Itä-Suomen yliopiston julkaisutoiminta on vakiintunut hyvälle ja laadukkaalle tasolle. UEFissa kirjoitetaan vuosittain noin 3500 julkaisua, joista tieteellisten julkaisujen osuus viime vuonna oli hieman alle 2400. Julkaisuista suurin osa on avoimesti saatavilla.
Avoimuuteen panostava toimintakulttuuri näyttää toimivan, sillä avoimen julkaisemisen suhteellinen osuus on edelleen noussut maltillista 10 % vuositahtia. Tällä hetkellä noin 64 % kaikista UEFissa julkaistuista vertaisarvioiduista tieteellisistä artikkeleista on avoimesti luettavissa. Suuntaus on ollut myönteinen viimeisten neljän vuoden ajan, ja tavoite täyteen avoimuuteen lähenee vuosittain.
Myös rinnakkaistallennettujen artikkelien määrä on jatkanut tasaista kasvuaan. Vuonna 2019 UEF-eRepoon tallennettiin 411 sellaista artikkelia, jotka eivät ilman rinnakkaistallentamista olisi avoimesti verkossa (RT+-artikkelit). Luku oli 18 % prosenttia enemmän kuin viime vuonna (347 vuonna 2018).
Tämän lisäksi kirjastossa tehtiin myös takautuvaa rinnakkaistallennusta ja sen ansiosta esimerkiksi vuodelle 2018 lisäystä tuli lähes sata RT+ artikkelia. Takautuvalla tallennuksella on merkitystä, sillä korkeakoulujen rahoitusmalli vuodesta 2021 lähtien huomioi lisäkertoimella 1,2 kaikki avoimesti saatavilla olevat vertaisarvioidut artikkelit vuosilta 2017-2020.
Avoimuus näkyy myös opinnäytetöissä. Niiden avoimuusprosentti lähentelee jo kuuttakymmentä (59,7 %). Kaikki tiedekunnat saivat ensimmäistä kertaa vuonna 2019 yli puolet opinnäytteistään avoimesti verkkoon. Kirjaston ja tiedekuntien yhteistyö tässä kasvussa oli merkittävä tekijä. Lukumäärällisestikin opinnäytetöitä tehtiin UEFissa viime vuonna ennätysmäärä, yli 1500 kappaletta.
Yliopiston omien julkaisusarjojen toimitustyössä keskeisenä tehtävänä oli valmistautuminen saavutettavuusvaatimusten mukaiseen julkaisemiseen. Taittopohjien valmistelu aloitettiin vuonna 2019 ja ne otetaan käyttöön vuoden 2020 aikana.
Itä-Suomen yliopiston julkaisutoiminnan viime vuosi oli lukujen puolesta hyvä ja vakaa, ja sen avoimuuden kehitys jatkui myönteisenä kohti täyttä avoimuutta.
Itä-Suomen yliopiston julkaisujen avoimuuden kehittyminen | Development of the openness of the publications of UEFEri avoimuustyyppien kehitys | Development of different types of openness
The publishing activities of the University of Eastern Finland have normalised at a good level with high quality. About 3,500 publications are written at the UEF each year, and the number of scientific publications among them was slightly under 2,400 last year. Most of the publications are available as open-access materials.
The operating culture based on open access seems to be effective: the relative proportion of open-access publications has continued to grow at a moderate rate of 10% a year. At the moment, about 64% of the peer-reviewed scientific articles published by the UEF are available as open-access materials. The trend has been positive in the past four years, and the target of open access to all publications is closer each year.
The number of parallel-published articles is also growing steadily. In 2019, a total of 411 articles were saved in the UEF eRepo that would not be available as open-access materials online without parallel publishing (RT+ articles) This was 18% higher than the year before (347 articles in 2018).
In addition, parallel publishing was also done retrospectively at the library, resulting in nearly a hundred new RT+ articles for 2018. Retrospective publishing is important, because in the funding model for universities that will come into force in 2021, all openly published peer-reviewed articles from 2017–2020 are given an additional 1.2 multiplier.
Open access is also visible in theses: Nearly sixty per cent (59.7%) of theses are published as open-access materials. In 2019, all faculties were able to publish more than half of their theses online as open-access materials. This was largely thanks to the collaboration between the library and the faculties. Last year, the number of theses at the UEF was also record high, over 1,500.
A central goal in the editorial work on the university’s own publication series was the preparation for publication in compliance with requirements for open access. The preparation of layout templates was started in 2019, and the templates will be taken into use in 2020.
The numbers show that last year was a good and stable one for the University of Eastern Finland in terms of its publication activities, and it maintained a positive trend towards the open access of all publications.
Jarmo Saarti, kirjaston johtaja | Library Director
Jukka Kananen, palvelupäällikkö | Head of Services
Antti Laurila, tietojärjestelmäasiantuntija | IT Systems Specialist
Laura Hämäläinen, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Taina Sahlman, ma. tietoasiantuntija | Information Specialist, fixed-term
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and Publishing Services
Niin sanottuja preprinttejä (tai Submitted Version under Review) eli tieteellisen artikkelin kustantajille lähetettyjä käsikirjoitusversioita, joita ei ole vielä vertaisarvioitu, saataville tarjoavat palvelut ovat nyt nousseet suosioon tieteellisessä julkaisutoiminnassa. Vakiintunut matematiikan, fysiikan ja lähialojen arXiv tosin aloitti jo vuonna 1991. Terveystieteiden MedRxiv taas taitaa olla uusimpia.
Preprinttien julkaiseminen on yksi avoimen julkaisemisen muodoista. Esimerkiksi COVID-19-pandemia on tilanne, jossa tutkimustuloksia jaetaan avoimesti ja niihin toivotaan pikaisia kommentteja, kun tutkijat kaikkialla maailmassa pyrkivät ratkomaan virukseen ja sen aiheuttamaan tautiin liittyviä haasteita.
Preprint-arkistojen käyttö ei kuitenkaan rajoitu vain kriisitilanteisiin, vaan kyse on yksinkertaisesti online-julkaisuarkistoista, joihin voi lähettää tieteellisiä julkaisuja, joita ei vielä ole vertaisarvioitu perinteisissä akateemisissa lehdissä.
Artikkelit seulotaan ja tarkistetaan mm. plagioinnin varalta. Preprint voi olla esimerkiksi konferenssiesitelmä, sillä joillain aloilla julkaisun nopeus on oleellisinta ja preprint-arkiston osoitteella niihin voi viitata. Preprinttejä voi kommentoida ja monet pitävät niitä oivana tapana jakaa ja vastaanottaa palautetta meneillään olevista töistä.
Suosittuja preprint-arkistoja:
arXiv – matematiikka, fysiikka, tietojenkäsittelytiede ym.
Zenodo – monialainen, myös muuta kuin preprinttejä, esim. tutkimusdataa
Preprintit ovat nopeasti kasvava osa tieteellistä viestintää. Monien tutkijoiden mielestä perinteinen vertaisarviointiprosessi kestää liian kauan ja viivästyttää tärkeiden tutkimustulosten levittämistä. Altmetriikan avulla seurataan, mistä juuri nyt puhutaan ja kirjoitetaan, jolloin nopeus on etu. Preprint voi tuoda julkaisulle enemmän lukijoita ja viittauksia julkaisulle. Preprint-julkaisemisen etuihin kuuluvat siis ainakin varhainen palaute ja tutkimuksen lisääntyvä näkyvyys.
Rahoittajista esimerkiksi US National Institutes of Health ja Wellcome Trust hyväksyvät preprintit apurahahakemuksissa, mutta Opetus- ja kulttuuriministeriön linjauksen mukaan vertaisarvioimattomia käsikirjoituksia ei raportointivaiheessa lueta avoimiksi julkaisuiksi eli OKM edellyttää julkaisun olevan vertaisarvioitu.
Services providing access to Preprints or Submitted Versions under Review, i.e. manuscripts of scientific articles, sent to publishers but not yet peer-reviewed, have recently become popular in scientific publishing. However, the well-established arXiv of mathematics, physics and other related fields has been operating since 1991. In contrast, the health sciences’ MedRxiv is one of the newest ones.
Preprints are a form of open access publishing. For example, the COVID-19 pandemic has prompted scientists to openly share their findings, hoping for quick comments, as researchers around the globe are trying to solve the problems connected to the virus and the disease it causes.
But the use of preprint repositories is not limited to just crisis situations. Instead, they are online publishing archives where scientific publications can be submitted before they have been peer-reviewed in traditional academic journals.
The articles are screened and checked for plagiarism, among other things. A preprint can be a conference presentation, for example, since in some fields swift publication is key and a preprint archive address allows the citation of these articles. Preprints can be commented on, and many believe they are a great way of sharing and receiving feedback on work still in progress.
Popular preprint repositories include:
arXiv – mathematics, physics, computer science, etc.
Zenodo – a multi-field archive that also contains other material, such as research data
Preprints are a fast-growing part of scientific communications. Many researchers believe that the traditional peer review process is too time-consuming and delays the distribution of important research findings. Altmetrics help users keep track of what is currently being discussed and written about, making speed an asset. Preprints can also attract more readers and citations, and early feedback and increased visibility are among the benefits of this publication form.
Funders including the National Institutes of Health in the US and the Wellcome Trust in the UK accept preprints in grant applications. However, according to the Finnish Ministry of Education and Culture’s policy, manuscripts that have not been peer-reviewed are not considered open access publications in reporting, i.e. the Ministry accepts only peer-reviewed publications.
Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services
Altmetriikka (altmetrics) tulee sanoista alternative ja metrics. Bibliometriikan eräänlaisena täydentäjänä myös altmetriikka liittyy tieteen ja tieteellisen julkaisemisen näkyvyyden mittaamiseen. Altmetriikka mittaa nimenomaan verkkojulkaisemista, esimerkiksi tutkimuksen näkyvyyttä verkossa klikkausten, latausten, blogikirjoitusten, kirjanmerkkien, tykkäysten ja twiittien määrinä. Se ei kuitenkaan ole vaikuttavuusmittari, vaan osa tieteellisen informaation suodattamista. Oikeastaan se ei edes ole vaihtoehtoista metriikkaa, vaan lisäke, jota tarvitaan verkkojulkaisemisen ja datan uudenlaisen saatavuuden aikana.
6:AM
Osallistuin lokakuun toisella viikolla kuudenteen Altmetrics-konferenssiin, joka pidettiin tällä kertaa Stirlingin yliopistossa Skotlannissa. 6:AM-konferenssi oli kaksipäiväinen 9.-10.10. ja osallistuin pelkästään siihen, mutta konferenssia edelsi yksipäiväinen ”epäkonfrenssi” (do-a-thon) ja seurasi työpajapäivä (workshop). Myös konferenssissa oli epäkonferenssimaisuutta. Emme istuneet riveissä, vaan pyöreissä kahdeksan ihmisen pöydissä, joissa keskustelu ja tutustuminen käy(nee) muita muotoja helpommin.
Ensimmäisenä päivänä löysinkin itseni Euan Adien (Overton.io) vierestä. Hän on Altmetricin perustajia, jonka artikkelia “The Rise of Altmetrics” (teoksessa: Altmetrics : a practical guide for librarians, researchers and academics) olin lukenut matkalla Skotlantiin. Adie on todennut, että koska informaatiota on aina liikaa, on tärkeää suodattaa laadun näkökulmasta, karsia pois epärelevantti ja huonolaatuinen sisältö. Altmetriikassa tähän voidaan käyttää digitaalista oppineisuutta, jonka työvälineisiin kuuluvat esimerkiksi yhteinen viitteidenhallinta ja jakaminen verkossa, joukkoistaminen, käyttäjien yhdessä tekemä metadata, “post-publication review”. Hänen altmetriikkaohjeistukseensa kuuluu avoimuus: indikaattoria käytettäessä sen takana olevaan dataan pitää olla pääsy, tuon datan pitää olla niin avointa kuin mahdollista ja datan pitää olla relevanttia.
Maisema
Adie piti myös yhden kiinnostavimmista esityksistä “Mapping the Policy Landscape” todeten, että käsite “policy document” – joka voi ilmestyä kirjan muodossa, mutta myös blogipostauksena, tutkimusjulkaisuna, työpaperina, raporttina jne. – on vaikeasti määriteltävä, muuttuva, epäakateeminen, käytännöllinen, poliittinen, mutta aina kirjoitettu muuttamaan toimintatapaa tai käytäntöä. Se voi olla kansainvälinen, kansallinen, alueellinen tai jopa korttelikohtainen. Tämän tyyppisistä julkaisuista kolmannes viittaa muihin vastaaviin dokumentteihin, kolmannes tieteelliseen tutkimukseen, kuudesosa mediaan ja loput lainsäädäntöön ja muuhun vastaavaan. Viittaus voi olla suora, esimerkiksi hoitosuositukseen, mutta voi muodostaa myös ketjun esimerkiksi sanomalehden kautta blogiin, jonka kautta työpaperiin. Ei siis voida mitata yksinkertaisia viittauksia, vaan muodostuu viittausten verkko, joka muodostuu arviolta 10 000 eri lähteestä. Altmetriikan mittarit voivat siis olla todella monimutkaisia verrattuna perinteisiin bibliometriikan mittareihin.
Tervetuloa
Säkkipillin toivotettua meidät tervetulleiksi Skotlantiin ja tutkimus- ja innovaatiopalveluiden johtaja John Rogersin Stirlingin yliopiston kampukselle sekä Catherine Williamsin (Altmetric) avattua konferenssin, piti ensimmäisen keynote-puheen “Beyond Bibliometrics” Martin Kirk (King’s College London, UK). Hänen tehtävänään on huolehtia siitä, että yliopistolla on parhaat välineet ja että sen tutkimuksen näkyvyys on niin hyvä kuin vain voi olla. Hän esitti paljon pohdittavaa siitä, mikä metriikka palvelee milloinkin, ja kenen vastuulla altmetriikka organisaatiossa on. Huomioidaanko se strategiatyössä, onko se tutkimushallinnon hallussa, kuuluuko se tutkijoille, tekeekö sitä kirjasto vai kenties viestintä? Joka tapauksessa altmetriikka kuuluu julkaisustrategisiin työkaluihin. Avoimesti julkaistu saa enemmän viittauksia ja muuta huomioita kuin maksumuurien takana julkaistu – jos ei julkaista avoimesti, näkyvyys ja maine kärsivät.
Kohokohtia
Kaikkiaan kahdessa päivässä pidettiin kaksi keynote-esitelmää, yksi “Highlight Talk”, kaksi paneelikeskustelua ja 26 muuta esitystä.
Altmetrics in Action -session kiinnostavin esitys oli mielestäni Rebecca Welzenbachin (University of Michigan Library, USA) “Beyond the “Cool” Factor: The Challenge of Making Alternative Metrics Indispensable”. Hän kertoi, miten heillä hyödynnetään Altmetric Explorer -työkaluja ja miten altmetriikan avulla selvitettävä näkyvyys ja vaikuttavuus kiinnostaa sekä viestintää että tutkimushallintoa. Welzenbach on “research impact librarian”, jollainen olisi varmasti hyvä olla jokaisessa yliopistossa. Samassa sessiossa otsikolla “Collaborating to Target Doctoral Students and Postdoctoral Staff” puhunut Robyn Price (Imperial College London, UK) korosti laadun ja tunnettuuden merkitystä kertoessaan kiinnostusta herättävästi, miten altmetriikan työkaluja opetetaan osana kurssia nimeltä “Digital academic skills” väitöskirjatutkijoille ja hyödynnetään myös post-docien hakemuksissa.
The Researcher View -sessiossa Mithu Lucraft(Springer Nature) puhui muun muassa siitä, mikä tutkijoita kiinnostaa ja mistä he välittävät, kuten kiinnostaako heitä tutkimuksen vaikuttavuus akateemisen maailman ulkopuolella ja merkitys avoimuudella on juuri siihen. Koska viittauksia on helppo seurata, niitä usein ja monilla aloilla pidetään tärkeimpinä, joten tukea myös muiden seurantavälineiden käyttämiseen ja ymmärtämiseen tarvitaan. Samassa sessiossa Rachel Miles (Virginia Tech, USA) puhui tutkimuksen arvioinnista ja sen vaikutuksesta tutkijoiden palkkaukseen korostaen, että arviointimenetelmien pitää olla avoimia.
Vain yhden session ajaksi osallistujajoukko jakaantui kahtia. Osallistuin otsikon “Rumor Has It: How Exploring Research Engagement through Metrics Transforms Student Learning” alla pidettyyn työpajaan. Rachel Miles ja Amanda MacDonald (Virginia Tech, USA) kertoivat ja demonstroivat käytännössä, miten he opettavat altmetriikkaa 1.-2. vuoden opiskelijoille.
Decoding the Data -sessiossa “Measuring knowledge mobilization for grant-funded research using bibliometric, patent and policy indicators” oli Ben McLeishin (Altmetric) otsikkona. Hän korosti, että näiden aineistojen osalta Altmetric– ja Dimensions-tyyppisten palveluiden avulla voidaan mitata ideoita ja käsitteitä, muttei vaikuttavuutta. Hän puhui myös tutkimuksen tuottavuudesta, jota voidaan vertailla esimerkiksi rahoitusta saaneiden julkaisujen määrällä tutkijaa kohti eri maissa. Maria Levchenko (Europe PMC/EMBL-EBI), jonka kanssa juttelin useammallakin kahvitauolla, kertoi aiheesta “Exploring the Landscape of Curated Publications in Biology”. Biokuraattori kuratoi, kerää, kommentoi ja validoi biologisten ja organismitietokantojen tietoa. Kyse on biotutkimuksen tutkimusdatan laadunvalvonnasta ja kuvailusta. Hän puhui biokuratoinnin (biocuration) arvosta ja kysyi muun muassa, mikä tekee paperista kuratoitavan, korreloiko kuratointi laadun kanssa ja johtaako kuratointi suurempaan viittausmäärään? “Can the Impact of Grey Literature be Assessed?” kysyi Matthew Bickley (University of Wolverhampton, UK) ja perehdytti kuulijoita siis siihen, miten mitata niin sanotun harmaan kirjallisuuden – jota ei siis itse asiassa ole julkaistu – vaikuttavuutta. Andy Miahin puhe käsitteli kansalaistiedettä ja tieteen viestimistä eri kanavilla ja menetelmillä (kuvat, videot, performanssit, virtuaalitodellisuus, festivaalit…) sekä sen tyyppisen toiminnan vaikuttavuuden mittaamista. Hän korosti, että tieteentekijöiden tulee olla ensiksi kansalaisia ja vasta toiseksi tutkijoita.
Muissa konferenssin esityksissä käsiteltiin muun muassa rahoittajien näkökulmia, joidenkin tutkimusalojen vaikuttavuuden todella pitkää aikajännettä, tutkimuksen elinkaarta yleensä, kehitteillä olevia uusia malleja tieteen ja tutkimuksen indikaattoreiksi, tiedepodcasteja, saalistajakustantajia sekä tiedeviestintää ja kansalaistiedettä maissa, joissa on käytössä satoja eri kieliä, esimerkiksi Nigeriassa 529. Vaikka tiede on maailmanlaajuista, on politiikka (yleensä) paikallista, todettiin.
Posterisessio | Poster session
Posterit
Konferenssissa oli esillä myös kymmenen posteria, jotka nekin esiteltiin ”poster lightning talks” -sessiossa. Mielenkiintoisin posteri on Syddansk Universitetin kirjaston kuuden henkilön laatima “Coloring the Donut”, jossa he tutkivat, miten hyvin niin sanottua altmetriikkadonitsia (“Altmetric Donut”, katso esimerkiksi kirjaston tutkimuksen tuen sivut) voi manipuloida. Heidän tapaustutkimuksensa mukaan se ei ole helppoa ja lähinnä twiiteillä sekä Wikipedian avulla sitä voi yrittää. Tyylikkäin, mutta myös todella informatiivinen ja runsas, posteri oli Twenten yliopiston Luuk van Ewijkin “Supporting researchers in their usage of Altmetrics Explorer”. Se rakentuu, kuten tutkimuksen tuki, muutenkin, hallinnon, kirjaston, tutkijoiden, viestinnän sekä rahoittajien ja julkaisijoiden tukipilareille, ja siihen tarvitaan avoimen tieteen arvioinnin kehittämistä ja panostusta siihen, asialle omistautuneita avainkäyttäjiä ja konkreettisia päämääriä, integroitumista prosesseihin, tiedonhankintaa ja -välitystä, seurantaa ja jatkuvaa keskustelua.
Osallistujat
Konferenssi oli melko pieni, osallistujia oli alle sata. Olin kansainvälisen konferenssin ainoa suomalainen ja yksi neljästä pohjoismaalaisesta. Suurin osa osallistujista oli ymmärrettävästi Britanniasta. Alankomaalaisia, kanadalaisia ja yhdysvaltalaisia oli myös paljon. Kirjasto- ja tietopalveluammattilaisten lisäksi mukana oli professoreita ja muita tutkijoita, johtajia, toimittajia, analyytikkoja, muotoilijoita, koordinaattoreita, suunnittelijoita ja myös opiskelijoita. Suurin osa tuli yliopistoista, mutta merkittävä osa kustantamoista sekä järjestäjäorganisaatioista (Altmetric, PlumX, Kudos) ja muista sponsoriorganisaatioista (CWTS, Hindawi, Minso Solutions, Springer Nature, Wiley). Koolla oli siis pieni mutta sekalainen joukko altmetriikasta eri näkökulmista kiinnostuneita ihmisiä. Kahvitaukoja oli usein ja niiden, samoin kuin lounaiden, aikana ennätti jutella ja tutustua. Olin ensimmäistä kertaa konferenssissa, jonka osallistujista tunsin ennestään vain yhden, Valeria Scottin (Fondazione IRCCS Policlinico San Matteo of Pavia, Italia), jolla oli konferenssissa posteri “Measure of Scientific Impact: How Altmetrics Can Innovate the Approach in a Multidimensional Model?”
Tuleeko 7:AM?
Loppuyhteenvedossaan Mike Taylor (Digital Science) puhui siltojen rakentamisesta muun muassa tiedeyhteisön ja yhteiskunnan välille, eri maanosien välille, akateemisen maailman eri osa-alueiden välille. Hänen mukaansa nyt on noussut pintaan “curation generation” ja pohti mikä tulee olemaan seuraava. Joka tapauksessa tiedeyhteisön on hänen mielestään sitouduttava tieteestä viestimiseen. Viimeiseen kysymykseen, tarvitaanko 7:AM, saatiin yleisöltä positiivinen vastaus. Moni alusta saakka (järjestelyissä) mukana ollut lienee pohtinut pienempää osallistujamäärä verrattuna vaikkapa viime vuoteen, mutta sijainnilla on vaikutuksensa – Stirling ei ole Lontoo (2014, 2018), Amsterdam (2015), Toronto (2017) eikä edes Bukarest (2016).
Linkit
Konferenssi suoratoistettiin verkossa ja tallenteet ovat katsottavissa, joten näiden pienten maistiaisten lisäksi on mahdollista tutustua konferenssin antiin kokonaisuudessaan.
Jutun kirjoittaja kuvassa keskellä | Blog post writer in the middle of the photo. Kuva | Photo: Mike Taylor
Altmetrics
The term ‘altmetrics’ is derived from the words ‘alternative’ and ‘metrics’. Being complementary to bibliometrics in a way, altmetrics are also related to the measurement of the visibility of science and scientific publications. Altmetrics specifically measure online publications. For example, they can measure the visibility of a particular study through the number of clicks, downloads, blog posts, bookmarks, likes and tweets related to it. However, instead of being indicators of impact, they are a part of the filtering of scientific information. In reality, they do not even constitute alternative metrics but an appendage that is necessary in this modern era of online publishing and new accessibility to data.
6:AM
During the second week of October, I participated in the sixth Altmetrics Conference, which was held at the University of Stirling in Scotland this year. The 6:AM Altmetrics Conference was a two-day event that took place on 9 and 10 October. I only participated in the conference, but it was preceded by a one-day do-a-thon and followed by a workshop day. The conference itself also featured unconference elements. Instead of sitting in rows, we sat around tables that each seated eight people, which makes it easier to talk and get to know people than other types of seating arrangements.
On the first day, I found myself seated next to Euan Adie (Overton.io). He is one of the founders of Altmetric, and I had been reading his article ‘The Rise of Altmetrics’ (in Altmetrics: A practical guide for librarians, researchers and academics) on my way to Scotland. Adie has stated that because there is always too much information available, it is important to filter it from the perspective of quality, weeding out irrelevant and poor-quality content. In altmetrics, this aim can be pursued with the help of digital erudition, the tools of which include shared reference management tools, sharing online, crowdsourcing, metadata created together by the users and post-publication peer review, for example. Openness is part of his altmetrics guidelines: when the indicator is used, the user must have access to the data behind it and the data must be as open as possible and relevant.
Landscape
Adie also gave one of the most interesting presentations, ‘Mapping the Policy Landscape’, where he stated that the concept of ‘policy document’ – which may appear in the form of a book, but also as a blog post, research publication, working paper, report, etc. – is difficult to define, being changing, unacademic, practical and political in nature but always written for the purpose of changing policy or practice. It can be international, national, regional or even neighbourhood-specific. One third of the publications of this type refer to other similar documents, while another third refer to scientific research, one sixth refer to the media and the rest refer to legislation and other similar things. The reference can be direct, such as a reference to a clinical guideline, but it can also form a chain extending from a newspaper via a blog to a working paper, for example. In other words, it is not possible to measure single citations, as the references form a network can comprise roughly 10,000 different citations. Thus, the altmetric indicators can be very complex in comparison with traditional bibliometric indicators.
Welcome
We were welcomed to Scotland with bagpipe music and to the University of Stirling campus by Executive Director of Research and Innovation Services John Rogers, after which the conference was opened by Catherine Williams (Altmetric) and the first keynote speech, ‘Beyond Bibliometrics’, was given by Martin Kirk (King’s College London, UK). His task is to ensure that the university is equipped with the best equipment and that the university’s research activities have as high visibility as possible. He presented many things to consider regarding which metric serves which purpose, and who is in charge of altmetrics in organisations. Are they taken into account in strategic work, is the research administration in charge of them, are they part of researchers’ work, do libraries or communications units use them? In any case, altmetrics are strategic tools used in publishing. Open access publications receive more citations and other attention than publications behind paywalls – if a publication is not openly accessible, the publisher’s visibility and reputation suffer.
Highlights
Two conference days included two keynote presentations, one ‘Highlight Talk’, two panel discussions and 26 other presentations.
In my opinion, the most interesting presentation of the Altmetrics in Action session was ‘Beyond the “Cool” Factor: The Challenge of Making Alternative Metrics Indispensable’ by Rebecca Welzenbach (University of Michigan Library, USA). She talked about the ways in which her workplace utilises Altmetric Explorer tools and how both communications and the research administration are interested in the visibility and impact determined with the help of altmetrics. Welzenbach is a research impact librarian, a position that every university would benefit from having. Robyn Price (Imperial College London, UK), who gave a presentation titled ‘Collaborating to Target Doctoral Students and Postdoctoral Staff’ during the same session, emphasised the significance of quality and awareness in her rousing speech about the teaching of altmetric tools to PhD students as part of a course called ‘Digital academic skills’ and their utilisation in the applications of postdocs.
In a session called The Researcher View, Mithu Lucraft (Springer Nature) spoke on many topics, including what researchers are interested in and what they care about, such as whether they are interested in the impact of research outside the academic world and what role openness plays in this. Because citations are easy to monitor, they are often considered important in many fields, which is also why support is needed for the use and understanding of other monitoring tools. During the same session, Rachel Miles (Virginia Tech, USA) spoke about research evaluation and its effect on researchers’ salaries, emphasising that the evaluation methods should be open.
The participants only once divided into parallels sessions. I participated in a workshop titled ‘Rumor Has It: How Exploring Research Engagement through Metrics Transforms Student Learning’. Rachel Miles and Amanda MacDonald (Virginia Tech, USA) discussed and gave a practical demonstration of how they teach altmetrics to undergraduate students.
In a session called Decoding the Data, Ben McLeish (Altmetric) held a presentation titled ‘Measuring knowledge mobilization for grant-funded research using bibliometric, patent and policy indicators’. He emphasised that while services similar to Altmetric and Dimensions can be used to measure ideas and concepts with regard to this data, they cannot be used to measure impact. He also spoke about the profitability of research, which can be compared by examining the number of funded publications per researcher in different countries, for example. Maria Levchenko (Europe PMC/EMBL-EBI), with whom I conversed during more than one coffee break, spoke about the topic ‘Exploring the Landscape of Curated Publications in Biology’. A biocurator is a professional scientist who curates, collects, annotates, and validates information that is disseminated by biological and model organism databases. The role encompasses quality control of primary biological research data intended for publication, extracting and organizing data from original scientific literature, and describing the data with standard annotation protocols and vocabularies that enable powerful queries and biological database inter-operability. She spoke about the value of biocuration and posed questions such as what makes a paper curatable, does curation correlate with quality, and does curation lead to a higher citation rate? Matthew Bickley (University of Wolverhampton, UK) asked ‘Can the Impact of Grey Literature be Assessed?’ and introduced how to measure the impact of grey literature, i.e. unpublished literature. Andy Miah’s speech addressed the topics of citizen science, how science is communicated via various channels and with different methods (images, videos, performances, virtual reality, festivals, etc.) and how the impact of this type of outreach is measured. He emphasised that scientists must be citizens first and researchers second.
The other presentations at the conference addressed themes such as the perspectives of funders, the extremely long time span of the impact of certain research fields, the lifecycle of research, new types of indicators under development, science podcasts, predatory publishers, and scientific communication and citizen science in countries in which hundreds of languages are spoken, such as Nigeria with its 529 languages. It was noted that although science is global, politics is (often) local.
Stirlingin yliopiston kampus kuunvalossa | University of Stirling campus in moonlight
Posters
The conference also displayed ten posters that were introduced as ‘poster lightning talks. For me, the most interesting poster was ‘Coloring in the Donut’, prepared by six staff members of Syddansk Universitet. In the poster, its creators studied how well the Altmetric donut (see, for example, the library’s research support page) can be manipulated. According to their case study, it is not easy, and it can primarily be attempted with tweets and Wikipedia. In my opinion, the most stylish poster, which was also very informative and rich in content, was ‘Supporting researchers in their usage of Altmetric Explorer’ by Luuk van Ewijk from the University of Twente. Just as research support in general, this is built on the pillars of management, library & IT, researchers, marketing & communications, funders and publishers, and it requires development of and investment in open science and research evaluation, key users dedicated to the matter, concrete targets, integration into processes, information provision and promotion, and ongoing conversation between key users.
Participants
The conference was relatively small, with less than a hundred participants. I was the only Finnish participant and one of the four Nordic participants in this international conference. Understandably, most of the participants were British. There was also a large number of participants from the Netherlands, Canada and the USA. In addition to librarians and other information professionals, the participants included many professors and other researchers, leaders, journalists, analysts, designers, coordinators and students. Most of them came from universities, but a considerable number also represented publishers, the organisations that organised the conference (Altmetric, PlumX, Kudos) and other sponsor organisations (CWTS, Hindawi, Minso Solutions, Springer Nature, Wiley). In other words, the conference was attended by a small but mixed group of people interested in altmetrics from different perspectives. Coffee breaks were held often, and they, together with lunch times, provided time for conversation and for people to get to know each other. This was my first time I attended a conference in which I only knew one other participant in advance and that was Valeria Scotti (Fondazione IRCCS Policlinico San Matteo of Pavia, Italy), who presented a poster called ‘Measure of Scientific Impact: How Altmetrics Can Innovate the Approach in a Multidimensional Model?’.
Will there be a 7:AM?
In his closing remarks, Mike Taylor (Digital Science) spoke about building bridges between the research community and society, between different continents and between different parts of the academic world. According to him, this is the era of the “Curation Generation”, and he wondered what the next one would be. In any case, he thinks that the science community must commit to communicating about science. The final question of whether a 7:AM is needed received a positive response from the audience. Many of those who were involved (in the arrangements) from the beginning perhaps pondered the smaller number of participants compared with last year, for example, but the location matters – Stirling is not London (2014, 2018), Amsterdam (2015), Toronto (2017) or Bucharest (2016).
Links
The conference was streamed, and the recordings are available for viewing, so you can enjoy the full conference programme in addition to these small tasters.
Tuulevi Ovaska
erityistietoasiantuntija | communications coordinator & information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training & information services
