EU-tallekirjastojen tuoreita tuulahduksia Brysselistä | Hear the latest about European Documentation Centres from Brussels

(Please, scroll down to read in English.)

Aluksi

Reilun puolentoista päivän mittainen ”European Documentation Centres’ Training Seminar” pidettiin 16.–17. marraskuuta 2022 Brysselissä. Reippaasti yli satapäinen EU-tallekirjastojen edustajajoukko kokoontui tähän Euroopan komission Viestinnän pääosaston organisoimaan tapahtumaan, jonka viisi pääteemaa olivat akateemisten yhteisöjen osallistaminen, EU-tietokantakoulutukset, sosiaalinen media, vuoden 2024 europarlamenttivaalit ja työpajat EU-tallekirjastojen roolista. Koulutuspäivien ohjelma oli tiivis ja asiapitoinen. Tarkempi linkkilistaus koulutuspäivien materiaaleihin löytyy blogitekstin lopusta.

“European Documentations Centres’ Training Seminar” -koulutustapahtuman esitystekstit heijastettuna valkokankaalle. | Presentation texts of the “European Documentation Centres’ Training Seminar” displayed on the screen.
Tervetuloa. | Welcome. Kuva | Photo: Marika Mahlavuori

Ensimmäinen päivä

Jo ennen ensimmäisen puheenvuoron alkua yleisöstä oli aistittavissa avoin, innostunut, ja oppimisen janoinen ilmapiiri. Ehkä koronavuosien myötä yleistyneiden etäkokousten jälkeen kaikki olivat erityisen ilahtuneita tapaamaan vanhoja ja uusia kollegoita kasvotusten. Uutena EU-tallekirjastolaisena oli varsin helppoa ja luontevaa sujahtaa joukon jatkoksi verkostoitumaan ja kuuntelemaan mielenkiintoisia esityksiä.

Richard Kühnel (Euroopan komissiosta) kertoi avajaispuheessaan ensimmäisen EU-tallekirjaston perustamisvuoden olleen 1963. Veikkaan tiedon saaneen monen kuulijan pohtimaan kuinka tätä voidaan huomioida ja kenties juhlistaa omassa työyhteisössä ensi vuonna.

EU-tallekirjastojen roolia käsiteltiin monesta näkökulmasta koulutuspäivien aikana. Ensimmäisenä Gaetane Ricard-Nihoul ja Alessandro Giordani (molemmat Euroopan komissiosta) valottivat paneelikeskustelussa muun muassa EU-tallekirjastojen mahdollisuuksia osallistaa akateemista maailmaa mukaan aktiiviseen keskusteluun Euroopan tulevaisuudesta. Yhdeksi keinoksi mainittiin kansalaispaneelit, joita tullaan järjestämään tulevaisuudessa. EU-tallekirjastojen rooliteeman pohdiskelua jatkettiin neljässä rinnakkaisessa työpajassa. Jokainen osallistuja sai valita kaksi itselleen mieluista työpajaa.

Suuria keltaisia Post-it -lappuja fläppitaululle koottuna. | Big yellow Post-it notes collected on a flip chart.
Rinnakkaisten työpajojen oivalluksia koottiin yhteen. | Insights from parallel workshops were gathered together. Kuva | Photo: Marika Mahlavuori

Osallistuin ensin työpajaan, jossa keskusteltiin keinoista saada opiskelijat ohjattua EU-tietokantojen ja -tietolähteiden äärelle. Toisessa työpajassa hahmoteltiin keinoja saada opiskelijoita osallistumaan muun muassa kansalaistoimintaan napakan johdantoesitelmän pohjalta. Nuorille suunnattua osallistavaa materiaalia on yllättävän paljon valmiiksi luotuna. Lopuksi rinnakkaisista työpajoista koottiin keskeisimmät huomiot ja oivallukset suurille Post it-lapuille seuraaviin kategorioihin luokiteltuina: haasteet, parhaat käytännöt ja suositukset. Koulutuspäivien päätteeksi työpajojen keskeisimmät oivallukset esiteltiin yhteisesti kaikille.

Neljässä tiiviissä ja käytännönläheisessä ”Search Like a Pro” -tietoiskussa tarjoiltiin tietoa neljästä EU-tietolähteestä:

  • EUR-LEX
  • EU Open Data Portal
  • Legislative Observatory
  • EC Library Guides

Jokainen “Search Like a Pro”-tietoisku alkoi lyhyellä tietoiskulla kulloisestakin tietolähteestä ja päättyi kysymys-vastaus-osioon, jossa yleisön kiperiin kysymyksiin vastailtiin syvällä asiantuntemukselle. Tietoiskujen suurin anti oli niiden konkreettiset tiedonhakuesimerkit.

Kolmessa lyhyessä hissipuheessa esiteltiin kolmea eri tietovarantoa:

  • EU Academy
  • Publications Office
  • Learning Corner

Mielenkiintoisina nostoina näistä voi mainita Learning Corner -sivuston yllättävän laajat ja monipuoliset opetusmateriaalit, pelit ja esitysmateriaalit, jotka on jaoteltu ikäryhmittäin. Maininnan arvoisena tutustumiskohteena voi suositella myös EU Academyn aineistojen (muun muassa opetusvideoita sisältäviä) kursseja. Palvelun käyttäminen vaatii rekisteröitymisen. Euroopan unionin julkaisutoimiston sivusto pitää sisällään valtavasti aineistoa esimerkiksi eurooppalaisesta datasta, EU-julkaisuista sekä tutkimuksesta ja innovoinnista.

Ensimmäisen päivän ehtoopuolella Stephen Clarkin (Euroopan parlamentista) taidokkaasti koottua esitystä vuoden 2024 europarlamenttivaaleista oli ilo katsella ja kuunnella. Clarkin taito kiteyttää sanomansa kuvan ja parin ydinsanan avulla on taito, jonka toivon oppivani. Vaikka europarlamenttivaaleihin on yli vuosi aikaa, niihin valmistautuminen aloitetaan hyvissä ajoin Euroopan unionissa.

Ensimmäisen päivän viimeisessä esityksessä paneuduttiin tuhdilla tietopaketilla sosiaalisen median maailmaan. Esityksen valovoimaisin anti oli Belgian Antwerpenin EUROPE DIRECT -pisteen edustajien konkreettiset esimerkit heidän tavoistaan käyttää sosiaalista mediaa (Facebook, Instagram, LinkedIn ja Pinterest). Yleisöstä kyseltiin, miksi heillä ei ole Twitter-tiliä. Syynä oli muun muassa sen päivitystiheyden tarve. Kuulijoille tarjoiltiin myös tietoa sosiaalisen median käytön hyödyistä.

Ensimmäinen päivä päättyi cocktail-tilaisuuteen ja illalliseen.

Toinen päivä

Toinen koulutuspäivä alkoi Jeremy Herryn (Euroopan komissiosta) Euroopan vihreän kehityksen ohjelman esittelyllä. Sen tavoitteena on ilmastoneutraali Eurooppa vuoteen 2050 mennessä. Esityksessä annettiin EU-tallekirjastolaisille vinkkejä, kuinka ilmastosanomaa voidaan viedä eurooppalaisten tietoisuuteen. Valmiiden (englanninkielisten) tietovarantojen avulla, kuten Climate Pact ja Education for Climate Coalition, on helppo järjestää esimerkiksi keskustelutilaisuuksia ilmastonmuutoksesta.

Koulutuspäivien viimeisessä puheessa Alessandro Giordani antoi lähtijöille kotiinviemisiksi tehtäviä, jotka liittyvät muun muassa viestintään omassa työyhteisössä. Koulutuspäivät eivät jää irralliseksi tapahtumaksi, vaan kotitehtävät tuovat jatkuvuutta EU-tallekirjastojen toimintaan Euroopan unionissa. EU-tallekirjastojen toimintaverkoston laajuus hahmottuu parhaiten kurkkaamalla kartasta toimipisteet. Kartasta löytyy myös EU-tallekirjastolaisten yhteystiedot. Ota rohkeasti yhteyttä meihin!

Valkokankaalle heijastettu kartta, josta käy ilmi, että EU-tallekirjastoja on runsaasti erityisesti Manner-Euroopassa. | A map projected on the screen showing how many EDCs there are, especially in continental Europe.
Alessandro Giordanin esityksessä oli EU-tallekirjastojen sijainteja kuvaava kartta. | In his presentation, Alessandro Giordani showed the map of the locations of European Documentation Centres. Kuva | Photo: Marika Mahlavuori

Toisen päivän päätteeksi jäi hieman aikaa pyörähtää Brysselin tunnelmallisessa keskustassa muun muassa Grand-Place-aukiolla. Tuliaisiksi valikoitui kaupoista suklaata ja karkkia, mutta pitsihankinnat jäävät seuraavalle kerralle.

Lopuksi

Koulutuspäivien tuhtiin sisältöön voi tutustua kätevästi vaikkapa nauhoitteiden tai esitysmateriaalien avulla (katso alta linkkilistaus). Toivottavasti vastaavanlaista koulutusta järjestetään tulevaisuudessa lähitapaamisformaatilla, vaikka etäkoulutuksilla on oma tärkeä paikkansa nykymaailmassa. Lähitapaamisissa innostava ilmapiiri on lähes käsinkosketeltavaa ja verkostoituminen kansainvälisestikin käy kädenkäänteessä kahvitauolla.

Linkit

Koulutuspäivien

Koulutuspäivässä jaossa ja näytillä ollut uudehko julkaisu nimeltä: ”Tools and Resources to Manage a European Documentation Centre”. | The relatively new publication “Tools and Resources to Manage a European Documentation Centre” distributed and displayed during the training days.
Tuore ohjekirjanen. | A new instruction manual. Kuva | Photo: Marika Mahlavuori

Introduction

The “European Documentation Centres’ Training Seminar”, lasting about a day and a half, was held in Brussels on 16–17 November 2022. This event, organised by the European Commission’s Directorate-General for Communication, brought together an audience of well over 100 representatives from most European Documentation Centres (EDC). The five main themes of the seminar were: engagement with the academic community, EU database training, social media, the European Elections 2024, and workshops on the role of EDCs. The programme of the training days was concise and informative. You can find a more detailed list of links to the materials of the training days at the end of the blog post.

Day one

Even before the first speech was held, one could sense that the audience was on an open and enthusiastic mood, and had a thirst for learning. Perhaps after remote meetings that became a commonplace during the COVID-19 years, everyone was particularly pleased to meet old and new colleagues face to face. As a new employee of the European Documentation Centre, it was fairly easy and natural to blend in with others, and network and listen to interesting presentations.

In his opening speech, Richard Kühnel (from the European Commission) said that the first European Documentation Centre was established in 1963. I bet that hearing this piece of information made many of the listeners consider how they could take this into account and perhaps celebrate it in their own work community next year.

The role of EDCs was discussed from many perspectives during the training days. First, Gaetane Ricard-Nihoul and Alessandro Giordani (both from the European Commission) shed light on the possibilities of EDCs, among others, to involve the academic community in an active debate on the future of Europe. One of the means mentioned was the European citizens’ panels, which will be organised in the future. The reflection on the theme concerning the role of EDCs continued in four parallel workshops. Each participant could choose two workshops of their preference.

I first took part in a workshop that discussed how to guide students to EU databases and sources of information. The second workshop outlined ways by which to attract students to participate in, for example, civic life with the help of compact introductory presentations. There is already a surprisingly large amount of ready-made participatory materials intended for young people available. Finally, the main observations made and insights found in the parallel workshops were collected on big Post-it notes and divided into the following categories: challenges, best practices and recommendations. At the end of the training days, the key insights of the workshops were shared with everyone.

Four concise and practical “Search Like a Pro” information spots provided knowledge on four sources of EU information:

  • EUR-LEX
  • EU Open Data Portal
  • Legislative Observatory
  • EC Library Guides

Each “Search Like a Pro” spot started with a short bulletin on the source of information in focus and ended with a Q & A session where experts with in-depth knowledge of the subject answered the tough questions from the audience. The biggest benefit the information spots gave me were the concrete examples of information searches.

Three short elevator pitches were held to present three different information resources:

  • EU Academy
  • Publications Office
  • Learning Corner

As an interesting highlight of these, I could mention the surprisingly extensive and versatile educational materials, games and presentation materials on the Learning Corner website, divided by age group. Another resource I could recommend as worth exploring are the courses found in the EU Academy materials (including educational videos). Using the service requires registration. The website of the Publications Office of the EU contains a huge amount of material on European data, EU publications, research and innovation, etc.

Towards the end the first day, it was a pleasure to see and listen to Stephen Clark’s (from the European Parliament) skilfully compiled presentation of the European Elections 2024. Clark’s ability to crystallise his message with the help of an image and a few key words is the kind skill I hope to learn. Even though the European Parliament elections are still more than a year away, the European Union is starting to prepare for them well in advance.

Stephen Clarkin esityksen diakuva, jossa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kättelee naista. | A slide from Stephen Clark's presentation in which the President of Ukraine, Volodymyr Zelenskyi, is shaking hands with a woman.
Stephen Clarkin esityksessä kuvat olivat merkittävässä roolissa viestinnässä. | In Stephen Clark’s presentation, images played an important role in communications. Kuva | Photo: Marika Mahlavuori

The last presentation of the first day focused on the world of social media in the form of a very generous information package. The most illuminative part of the presentation were the concrete examples given by the representatives of the EUROPE DIRECT service point in Antwerp, Belgium, of how they use social media (Facebook, Instagram, LinkedIn and Pinterest). The audience asked them why they do not have a Twitter account. One of the reasons was that it would need to be updated very frequently. The listeners were also informed about the benefits of using social media.

The first day ended with a cocktail reception and dinner.

Day two

The second day of training began with the presentation by Jeremy Herry (from the European Commission) on the European Green Deal, aimed at a climate-neutral Europe by 2050. The presentation gave tips to EDC employees on how they could bring the climate message to the attention of Europeans. Ready-made data resources (in English), such as Climate Pact and Education for Climate Coalition, make it easy to organise discussion events on climate change, for example.

In the last speech of the training days, Alessandro Giordani gave as homework for the delegates tasks related, among other things, to communications in their own work community. The training days will not remain a separate event, but the homework given brings continuity to the activities of EDCs within the European Union. The best way to fathom the scope of the operating network of EDCs is to take a look at the locations of the EDC service points on a map. You can also find the contact details of EDC employees on the map. Do not hesitate to contact us!

At the end of the second day, there was some time left to visit the atmospheric centre of Brussels, including the central square La Grand-Place. As my homecoming gifts from the local shops, I chose chocolate and candy – I’ll need to come back to buy the Brussels lace later.

Vanha rakennus Grand-Place-aukiolla. | An old building in La Grand-Place.
Grand-Place on Brysselin keskusaukio. | La Grand-Place is the central square of Brussels. Kuva | Photo: Marika Mahlavuori

Conclusion

You can easily get acquainted with the generous content of the training days, for example, through recordings or presentation materials (see list of links below). Hopefully, similar training events will be arranged in the future in the form of face-to-face meetings, even though remote training also has its own important role in the modern world. When meeting in person, the atmosphere is so inspiring that you can almost touch it, and even international networking can happen in no time at all during a coffee break.

Links

Training days’

Marika Mahlavuori, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Kurkkaus informaatiotutkimuksen kulisseihin: Informaatiotutkimuksen päivät 2022 | A peek behind the curtain of information studies: Information Studies Day 2022

(Please, scroll down to read in English.)

Informaatiotutkimuksen päivät, jotka tunnetaan myös nimellä i-päivät, on joka toinen vuosi järjestettävä tapahtuma, jossa käsitellään informaatioalan ilmiöitä eri näkökulmista. Vuoden 2022 Informaatiotutkimuksen päivät olivat järjestykseltään seitsemännet ja järjestettiin 3.–4.11. Tampereen yliopistolla. Tämä oli toinen kerta, kun osallistuminen sopi aikatauluihini, ja junamatka Tampereelle alkoi. Ennakkoon saatu ohjelma antoi osviittaa päivien monipuolisesta ja mielenkiintoisesta sisällöstä, ja odottelinkin innolla tapahtumaa.

Torstai

Päivien avajaissanat lausui Informaatiotutkimuksen yhdistys – ITY ry:n puheenjohtaja Ari Haasio esitellen päivien ohjelmaa ja toivottaen kuulijat tervetulleeksi. Avajaissanojen jälkeen oli vuorossa professori Tuomas Harviaisen mielenkiintoinen keynote-esitys aiheesta “Tiedon jakamisen tutkimus osana tietokäytäntöjen tutkimusta”. Torstain sessioiden aiheita olivat Keho ja ruumiillisuus informaatiotutkimuksessa ja Informaatiovuorovaikutus ja vuorovaikutteinen tiedonhaku, Terveystieto ja -viestintä sekä Nousevat i-tähdet: Informaatiotutkimuksen opinnäytteet ja väitöstutkimussuunnitelmat.

Keho ja ruumiillisuus informaatiotutkimuksessa & Informaatiovuorovaikutus ja vuorovaikutteinen tiedonhaku oli alun perin kaksi erillistä sessiota, jotka oli ohjelmamuutosten myötä yhdistetty. Ensimmäisessä esityksessä käsiteltiin tutkimusta, jonka aiheena oli kehollisuuden merkitys suomalaisjuoksijoiden teknologian ei-käytölle. Tämän jälkeen kuultiin avoimen kuvakokoelman kuvamateriaalin hyödyntämisestä tutkimusdatana.

Lounaan jälkeisen session aiheena oli terveystieto ja -viestintä. Esityksissä nostettiin esille erilaisten ryhmien, kuten turvapaikanhakijoiden, tyypin 1 diabetesta sairastavien sekä ikääntyneiden terveystietoon liittyviä tiedontarpeita ja käytäntöjä. Session viimeisessä esityksessä käsiteltiin Suomi24-keskustelufoorumin masennusaiheisiin keskusteluihin toteutettua tunneanalyysiä, jolla pyrittiin tunnistamaan viestien sisällön tunnetilojen ajoittaisia vaihteluita ja muutoksia.

Päivän päätti Nousevat i-tähdet: Informaatiotutkimuksen opinnäytteet ja väitöstutkimussuunnitelmat -posterisessio, jossa opinnäytetöiden ja väitöskirjojen tekijät saivat aluksi pitää minuutin mittaisen esityksen, jonka avulla he herättelivät kuulijoiden kiinnostuksen. Kahvittelun ohella kuulijat pääsivät sitten tutustumaan postereihin ja jututtamaan tekijöitä tarkemmin. Opinnäytteitä ja väitöskirjoja olikin syntynyt ja syntymässä useista eri aiheista, ja niiden tekemiseen oli hyödynnetty erilaisia menetelmiä, kuten haastatteluja, kuvailevaa kirjallisuuskatsausta ja semanttista hakua.

Perjantai

Perjantain ohjelma oli jaettu kahteen eri tilaan ja haasteena olikin valita, kumpaako milloinkin kuuntelisi, sillä esitykset vaikuttivat kaikissa sessioissa erittäin mielenkiintoisilta. Päädyin aamupäivällä kuuntelemaan esityksiä avoimen tieteen teemaan liittyen ja iltapäivällä aiheesta Informaatio vähemmistöjen ja erityisryhmien kontekstissa. Toisessa tilassa teemoina olivat Lukutaidon monet muodot ja Knowledge Management. Onneksi päivien esitysten abstraktit on julkaistu Informaatiotutkimus-lehden numerossa 2-3/2022, joten niihin pääsee tutustumaan myös jälkikäteen.

Avoin tiede -sessio koostui kuudesta esityksestä. Ensimmäisessä esityksessä verrattiin Altmetric.com- ja Overton-viittausten kattavuutta ja päällekkäisyyttä. Lisäksi kuultiin erilaisia näkökulmia avoimen tieteen kannalta muun muassa tutkimustietojärjestelmistä, korkeakouluyhteisöjen avoimuudesta, kaupunkisuunnittelun työprosesseista ja FAIR-periaatteista. Session viimeisessä esityksessä esiteltiin, millaista avoimuutta tieteellisten lehtien lukijat toivovat kansainvälisiltä ja kotimaisilta lehdiltä. Kyselyyn vastanneet toivoivat erityisesti, että julkisilla varoilla tehdyn tutkimuksen tulosten tulisi olla maksutta kaikkien saatavilla.

Perjantain viimeinen sessio Informaatio vähemmistöjen ja erityisryhmien kontekstissa alkoi esityksellä, jossa käsiteltiin turvapaikanhakijataustaisten terveystiedontarpeita ja terveyspalveluiden käyttöä Norjassa. Toisessa esityksessä kuultiin Saamelaiskielten tuki digitaalisissa palveluissa -hankkeesta, jonka tavoitteena rakentaa pohjoissaamen kielen tuki kolmeen Kansalliskirjaston palveluun: Finto-sanasto- ja ontologiapalveluun, Kotoistuspalveluun sekä Finna-hakupalveluun. Viimeisimmässä esityksessä paneuduttiin vielä tutkimukseen, joka käsitteli huumeiden myyntiin liittyvän tiedon jakamista pimeässä verkossa.

Informaatiotutkimuksen päivien ohjelmaa oli jouduttu hieman muokkaamaan alkuperäisestä ja teemoja yhdistelemään, sillä joitakin esityksiä oli peruuntunut, mutta päivien rakenne toimi siitä huolimatta hyvin ja ohjelma oli erittäin kattava. Pelkästään esitysten aihepiireistä voi todeta informaatiotutkimuksen olevan tieteenalana harvinaisen monipuolinen ja ajankohtainen. Esitykset olivat hyvin toteutettuja ja herättivät paljon uutta intoa alan tuoreisiin kysymyksiin. Oli erittäin mukava nähdä sekä tuttuja että uusia alan kasvoja pitkän koronatauon jälkeen.

Käytävä, jonka varrella on lokeroita, tietokoneita ja kirjahyllyjä. A passageway with lockers, computers and bookshelves.
Esitysten välissä oli aikaa vierailla Tampereen yliopiston Linna-kirjastossa. | Between the sessions there was time to visit Tampere University Library Linna. Kuva | Photo: Marjut Perälä

Information Studies Days, also known as i-days, is a biennial event focusing on information studies phenomena from various points of view. The 2022 event was the seventh of its kind and it was held from the 3rd of November to the 11th of November in Tampere University. For me, this was the second time the event fit my calendar, and the train trip to Tampere started. The programme I had reviewed in advance, had showed the diverse and interesting composition of the event, and I was looking forward towards the event.

Thursday

The opening words were given by the chairman of Association for Information Studies Ari Haasio, who presented the programme for the day and welcomed all listeners. After the opening speech professor, Tuomas Harviainen gave a captivating keynote speech on “Researching Information sharing as a part of Information Practices Research”. Thursday’s themes were The Body and Embodiment in Information Studies, Information Interaction and Interactive Information Retrieval, Health Information and Communication and Rising I-stars: Information Studies Theses and Doctoral Dissertations plans.

The themes Body and Embodiment in Information Studies & Information Interaction and Interactive Information Retrieval were originally two separate sessions, but were combined due to changes in the programme. The first presentation examined research that focused on the effect of embodiment to the Finnish runners’ disuse of technology. Afterwards listeners heard about utilisation of materials from open image collections as research data.

After lunch, the theme was Health Information and Communication. The first presentation highlighted the information needs and practices related to health information of different groups, such as refugees, the elderly as well as people who have type 1 diabetes. The last presentation was about a sentiment analysis on Suomi24 discussion forum conversations related to depression, with the aim of recognising the sentimental changes present in the messages.

The day came to an end with Rising I-stars: Information Studies Theses and Doctoral Dissertations plans -poster session, where the thesis and doctoral dissertation researchers got to make a one-minute presentation to pique the interest of those present. While having a cup of coffee the listeners could circle about and familiarise themselves with the posters and chat with their authors. The theses and dissertations turned out to be on a multitude of topics, and various methods had been used in their development, including interviews, descriptive literary reviews, and semantic search.

Friday

On Friday, the programme had been divided into two separate spaces and it was hard to choose which ones to listen to, as every session seemed to have interesting presentations. I ended up listening to presentations on open science in the morning and on Information behaviour and information practices in the context of minorities and special groups in the afternoon. The other themes were Many Forms of Literacy and Knowledge Management. Fortunately, the abstracts of the presentations have been published in issue 2-3/2022 of the journal Informaatiotutkimus, so that one look more closely into them later.

The Open Science session consisted of six presentations. First session cross-examined the coverage and overlap of Altmetric.com and Overton references. In addition, the multiple points of view on open science were brought forward, including views on research information systems, the openness of higher education communities, city planning work process, and the FAIR principles of the National Library, among others. The last presentation of the session presented what kinds of openness the readers of scientific publications had for international and national publications. Participants of the survey especially hoped that publicly funded research would be open to everyone without a fee.

The last session of Friday, Information behaviour and information practices in the context of minorities and special groups, began with a presentation on the information practices and the usage of health services of people with a refugee background in Norway. The second presentation represented Digital Service Support for Sámi People initiative, which aims for the development of support in Northern Sámi for the three services of the National Library: Finto thesaurus and ontology service, Kotoistus service, and Finna search service. The last presentation delved into research, that handled information sharing concerning selling drugs on the dark web.

The programme of Information Studies Days had to be altered from the original and some themes were combined as some presentations had been cancelled.  Nevertheless, the overall structure of the days functioned well, and the programme was extremely comprehensive. The themes of the presentations lead to the conclusion that information studies can be considered a remarkably diverse and topical field of study. The presentations were well executed and kindled a lot of fresh enthusiasm into the recent questions in the field. It was wonderful to see both familiar and new faces in the field after a long break due to Covid-19.

Marjut Perälä, tietopalveluneuvoja | information services advisor
Tietoaineistopalvelut | Collection services

Eurooppa-foorumi 2022 | Europe Forum 2022

(Please, scroll down to read a summary in English.)

Yleiskuvaa Eurooppa-foorumista vuonna 2022. Ihmisiä, foorumin nimi ja paikka.

Eurooppa-foorumi järjestettiin Turussa 24.-26.8. nyt jo viidettä kertaa, ja se on vakiinnuttanut asemansa Suomen poliittisen keskustelun syksyn avaajana. Esiintyjien joukossa ovat säännöllisesti johtavat poliitikot ja virkamiehet sekä televisioistakin tutut asiantuntijat.

Koronapandemiasta tuli ainakin se hyöty, että yhä useammat tapahtumat ja konferenssit ovat kokonaan seurattavissa verkon kautta. Vaikka kotona tietokoneen ääressä ei pääsekään osalliseksi esimerkiksi hyödyllisistä käytäväkeskusteluista ja verkostoitumisesta kollegoiden kanssa, niin monesti itse esitykset ja paneelikeskustelut ovat etänä huomattavasti helpommin seurattavissa kuin paikan päällä. Eurooppa-foorumissa oli parhaillaan kiinnostavia tapahtumia ainakin kolmessa eri paikassa yhtä aikaa, joten fyysinen siirtyminen nopeasti esityspaikasta toiseen olisi voinut olla hankalaa. Lisäksi surullisen turvaton nykyaikamme on aiheuttanut sen, että huippupoliitikkojen esiintyessä tapahtumaan pitää ilmoittautua etukäteen, paikkoja on vain rajatusti saatavilla ja paikalle pitää myös saapua hyvissä ajoin ennen kuin ovet suljetaan. Lisäetuna konferenssien etäseuraamisesta on sekin, että kun ymmärtämätön ulkomaailma välillä aiheuttaa häiriöitä, voi yrittää kiriä keskeytettyä YouTube-esitystä kiinni katsomalla sitä 1,25- tai jopa 1,5-kertaisella nopeudella.

Tätä kirjoittaessa Eurooppa-foorumin eri esityksiä voi katsoa päiväkohtaisina striimeinä, mutta ne tullaan piakkoin toimittamaan tapahtumakohtaisiksi videoiksi. Uutuutena tänä vuonna käytössä oli myös simultaanitulkkaus suomesta englanniksi ja päinvastoin. Lisätietoja (ja luultavasti myöhemmin suorat linkit eri tapahtumiin) löytyy foorumin ohjelmasivulta.

Jo perinteiseen tapaan foorumi oli jaettu eri teemapäiviin. Keskiviikko 24.8. oli tiedepäivä. Aluksi seurasin esityksiä Radisson Blu Marina Palace -hotellin Meri-lavalta. Päivän avauksessa (tallenteessa kohdasta 18:05 alkaen) Eurooppa-foorumin avasivat Turun yliopiston ja Åbo Akademin rehtorit ja heidän jälkeensä foorumin ensimmäinen keynote-puhuja, pitkäaikainen EU-tuomioistuimen tuomari Allan Rosas. Hän esitelmöi voimankäytön ja laillisuusperiaatteen kamppailusta maailmanpolitiikassa. Tärkeitä merkkipaaluja sotien vastustamisessa olivat ensimmäisen maailmansodan jälkeen Kansainliiton perustaminen ja Kellogg-Briand-sopimus, joka kielsi sodankäynnin politiikan välineenä. Tämän jälkeen on käyty hyvin vähän rehellisiä valloitussotia, vaan niille on yritetty keksiä edes jonkinlaista näennäistä oikeutusta. Erityisesti itäinen naapurimme on hyvin herkästi turvautunut voimapolitiikkaan vuosikymmenestä toiseen.

Foorumi jatkui (kohdassa 1.17:06) mielenkiintoisella paneelikeskustelulla merituulivoiman rakentamisesta Itämerelle. Me itäsuomalaiset olemme olleet käärmeissämme siitä, että puolustusvoimat kieltävät meiltä tuulipuistojen rakentamisen kun taas Länsi-Suomen kunnat saavat nauttia niiden verotuotoista. Piakkoin tuulipuistojen rakentamisen painopiste siirtynee kuitenkin maalta avomerelle. Merellä tuulipuistot eivät häiritse asutusta ja tuuli on voimakkaampaa ja tasaisempaa. Rakentaminen ja jääolot vaativat kuitenkin vielä tekniikan kehittämistä, luontoa on suojeltava ja lupaprosesseja nopeutettava.

Seuraavana (kohdassa 2:47:55) oli vuorossa keskustelu siitä, tarvitaanko Suomessa omaa lääkekehitystä ja lääkevalmistusta, vai pitääkö EU tarpeistamme huolen. Suurin osa Suomen omista lääkkeistä onkin Turun seudulla kehitettyjä. Ilman pitkäaikaista lääketutkimusta uusia lääkkeitä ei saada. Eurooppa ei voi jäädä lääkekehityksessä Aasian ja USA:n varaan, mutta toisaalta täällä ei kannata valmistaa halpoja rinnakkaislääkkeitä. Lääkkeiden raaka-aineiden valmistus on vaarallisesti keskittynyt, sillä esimerkiksi koko maailman penisilliinin tuotannossa tarvittavaa väliainetta valmistetaan vain muutamassa tehtaassa Kiinassa. Kaikkein tärkeimpien lääkkeiden valmistusketjun vaiheita pitäisi tuoda meitä lähemmäksi, ja EU:ssa tarvitaan työnjakoa lääketurvallisuuden takaamiseksi kriisiaikoina.

 

Ilmastofoorumi Eurooppa-Foorumissa 2022. Kolme ihmistä.
Iltapäivällä siirryin seuraamaan Kaupunginteatterin lämpiössä pidettyä Turun ilmastofoorumia (kohdassa 3:17:05). Turku on kuunnostautunut ilmastotyössä ja on saanut siitä kansainvälistä tunnustustakin. Se tavoittelee ilmastopositiivisuutta ensimmäisenä suomalaisena kaupunkina. Yleensäkin kaupungit ovat olleet edelläkävijöinä ilmastonsuojelussa jopa niissäkin maissa, joissa asian tärkeyttä ei muuten ole tiedostettu. Tämä onkin hyvä, koska kaupungeissa ja niiden liepeillä tuotetaan yli 70 % kasvihuonepäästöistä ja arviolta 70 % maailman väestöstä tulee asumaan kaupungeissa vuoteen 2050 mennessä. Turun seudulla vaikuttavat yritykset kertoivat esimerkkejä ilmastoteoistaan. Paneelikeskustelussa kysyttiin, onko nyt ilmastohätätila? Eräs keskustelija vastasi, että jos Iso-Britanniassakin piti alkaa peittää sillan rakenteita foliolla että ne eivät murtuisi, ei hätätilan olemassaolosta enää voi olla epäilystä. Keskusteluissa annettiin myös erimerkkejä siitä millaisia ilmastotekoja arjessa ja työpaikoilla voi tehdä.

Seuraavana vuorossa (kohdassa 5:17:30) oli esityksiä Itämerellisestä yhteistyöstä ja Euroopasta. EU:n Itämeri-strategian kuvailu meni syvälle sopimusten ja politiikka-alojen syövereihin, eikä suoraan sanottuna antanut kovin paljoa näiden suhteen maallikolle. Sitäkin antoisampi oli (kohdasta 6:18:14) päivän viimeinen esitys eurooppalaisista yliopistoalliansseista ja EU:n yliopistostrategiasta. Varmastikin lähes kaikki UEFin henkilökunnan jäsenet ja toivon mukaan suurin osa opiskelijoistakin tietää, että yliopistomme kuuluu yhdeksän muun yliopiston ohella yhteenliittymään YUFE eli Young Universities for the Future of Europe. Tämän verran minäkin kyllä tiesin, mutta se onkin vain yksi 44 allianssista, joihin kuuluu jo yli 340 eurooppalaista oppilaitosta. Vuoteen 2024 mennessä alliansseja pitäisi olla jo 60 ja niissä yli 500 korkeakoulua. Kaiken takana on Euroopan unionin Eurooppalaiset yliopistot -hanke  ja houkuttimena konsulteista paras ja tehokkain eli raha. Kukin yliopisto voi kuulua varsinaisena jäsenenä vain yhteen allianssiin ja siksi niitä tarvitaan niin paljon. Allianssien pitää laatia työsuunnitelma, jota EU rahoittaa. Tavoitteena on edistää eurooppalaisten yliopistojen uudistumista ja sitä kautta lisätä kilpailukykyämme.

 

Torstain 25.8. teemana oli ”Eurooppa maailmassa”. Aloitin Kaupunginteatterin lämpiössä  järjestetyllä paneelikeskustelulla (kohdasta 1:02:18) Euroopasta muuttuvassa geopoliittisessa ympäristössä. Iso-Britannian suurlähetystön järjestämän paneelikeskustelun yhtenä osallistujana oli oikea brittilordi, eli eläköidyttyään ylähuoneeseen korotettu paroni Ricketts. Häntä pidetään Iso-Britannian diplomaattipiireissä elävänä legendana. Lordi Rickettsin mukaan olemme tietyssä mielessä menossa uuteen kylmän sodan ajanjaksoon, joskin edelliseen verrattuna on myös eroja. Nyt maailma on moninapainen, ja pitkässä juoksussa Kiina voi olla Euroopalle Venäjää suurempi uhka. Eurooppa on nyt taloudellisesti ja poliittisesti valmiimpi kuin edellisen kylmän sodan aikana. Ikävä kyllä Venäjä ei haasta meitä taloudellisesti vaan sotilaallisesti. Vaikka Iso-Britannia Brexitin jälkeen korostaa eroaan EU:hun nähden, se pitää itseään edelleen eurooppalaisena valtiona. Euroopan ja USAn edut Kiinan suhteen voivat olla joskus erilaisia, mutta tiukan paikan tullen (esim. Kiinan hyökkäys Taiwaniin) meidän olisi pakko asettua USAn puolelle. Iso-Britannian tuleva uusi pääministeri ennättää keskittyä ulkopolitiikkaan (kuten Pohjois-Irlannin EU-rajakysymykseen) vasta joskus ensi vuoden puolella.

 

Ministeri Tytti Tuppurainen Eurooppa-foorumissa. Nainen puhujapöntössä.
Hyppäsin sitten välillä Radisson Blu Marina Palace -hotellin Meri-lavan puolelle kuuntelemaan (kohdassa 2:14:11) Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen keynote-puhetta Suomen hallituksen EU-politiikasta pandemian ja Ukrainan sodan ajassa. EU ei hajonnut pandemiaan eikä myöskään Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan, vaan päinvastoin yhdisti voimansa tiukan paikan tullen. Uusia ehdokkaita EU:n jäsenmaiksi on tulossa jonoksi asti. Pyrkijöiden ja myös nykyisten jäsenmaiden on sitouduttava oikeusvaltioperiaatteeseen. Toisaalta vaihtoehtona ei ole myöskään olemassa minkäänlaista autoritääristen valtioiden luotettavaa liittoa. Ukrainan on ehdottomasti voitettava sota, jossa se puolustaa myös yhteisiä eurooppalaisia arvoja. Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon selkiyttää Euroopan turvallisuuspoliittista tilannetta. Venäjä tahtomattaan nopeutti Euroopan vihreää siirtymää fossiilisista polttoaineista uusiutuviin, mutta uuden energiainfran rakentaminen tulee olemaan pitkä ja kallis prosessi. Suomen etu on vahva ja yhtenäinen EU, joka on myös uskottava globaali toimija.

Tämän jälkeen palasin kaupunginteatterin lämpiön videostriimiin ja Suomen Pankin perinteiseen Esko Antola -luentoon (kohdassa 2:27:40), jonka piti Suomen Pankin johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki otsikkonaan ”Talous ja rahapolitiikka uuden edessä”. Euroopan väestö ikääntyy ja vanhemmilla ihmisillä on luonnostaan taipumusta säästää. Tämän vuoksi talouden luonnollinen korkotaso laskee ja se vähentää keskuspankkien mahdollisuuksia inflaation säätelemiseen 2 % tuntumaan. Kaikille yllätyksenä inflaatio on nyt hypännyt yli 8 prosenttiin, mutta pitkällä tähtäimellä sen odotetaan palaavan halutulle tasolle. Ainoa toivo tilanteen pysyvämmäksi korjaamiseksi on talouskasvu. Seuranneessa paneelikeskustelussa tuotiin esille, että vakavan taantuman mahdollisuus ei ole täysin poissuljettu. 1030-luvun lamasta opittiin ainakin se, että rahapolitiikkaa kannattaa kriiseissä mieluummin tehdä liikaa kuin liian vähän. Kiinan tilalle huolestuttaa, sillä se aikoo noudattaa tiukkaa koronasulkua jopa vuoteen 2025 asti ja vanhemman väestön massarokotuksista ei ole mitään merkkejä.

Siirryin sitten taas Radisson Blu Marina Palace -hotellin Meri-lavan puolelle kuuntelemaan esitystä EU:n vihreästä siirtymästä (kohdassa 4:42:25). Keskustelussa kävi ilmi, että EU on talouden muutoksen suhteen kaukana edellä kilpailijoistaan. Esimerkiksi energiatehokkuusdirektiivi on pakottanut ulkopuoliset suuret valmistajat tekemään kaikki tuotteensa meidän vaatimuksiamme vastaaviksi, ja näin koko maailman energiatehokkuus parantuu. EU on tarpeeksi suuri markkina-alue pystyäkseen toteuttamaan tehokasta säätelyä: kun me määräämme, niin Kiinankin on pakko valmistaa kolme vuotta käyttöä kestäviä kännyköitä.

Seuraavaksi hyppäsin Radisson Blu Marina Palace -hotellin Virta-lavan videosyötteeseen seuraamaan tilaisuutta ”Energiansäästö NYT” (kohdassa 4:37:13). Tilaisuuden avasi etäyhteydellä elinkeinoministeri Mika Lintilä. Hänen mukaansa vanhoihin energian hintoihin ei ole enää paluuta. Suomi ei ole suljettu talous ja Keski-Euroopan nousseet hinnat heijastuvat meillekin. Monissa EU-maissa maakaasua käytetään laajalti kotitalouksissa, ja sillä tuotetaan myös kalliisti sähköä. Lintilä kutsuu pian kaikki yhteiskunnan sektorit mukaan pyöreän pöydän neuvotteluihin energian säästämiseksi niin, että tulevasta talvesta selvitään.

Johtaja Heikki Väisänen Energiavirastosta varoitti, että monet halkokauppiaat tarjoavat jo ”ei oota” tai toimitusta vasta ensi vuoden maaliskuulle. Lämmitysöljyn hinta on noussut 80 prosentilla viimevuotisesta. Mahdolliset ajoitetut sähkökatkokset tulisivat iskemään erityisen kovasti niihin, jotka pystyvät asumaan kotonaan vain sähköisten lääkinnällisten apuvälineiden turvin. Kaikki mahdolliset toimenpiteet on siis tehtävä sähköpulan välttämiseksi. Meillä tilanne on poikkeuksellinen, mutta monissa muissa Euroopan maissa se on karmea.

Tilaisuudessa annettiin myös maistiaisia 10.10. lanseerattavasta energiansäästökampanjasta, jonka sanomana on ”Astetta alemmas”. Lyhyellä aikavälillä pyritään siihen että 75 % suomalaisista alkaisi säästää energiaa, mutta lopullisena tavoitteena on pysyvästi alempi energiankulutus ja sähkön tehohuippujen madaltaminen. Kampanja alkaa siis lokakuussa Energiansäästöviikolla, mutta säästämisen saa aloittaa jo tänään!

Lopuksi palasin vielä kaupunginteatterin lämpiön videostriimiin ja esitykseen Ukrainan sodan vaikutuksista EU:n globaaliin rooliin (kohdassa 6:19:00) Tällä hetkellä vain tietyillä kansainvälisillä toimijoilla (kuten Kanainvälinen Punainen Risti ja IAEA) on jonkinlainen keskusteluyhteys sodan molempiin osapuoliin. Kun YK äänesti Venäjän hyökkäyssodan tuomitsemista, niin huomio kiinnittyi siihen kuinka suuri osa Afrikan maista pidättäytyi äänestyksestä. Näille kriisi saattaa näyttäytyä kovin kaukaisena omien ongelmien rinnalla ja myös kulttuuriset siteet entiseen Neuvostoliittoon vaikuttavat. YK:n ongelmana on turvallisuusneuvosto, monesti se toimii kriiseissä parhaiten kenttätasolla. Yhtenä tavoitteena voisi olla edes pysyvä (esim. YK:n valvoma) tulitauko kuten Golanilla, vaikka ei saataisi edes rauhansopimustakaan.

 

Jutta Urpilainen ja Anders Blom Eurooppa-foorumissa 2022. Kaksi hymyilevää ihmistä lavalla.Perjantai 26.8. oli Euroopa-foorumissa nimetty ”Suomi Euroopassa” -päiväksi. Radisson Blu Marina Palace -hotellin Meri-lavalla päivän aloitti (kohdassa 20:17) komissaari Jutta Urpilainen keynote-puheenvuorollaan. Hän totesi että EU on monesti kokenut muutoksia murrosaikoina. Ennen pandemiaa terveyspolitiikka ei ollut uuden komission keskiössä. Kuitenkin tilanteen muututtua onnistuttiin EU:nkin avulla kehittämään rokote 10 kuukaudessa tavanomaisten 10 vuoden sijaan. Lisäksi organisoitiin yhteishankinnat, jotka turvasivat kaikille jäsenmaille asukaslukuihin suhteutetut rokotemäärät. Vihreä siirtymä on edelleen komission kärkihanke, ja pyrkimys eroon Venäjän fossiilisesta energiasta on entisestään korostanut sen tärkeyttä. EU on sopinut seitsemästä painavasta pakotekokonaisuudesta Venäjää vastaan ja vahvistaa myös omaa puolustus- ja turvallisuusyhteistyötään. Suomen ja EU:n etu on kaksinapaisen maailman sijaan moninapainen maailma. EU haluaa vahvistaa kansainvälisiä kumppanuuksia eikä jakaa maailmaa blokkeihin.

 

Jyrki Katainen Eurooppa-foorumissa 2022. Mies puhujapöntössä.
Samassa salissa jatkettiin (kohdassa 52:41) reilusta datataloudesta Euroopassa. Sitran yliasiamies (ja entinen komissaari) Jyrki Katainen totesi, että seuraavan kahden vuoden aikana jo olemassa olevan datan määrä yli 40-kertaistuu. Jo saatavissa olevalla terveysdatalla voitaisiin esim. ennakoida tulevia terveysongelmia. Tällä hetkellä pelataan edelläkävijäyritysten itse luomilla säännöillä, jotka eivät ole reiluja. Jos EU onnistuu datatalouden säätelyssä, siitä voi hyvin tulla maailmanlaajuinen standardi. Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri ehdotti matkapuhelinten roamingin kaltaista terveysdata-avaruutta, jossa espanjalainen lääkäri näkisi tarvittaessa suomalaisen potilaan terveys- ja reseptitiedot omalla äidinkielellään.

Samalla areenalla (kohdassa 1:50:07) keskusteltiin seuraavaksi EU:n puolustuksen työkalupakista. Komissio on jo pitkään tehnyt puolustuspoliittisia ehdotuksia, mutta tähän asti ne ovat edenneet nihkeästi jäsenmaissa. Nyt näkemykset uhista ovat lähentyneet toisiaan, mutta yksimielisyysperiaate hidastaa päätöksentekoa. Sitä kierretään perustamalla hankkeita, joihin jokainen halukas jäsenmaa voi tulla mukaan. Nyt näitä hankkeita on noin 60, ja niiden pohjalta kehittynee vähitellen virallisempaa yhteistyötä. Siirtymistä puolustusasioissa enemmistöpäätösten suuntaan pitäisi harkita.

Seuraavaksi (kohdassa 2:51:28) alkoi ennalta paljon odotettu EU-poliittinen pääministeritentti, jossa neljän suurimman puolueen puheenjohtajat ottivat yhteen. Tämä näytettiin suorana monissa Suomen (verkko)tiedotusvälineissä. Omalta kannaltani katsottuna se muistutti lähinnä ensi huhtikuun eduskuntavaalien tv-puheenjohtajaväittelyä etuajassa, joten siitä ei sen enempää.

Tämän jälkeen hyppäsin kaupunginteatterin lämpiön videosyötteeseen (kohdassa 3:19:00), jossa keskustelitiin siitä mitä tulee Suomen perinteisen Venäjä-politiikan tilalle. Euroopan perinteiset turvallisuusrakenteet ovat luhistuneet ja Venäjän tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Putin läksi sotaan kuuntelematta omia talousasiantuntijoitaan. Jos Venäjän valtajärjestelmä alkaa luhistua, seurauksena voi olla sisäistä verenvuodatusta. Edessä ovat vaikeat ja epävarmat ajat, mutta onneksi Suomi on tehnyt suuria turvallisuuspoliittisia ratkaisuja.

Sitten vielä lopuksi takaisin Radisson Blu Marina Palace -hotellin Meri-lavalle jossa (kohdassa 5:50:00) keskusteltiin Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perusteiden murroksesta. Suomi ei esittänyt varaumia etukäteen Nato-jäsenyyden suhteen (kuten esimerkiksi Norja aikoinaan) ja tämä lienee viisasta. Nato on parhaillaan muuttumassa ja tähän Suomikin voi jäsenenä vaikuttaa. Ukrainan kriisin vakauttamisessa pitää varautua käyttämään sekä pehmeää että kovaa voimaa: diplomatiaa ja sotilaallista varustautumista. Eurooppa-foorumin päätössanoissa (kohdassa 7:34:25) kerrottiin että ensi vuonna Eurooppa-foorumi järjestetään 30.8.-1.9.2023 ja silloin aiheena tulevat olemaan transatlanttiset suhteet. Kaikki joukolla sitä seuraamaan, joko Turussa tai netissä!

Yleiskuvaa Eurooppa-foorumista 2022. Ihmisiä, yleisö, kiinnostus.

Europe Forum at the former Finnish capital Turku is an annual discussion forum about Finland and her role in European politics. All the talks can be found later at YouTube and before that from live streams . Most of them were held in Finnish, but for the first time the talks were also interpreted to English when necessary.

Tapani Toivanen, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services