education Archives | UEF Library

Opintojaksoja ja lyhytkursseja

Lukuvuonna 2022–2023 Itä-Suomen yliopiston kirjasto tuotti Itä-Suomen yliopiston opetustarjontaan 38 opintopisteytettyä opintojaksoa. Tiedonhaun ja -hallinnan opetusta toteutettiin 27 suomenkieliselle kandidaatintutkinto-ohjelmille ja 7 englanninkieliselle kandidaatin- tai maisteriohjelmalle. Tiedonhaun opintojaksot toteutetaan pääosin erillisinä yhden opintopisteen opintojaksoina tieteenaloittain. Lääketieteen opinnoissa ja toksikologian maisteriopinnoissa tiedonhaku on integroitu osaksi laajempia viestinnän ja akateemisten opiskelutaitojen opintojaksoja Lääketieteellinen tieto ja viestintä (3 op) ja Academic Study Skills in Toxicology (5 op).

Kaikkien suomenkielisten maisteriohjelmien opiskelijoille oli tarjolla vapaasti valittavana opintojaksona Syventävät informaatiotaidot -opintojakso, joka auttaa erityisesti gradun tiedonhaun ja -hallinnan kysymyksissä. Lukuvuodesta 2023–2024 alkaen vastaava opintojakso löytyy opinto-oppaasta nimellä Tutkielmantekijän informaatiotaidot. Tohtorikoulun opetustarjontaan kirjasto tuottaa opintojaksot tutkimuksen tiedonhausta ja -hallinnasta, tutkimusaineistonhallinnasta ja avoimesta tieteestä.

Opintopisteytettyjen opintojaksojen lisäksi kirjasto tarjoaa tiedonhaun ja -hallinnan sekä tutkimuksen tuen lyhytkursseja UEFin opiskelijoille ja UEFin ja KYSin henkilöstölle. Lukuvuonna 2022–2023 suosittuja olivat mm. Zotero-viitteidenhallintaohjelman ja aineistonhallintasuunnitelmien (DMP) lyhytkurssit. Kirjaston opetusta toteutetaan etä-, lähi- ja hybridiopetuksena ja opintojaksoja toteutetaan verkko- ja monimuoto-opetuksena.

Lukuvuoden 2022-2023 opintojaksopalautetta

Kirjaston lukuvuoden 2022–2023 opintojaksojen opiskelijapalautteissa erinomaisina pidettiin opintojaksojen tehtäviä ja oppimateriaaleja, joita kiitettiin hyviksi, hyödyllisiksi, selkeiksi ja innostaviksi. Muistathan, että kirjaston tuottamat oppimateria alit ovat avoimesti saatavissa kaikille tiedonhakijoille myös opintojaksojen ulkopuolella. Kiitosta saivat myös tiedonhaun käytännön harjoitukset, tehtävien liittyminen omaan tutkimusaiheeseen, opintojaksojen viestintä ja vuorovaikutus, opettajan antama palaute sekä mahdollisuus suorittaa opintojakso itsenäisesti ja joustavasti omassa aikataulussa. Opintojaksoja kokonaisuudessaan kiitettiin hyvin jäsennellyiksi, kattaviksi ja hyödyllisiksi.

Kandidaattiopiskelijoille suunnatut tiedonhaun opintojaksot suositellaan suoritettaviksi kandidaatintutkielman yhteydessä. Tämä suoritusajankohta sai kiitosta myös opiskelijapalautteissa, sillä tiedonhaun opintojakso myös auttoi kandidaatintutkielman kirjoittamisen aloittamisessa. Tiedonhaun opintojakson opintojensa loppuun jättäneet puolestaan katuivat opintojakson lykkäämistään. Kehittämisehdotuksissa toivottiin sekä lisää vuorovaikutusta, visualisointia ja video-oppimateriaaleja että kirjallista oppimateriaalia yhtenä (PDF-tiedosto) kokonaisuutena pienempien osasten sijaan. Huomioimme nämä palautteet opintojaksojen kehittämistyössämme.

Opintojaksolla opittuina hyödyllisinä asioina mainittiin tiedonhaku, tiedonhakutekniikat, hakusanojen valinta, maksulliset tietokannat, tieteellisen tiedon merkitys sekä tekoälyn käyttömahdollisuudet. Maisteriopintojen Syventävät informaatiotaidot -opintojakso ja tohtorikoulun opintojaksot saivat samoin kiitosta mielenkiintoisista sisällöistä, joista uusina opittuina asioina nostettiin esille asiasanoitus, viitteidenhallinta, tieteellinen julkaiseminen, tutkijan näkyvyys, bibliometriikka, data-arkistot, tutkimusdatan käsittelyn periaatteet ja avoimen tieteen mahdollisuudet työelämässä.

Lopuksi

Kirjasto kiittää annetusta opintojaksopalauteesta! Palautteet ovat arvokas lisä kirjaston tiedonhaun ja tutkimuksen tuen opintojaksojen kehittämistyössä. Kirjastolle voi antaa palautetta ja tehdä kehittämisehdotuksia myös opintojaksojen ulkopuolella mm. kirjaston palautelomakkeella. Samoin kirjasto järjestää koulutuksia niin opiskelija- kuin henkilöstöryhmille myös tilauksesta. Kaikki kirjaston kouluttajat tavoittaa sähköpostiosoitteella tietopalvelu@uef.fi. Otahan yhteyttä!

Kuva | Photo: **freestocks.org** licensed under CC0 (Creative Commons Zero)

Study units and short courses

In the study year 2022-2023, the University of Eastern Finland’s Library produced 38 credited study units for the University’s study catalogue. Teaching on information retrieval and management was produced for 27 Finnish-language bachelor’s programs and 7 English-language bachelor’s or master’s programs. Study units on information retrieval are mainly organised as separate, discipline-specific courses worth one credit each. For studies in medicine and the master’s degree studies in toxicology, information retrieval is integrated as part of the broader study units in communication and academic study skills Philosophy of science and communications in medicine (3 cp) and Academic Study Skills in Toxicology (5 cp).

All students in Finnish-language master’s programmes were offered an optional course called Advanced information skill s (in Finnish), which was particularly useful for information retrieval and management during thesis writing. From the academic year 2023-2024 onwards, the corresponding course will be available in the study guide under the title Information skills for master’s student (in Finnish). In addition, the library produces courses in research information retrieval and management, research data management and open science for the Doctoral School’s study catalogue.

In addition to credit courses, the library offers short courses in information retrieval and management as well as research support for UEF students and UEF and KUH staff. In the academic year 2022-2023, popular short courses included the short courses in the reference management software Zotero and Data Management Plans (DMP). The library’s teaching is organised as distance, face-to-face and hybrid teaching, and courses are organised online and in blended learning.

Course feedback for the study year 2022–2023

The student feedback on the library’s courses for the academic year 2022-2023 included mentions of excellent assignments and learning materials, which were praised as good, useful, clear, and inspiring. It is worth mentioning that the learning materials produced by the Library are openly available to all information seekers, even outside the course. The practical exercises for information retrieval, the linking of the assignments to individual research topics, the communication and interaction during the course, the feedback from the teacher, and the possibility to complete the course independently and flexibly within one’s own schedule were also praised. The courses as a whole were praised as well-structured, comprehensive, and practical.

The information retrieval courses for bachelor’s degree students are recommended to be taken while working on the bachelor’s thesis. This timing was also praised in the student feedback, as the course was considered helpful for the starting of the thesis writing itself. Similarly, those who had left the course to the end of their studies regretted having postponed it. Suggestions for improvement included more interaction, visualisation, and the inclusion of video learning materials, as well as compiling the written learning materials into a single (PDF) file rather than smaller chunks. We will consider this feedback in our course development work.

Students listed information retrieval, information retrieval techniques, search term selection, knowledge on paid databases, the importance of scientific information, and the potential uses of artificial intelligence as valuable things they learned on the course. The master’s degree course in advanced information skills and the doctoral school courses were also praised for their interesting content, with the following new lessons being highlighted: subject indexing, reference management, scientific publishing, researcher visibility, bibliometrics, data archives, principles of research data management, and the potentials of open science in working life.

Finally

The library thanks you for your feedback! The feedback is a valuable asset to the library’s work in developing courses in information retrieval and research support. You can also give feedback to the library and make suggestions for improvements outside the course, for example by using the library’s feedback form. The library also organises training sessions for both student and staff groups, also on request. All library trainers can be contacted by e-mail at information.services@uef.fi. Please contact us!

Katri Rintamäki, palvelupäällikkö | Head of services
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Thank You Niko Niskanen for helping with the translation!

(Please, scroll down to read in English.)

Suomessa on laaja-alaisen korkeakouluopetuksen avulla saavutettu korkea sivistystaso ja monipuolinen osaaminen. Tutkimustoiminta luo uutta tietoa ja antaa aineksia hyvän elämän, toimivan yhteiskunnan ja menestyvän talouden rakentamisessa. Tieteelliset kirjastot ovat olennainen osa koulutuksen ja tutkimuksen suomalaista menestystarinaa. Ne myös välittävät tutkittua tietoa kansalaisille, sillä julkisin varoin ylläpidetyt tieteelliset kirjastot ovat Suomessa avoimia kaikille. Digitalisaatio sekä opetuksen ja tutkimuksen kansainvälistyminen ovat haastaneet kirjastot kehittämään huomisen palveluja jo tänään.

Tieteellisten kirjastojen ja korkeakoululaitoksen kehityskaudet Suomessa voi jakaa kolmeen. Ensimmäisessä vaiheessa Suomeen synnytettiin yliopistolaitos. Tämä kausi kesti aina Turun yliopiston perustamisesta 1950-luvulle saakka. Tässä vaiheessa tieteellinen kirjastotoiminta tuki ennen kaikkea oppimista ja tutkimusta paikkaan sidotussa yliopistossa painetulla kokoelmallaan.

Toinen vaihe liittyy suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen ja korkeakoulutuksen rooliin siinä. Vaihe alkoi laajeta 1950-luvulla ja sen aktiivisimmat vaiheet olivat 1970- ja 1980-luvut. Tänä aikana pyrittiin luomaan Suomeen tasa-arvoiset mahdollisuudet opiskella ja tehdä tutkimusta koko maassa. Tavoitteeksi asetettiin myös kansakunnan koulutustason nostaminen. Tämä tuotti myös suomalaisen yhteiskunnan nopean taloudellisen kasvun. Tässä kirjastoilla oli merkittävä rooli. Painetun dokumentaation aikana ne varmistivat yhteistyöllään sen, että Suomessa oli saatavilla tarvittavat tieteelliset kokoelmat ja että tämän aineiston yhteiskäyttö mahdollistui kirjastojen välillä. Samalla Suomeen luotiin laaja kaikille kansalaisille avointen tieteellisten kirjastojen verkosto — asia, joka ei ole itsestäänselvyys.

1990-luvulla alkoi digitalisaation ja kansainvälisyyden kausi. Poliittisesti tämä aika alkoi vähentää valtiovallan suoraa ohjausta korkeakouluissa. Tosin näyttää siltä, että välillinen ohjaus lisääntyi vähintään samassa suhteessa. Kirjastoissa merkittävin muutos oli siirtyminen digitaalisiin aineistoihin, joka tällä hetkellä on tieteen ensisijainen tapa välittää tutkimustietoa. Aineistojen yhteiskäyttö vaikeutui maksumuurien tultua digitaalisiin aineistoihin ja tämä alkoi rajoittaa suomalaista ideaa kaikille yhtäläisistä mahdollisuuksista.

Parhaillaan on käynnistymässä uusi vaihe, jossa tieteen ja tutkimusjulkaisujen avoin käyttö digitaalisissa ympäristöissä näyttää nousevan uuden murroksen synnyttäjäksi. Tieteestä tulee aidosti globaalia ja sen tekemisen mahdollisuudet paranevat ainakin aineistojen avautuessa kaikille ihmisille. Kirjastojen perinteinen tehtävä taata tutkimuksen tulosten säilyvyys tuleville sukupolville ja mahdollistaa niiden käyttö kaikille tarvitsijoille on nyt teknisesti mahdollista. Poliittisen vaikuttamisen ja uusien palvelujen luomisen aika on siis alkanut.

Finland has a high level of education and a wide range of competence built through extensive university education. Research creates new knowledge and provides the ingredients for building a good life, a functioning society and a successful economy. Academic libraries are an integral part of the Finnish success story of education and research. They also pass on the scientific information to the public, as the academic libraries are open to everyone in Finland. Digitalisation and the internationalisation of teaching and research have challenged libraries to develop tomorrow’s services already today.

The development periods of the academic libraries and the higher education institution in Finland can be divided into three. In the first phase, the university institution was established in Finland. This period lasted from the foundation of the University of Turku until the 1950s. At this stage, the academic library activities supported, above all, learning and research in local universities with a printed collection.

The second phase is related to the construction of a Finnish welfare society and the role of higher education in it. The phase began to expand in the 1950s and its most active stages were the 1970s and 1980s. During this time, efforts were made to create equal opportunities in Finland to study and conduct research throughout the country. The goal was also to raise the educational level of the nation. This also gave a rise to the rapid economic growth in the Finnish society. Libraries played an important role here. During the printed documentation, they collaborated to ensure that the necessary scientific collections were available in Finland and that this material was shared between the libraries. At the same time, a wide network of open-to-all academic libraries was established in Finland.

In the 1990s, the era of digitalisation and internationalisation started. Politically, during this time, the direct government control over the higher education institutions began to be reduced. It seems, however, that indirect control increased at least in the same proportions. The most significant change in libraries was the transition to digital content, which is at the present the de facto way for science to transmit research results. Access to materials became more difficult since the paywalls started to occur within the digital resources and this started to limit the Finnish idea of equal opportunities to all users.

A new phase is currently emerging, in which the open use of science and research publications in digital environments is evolving rapidly. Science becomes genuinely global and the opportunities for studies and research are improved when publications and data are opened to all. The traditional function of libraries: to guarantee the archiving of research results for future generations and to enable them to be used by all in need is now technically feasible, the time for political lobbying and the creation of new services has begun.

Teksti|Text: Jarmo Saarti, kirjaston johtaja | library director
Kuvat|Photos: Taina Sahlman & Pixabay

Tag: education

Kiitos UEF:n kirjaston lukuvuoden 2022–2023 opintojaksojen opiskelijapalautteista! | Thank You for the Student Feedback on the UEF Library’s Courses for the Academic Year 2022-2023!