Tag: Itä-Suomen kirjastopäivät

Posted on

Mieleenpainuvinta Itä-Suomen kirjastopäivillä | Most memorable at Eastern Finland Library Days

(Please, scroll down to read a brief summary in English.)

Itä-Suomen aluehallintovirasto, Itä-Suomen yliopiston (UEF) kirjasto, Kuopion kaupunginkirjasto, Savonia-ammattikorkeakoulun kirjasto ja Varastokirjasto järjestivät Itä-Suomen kirjastopäivät 2023 teemalla ”Palvelut sähköistävät – kirjastotyön uudet muodot”. Itä-Suomen kirjastopäivät on ainutlaatuinen tapahtuma, sillä vastaavia alueellisia kaikkien eri kirjastosektorien yhteisiä seminaareja ei muualla (vielä) järjestetä. Itä-Suomen kirjastopäivät järjestetään joka toinen vuosi niinä vuosina, kun valtakunnallisia kirjastopäiviä ei pidetä.

Kahden päivän aikana noin 120 osallistujaa kuuli mielenkiintoisia luentoja, seurasi paneelikeskustelua ja osallistui työpajoihin Kuopion kaupunginkirjastossa sekä verkostoitui iltatilaisuudessa UEFin Kuopion kampuksella.

Oli mukava tavata kollegoita pitkästä aikaa. Ilahduttavaa oli myös esitellä Snellmanian kirjaston remontoituja tiloja, jotka herättivät kovasti kiinnostusta.

Itä-Suomen yliopiston kirjastosta osallistujia oli yli 20. Kirjasimme kukin lyhyesti yhden tärkeimmän tai mieleenpainuvimman idean, ajatuksen tai muistikuvan päivien monipuolisesta annista.

Palvelut ja tilat

Mieleen jäi erityisesti Mikkelin seutukirjaston palveluissa oleva Mikkelin kaupungin viihdeuimala Rantakeitaaseen sijoitettu kirjakaappi, josta voi noutaa varattua aineistoa. Kirjakaappi on hyvä esimerkki kirjaston palveluiden tuomista lähelle kirjaston käyttäjiä.

Kansainvälisten opiskelijoiden tarpeet esim. tilojen näkökulmasta. Onko heille hyviä kohtaamis- ja opiskelutiloja muualla kuin kirjastossa?

Kaikilla kirjastosektoreilla korostuu nykyisin viihtyisät/asianmukaiset tilat, joiden käytön mahdollisuus on hyvin merkityksellinen niin asiakkaille kuin henkilökunnallekin.

Erilaiset kirjastot, yhteistyö, verkostot

Oman kuplan puhkaisemiseen on hyvä kuulla eri kirjastosektoreita. Etenkin yleisten kirjastojen (kaupungin- ja kunnankirjastot) toimintaympäristö on hyvin erilainen kuin yliopistokirjastojen.

Paneelikeskustelussa yhteistyö näyttäytyi eri kirjastosektorien johtajien yhteistyönä. Miten saataisiin ulotettua yhteistyö myös eri kirjastosektoreiden henkilökunnan väliseksi?

Vanhemmilta kollegoilta olen kuullut, että yhteyksiä vaikkapa muihin oman kaupungin kirjastoihin on aiemmin pidetty nykyistä tiiviimmin yllä. Viime vuosina korona on osaltaan hillinnyt etenkin kasvokkain kohtaamisia, mutta muutos kulttuurissa on kaiketi tapahtunut jo ennen koronaa. Kirjastopäivien kaltainen tapahtuma, jossa pääsee kasvokkain tutustumaan kollegoihin, tekee hyvin näkyväksi sen, että meillä on osaavia ja innostuneita työkavereita myös naapurikirjastoissa ja ympäri Suomen. Kirjastonjohtajilla on omat yhteistyöverkostonsa, mutta ns. ruohonjuuritasolla voisimme varmaan kurkotella toisiamme kohti enemmänkin. Kehittämispäivämme [heti kirjastopäivien jälkeen] puheenvuoroissa kuului hyvin, että uutta oli lähtenyt itämään, kun astuimme oman kuplamme ulkopuolelle pariksi päiväksi.

Miten osaamista saadaan siirrettyä virkaiältään vanhemmilta nuoremmille? Eläköitymisiä on luvassa, ja kokeneempien hiljainen tieto on arvokasta. Systemaattisuutta tähän: mentorointi, job shadowing? Ei reagointia vaan ennakointia.

Työvoima

Kirjasto on kaikille suomalaisille tuttu paikka, mutta ehkä alaa pitäisi markkinoida paremmin, jotta uudet ihmiset kiinnostuisivat työstä. Itä-Suomen työvoimatilanteesta puhuttaessa ei keskitytty kirjastoihin, koska ala on niin marginaalinen. Mutta vaikka ulkopuoliset kouluttajat näkevätkin kirjaston lähinnä paikkana, jossa käydään lasten kanssa kääntymässä, pitää kirjasto sisällään paljon erilaisia tehtäviä. Mikäli koulutusta olisi paikallisesti saatavilla, voisivatko kirjastot olla houkuttelemassa työvoimaa ylitarjonta-aloilta? Mikäli opiskeluja tai alanvaihtoa pohtivat ihmiset näkisivät takahuoneisiinkin, eivätkä ainoastaan palvelutiskille, esiintyisikö kirjastoala kiinnostavana vaihtoehtona?

Esityksessä Työvoiman riittävyys Itä-Suomessa avoimet kirjastoalan työpaikat TE-palvelussa esitettiin perinteisten kirjastonimekkeiden kautta esim. kirjastonhoitaja. Yhä enenevässä määrin ammattinimekkeissämme ei ole lainakaan mainittu sanaa kirjasto. Jäämmekö siis katveeseen? Jos ELY-keskus ei löydä meitä, löytääkö meitä alasta kiinnostuneetkaan?

Oisi mielenkiintoista tietää enemmän siitä mistä, miksi ja millä koulutustaustalla alalle kouluttaudutaan ja työllistytään.

Monissa kirjastoissa kamppaillaan jo nyt työntekijäpulan kanssa eikä kaikkiin paikkoihin ole ollenkaan päteviä hakijoita. Vaikka tähän asti tieteellinen kirjasto on houkutellut hyviä hakijoita, on hakijoiden määrä laskenut vuosien varrella. Tulossa on paljon eläköitymisiä ja Itä-Suomesta puuttuu yhä alan koulutus, joten riittääkö hyviä hakijoita myös tulevaisuudessa?

Vuorovaikutustaidot, työyhteisötaidot, muuttuva työ

Työyhteisötaidot digiajassa: monia eri viestintävälineitä, erilaisia ihmisiä erilaisilla valmiuksilla tekemässä työtä. Olemmeko kaikki samalla kartalla ja saavatko kaikki äänensä kuuluviin?

Työn muotoilu (job crafting) lisää työntekijän sitoutumista omaan työhönsä, vähentää kyllästymistä sekä tuottaa työssään viihtyviä työntekijöitä.

Oivalliset neuvot katseen kohdistamisesta ja kehonkielen hallinnasta hankalassa asiakastilanteessa.

Oman kehonkielen ja äänen käyttö, ja kuinka käyttää näitä paremmin asiakaspalvelussa.

Selityksiä itsensä kanssa tapahtuvalle vuorovaikutukselle. ”Sisäinen kommenttiraita” ilmenee itsensä kanssa käymänä keskusteluna ja ajatuksina ”Miten minä nyt noin… Onpa ihmeellinen….”

Keskittykäämme enemmän hyviin asioihin, onnistumisiin, ja kaikkeen hyvään mitä työyhteisössä saadaan aikaan. Ja onnistumisia ja pieniäkin saavutuksia kannattaa aina juhlistaa.

paneelikeskustelu, seminaari, kuunnella, yleisö, istua, tilaisuus. Panel discussion, seminar, listening, audience, sitting. event.
Paneelikeskustelua luotsasi Anna Simolin (yhteyspäälikkö, UEF) | Panel discussion was led by Anna Simolin (External relations manager, UEF)

Briefly in English

The Regional State Administrative Agency of Eastern Finland, the University of Eastern Finland (UEF) Library, the Kuopio City Library, the Savonia University of Applied Sciences Library and the National Repository Library organised the Eastern Finland Library Days 2023 at the Kuopio City Library. Over the course of two days, approximately 120 participants heard interesting lectures, followed a panel discussion, participated in workshops and networked. More than 20 members of UEF Library staff took part in the event.

Tero Heiskanen, tietopalveluneuvoja | Information services advisor
Olli, Hiltunen, tietopalveluneuvoja | Information services advisor
Piia Pietarinen, tietopalveluneuvoja | Information services advisor
Kirsi Rask, tietopalveluneuvoja | Information services advisor
Sofi Timonen, tietopalveluneuvoja | Information services advisor
Asiakaspalvelut | Customer services

Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | Senior information specialist
Maarit Putous, tietoasiantuntija | Information specialist
Katri Rintamäki, palvelupäällikkö | Head of services
Tuula Rissanen, tietoasiantuntija | Information specialist
Anni Tarkiainen, tietoasiantuntija | Information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Eeva Honkanen, kirjastoamanuenssi | Library amanuensis
Hanna Kamppuri, tietopalveluneuvoja | Information services advisor
Harri Parviainen, tietoasiantuntija | Information specialist
Elli Piirainen, tietopalveluneuvoja | Information services advisor
Riitta Porkka, palvelupäällikkö | Head of services
Kati Rautiainen, tietopalveluneuvoja | Information services advisor
Kirsi Salmi, tietoasiantuntija | Information specialist
Tarja Turunen, tietoasiantuntija | Information specialist
Suvi Tolvanen, tietopalveluneuvoja | Information services advisor
Tietoaineistopalvelut | Collection services

Jukka Kananen, palvelupäällikkö | Head of services
Heta Mikkonen, tietopalveluneuvoja | Information services advisor
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and publishing services

Posted on

Apposen auki – tietoa avoimesti yhdessä – Itä-Suomen kirjastopäivät 11.6.2021 | Widly open – information shared openly together – seminar 11.6.2021

(Please, scroll down to read a summary in English.)

Itä-Suomen aluehallintovirasto järjesti yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kirjastopalveluiden, Kansalliskirjaston Mikkelin toimipisteen, Mikkelin seutukirjaston ja Mikkelin yliopistokeskuksen kirjaston kanssa perinteeksi muodostuneet Itä-Suomen kirjastopäivät, joiden tavoitteena on tuoda yhteen itäsuomalaiset kirjastoammattilaiset kaikilta kirjastosektoreilta. Päivän teemana oli tiedon avoimuus, jota lähestyttiin avoimen tieteen, kansalaistieteen ja tiedon saavutettavuuden näkökulmista. Yhtenä pohdittavana kokonaisuutena nousi esiin se, miten kirjastot voivat tukea osallisuutta tiedon tuottamiseen ja millainen rooli kirjastoilla on tiedon jakelussa. Seminaaripäivä oli osa tutkitun tiedon teemavuotta 2021, jossa kotimaiset toimijat tuovat yhdessä tutkittua tietoa meille kaikille.

Tutkitun tiedon teemavuosi logo kolmella kielellä

Aloituspuheenvuorossa Helsingin yliopiston professori Pirjo Hiidenmaa kävi laajasti läpi perusteluja avoimen tieteen tekemiseen. Tieteen perusperiaate on avoimuus. Ymmärrys maailmasta rakentuu yhteisymmärryksessä, joten maailmaa koskevan tiedon on oltava yhteistä koska maailman kriisit ja ongelmat ovat yhteisiä, jolloin kenelläkään ei voi olla monopolia tutkittuun tietoon. Tieteen yhtenä avoimuutta lisäävänä tekijänä Hiidenmaa mainitsee aineistot. Tieteiden erilaisilla tutkimusperinteellä on vaikutusta avoimiin aineistoihin, ja avoimuuden keskustelu on paljolti pyörinyt julkaisuiden ympärillä, mutta nykyään se on laajentunut aineistoihin ja muuhun tutkimuksen tekemisen tapoihin. Luonnontieteissä on suuria ja keskitettyjä aineiston tallentamispaikkoja kuten Biopankit. Toisaalta humanistisessa tutkimuksessa voi tutkimusaineisto olla yksittäisen tutkijan hallussa. Lisäksi Hiidenmaa totesi, että toimintakulttuuri vaikuttaa avoimuuden kehittymiseen ja nosti esille osallistavan tutkimuskulttuurin ja kansalaistieteen.

Aamupäivän paneelikeskustelussa käsiteltiin avointa tiedettä ja julkaisemista tieteellisten ja yleisten kirjastojen, tutkijoiden sekä kustantajien näkökulmasta. Keskeisiä esille nousseita teemoja olivat muun muassa tietovarantojen saattaminen laajemman yleisön saataville ja avoimeen julkaisemiseen liittyvät kustannukset. Avointen aineistojen ja erilaisten kirjastojen kokoelmien suhde herätti keskustelua useammasta näkökulmasta. Paneelissa ja chatissa pohdittiin muun muassa tieteellisten artikkelien käyttöarvoa ja -mahdollisuuksia yleisissä kirjastoissa, mutta toisaalta nostettiin esiin myös kirjastojen rooli varmasti luotettavan tiedon tarjoajina, jota Mikkelin yliopistokeskuksen pääsihteeri Matti Malinen omalta osaltaan sivusi avauspuheenvuorossaan. Haasteetonta pelkästään luotettavan tiedon tarjoaminen ei kuitenkaan ole, joten myös kirjastojen tarjoama neuvonta ja asiakkaiden informaatiolukutaito nousevat arvoonsa myös kirjastojen kokoelmiin liitettyjen avointen aineistojen kohdalla.

Never stop learning teksti tietokoneen näytöllä

Lounaan jälkeen Kansalliskirjaston tutkimuskirjaston palvelujohtaja Johanna Lilja esitteli Kansalliskirjaston digitoituja kokoelmia ja erityisesti digitointiohjelmaa 2021-2024. Vuosittain Kansalliskirjasto digitoi noin 2 miljoona sivua erilaisia aineistoja uusista sanomalehdistä vanhempiin aineistoihin. Liljan esitys elävöitti mainiosti digitoinnin vaatimaa työmäärää ja siihen liittyviä kustannuksia. Tekijänoikeuksien vuoksi kaikkea digitoitua aineistoa ei voida vielä avata vapaaseen käyttöön, mutta aineistoihin on pääsy kaikissa vapaakappalekirjastoissa, kuten meillä. Suur-Savon sukututkimusyhdistyksen puheenjohtaja Veikko Hokkanen muistutti kommenttipuheenvuorossaan Kansalliskirjaston digitoitujen aineistojen, joista sanomalehdet ovat sukututkijoiden käytetyin aineisto, olevan myös sukututkijoille tärkeä aarreaitta, jonne tutkijan on luontevaa jatkaa kirkonkirjojen selvittelyn jälkeen.

Yleisten kirjastojen e-aineistojen tarjontaa on tähän mennessä vaikeuttanut eri palvelualustojen moninaisuus ja aineistojen saatavuus kustantajilta. Tätä tilannetta korjaamaan on suunniteltu valtakunnallista yhden luukun e-kirjastoa, jonka toteuttamisen selvitystyötä on tehty Yleisten kirjastojen digitaalisen median palvelukonsepti –hankkeessa. Hankkeen projektipäällikkö Suvi Sivulainen esitteli yhteisen e-kirjaston tavoitteita ja haasteita, joissa riittää varmasti vielä työstämistä. Toteutuessaan yhteinen e-kirjasto edistää kuitenkin valtavasti digitaalisten aineistojen tasapuolista saatavuutta yli kuntarajojen.

Päivän toisena tietoiskuna Anna Lindfors, CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksesta, esitteli avointen oppimateriaalien kirjastoa. Avoimet oppimateriaalit ovat digitaalisia, maksuttomia ja Creative Commons -lisensoituja opetukseen, oppimiseen ja koulutukseen tehtyjä aineistoja, jotka mahdollistavat opiskelijalle ajasta ja paikasta riippumattoman käytön sekä opettajille materiaaleja ja ideoita opetuksen toteuttamiseen. Palvelusta löytyvät oppimateriaalit voivat olla hyvin moninaisia ja kohdennettuja eri koulutusasteille.

Kirjaselkämysten kuvia tabletin näytössä

Kansalaistiede on tutkimusta, jonka tavalliset ihmiset toteuttavat yhteistyössä tutkijoiden kanssa. Jyväskylän yliopiston Professori Raija Hämäläinen kertoi näkökulmia vastuulliseen kansalaistieteeseen Horizon 2020 –hankkeessa toteutetun kyselyn perusteella. Kansalaistiede lisää osaltaan tieteen avoimuutta ja luo mahdollisuuksia vastuulliseen tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Samalla se on tärkeä osa elinikäistä oppimista sekä kriittisen informaatiolukutaidon ja ajattelun kehittämistä.

Kansalaistieteen keinoja on hyödynnetty luonnontieteissä, kuten biologiassa (esimerkiksi perhostutkimus, pihapiirin lintuhavainnot eli Pihabongaus), ja vaikkapa arkeologiassa. Kansalaisilla on tärkeä rooli esim. aineiston keräämisessä – tutkijoilla ei ole aina resursseja ison tutkimusaineiston keräämiseen. Osallistujat ovat olleet tutkimuksen mukaan hyvin sitoutuneita kansalaistieteen tutkimusprojekteihin. Yleisesti ottaen tieteen kansalaisharrastajat ovat korkeasti koulutettuja ja työelämässä edelleen mukana olevia. Noin neljännes harrastajista on eläkkeellä.

Iltapäivän loppu puolella sisältöjohtaja Pia Puntanen Sodan ja rauhan keskus Muistista kertoi kesäkuun alussa Mikkelissä avatusta humanistis-yhteiskuntatieteellisetä tiedekeskuksesta, johon on yhdistetty 1970-luvulla perustettu Päämajamuseo. Tiedekeskus kannustaa tekemällä oppimiseen, yhdistää historiatietoja ja -taitoja sekä toimii tutkimuksen testausalustana. Muistin näyttelyt ovat vuorovaikutteisia ja tarinalliset näyttelyt mahdollistavat katsojalle samaistumisen sodan kokeneen ihmisen elämään.

Päivän viimeinen puhuja oli Osmo Kimmo, joka kertoi vapaaehtoistyönä toteutetusta sotapolku.fi -verkkopalvelusta, joka avautui Suomen itsenäisyyspäivänä 6.12.2016. Sotapolku.fi -verkkopalvelu on avoimesti käytettävissä oleva palvelu, joka valtakunnallinen matrikkeli vuosien 1939-1945 sodissamme palvelleista sotilaista ja lotista. Hankkeessa kuvataan joukko-osastojen sotapolut digitaalisen karttapohjaan. Digitaaliselle kartalle tallennettuihin karttapisteisiin tallennetaan ajankohta ja kuvaukset tapahtumista. Tietoja täydennetään linkeillä sotapäiväkirjoihin ja valokuviin. Tietojen koostaminen on hankalaa, koska digitaalista materiaalia on vähän ja lähteissä olevat tiedot ovat puutteellisia. Lisäksi tarvitaan paljon tietojen yhdistelyä. Palvelu päivittyy jatkuvasti.

Briefly in English

The Eastern Finland Regional Administrative Agency organised the library days of eastern Finland, formed as a tradition, with the aim of bringing together library professionals from all the library sectors in eastern Finland. The theme of the day was the openness of knowledge, approached from the perspectives of open science, citizen science, and the accessibility of information. One of the issues to be considered was how libraries can support inclusion in the production of information and what role libraries play in the distribution of information. The seminar day was part of the 2021 Year of Research-based Knowledge, where domestic actors bring together studied information to us all.

In a day there was a debate about open science, what it means and why it is being done. The day included a panel discussion on open science and publishing and what they mean for scientific and public libraries. The panel discussion included the perspective of scientific libraries, the perspective of general libraries, the perspective of the researcher, and the perspective of the publisher. The afternoon focused on the availability and accessibility of digital materials, where issues were addressed from a digitization perspective. The day included two briefings in library projects related the national digital library and open learning materials. At the end of the day, we were still acquainted with citizen science, Memory — Science Center and military historical web service sotapolku.fi.

Tomi Rosti, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tutkimuksen tutki | Research support
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Juho Jussila, tietoasiantuntija | Information Specialist
Marjut Perälä, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Tarja Turunen tietoasiantuntija | Information Specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection Services

Jukka Kananen, palvelupäällikkö | Head of Services
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and Publishing Services

Posted on

Korona-ajan virtuaaliset seminaarit | Virtual conferences during the corona era

(Please, scroll down to read in English.)

Koronakevään aikana merkittävä määrä seminaareja ja konferensseja peruttiin. Mutta oli joukossa innovatiivisiakin järjestäjiä, jotka uskalsivat ottaa riskin ja järjestää niitä verkossa. Itse olin keväällä mukana pitämässä esitelmää kansainvälisessä QQML-konferenssissa (Qualitative and Quantitative Methods in Libraries), joka siirrettiin nopealla aikataululla verkossa pidettäväksi.

Konferenssissa oli osallistujia 51 valtiosta ja konferenssin abstraktijulkaisussa oli yhteensä 105 esitystä. Esitykset käsittelivät taas laajasti kirjastoalan teemoja. Käyttäjätutkimukset ja siinä hyödynnettävät erilaiset menetelmät olivat yksi selkeä teema ja toinen digitaalisen ja avoimen tieteen kysymykset. Myös kirjastojen johtamisesta ja kehittämisestä oli runsaasti esityksiä. Konferenssipapereita voi käydä lukemassa Qualitative and Quantitative Methods in Libraries -lehdestä.

Konferenssin tekniikka sujui todella hyvin. Esitykset oli ajoitettu Suomen aikaan, joten aikaviivettäkään ei tällä kertaa tullut. Tuntumaksi jäi, että videokonferenssilla toteutettu sessiotyöskentely muodostui intiimimmäksi ja keskustelukynnys oli matalampi kuin saleissa tapahtuvissa esityksissä.

Kirjastopäivistä webinaariksi

Itä-Suomen kirjastopäivistä on muodostunut jo perinne ja suunnittelimme pitävämme ne Joensuussa elokuussa 2020. Kevään aikana suunnitelmat muuttuivat täysin ja lopputuloksena oli maailman ensimmäinen itäsuomalaisten kirjastojen webinaari Tunne, totuus ja tieto – kirjasto totuudenjälkeisessä yhteiskunnassa.

Ohjelma koostui kahdesta aiheeseen liittyvästä esityksestä, joista ensimmäisessä professori Esko Valtaoja pohti, mitä tieto, totuus ja tunne ovat. Toisessa kirjastotoimenjohtaja Tuula Haavisto käsitteli tietokirjoja kirjastojen aliarvostettuna aartehistona. Tämän lisäksi pidimme kaksi paneelia, joista toisessa keskustelimme kirjailijoiden kanssa fiktion ja faktan olemuksesta. Toinen käsitteli kirjastojen palveluita korona-aikana.

Webinaarista tuli menestys, osallistujia oli ympäri Suomen ja palaute oli erittäin hyvää. Tekniikka toimi erinomaisesti ja aihekin oli ajankohtainen. Oma erityinen säätämisensä oli tekniikan haltuunotto esiintyjiltä, joka hoidettiin tutustumalla ja harjoittelemalla yhdessä käytettyä suoratoistojärjestelmää. Alun jännityksen purkauduttua, yleisin kommentti tekniikasta oli: ”Tämähän toimii!”.

Seminaarien uusi normaali

Kokemani konferenssit osoittivat ensinnäkin sen, että myös verkon kautta voidaan järjestää kotimaisia ja kansainvälisiä konferensseja. Tekniikka alkaa olla tuttua ainakin korkeakouluympäristössä. Matkustamisen vähentyminen säästää luontoa, mutta elävien ihmisten kohtaamista ja epävirallista juttelua jäin eniten kaipaamaan.

During the corona pandemic, a significant number of seminars and conferences were cancelled. However there were some innovative organizers who dared to take the risk and organize them online. In the spring 2020, I was presenting a presentation at an international QQML conference (Qualitative and Quantitative Methods in Libraries ) that was postponed for a quick schedule to be held online.

The conference was attended by participants from 51 countries and the abstract publication of the conference included the abstracts of 105 presentations. The presentations dealt extensively with library themes. User research and the different methods used in it were a distinct theme of the presentations and another was the issues of digital and open science.

The biannual library conference in eastern Finland has already become a tradition, and we planned to hold it in Joensuu in August 2020. During the spring, the plans changed completely and the result was our webinar: The Feeling, truth, and information – Library in a post-truth society.

These conferences I have experienced showed that domestic and international conferences can also be organized online. The technology is starting to become familiar, at least in an academic setting. Reduction in travel saves nature, but I really missed meeting real people face-to-face, as well as, the informal conversations between participants.

Jarmo Saarti
Kirjaston johtaja | Library director