita.

Muissa konferenssin esityksissä käsiteltiin muun muassa rahoittajien näkökulmia, joidenkin tutkimusalojen vaikuttavuuden todella pitkää aikajännettä, tutkimuksen elinkaarta yleensä, kehitteillä olevia uusia malleja tieteen ja tutkimuksen indikaattoreiksi, tiedepodcasteja, saalistajakustantajia sekä tiedeviestintää ja kansalaistiedettä maissa, joissa on käytössä satoja eri kieliä, esimerkiksi Nigeriassa 529. Vaikka tiede on maailmanlaajuista, on politiikka (yleensä) paikallista, todettiin.

ihmisryhmät, posterit, halli, ikkunat, katto, pöydät. groups of people, posters, hall, windows, ceiling, tables.
Posterisessio | Poster session

Posterit

Konferenssissa oli esillä myös kymmenen posteria, jotka nekin esiteltiin ”poster lightning talks” -sessiossa. Mielenkiintoisin posteri on Syddansk Universitetin kirjaston kuuden henkilön laatima “Coloring the Donut”, jossa he tutkivat, miten hyvin niin sanottua altmetriikkadonitsia (“Altmetric Donut”, katso esimerkiksi kirjaston tutkimuksen tuen sivut) voi manipuloida. Heidän tapaustutkimuksensa mukaan se ei ole helppoa ja lähinnä twiiteillä sekä Wikipedian avulla sitä voi yrittää. Tyylikkäin, mutta myös todella informatiivinen ja runsas, posteri oli Twenten yliopiston Luuk van Ewijkin “Supporting researchers in their usage of Altmetrics Explorer”. Se rakentuu, kuten tutkimuksen tuki, muutenkin, hallinnon, kirjaston, tutkijoiden, viestinnän sekä rahoittajien ja julkaisijoiden tukipilareille, ja siihen tarvitaan avoimen tieteen arvioinnin kehittämistä ja panostusta siihen, asialle omistautuneita avainkäyttäjiä ja konkreettisia päämääriä, integroitumista prosesseihin, tiedonhankintaa ja -välitystä, seurantaa ja jatkuvaa keskustelua.

Osallistujat

Konferenssi oli melko pieni, osallistujia oli alle sata. Olin kansainvälisen konferenssin ainoa suomalainen ja yksi neljästä pohjoismaalaisesta. Suurin osa osallistujista oli ymmärrettävästi Britanniasta. Alankomaalaisia, kanadalaisia ja yhdysvaltalaisia oli myös paljon. Kirjasto- ja tietopalveluammattilaisten lisäksi mukana oli professoreita ja muita tutkijoita, johtajia, toimittajia, analyytikkoja, muotoilijoita, koordinaattoreita, suunnittelijoita ja myös opiskelijoita. Suurin osa tuli yliopistoista, mutta merkittävä osa kustantamoista sekä järjestäjäorganisaatioista (Altmetric, PlumX, Kudos) ja muista sponsoriorganisaatioista (CWTS, Hindawi, Minso Solutions, Springer Nature, Wiley). Koolla oli siis pieni mutta sekalainen joukko altmetriikasta eri näkökulmista kiinnostuneita ihmisiä. Kahvitaukoja oli usein ja niiden, samoin kuin lounaiden, aikana ennätti jutella ja tutustua. Olin ensimmäistä kertaa konferenssissa, jonka osallistujista tunsin ennestään vain yhden, Valeria Scottin (Fondazione IRCCS Policlinico San Matteo of Pavia, Italia), jolla oli konferenssissa posteri “Measure of Scientific Impact: How Altmetrics Can Innovate the Approach in a Multidimensional Model?”

Tuleeko 7:AM?

Loppuyhteenvedossaan Mike Taylor (Digital Science) puhui siltojen rakentamisesta muun muassa tiedeyhteisön ja yhteiskunnan välille, eri maanosien välille, akateemisen maailman eri osa-alueiden välille. Hänen mukaansa nyt on noussut pintaan “curation generation” ja pohti mikä tulee olemaan seuraava. Joka tapauksessa tiedeyhteisön on hänen mielestään sitouduttava tieteestä viestimiseen. Viimeiseen kysymykseen, tarvitaanko 7:AM, saatiin yleisöltä positiivinen vastaus. Moni alusta saakka (järjestelyissä) mukana ollut lienee pohtinut pienempää osallistujamäärä verrattuna vaikkapa viime vuoteen, mutta sijainnilla on vaikutuksensa – Stirling ei ole Lontoo (2014, 2018), Amsterdam (2015), Toronto (2017) eikä edes Bukarest (2016).

Linkit

konnferenssi, ihmiset, hymy, vilkuttaa. conference, people, smile, wave
Jutun kirjoittaja kuvassa keskellä | Blog post writer in the middle of the photo. Kuva | Photo: Mike Taylor

Altmetrics

The term ‘altmetrics’ is derived from the words ‘alternative’ and ‘metrics’. Being complementary to bibliometrics in a way, altmetrics are also related to the measurement of the visibility of science and scientific publications. Altmetrics specifically measure online publications. For example, they can measure the visibility of a particular study through the number of clicks, downloads, blog posts, bookmarks, likes and tweets related to it. However, instead of being indicators of impact, they are a part of the filtering of scientific information. In reality, they do not even constitute alternative metrics but an appendage that is necessary in this modern era of online publishing and new accessibility to data.

6:AM

During the second week of October, I participated in the sixth Altmetrics Conference, which was held at the University of Stirling in Scotland this year. The 6:AM Altmetrics Conference was a two-day event that took place on 9 and 10 October. I only participated in the conference, but it was preceded by a one-day do-a-thon and followed by a workshop day. The conference itself also featured unconference elements. Instead of sitting in rows, we sat around tables that each seated eight people, which makes it easier to talk and get to know people than other types of seating arrangements.

On the first day, I found myself seated next to Euan Adie (Overton.io). He is one of the founders of Altmetric, and I had been reading his article ‘The Rise of Altmetrics’ (in Altmetrics: A practical guide for librarians, researchers and academics) on my way to Scotland. Adie has stated that because there is always too much information available, it is important to filter it from the perspective of quality, weeding out irrelevant and poor-quality content. In altmetrics, this aim can be pursued with the help of digital erudition, the tools of which include shared reference management tools, sharing online, crowdsourcing, metadata created together by the users and post-publication peer review, for example. Openness is part of his altmetrics guidelines: when the indicator is used, the user must have access to the data behind it and the data must be as open as possible and relevant.

Landscape

Adie also gave one of the most interesting presentations, ‘Mapping the Policy Landscape’, where he stated that the concept of ‘policy document’ – which may appear in the form of a book, but also as a blog post, research publication, working paper, report, etc. – is difficult to define, being changing, unacademic, practical and political in nature but always written for the purpose of changing policy or practice. It can be international, national, regional or even neighbourhood-specific. One third of the publications of this type refer to other similar documents, while another third refer to scientific research, one sixth refer to the media and the rest refer to legislation and other similar things. The reference can be direct, such as a reference to a clinical guideline, but it can also form a chain extending from a newspaper via a blog to a working paper, for example. In other words, it is not possible to measure single citations, as the references form a network can comprise roughly 10,000 different citations. Thus, the altmetric indicators can be very complex in comparison with traditional bibliometric indicators.

Welcome

We were welcomed to Scotland with bagpipe music and to the University of Stirling campus by Executive Director of Research and Innovation Services John Rogers, after which the conference was opened by Catherine Williams (Altmetric) and the first keynote speech, ‘Beyond Bibliometrics’, was given by Martin Kirk (King’s College London, UK). His task is to ensure that the university is equipped with the best equipment and that the university’s research activities have as high visibility as possible. He presented many things to consider regarding which metric serves which purpose, and who is in charge of altmetrics in organisations. Are they taken into account in strategic work, is the research administration in charge of them, are they part of researchers’ work, do libraries or communications units use them? In any case, altmetrics are strategic tools used in publishing. Open access publications receive more citations and other attention than publications behind paywalls – if a publication is not openly accessible, the publisher’s visibility and reputation suffer.

Highlights

Two conference days included two keynote presentations, one ‘Highlight Talk’, two panel discussions and 26 other presentations.

In my opinion, the most interesting presentation of the Altmetrics in Action session was ‘Beyond the “Cool” Factor: The Challenge of Making Alternative Metrics Indispensable’ by Rebecca Welzenbach (University of Michigan Library, USA). She talked about the ways in which her workplace utilises Altmetric Explorer tools and how both communications and the research administration are interested in the visibility and impact determined with the help of altmetrics. Welzenbach is a research impact librarian, a position that every university would benefit from having. Robyn Price (Imperial College London, UK), who gave a presentation titled ‘Collaborating to Target Doctoral Students and Postdoctoral Staff’ during the same session, emphasised the significance of quality and awareness in her rousing speech about the teaching of altmetric tools to PhD students as part of a course called ‘Digital academic skills’ and their utilisation in the applications of postdocs.

In a session called The Researcher View, Mithu Lucraft (Springer Nature) spoke on many topics, including what researchers are interested in and what they care about, such as whether they are interested in the impact of research outside the academic world and what role openness plays in this. Because citations are easy to monitor, they are often considered important in many fields, which is also why support is needed for the use and understanding of other monitoring tools. During the same session, Rachel Miles (Virginia Tech, USA) spoke about research evaluation and its effect on researchers’ salaries, emphasising that the evaluation methods should be open.

The participants only once divided into parallels sessions. I participated in a workshop titled ‘Rumor Has It: How Exploring Research Engagement through Metrics Transforms Student Learning’. Rachel Miles and Amanda MacDonald (Virginia Tech, USA) discussed and gave a practical demonstration of how they teach altmetrics to undergraduate students.

In a session called Decoding the Data, Ben McLeish (Altmetric) held a presentation titled ‘Measuring knowledge mobilization for grant-funded research using bibliometric, patent and policy indicators’. He emphasised that while services similar to Altmetric and Dimensions can be used to measure ideas and concepts with regard to this data, they cannot be used to measure impact. He also spoke about the profitability of research, which can be compared by examining the number of funded publications per researcher in different countries, for example. Maria Levchenko (Europe PMC/EMBL-EBI), with whom I conversed during more than one coffee break, spoke about the topic ‘Exploring the Landscape of Curated Publications in Biology’. A biocurator is a professional scientist who curates, collects, annotates, and validates information that is disseminated by biological and model organism databases. The role encompasses quality control of primary biological research data intended for publication, extracting and organizing data from original scientific literature, and describing the data with standard annotation protocols and vocabularies that enable powerful queries and biological database inter-operability. She spoke about the value of biocuration and posed questions such as what makes a paper curatable, does curation correlate with quality, and does curation lead to a higher citation rate? Matthew Bickley (University of Wolverhampton, UK) asked ‘Can the Impact of Grey Literature be Assessed?’ and introduced how to measure the impact of grey literature, i.e. unpublished literature. Andy Miah’s speech addressed the topics of citizen science, how science is communicated via various channels and with different methods (images, videos, performances, virtual reality, festivals, etc.) and how the impact of this type of outreach is measured. He emphasised that scientists must be citizens first and researchers second.

The other presentations at the conference addressed themes such as the perspectives of funders, the extremely long time span of the impact of certain research fields, the lifecycle of research, new types of indicators under development, science podcasts, predatory publishers, and scientific communication and citizen science in countries in which hundreds of languages are spoken, such as Nigeria with its 529 languages. It was noted that although science is global, politics is (often) local.

ilta, taivas, järvi, rakennus, kuu, valot, pilvet, puut. evening, sky, lake, clouds, building, lights, moon, trees
Stirlingin yliopiston kampus kuunvalossa | University of Stirling campus in moonlight

Posters

The conference also displayed ten posters that were introduced as ‘poster lightning talks. For me, the most interesting poster was ‘Coloring in the Donut’, prepared by six staff members of Syddansk Universitet. In the poster, its creators studied how well the Altmetric donut (see, for example, the library’s research support page) can be manipulated. According to their case study, it is not easy, and it can primarily be attempted with tweets and Wikipedia. In my opinion, the most stylish poster, which was also very informative and rich in content, was ‘Supporting researchers in their usage of Altmetric Explorer’ by Luuk van Ewijk from the University of Twente. Just as research support in general, this is built on the pillars of management, library & IT, researchers, marketing & communications, funders and publishers, and it requires development of and investment in open science and research evaluation, key users dedicated to the matter, concrete targets, integration into processes, information provision and promotion, and ongoing conversation between key users.

Participants

The conference was relatively small, with less than a hundred participants. I was the only Finnish participant and one of the four Nordic participants in this international conference. Understandably, most of the participants were British. There was also a large number of participants from the Netherlands, Canada and the USA. In addition to librarians and other information professionals, the participants included many professors and other researchers, leaders, journalists, analysts, designers, coordinators and students. Most of them came from universities, but a considerable number also represented publishers, the organisations that organised the conference (Altmetric, PlumX, Kudos) and other sponsor organisations (CWTS, Hindawi, Minso Solutions, Springer Nature, Wiley). In other words, the conference was attended by a small but mixed group of people interested in altmetrics from different perspectives. Coffee breaks were held often, and they, together with lunch times, provided time for conversation and for people to get to know each other. This was my first time I attended a conference in which I only knew one other participant in advance and that was Valeria Scotti (Fondazione IRCCS Policlinico San Matteo of Pavia, Italy), who presented a poster called ‘Measure of Scientific Impact: How Altmetrics Can Innovate the Approach in a Multidimensional Model?’.

Will there be a 7:AM?

In his closing remarks, Mike Taylor (Digital Science) spoke about building bridges between the research community and society, between different continents and between different parts of the academic world. According to him, this is the era of the “Curation Generation”, and he wondered what the next one would be. In any case, he thinks that the science community must commit to communicating about science. The final question of whether a 7:AM is needed received a positive response from the audience. Many of those who were involved (in the arrangements) from the beginning perhaps pondered the smaller number of participants compared with last year, for example, but the location matters – Stirling is not London (2014, 2018), Amsterdam (2015), Toronto (2017) or Bucharest (2016).

Links

 

Tuulevi Ovaska
erityistietoasiantuntija | communications coordinator & information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training & information services

Share