Kirjaston henkilökunnan luennot, esitelmät, konferenssiosallistumiset ja asiantuntijatehtävät 2021 | Library staff’s lectures, presentations, conference participation and expert activities in 2021

(Please, scroll down to read in English)

Luennot ja esitelmät

Itä-Suomen yliopiston kirjastolaiset luennoivat ja esitelmöivät vuonna 2021 pääasiassa ammatillissa konferensseissa ja seminaareissa. Monet esitykset pidettiin korona-pandemia-ajan vuoksi etäyhteydellä, mutta joihinkin tapahtumiin päästiin myös paikan päälle.

Kansainväliset konferenssit ja muut tapahtumat

Pandemiasta johtuen kansainvälisiin konferensseihin ja muihin tapahtumiin osallistuttiin ainostaan etäyhteydellä. Tämä mahdollisti sen, että osallistujia voi samaan konferenssiin olla useita, kun paikan päälle yhteen tapahtumaan voi yleensä osallistua vain yksi tai kaksi kirjastolaista. Monet kirjastolaiset pystyivät poikkeukselliseti myös osallistumaan useaan tapahtumaan samana vuonna, kun matka- ja majoituskuluja ei ollut. Toisaalta suurin osa kirjastolaisista ei osallistunut lainkaan kansainvälisiin tilaisuuksiin.

  • Open Science Conference, ZBW–Leibniz Information Centre for Economics, 17.-19.2.2021, etäyhteys. Osallistujat:  Kaisa Hartikainen ja Tomi Rosti. Raportti
  • EOSC-Nordic Policy Workshop: Nordic and Baltic collaboration as EOSC enabler, DeIC 9.3.2021, etäyhteys. Osallistuja: Tomi Rosti
  • YERUN SDG Staff Days, University of Southern Denmark, 7.-8.4.2021, etäyhteys. Osallistuja: Tuulevi Ovaska. Raportti
  • LIS Bibliometrics Conference, New tools and new technologies: bibliometrics in action for a new decade, 28.4. & 5.5.2021, etäyhteys. Osallistuja: Tuulevi Ovaska
  • LIBER Citizen Science Working Group workshop, Citizen Science: Framing the roles of libraries, 29.4.2021, etäyhteys. Osallistuja: Tomi Rosti. Blogiteksti avoimen tieteen edistämisestä kansalaistieteen keinoin
  • EOSC Symposium 2021, 15.-18.6.2021, etäyhteys. Osallistuja: Tomi Rosti
  • LIBER 50th annual conference, 23.-25.6.2021, etäyhteys. Osallistujat: Marja Kuittinen, Heta Mikkonen, Tuulevi Ovaska, Katri Rintamäki ja Tomi Rosti. Raportti
  • IFLA World Library and Information Congress (WLIC) / Let’s work together for the future / Discover | Discuss | Present | Provoke | Solve 17.-19.8.2021, etäyhteys. Osallistuja: Taisa Sallinen
  • BETH (Bibliothèques Européennes de Théologie) online conference 6.-7.9.2021, etäyhteys. Osallistuja: Jussi Hyvärinen
  • BIBFRAME Workshop in Europe, 21.-23.9.2021, etäyhteys. Osallistuja: Katja Hyvärinen
  • NordILL 2021 The 14th Nordic Resource Sharing, Reference, and Collection Management Conference | Empowering knowledge – Accelerating access. 25.-26.10.2021, etäyhteys. Osallistujat: Tero Heiskanen, Harri Kalinen, Marja Kuittinen ja Liisa Tervonen. Raportti
  • Virtual SciDataCon2021, organised by CODATA (the ISC’s Committee on Data) and the WDS (the ISC’s World Data System International Programme Office), 18.-28.10.2021, etäyhteys. Osallistujat: Helena Jäntti, Anne Karhapää, Tomi Rosti ja Manna Satama

Asiantuntijatehtävät

Monet kirjastolaiset toimivat aktiivisesti yliopiston erilaisissa kehittämis-, koordinointi- ja työryhmissä, erilaisissa toimikunnissa ja verkostoissa. Kirjaston henkilökuntaa kuuluu paljon myös kansallisiin kirjastoalan, tutkimuksen tuen ja avoimen tieteen asiantuntija- ja työryhmiin. Kirjaston henkilökunnassa on myös luottamusmiehiä sekä ammattiliittojen ja yhdistysten johtokuntien ja hallitusten puheenjohtajia ja jäseniä. Kirjaston henkilöstöä toimii myös kansainvälisissä organisaatioissa ja konferenssien kansainvälisissä ohjelmakomiteoissa sekä tieteellisten ja ammattillisten julkaisujen vertaisarvioijina sekä toimituskuntien jäseninä.

Aho, Marja
Itä-Suomen yliopisto, ohjauksen koordinointi- ja kehittämisryhmä (OKKE), jäsen 2014–2021
Hartikainen, Kaisa
Tieteellisten seurain valtuuskunta, avoimen tieteen asiantuntijaryhmä: datan avoimuus, jäsen 2020–
Hirvonen, Helena
Itä-Suomen yliopisto, 1. varatyösuojeluvaltuutettu 2013–2021
Itä-Suomen yliopisto, yhteistoimintaneuvottelukunnan jäsen 2013–
Itä-Suomen yliopistoyhteisön henkilöstöyhdistys (ISYHY), varsinainen luottamusmies 1.7.2019–2021
Holopainen, Riitta
Itä-Suomen yliopisto, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta, jäsen 2021–
Suomen tieteellinen kirjastoseura, informaatiolukutaitotyöryhmä, jäsen 2020-
Hyvärinen, Katja
Kuvailevan metatiedon asiantuntijaryhmä (KUMEA), jäsen 2018–, puheenjohtaja 2020–
Melinda-Alma-toimintamallityöryhmä, jäsen 11/2019–2021
Hyvärinen, Jussi
Informaatioalan akateemiset (INA) ry, johtokunnan jäsen 2019–, varapuheenjohtaja 2021
Jussila, Juho
Tieteellisten seurain valtuuskunta, avoimen saatavuuden kokonaiskustannukset -työryhmä, jäsen 2021
Tieteellisten seurain valtuuskunta, avoimen tieteen asiantuntijaryhmä: julkaisemisen avoimuus, jäsen 2020–
Jäntti, Helena
Tieteellisten seurain valtuuskunta, avoimen tieteen asiantuntijaryhmä: avoimet oppimateriaalit, jäsen 2021–
Suomen vesiyhdistys, Limnologian alajaosto: hallituksen jäsen 2015– (aiemmin Suomen limnologinen yhdistys)
Kananen, Jukka
Tieteentekijöiden liitto ry., Informaatioalan ja avoimen tieteen työryhmä, jäsen 2020–
Karhapää, Anne
Kansallinen DMP-ohjetyöryhmä, jäsen 2021
Tieteellisten seurain valtuuskunta, avoimen tieteen asiantuntijaryhmä: datan avoimuus, jäsen 2018–
Tieteellisten seurain valtuuskunta, avoimen tieteen asiantuntijaryhmä: avoin oppiminen, jäsen 2018–
Kuittinen, Marja
Tieteellisten seurain valtuuskunta, avoimen tieteen asiantuntijaryhmä: toimintakulttuurin avoimuus, jäsen 2019–2021
Itä-Suomen yliopiston opetusalan alueyhdistys ry, hallituksen jäsen 2008–
Itä-Suomen yliopiston opetusalan alueyhdistys ry, taloudenhoitaja 2010–
Finn-ARMA-verkosto, julkaisumetriikkatyöryhmä, jäsen 2019–
Laurila, Antti
Tieteellisten seurain valtuuskunta, avoimen tieteen asiantuntijaryhmä: julkaisujen avoimuus, jäsen 2018–
Lavikainen, Armi
Itä-Suomen yliopiston työhyvinvoinnin kehittäjä -verkosto, jäsen, kirjaston työhyvinvoinnin kehittäjä (TyKe), 2010-2021
Meriläinen, Kaarina
FinELib, Full OA –projekti, jäsen 2020–
Tieteellisten seurain valtuuskunta, avoimen tieteen asiantuntijaryhmä: julkaisemisen avoimuus, jäsen 2018–
Mikkonen, Heta
Suomen tieteellinen kirjastoseura (STKS), tutkijapalveluiden työryhmä 2021–
Muhonen, Ari
Ilmavoimamuseon säätiö, hallituksen jäsen 2020-
KITT järjestelmäryhmä, puheenjohtaja 2021
Tieteellisten seurain valtuuskunta, kokooma- ja yksittäisteosten avoimen saatavuuden osalinjauksen työryhmä, jäsen 2021-2022
Sanastokeskus ry, hallituksen puheenjohtaja 2003-
Suomen yliopistokirjastojen verkosto (FUN), puheenjohtaja 2021-
Tieteellisten kirjastojen tilastointiryhmä, puheenjohtaja 1.4.2021-
Varastokirjasto, johtokunnan puheenjohtaja 2019-
Ovaska, Tuulevi 
ASIS&T Annual Meeting, peer reviewer, 2015-
EAHIL 2023 workshop, international programme committee, jäsen, 2021– 2023
Signum, toimitusverkosto, jäsen, 2020–
Tieteellisten seurain valtuuskunta, avoimen tieteen asiantuntijaryhmä: avoin oppiminen, alatyöryhmä: viestintä, jäsen 2021-
Parikka, Laura
Itä-Suomen yliopisto, oppimisympäristötyöryhmä, jäsen 2019–
Parviainen, Harri
Hansel, kausijulkaisujen välityspalveluiden asiakastyöryhmä, jäsen 2019–
Putous, Maarit
Itä-Suomen yliopisto, muun henkilöstön arviointiryhmä, varajäsen 2012–
Itä-Suomen yliopisto, yliopistokollegio, jäsen 2014–
Itä-Suomen yliopisto, ohjauksen koordinointi- ja kehittämisryhmä, varajäsen 2014–
Rintamäki, Katri
Itä-Suomen yliopisto, opintoasioista vastaavien työryhmä, jäsen 2021–
Itä-Suomen yliopisto, osaamisen kehittämisen työryhmä, jäsen 2021–
Rosti, Tomi
Ammattiliitto Pro, aluejohtokunta, jäsen 2019–
Ammattiliitto Pro, yliopistojen neuvottelukunta, jäsen 2019–
Finn-ARMA-verkosto, julkaisumetriikkatyöryhmä, jäsen 2014–
Finn-ARMA-verkosto, tutkimuksen arviointiryhmä, jäsen 2014–
Finn-ARMA-verkosto, viitearkkitehtuurityöryhmä, jäsen 2014–
Finn-ARMA-verkosto, tutkimushallinnon tietomallityöryhmä, jäsen 2014–
Itä-Suomen yliopisto, hallitus, jäsen 2014–
Itä-Suomen yliopisto, muun henkilöstön arviointiryhmä, jäsen 2010–
Itä-Suomen yliopistoyhteisö, henkilöstöyhdistys ry (ISYHY), puheenjohtaja 2009–
Itä-Suomen yliopistoyhteisön henkilöstöyhdistys ry (ISYHY), varapääluottamusmies 2010–
Opetus- ja kulttuuriministeriö, tutkimushallinnon tietovirtojen ja tutkimustietovarannon ohjausryhmä, jäsen 2021–
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman (POKAT) koulutus- ja ennakointiryhmä, jäsen 2018–2021
Tieteellisten seurain valtuuskunta, avoimen tieteen asiantuntijaryhmä: julkaisujen avoimuus, jäsen 2018–
Tieteellisten seurain valtuuskunta, avoimen tieteen asiantuntijaryhmä: datan avoimuus, jäsen 2018–
Tieteellisten seurain valtuuskunta, avoimen tieteen asiantuntijaryhmä: datan avoimuus: tutkimusaineistojen avoimen saatavuuden linjaus -työryhmä, puheenjohtaja 2020–2021
Tieteellisten seurain valtuuskunta, avoimen tieteen asiantuntijaryhmä: toimintakulttuuri, jäsen 2018–
Tuuli (aineistonhallintasuunnitelmatyökalu) -verkoston ohjeryhmä, jäsen 2017–2021
Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry, hallituksen jäsen 2009–
Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry, työvaliokunnan jäsen 2009–
Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry, varapuheenjohtaja 2009–
Saarti, Jarmo
European Commission, Horizon 2020, Research and Innovation Framework Programme, EOSC-Nordic, member of the Governing Board, 1.9.2019 – 31.8.2021
Itä-Suomen yliopiston opetus- ja ohjausneuvosto, jäsen 2014–
Publications of the University of Eastern Finland, General Series, toimittaja 2010–
Journal of Academic Librarianship (JAL), peer rewiever 2012–
Library Management, Editorial Advisory Board, member 2013–
Sahlman, Taina
Tieteellisten seurain valtuuskunta, avoimen tieteen asiantuntijaryhmä: julkaisemisen avoimuus, jäsen 2018–
Sallinen, Taisa
Tieteellisten seurain valtuuskunta, avoimen tieteen asiantuntijaryhmä: tutkijan datapalveluiden markkinointi, jäsen 2020–2021
Tieteellisten seurain valtuuskunta, avoimen tieteen asiantuntijaryhmä: datakoulutukset, alatyöryhmä: osaamistavoitteet, jäsen 2021–
Satama, Manna
Tieteellisten seurain valtuuskunta, avoimen tieteen asiantuntijaryhmä: tutkijan datapalveluiden markkinointi, jäsen 2021
Tieteellisten seurain valtuuskunta, avoimen tieteen asiantuntijaryhmä: datakoulutukset, jäsen 2021–
Bysantin tutkimuksen seura, hallituksen jäsen 2010–
Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry, hallituksen jäsen 2016–
Tiihonen, Jari
Itä-Suomen yliopiston työhyvinvoinnin kehittäjä -verkosto, jäsen, kirjaston työhyvinvoinnin kehittäjä (TyKe), 2017–
Turunen, Tarja
Sisällönkuvailun asiantuntijaryhmä, jäsen 2020–

auditorio, istuimia, ihmisiä. auditorium, seats, people

Lectures and presentations

Library staff lectured and presented mainly at professional conferences and other events. Many presentations were held online due to the Covid-19 pandemic, but some events were on-site.

International conferences and events

International conferences and other events were attended online. Thus, it was possible for several participants to attend the same conference, as usually only one or two are allowed to travel for the same conference. Many staff members were also able to participate in several events in the same year as there were no travel and accommodation expenses. On the other hand, most of the staff members did not attend any international events.

  • Open Science Conference, ZBW–Leibniz Information Centre for Economics, 17-19 February 2021, online. Attendees:  Kaisa Hartikainen ja Tomi Rosti. Report
  • EOSC-Nordic Policy Workshop: Nordic and Baltic collaboration as EOSC enabler, DeIC, 9 March 2021, online. Attendee: Tomi Rosti
  • YERUN SDG Staff Days, University of Southern Denmark, 7-8 April 2021, online. Attendee: Tuulevi Ovaska. Report
  • LIS Bibliometrics Conference, New tools and new technologies: bibliometrics in action for a new decade, 28 April & 5 May 2021, online. Attendee: Tuulevi Ovaska
  • LIBER Citizen Science Working Group workshop, Citizen Science: Framing the roles of libraries, 29 April 2021, online. Attendee: Tomi Rosti. Blog post on promoting open cooperation through citizen science
  • EOSC Symposium 2021, 15-18 June 2021, online. Attendee: Tomi Rosti
  • LIBER 50th annual conference, 23-25 June 2021, online. Attendees: Marja Kuittinen, Heta Mikkonen, Tuulevi Ovaska, Katri Rintamäki and Tomi Rosti. Report
  • IFLA World Library and Information Congress (WLIC) / Let’s work together for the future / Discover | Discuss | Present | Provoke | Solve 17-19 August 2021, online. Attendee: Taisa Sallinen
  • BETH (Bibliothèques Européennes de Théologie) online conference 6-7 September 2021, online. Attendee: Jussi Hyvärinen
  • BIBFRAME Workshop in Europe, 21-23 September 2021, online. Attendee: Katja Hyvärinen
  • NordILL 2021 The 14th Nordic Resource Sharing, Reference, and Collection Management Conference | Empowering knowledge – Accelerating access. 25-26 October 2021, online. Attendee: Tero Heiskanen, Harri Kalinen, Marja Kuittinen and Liisa Tervonen. Report
  • Virtual SciDataCon2021, organised by CODATA (the ISC’s Committee on Data) and the WDS (the ISC’s World Data System International Programme Office), 18-28 October 2021, online. Attendees: Helena Jäntti, Anne Karhapää, Tomi Rosti and Manna Satama

Expert activities

Many library staff members are active in the university’s various development, coordination and working groups, committees and networks. The library staff also participates in many expert and working groups related to the library field, to research support and to open science on national level. There are library staff members who are employees’ representatives, chairpersons and board members of trade unions and associations. Some staff members are also active in international organizations and members of the international programme committees of conferences as well peer reviewers for scientific and professional publications, and members of editorial boards. (See the list of these expert activities above the photo.)

Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | Senior information specialist
Jussi Hyvärinen, tietoasiantuntija | Information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services
Mikko Meriläinen, tietoasiantuntija | Information specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection services

Share

Aineistonhallintaa jo perusopinnoissako? Kyllä, mutta miten? | Data management training during master’s studies? Yes please, but how?

(Please, scroll down to read in English.)

Kirjasto toteutti ohjaajille ja opettajille loppukeväästä kyselyn opinnäytetöiden tutkimusdatan hallinnasta. Kyselyyn saatiin 130 vastausta lyhyessä ajassa ja keskellä kevään kiireitä – kiitos siis teille vastaajille! Ilahduttavasti vastauksia tuli jokaisesta tiedekunnasta ja lukuisista oppiaineista. Emme ole vielä kerenneet analysoimaan kyselyn tuloksia perusteellisesti, mutta halusimme kuitenkin tuoreeltaan kertoa ensituntemuksia. Tästä on sitten hyvä jatkaa perusteellisemmin kesän jälkeen ja uusin voimin.

Aineistonhallintasuunnitelma ja datanhallinnan taidot

Kyselyn taustalla on osaltaan kansallinen linjaus tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuudesta, jossa yhtenä tavoitteena on opiskelijan aineistonhallintasuunnitelman eli DMP:n (Data Management Plan) arviointi ja kommentointi osana opinnäytetyön ohjaajan ohjaustyötä. Tämän pitäisi tapahtua vuoteen 2024 mennessä. Tällä hetkellä perusopiskelijoiltahan ei edellytetä aineistonhallintasuunnitelmaa, joten linjaus asettaa korkeakouluille uusia tavoitteita.

Kansallinen linjaus ei ole tietenkään ainoa syy nostaa esiin tutkimusdatanhallinnan taitoja. Tutkimusdatan hyvän hallinnan taidot tulevat tarpeeseen kenelle tahansa tiedon parissa työskentelevälle ihmiselle, sillä tiedon- tai datanhallinta on osa työelämän perustaitoja. Korkeakoulujen tehtävä on huolehtia siitä, että opiskelijoille on tarjolla tutkimusdatanhallinnan opetusta ja että ohjaajilla on riittävä tuki, jotta he pystyvät arvioimaan opiskelijoiden aineistonhallintasuunnitelmia. Tässäkin yhteydessä yliopiston eri asiantuntijoiden osaaminen kohtaa yli yksikkörajojen.

Taustoitimme kyselyä toteamalla, että tutkimusdatan hyvässä hallinnassa noudatetaan sellaisia datan käsittelyn ja tallennuksen toimia, jotka varmistavat tutkimustulosten toistettavuuden ja todennettavuuden sekä tutkimusdatan avaamisen ja uudelleen käytön lainsäädännön sallimin rajoin. Hyvä datanhallinta noudattaa siten FAIR-periaatteita eli data on löydettävissä (Findable), saavutettavissa (Accessible), yhteentoimivaa (Interoperable) ja uudellenkäytettävissä (Re-usable).

Taidot ja tuen tarpeet tutkimusdatanhallinnassa

Kyselyssä kartoitimme datanhallinnan teemojen käsittelyä perusopintojen eri vaiheessa sekä ohjaajien omaa osaamista ja tuen tarvetta mm. FAIR-periaatteista, datan omistajuudesta ja tietosuojasta, metadatasta sekä datan säilyttämisestä tutkimuksen aikana ja sen jälkeen. Datan säilyttämiseen tutkimuksen aikana olimme tässä kyselyssä sisällyttäneet mm. tietoturvallisen tallentamisen, käyttöoikeudet, varmuuskopioinnin ja tiedostomuodot.

Ensisilmäyksellä näyttäisi siltä, että datan säilyttämiseen liittyvät seikat ja tietosuoja-asiat ovat muita osa-alueita paremmin hallussa. Näitä myös usein opetetaan perusopinnoissa jollain tavoin. Tämä kertoo varmastikin osaltaan siitä, että niillä aloilla, joissa henkilötietojen käsittely on keskeistä, asiaan osataan kiinnittää ja kiinnitetään huomioita. Kaikki tutkimusdata ei luonnollisestikaan sisällä henkilötietoja, eikä tietosuoja nouse tuolloin esiin. Sen sijaan tutkimuksen toistettavuus tai vaikkapa datan kaupallinen potentiaali saattavat motivoida datanhallinnan taitojen huomioimista opetuksessa ja ohjauksessa.

Tutkimuksenaikaisen datan säilyttämiseen ja jakamiseen liittyvät käytännöt ovat nekin ohjauksen ja tutkimuksen arkea ja solahtavat luontevasti opetukseen ainakin joidenkin aineistotyyppien kohdalla. Aineistojen omistajuutta sekä avointa dataa ja sen saatavuutta käsitellään jonkin verran, mutta metadata ja FAIR-periaatteet tuntuvat jäävän hieman syrjään. Näihin teemoihin opinnäytetyön ohjaajat kaipaavat myös enemmän tukea.

Datanhallinnan opetus sopii vastaajien mielestä esimerkiksi tutkimusmenetelmäopintoihin, gradujen suunnitelma- ja tulosseminaareihin ja ennen kaikkea opinnäytetyöohjaukseen. Näissä datanhallinnan teema osuukin eittämättä otolliseen kohtaan opintoja. Vastauksista käy ilmi myös tutkimusaineistojen moninaisuus: toisaalla tarvitaan vahvaa tietosuojaosaamista, toisaalla suurten datamassojen käsittelyä ja joskus koko datanhallinta saattaa tuntua melko marginaaliselta.

Kesä saa kypsytellä kyselyn satoa. Tästä on hyvä lähteä yhdessä suunnittelemaan tutkimusdatanhallinnan osaamisen integrointia perusopintoihin ja pohtimaan, millä tavoin kirjasto voi ohjaajia tuossa työssä tukea.

Kuva | Image Harish Sharma (Pixabay).

UEF Library made a survey about research data management training during studies and master thesis supervision in late spring. Despite the hectic spring and short answering period, the survey received 130 answers –thank you responders! Delightfully, answers came from all faculties and several study subjects. We have not yet had time to thoroughly investigate the answers, but we would like to share our initial feelings about the responses. It will be easy to continue with a more profound analysis after the summer holidays have refreshed our thoughts.

Data management plan and data management skills

The motivation for the survey partially came from the national open science policy, where one goal is that all supervisors can evaluate and comment data management plans (DMPs) as a part of the thesis supervision. This should actualize by 2024 for Finnish higher education institutions, which is quite ambitious because currently the requirement to prepare DMPs as a part of master studies has not yet been implemented at all.

Of course, national policy is not the only reason to promote data management skills, because they are working life skills and relevant for all persons who work with data. It is utmost important for higher education institutions to ensure that students are taught data management skills and that the supervisors receive enough support to be capable of evaluating DMPs. This is where specialists should meet over departmental and administrative boundaries.

Prior to the survey, we informed participants that good data management follows practices that ensure the replicability and verifiability of results and enable opening and re-use of data within legislative boundaries. Good data management follows the FAIR-principles, meaning that data is Findable, Accessible, Interoperable and Re-usable.

Skills and training needs in research data management

We surveyed data management themes at various stages of studies, and supervisors’ skills and training needs regarding FAIR-principles, data ownership, data protection, metadata, and data storage during and after research. We included in the survey questions about safe data storage, user rights, back-ups, and file formats.

Data storage options and data protection issues are best known among supervisors, and they are often taught already during basic studies. This means that in those fields of study where handling personal data is crucial, teachers are also knowledgeable about the matter and pay attention to it. Naturally, not all data contains personal information, and data protection is not as critical in those fields – despite this, replicability of the study and commercial potential may motivate teachers to instruct and supervise data management skills.

Data storage during research and conventions about sharing of data are also part of everyday life in research and are a natural part of teaching regarding certain data types. Data ownership and open data are taught to some extent, whereas metadata and FAIR principles are taught rarely. These are also the themes where supervisors hoped to receive more guidance, according to our survey.

The survey respondents feel that data management skills would be optimally taught during research method courses, thesis seminars and supervision of master’s thesis. Indeed, this would be an ideal time to learn those skills as they can be applied immediately in practice. The responses also reflect the diversity of data types: in some fields data protection is crucial, elsewhere treatment of big data is important and, in another field, the need for data management skills may feel marginal altogether.

We will let summer ripen our harvest. This is good background information to start planning how research data management should be integrated to basic studies and contemplate how library could support supervisors in giving data management guidance to their students.

Vuoristorata | A roller coster
Kuva | Photo Roine Piirainen, CC0 (Kuvalähde | Image source: kuviasuomesta.fi by Markkinointitoimisto Tovari).

Manna Satama, tietoasiantuntija | information specialist
Helena Jäntti, tietoasiantuntija | information specialist
Niina Nurmi, projektisuunnittelija | project planner
Laura Parikka, tietoasiantuntija | information specialist
Taisa Sallinen, tietoasiantuntija | information specialist

Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Share

Avoimen tieteen uutisia 2/2022 | Open Science News 2/2022

(Please, scroll down to read in English.)

UEF-kirjaston Avoimen tieteen uutiset – kyselyn tulokset ja jatko

Halusimme selvittää (kysely 14. -27.2.2022), miten UEFilaiset (tutkijat, muu henkilökunta, opiskelijat) seuraavat avoimeen tieteeseen liittyviä ajankohtaisia asioita, koulutuksia, linjauksia, päätöksiä, suosituksia jne.

Vastauksia saimme 47, joka on todella vähän suhteutettuna koko UEFin henkilöstöön ja opiskelijoihin! Kiitos kaikille vastaajille!

Luetko UEF-kirjaston avoimen tieteen uutisia? Ei ole tuttu 47 %, Kyllä, useimmiten 23 %, En yleensä 21 %, En koksaan 4 %, Kyllä, aina 4 %.

Kyselyyn vastanneista suurimmalle osalle (47 %) UEF-kirjaston avoimen tieteen uutiset ei ole tuttu.

6. Missä seuraat mieluiten avoimen tieteen asioita tulevaisuudessa? Suosituimmuusjärjestys: Yammer openUEF, UEF Avoin tiede -sivusto, UEF-kirjaston avoimen tieteen uutisia, sosiaalinen media, avointiede.fi, Suomen akatemia, sähköpostilistat, muu, Plan S.

Kyselyyn vastanneet haluaisivat seurata avoimen tieteen asioita mieluiten openUEF Yammerista (57 %) sekä UEF avoin tiede -verkkosivuilta (45 %).

Kyselyn tulosten perusteella tämä kesäkuun UEF-kirjaston avoimen tieteen uutiset 2/2022 jää viimeiseksi. Kirjasto tiedottaa jatkossa avoimen tieteen asioista Yammer openUEF ja UEF avoin tiede -verkkosivuilla.

Avoimen tieteen toimintakulttuuri -linjaus julkaistu

Tieteen ja tutkimuksen avoimuus riippuu kulttuurista, jossa tutkittua tietoa tuotetaan. Toimintakulttuurin avoimuuden linjausta kirjoitettaessa on käyty läpi kaikki kansallisen avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaation piirissä tehdyt aikaisemmat linjaukset ja suositukset. Avoimen toimintakulttuurin strategisina periaatteina ovat 1) vastuullisuus, eli luotettavuus, eettisyys, toistettavuus ja läpinäkyvyys on reunaehto avoimuudelle 2) Toimintakulttuurin avoimuus edellyttää vastavuoroisuutta, joka ilmenee sekä organisaation sisäistä että ulkopuolista toimintaa hyödyntävänä vuorovaikutuksena kaikille osapuolille sekä 3) avoimen toimintakulttuurin toteutuminen edellyttää läpinäkyvyyttä, palveluja ja kannustimia. Lisätietoja.

Yritysyhteistyön suositus julkaistu

Suosituksessa käsitellään avoimen tieteen toimintatavan sisällyttämistä suomalaisten tutkimusorganisaatioiden ja yritysten välisessä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa (TKI-toiminnassa) Suosituksessa kerrotaan, miten yritysyhteistyössä syntyviä tutkimustuloksia ja -aineistoja voidaan hyödyntää ja/tai levittää turvallisesti, tehokkaasti sekä mahdollisimman avoimesti. Lisätietoja.

Kansalaistieteen suositus julkaistu

Suosituksen tarkoitus on antaa tutkimusorganisaatioille ja näiden rahoittajille sekä muille kansalaisyhteisön rajapinnassa toimiville organisaatioille periaatteet ja ohjeet kansalaistieteen edistämiseksi. Suositus käsittelee kansalaistieteen erityiskysymyksiä ja tarjoaa tapoja kansalaistieteen vakiinnuttamiseksi yhdeksi tasavertaiseksi käytössä olevista tieteellisistä menetelmistä. Suosituksen tavoitteena on tarjota perusta kansalaistieteen tutkimuksen laadun varmistamiseksi suomalaisessa tiedeyhteisössä. Lisätietoja.

Palveluiden itsearviointityökalu

Toimintakulttuurin avoimen linjauksen tueksi on kehitetty palveluiden itsearviointityökalu, joka huomioi kaikkien aiempien avoimen tieteen kansallisten linjausten suositukset. Työkalun tarkoituksena on auttaa tutkimusorganisaatioita palveluiden itsearvioinnissa, kehittämisessä ja saataville asettamisessa. Itsearviointityökalun toimenpiteitä ja kriteeristöjä hyödynnetään myös kansallisen avoimen tieteen seurantamallissa. Lisätietoja.

UNESCO kerää parhaita käytäntöjä avoimen tieteen suosituksen tueksi

UNESCO on avannut lomakkeen, jolla se kerää parhaita käytäntöjä, jolla voidaan tukea avoimen tieteen suosituksia. Käytäntöjä etsitään erityisesti seitsemän eri kokonaisuuden edistämiseksi:

  1. Avoimen tieteen ja tutkimuksen hyötyjen ja haasteiden sekä erilaisten tapojen ymmärtämisen lisäämiseksi
  2. Tutkimuksen avoimuutta edistävästä linjaus/säädösympäristöstä
  3. Avoimen tieteen ja tutkimuksen infrastruktuureihin investoinneista
  4. Investoinneista henkilöstöön, koulutukseen, opetukseen ja digitaaliseen lukutaitoon avoimen tieteen mahdollisuuksien edistämiseksi
  5. Avoimen tieteen ja tutkimuksen kulttuurin ja kannustimien tukemiseksi ja kehittämiseksi
  6. Innovatiivisiin avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapoihin kannustamiseksi tutkimuksen kaikissa vaiheissa sekä
  7. Kansainväliseen ja monialaiseen yhteistyöhön kannustaminen avoimessa tieteessä vähentämään digitaalista, teknologista ja tiedollista eriarvoisuutta.

Lomake on avoinna 15.7.2022 saakka.

Avoimen tieteen seuranta käynnistyy

Avoimen tieteen ja tutkimuksen seurantaa on kehitetty OKM:n 2015-2019 tekemän kypsyystasoselvityksen pohjalta ja toimintaympäristön kehittymisen myötä näkökulmaakin on laajennettu. Tiedonkeruu toteutetaan 19.5.-30.6.2022. Kyselyssä tarkastellaan organisaatioiden avoimuutta ohjaavia dokumentteja sekä avoimuutta tukevia palveluita. Tehtävää työtä tarkastellaan neljän osa-alueen mukaisesti: toimintakulttuuri, julkaisut, aineistot ja menetelmät sekä oppiminen. Tulokset julkaistaan Tiedejatutkimus.fi-portaalissa loka-marraskuussa 2022. Lisätietoja.

Results of UEF library’s survey on Open science news and what happens next

We wanted to find out (survey 14. -27.2.2022) how UEFians (researchers, other staff members, students) follow current affairs, trainings, alignments, decisions, recommendations, etc., related to open science.

We received 47 responses to the survey, which is quite a low number in proportion to the total number of UEF staff and students! Thank you to all respondents!

Most of the respondents were not familiar with UEF library’s Open Science News (47%).

The respondents would like to follow open science issues from Yammer openUEF (57%) and Open science web pages by UEF (45%).

Based on the results of the survey this June issue of UEF library’s Open science news 2/2022 will be the last one. In future, the library will broadcast the issues related to open science on Yammer openUEF and UEF Open science web pages.

Policy for open scholarship has been published

Open Science and open research require changes in the ways in which researched information is produced. When drafting the policy for open scholarship, all previous policies and recommendations made within the framework of the Open Science Coordination in Finland have been reviewed. The strategic principles are 1) Responsibility, i.e. reliability, ethics, repeatability and transparency, is a precondition for openness 2) The openness of the culture requires reciprocity, which is manifested in interaction that benefits both internal and external activities of the organizations and 3) The realization of a culture of open scholarship requires transparency, services and incentives. More information.

Recommendation on research cooperation with businesses has been published

The recommendation deals with the inclusion of an open science approach in research, development and innovation activities between Finnish research organizations and companies (RDI activities). More information (Finnish).

Recommendation on citizen science has been published

The purpose of the recommendation is to provide research organizations and their funders, with principles and guidelines for the promotion of citizen science. The recommendation addresses the specific issues of citizen science and provides ways to consolidate citizen science as one of the scientific methods in use. The aim of the recommendation is to provide a basis for ensuring the quality of research in citizen science in the Finnish scientific community. More information (Finnish).

Self-evaluation tool for research services

To support the policy for open scholarship, a service self-assessment tool has been developed that considers the recommendations of all previous national policies on open science in Finland. The purpose of the tool is to assist research organizations in self-evaluating, developing, and making available services. The measures and criteria of the self-assessment tool are also utilized in the national open science monitoring model. More information (Finnish).

UNESCO launches a global call for best practices in open science

Further to the adoption of the UNESCO Recommendation on Open Science, UNESCO is launching a Global Call for Best Practices in Open Science. The best practices will be collected from seven priority areas of the action highlighted in the Recommendations:

  1. Promoting a common understanding of open science, associated benefits and challenges, as well as diverse paths to open science
  2. Developing an enabling policy environment for open science
  3. Investing in open science infrastructures and services
  4. Investing in human resources, training, education, digital literacy and capacity building for open science
  5. Fostering a culture of open science and aligning incentives for open science
  6. Promoting innovative approaches for open science at different stages of the scientific process
  7. Promoting international and multi-stakeholder cooperation in the context of open science and with a view to reducing digital, technological and knowledge gaps.

The survey is open until July 15, 2022. More information

Open Science monitoring begins

The Finnish research community has jointly set clear objectives for the development of open science and research both in the Open Science and Research Declaration and in the policies supporting it. Open science and research monitoring examines the achievement of objectives both nationally and from the perspective of organisations. Open Science and Research monitoring data collection is open 19.5.-30.6.2022. The results will be published in October-November 2022 in Research.fi. More information

More information on open science issues is available from Research Support at the UEF library, Open science and OpenUEF Yammer Group (UEFians).

Tomi Rosti, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tutkimuksen tuki | Research support
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services

Share