“More group study rooms and a coffee machine, please!” International students’ wishes and library user experiences | ”Lisää ryhmätyöhuoneita ja kahvinkeitin, kiitos!” Kansainvälisten opiskelijoiden toiveet ja kirjaston käyttökokemukset

(Lopussa suomenkielinen tiivistelmä)

We at the library often consider whether we can serve all our customers in the best possible way. What kind of things do our international students value, for example? Since things are usually worked out best by asking, we decided to do so. In early spring in the library worked an UEF trainee, Gonzalo, who conducted a user survey for our international students. What kind of ideas and suggestions for development emerged from the survey?

57 students from different countries responded to the survey. The majority of respondents (37) studied in Joensuu, 20 in Kuopio. Many of the respondents have probably returned to their home countries already, but still: thank you very much for participating, every answer and comment is valuable!

Word cloud of the respondents' home countries: for example Italy, Germany, France, Iran, Spain, Pakistan, Turkey, Ireland, Kenya etc.
The students who responded to the survey were from all over the world.

We wanted to know, among other things, what students think about the library facilities, what they do in the library, where they find information about library services and have they encountered challenges or problems in using the library? Three points arose in particular from the responses to the survey:

  1. Students hope for more group study rooms
  2. Finding books on shelves is challenging
  3. Library facilities are functional and comfortable.

“More group study rooms. There are not a lot”

What do international students do and want to do in the library? Work at the computer, study together and borrow books – in the top of the three.

Answers to the question "What do you do in the library": work on the computer, group study work, borrow books, read books, relax, meet friends, other.
Answers to the question “What do you do in the library”.

Studying together and meeting friends at the library also came up in many responses. A wish for spaces where one could speak more freely often repeated: “More collaborative meeting areas where talking is allowed”, “A room to study but being able to talk without bothering others” and “More group work and to have more meeting areas to discuss”. This wish has certainly been identified throughout the university: students yearn for places where one can encounter other students and study together. At the same time, silence and working peace also emerged in the comments: “Have more group study places, and have people respect the silence more. Maybe marking out areas where people are allowed to talk would be a good way.” We at the library start working on a plan for better signposts and clearer spatial communication to ensure working peace for everyone. Adding new group study rooms, unfortunately, is currently almost impossible.

“Finding a book is challenging”

The biggest challenges in using the library involved finding books on the shelf – especially in Joensuu campus library. UEF Primo’s instructions were perceived as difficult and the placement of books on the shelf even illogical: “I would change the way books are classed on the shelves. Sometimes it’s the author’s name, sometimes the first letters of the book’s title, sometimes it’s by topic, sometimes it’s upstairs, sometimes it’s downstairs. Also the software that indicates where the books are is not always accurate. It is annoying to have to look for a long time to find the book I’m looking for.” We are trying to fix this problem as much as possible. Clearer shelf signage and possible changes to the database are already in the design.

“I love your study areas and couldn’t have managed through my first year in the university without the calmness of the library”

What beautiful feedback the library received from its premises! There were many answers to the question “what is your favorite place in the library”. The top three were comfortable chairs (especially those near the windows), group study rooms and all the places where you can relax. Someone even stated the following: “Most of the times I study in the library because it is more comfortable than my student home.” Of course, there is something to be developed: in addition to insufficient group study rooms, a coffee or a snack machine was wanted in the library: “It would be great if we had a place where we can get some coffee / water / snacks after the café is closed”. This is something we promise to ask the university about, because it would certainly serve the users of the library’s 24/7 facilities.

Nojatuoleja ja jalkalamppuja ikkunan luona Joensuun kampuskirjastossa. Comfy chairs and floor lamps close to the windows in Joensuu campus library.

Some other issues that were questioned: only 35% was aware, that there are information skills courses offered by the library available and only 20% had attended them. Those people thought that the course was very useful. We must step up the awareness about these courses, so that more people could gain them in the future. When asked about the channels where people get information about the library and its services, the library’s home page and UEF Primo seemed to be the most popular combination. Still, 20% had never used the library’s homepage. We are going to edit the homepages of both the library and UEF Primo to clarify their purpose – the library’s homepage tells comprehensively about the services, while UEF Primo is one, although the most important, of those services.

We at the Library warmly thank everyone who responded to the survey, and encourage you all to give feedback and wishes in the future. Without you students, the library is just an empty space!

Lyhyesti suomeksi

Kirjasto toteutti kevättalvella 2022 kyselyn palveluistaan kansainvälisille opiskelijoille. Kyselyyn saatiin 57 vastausta eri maiden kansalaisilta. Kyselyn avulla kartoitettiin mm. kirjaston tilojen käyttöä, toiveita, mahdollisia haasteita ja kirjaston palveluiden löytyvyyttä. Kyselyn avulla selvisi kolme pääkohtaa:

  1. Kansainväliset opiskelijat kaipaavat lisää ryhmätyötiloja.
  2. Kirjojen löytäminen hyllyistä tuntuu haastavalta (etenkin Joensuun kampuskirjastossa).
  3. Kirjaston tilat ovat toimivat ja viihtyisät.

Hyvien kehitysehdotusten ja kommenttien avulla kirjasto jatkaa palveluidensa kehittämistä. Ryhmätyötilojen lisääminen ei valitettavasti näillä näkymin onnistu, mutta toivottavasti saamme kehitettyä kirjastotilojen käyttöä ja kirjojen löytyvyyttä esimerkiksi erilaisin opastein. Kehitämme myös edelleen esimerkiksi UEF-Primon etusivua sekä kirjaston kotisivuja, jotta tieto erilaisista palveluista olisi helpommin löydettävissä.

Kirjasto ottaa mielellään vastaan palautetta ja kehitysehdotuksia kaikilta käyttäjiltään jatkossakin – ilman teitä opiskelijoita kirjasto olisi vain tyhjä tila!

Riitta Holopainen, information specialist | tietoasiantuntija
Laura Parikka, information specialist | tietoasiantuntija
Training and information services | Opetus- ja tietopalvelut

 

Share

Tieto, tutkimus, uudistus… e-terveys — EAHIL2016-konferenssi

Eurooppalaisen lääke- ja terveystieteiden kirjasto- jatietopalveluammattilaisten vuotuinen tapaaminen EAHIL:n (European Association for Health Information and Libraries) konferenssi pidettiin kesäkuussa Sevillassa, Espanjassa, otsikolla Knowledge, Research, Innovation…eHealth. Konferenssissa oli noin 330 osallistujaa.

Kaikille yhteisiä eli niin sanottuja plenary-sessioita oli kaksi, aluksi ja lopuksi. Mieleenpainuvan, inspiroivan ja interaktiivisen avausesitelmän tiedon arvosta piti professori Bernat Soria apunaan EAHIL:n puheenjohtaja Marshall Dozier. Ideana oli demonstroida eroja sen välillä, mikä on jonkin hinta, mitä se maksaa ja mikä on sen arvo, sekä korostaa terveydenhuoltojärjestelmien strategista arvoa ja kirjastoammattilaisten osuutta siinä. Päätösluennon pitänyt tohtori Remedios Melero teki kattavan yhteenvedon siitä, mitä kaikkea avoin tiede on ja millaisia haasteita erityisesti avoimen tutkimusdatan vaatimus asettaa terveystieteelliselle tutkimukselle.

Rinnakkaissessioiden teemoja olivat Koulutus (kaksi sessiota), Innovaatiot (kaksi sessiota), Tutkimus (kaksi sessiota), Metriikka, avoin saatavuus ja teknologia, Johtaminen, Tieteen välittäminen ja Yhteistyö, jossa itse olin lavalla (seitsemäntenä eli viimeisenä) yhdessä norjalaiskollega Karen Busetin kanssa. Aiheenamme olivat ne työkalut ja toimintatavat, joita käytämme kansainvälisessä benchmarking-hankkeessamme. Projektin kolmas yhteistyökumppani belgialainen Ghislaine Declève ei päässyt osallistumaan konferenssiin, mutta oli mukana kirjoittamassa esitystä ja kokotekstiä. Kaikkein pisimmissä sessioissa oli yhdeksän esitystä ja nämä maratonistunnot olivatkin yksi niistä harvoista asioista, joista pääosin erinomaisesti järjestetyssä konferenssissa kuuli valituksia. Kuuntelemistani ja näkemistäni todella monipuolisen kokonaisuuden muodostaneista esityksistä poimin joitakin kiintoisimpia:

Tom Roper, Sam Burgess ja Holly Case (UK), #ukmedlibs: innovation once a month, online. Ilmeisen toimiva idea ammatillisesta lukupiiristä, joka toimii Twitterissä. Kuka tahansa voi seurata; ei ole pakko muuten osallistua. Tukee ammatissa kehittymistä. Opin myös, että Healthcare Hastag Project Sympluria voi käyttää tällaisessa Twitter chatissa. Ehkä vastaavaa (#finmedlibs?) voisi kokeilla joskus Suomessakin? Tom Roper, Igor Brbre ja Jil Fairclough (UK), Assessing the value of a librarians’ journal club.  Selvityksen mukaan ammatillinen lukupiiri vaikutti 40 %:lla osallistujista päätöksentekoon ja 53 %:lla sekä käytännön toimintaan kirjastossa että omaan toimintaan. Pitäisikin herättää henkiin oman kirjastomme lukupiiri, koska sellainen todistetusti mm. edistää vertaisoppimista, kannustaa tiedon jakamiseen ja opettaa ammattikirjallisuuden laadun arviointia. Bob Gann (UK), Combating digital health inequality: libraries on the front line. Vakuuttava esitys kirjaston merkityksestä terveyteen liittyvän tasa-arvon edistämisessä nyt, kun kaikki palvelut alkavat olla verkossa. Kaikki eivät ole online ja ne, joilla on suurin tiedon tarve, on kauimpana siitä. Ilman digitaalista lukutaitoa ei ole terveyslukutaitoa. Hanke on säästänyt brittien kansalliselle terveyspalvelulle NHS:lle kuusi puntaa jokaista sijoitettua puntaa kohti. Vastaa nykyaikana terveyden edistämisen kannalta sitä, mitä esim. hygienian paraneminen viime vuosisadalla. Karina Sjögren (Ruotsi), Flipped classroom with master students in Sports Medicine. Flipped classroom -opetusmalli on kiinnostava ja haluaisin sitä käyttää. Video-ohjelmistona heillä on Screencast-o-matic. Witold Kozakiewicz ja Bogumila BRUC (Puola), Transition to a new model of academic library cooperation. Mainio esitys suuren lääketieteellisen kirjaston muodonmuutoksesta sekä tilana että palveluna/palveluasenteena: perinteisestä kirjastosta tieto- ja innovaatiohubiksi. Ann Ritchien pitämä (Australia) ja Mari Elisa Kuusniemen (Suomi) esitys Developing Research Data Management Practices at a University Hospital Library in Australia – an International Collaborative Project kansainvälisestä yhteistyöstä tutkimusdatapalveluiden kehittämisessä. Mari Elisa kertoo blogissaan 12 viikostaan Barwon Health University Hospitalin tutkijapalveluiden käynnistämiskonsulttina. Katrine Aronsenin ja Anja Johansenin (Norja) kyselytutkimus Medical students and textbooks as e-books – a survey, jossa he saivat varsin ristiriitaisia vastauksia ja tuloksia e-kirjojen käytöstä kurssikirjoina suhteessa siihen, miten paljon e-kirjoihin panostetaan. Hilde Strømmen (Norja) kiinnostava kysymyksenasettelu Searching for systematic reviews: Can Epistemonikos replace The Cochrane Library?, sillä näyttöön perustuvan terveydenhuollon maksuton tietokanta Epistemonikos oli minulle uusi tuttavuus.

Postereita oli kaikkiaan 45 ja kiinnostavimpia olivat mielestäni nämä: Anthea Tucker (UK) Time to connect: teaching information literacy skills in the online environment, koska itsekin opetan verkossa; Bea Winkler ja Krisztina Egri (Unkari) Gamifaction – games in user education, learning, exams, koska pelillisyys on tullut opetukseen ja mietin, miten voisin sitä hyödyntää; Chiara Formigoni, Idalia Gualdana ja Diego Fornasasri (Italia) Nurses’ online information use and literature searching skills: a survey in SBBL network, koska ohjaan ja koulutan myös hoitohenkilökuntaa tiedonhaussa; Maria de Lurdes Barata, Maria Joao Paulo ja Susana Oliveira Henriques (Portugali) Measuring user satisfaction and expectations to improve service quality and support decision making, koska käyttäjien kuuleminen on tärkeää palveluiden kehittämisessä; suomalaiset eli Tiina Heinon, MIka Holopaisen ja Katri Larmon Supporting Open Science – Services for Openness Across the Research Cycle, koska avoimen tieteen edistäminen ja tutkijapalvelut kuuluvat minunkin työhöni ja ovat meilläkin juuri nyt tärkeänä kehityskohteena, ja Mari Elisa Kuusniemen DMPTuuli for Smart research data management planning, koska olen itsekin ollut pieneltä osalta mukana ATT:n Tuuli-hankkeessa ja koska DMPTuuli on oiva työkalu aineistonhallintasuunnitelmien tekemiseen. Useimmat posterien tekijät esittelivät posterinsa aiheen keskiviikon ohjelman päätteeksi myös niin sanotussa one minute madness –sessiossa, jossa kullakin puhujalla oli tasan minuutti puheaikaa saada kuulijat tulemaan tutustumaan juuri omaan posteriinsa session jälkeen avatussa posterinäyttelyssä. Kehuja on annettava posterien paikasta, joka oli valoisa, tilava ja keskeisellä paikalla.

Näytteilleasettajia oli kolmisen kymmentä. Kiersin tauoilla heidän osastojaan lähinnä EAHIL:n hallituksen jäsenenä ja yritin tavoittaa erityisesti sellaisia yrityksiä, jotka olivat ensimmäistä kertaa mukana EAHIL-tapahtumassa, kertoa heille järjestöstä ja sen tapahtumista sekä mahdollisuudesta sponsori-jäsenyyteen ja mainostilaan Journal of EAHIL –lehdessä. Näytteilleasettajat/sponsorit pitivät myös 15 esitystä erityisissä sponsor sessioissa, joista kuuntelin joitakin puheita.

Pitkät lounaat muodostivat oivallisen mahdollisuuden verkostoitumiseen. Espanjalaiseen tapaan lounastauko oli pitkä – mikä teki iltapäiväsessioista oikeastaan iltasessioita – ja pöytiin tarjoiltiin kolmen ruokalajin ateriat. Siinä ennätti mainiosti tutustua vieruskavereihin ja tuli keskustelleeksi myös ennestään tuntemattomien kollegoiden kanssa. Tiistai-iltana oli ensikertalaisille tarkoitettu vastaanotto, jossa hallituksen ja valtuuston jäsenet toivottivat uudet kollegat tervetulleiksi EAHIL-”perheeseen”. EAHIL-tapahtumissa on aina kollegiaalinen, rento ja ystävällinen tunnelma. Keskiviikkoiltana oli kaikille osallistujille suunnattu tervetuliaistilaisuus Real Alcazar -linnoituksessa, jossa kierrettiin ensin oppaiden johdolla noin tunnin ajan, ja vietettiin sen jälkeen iltaa andalusialaiseen tapaan tapasten ja juomien voimalla keskustellen. Perjantai-illan päätösillalliselle osallistujat kuljetettiin busseilla maaseudulle Hacienda los Angeles -tilalle, jossa tarjolla oli illallinen.

  • Konferenssin kotisivu (kohdasta Programme – Programme at a glance pääsee interaktiiviseen aikatauluun, josta sessioita klikkaamalla pääsee näkemään sen ohjelman, johon on linkitetty sekä esitykset että kokotekstit
  • Twiitit tunnisteella #eahil2016
  • Facebook-sivu
  • Flickr — valokuvia
  • EAHIL
  • Kokousten ja loppuseremonian raportit sisältyvät laajempaan matkakertomukseen

Tuulevi Ovaska, palvelupäällikkö, tietoasiantuntija
Kiitän rahoituksesta työnantajani lisäksi Bibliothecarii Medicinae Fenniae (BMF) ry:tä ja Tieteellisten Seurain Valtuuskuntaa (TSV)

 

Share

Viron kansalliskirjastoon tutustumassa

Kirjastomme tietoasiantuntijoita osallistui Euroopan informaatiolukutaitokonferenssiin (ECIL) Tallinnassa kuluneena syksynä, ja siinä yhteydessä tarjoutui tilaisuus tutustua naapurimaan kansalliskirjastoon (Eesti Rahvusraamatukogu). Baltian maiden suurin kirjastokompleksi käsittää kahdeksan kerrosta, joista kaksi sijaitsee maan alla.

Rakennus2

Rakennusmateriaali on samaa harmaata kalkkikiveä, kuin Tallinnan keskiaikaiset talot vanhassa kaupungissa. Rakennuksen suunnitteli Raine Karp, sisustussuunnittelu on Sulev Vahtran. Rakentaminen aloitettiin jo neuvostoaikaan 1985, ja kirjasto suunniteltiin ajan tyyliin suureelliseksi. Se saatiin valmiiksi 1993 uudestaan itsenäistyneessä Virossa. Valtavan rakennuksen tarpeellisuus ja ylläpitokustannukset herättävät edelleen keskustelua.

Kirjasto esittelee näyttelyin kokoelmiaan ja virolaista kulttuuriperintöä. Talo käsittää viisi eri galleriaa, minkä lisäksi siellä on täysin varusteltu konferenssisali, teatterisali ja ravintola. Lukusaleja on 20, ja niissä 600 lukupaikkaa. Henkilökunnan määrä on yli 300.

Kirjastolainen1 Opas Kirjastolainen2

Kokoelmien perustana on Viron parlamentin kirjasto, joka aloitti toimintansa 1918. Nykyään kokoelmat käsittävät lähes kaksi miljoonaa painettua kirjaa sekä aikakauslehtiä, karttoja, nuotteja, av-aineistoa ja taideteoksia. Lisäksi on sähköistä materiaalia, joka mukaan lukien teoksia on kaikkiaan yli kolme miljoonaa. Kirjaston tilat on mitoitettu jopa viidelle miljoonalle painetulle kirjalle.

Kansalliskirjaston tehtävänä on koota ja säilyttää kaikki Virossa ilmestyneet, viroksi tai Virosta kertovat julkaisut. Se toimii myös parlamentin kirjastona, tieteellisenä kirjastona ja kirjastolaitoksen tietokeskuksena sekä näyttelyjä, konsertteja ja konferensseja järjestävänä kulttuurikeskuksena. Se palvelee tiedonhakijoita ja lukijoita. Lukijoiksi rekisteröityneitä on 150 000 henkilöä.

Tiloja2 Taidetta1

Tiloja3

Jykevän rakennuksen sisään kätkeytyy yllättävän viihtyisiä ja valoisia eri alojen lukusaleja palveluineen. Vaihtuvat ja pysyvät taidenäyttelyt antavat oman leimansa kirjastolle. Täällä kulttuuri ja sivistys yhdistyvät kirjastotyöhön konkreettisesti. Konserteille kirjasto ei ole vain tila, vaan kirjastolla on myös oma kuoro.

Viron kansalliskirjasto taltioi kulttuuria ja toimii sen näyteikkunana. Nykyhetkeen ja tulevaisuuteen se suuntautuu järjestämällä kirjastoalan täydennyskoulutusta ja tekemällä tutkimustyötä.

Konsultant MLasiovi
Lukutuoli MIkkuna

Marja Aho ja Merja Kauppinen

Tietoasiantuntijoita Joensuun kampuskirjastossa

Escher2

 

Share