Työpäivä kirjastossa 4: verkko- ja julkaisupalvelut | Workday at the library 4: online and publishing services

(Please, scroll down to read in English.)

Tämä teksti jatkaa kirjoitussarjaa, jossa Itä-Suomen yliopiston kirjaston työntekijät kertovat tavallisesta työpäivästään. Sarjan tarkoituksena on havainnollistaa nykypäivän tieteellisten kirjastojen erilaisia tehtäviä ja vastuita.

Työskentelen verkko- ja julkaisupalveluiden päällikkönä Itä-Suomen yliopiston kirjastossa. Toimipisteeni on Kuopion kampuksella, mutta käytännössä työpäivät sujuvat verkossa.

Kytken virran päälle läppäriin ja avaan tärkeimmät ohjelmat. Vilkaisen sähköpostiin tulleet viestit ja vastaan muutamaan pikaisella kuittauksella. Tänä aamuna ei onneksi ole tullut poissaoloilmoituksia, muuten olisin ilmoittanut asiasta eteenpäin varapäivystäjille tai muille tätä tietoa tarvitseville.

On kevättalvinen keskiviikko ja klo 8.15 aloitetaan päällikköpalaveri. Mukana ovat kirjaston johtaja ja palvelupäälliköt. Käsittelemme kahdesti viikossa juoksevia asioita; tiedotteita, rekrytointien tilannetta, yllättäviä ongelmatilanteita ja muita pikaisesti ratkaistavia pulmia. Teemme työnjaon saman tien tai päätämme kenen vastuulla homma jatkuu. Päivän sihteerinä kirjoitan tiedoksi yhteenvedon yleisistä asioista kirjastolaisten Viva Engageen.

Hörppään aamupäivän välikahvit, tällä kertaa etätöissä. Kampuspäivänä olisin kävellyt taukohuoneeseen yhdessä työtovereiden kanssa. Samalla olisin saattanut hoitaa kiireellisiä tai keskeneräisiä asioita, tai kommentoida muita keskusteluissa esille nousseita aiheita. Jalkapallosta ja rockista voi milloin tahansa aloittaa sivistyneen keskustelun.

Palaan työhuoneeseen ja avaan Teamsin. Olen mukana kirjaston palveluryhmän kokouksessa. Kuuntelen asialistan käsittelyn, mutta tällä kertaa minulla ei ole juurikaan kommentoitavaa. Asiat tuntuvat menevän eteenpäin eikä isoja uusia aloitteita tullut esille.

Vilkaisen Viva Engageen tulleita viestejä. Harkitsen osallistumista Kirjastopäiville ja käyn lukemassa avoimeen tieteeseen liittyvän seminaarin ohjelmaa. Sähköpostiin tulee muistutus Efecteen tulleista viesteistä. Käyn lukemassa ne, ja vastaan väitöskirjatutkijalle julkaisuasioihin liittyviin kysymyksiin. Sähköpostissa on viesti myös julkaisusarjan toimittajalta. Pohdimme yhdessä artikkelin uudelleenjulkaisulupaan liittyvää ongelmaa.

Huomaan että chatissa käydään keskustelua meneillään olevasta CRIS-julkaisujen lopputarkastuksesta. Peukutan paria kommenttia mutta huomaan että asiat ovat kunnossa enkä kommentoi sanallisesti ainakaan vielä. Valmistelen TE-keskuksen virkailijan kanssa vuorotteluvapaan sijaisuutta ja käyn lävitse sopivien ehdokkaiden listaa. Merkitsen mielestäni parhaat hakijat ja päätän palata asiaan huomenna. Yön yli nukkuminen on hyväksi suurempia päätöksiä tehtäessä.

Laitan kuulokkeet uudestaan korville koska on kirjaston viestintäryhmän kokous. Käsittelemme kirjaston menneitä ja tulevia viestintätoimenpiteitä ja sovimme, miten kirjaston harjoittelu- ja vierailuohjelmat hoidetaan jatkossa. Käsittely jatkuu seuraavassa kokouksessa.

Kollegalta on tullut viesti tarpeesta päivittää opinnäytteiden julkaisusopimusta. Vastaan kuinka asiassa voitaisiin mielestäni edetä ja saan kuittauksen siitä, miten homma onnistuu. Tyytyväisenä syön lounaan ja luen aamulla kesken jääneen lehden loppuun.

Osallistun seuraavaan kokoukseen, tällä kertaa Zoomilla. Menee hetki, että saan nappulat ja kamerat kohdalleen. Tällä kertaa kyseessä on kampuksen sisäinen yhteistyöpalaveri, tai pikemminkin keskusteleva seminaari, jossa mietitään kirjaston mahdollisuutta liittyä mukaan kansainväliseen tekoälyhankkeeseen. Käytiin mukavaa ja innostavaa keskustelua ajankohtaisesta ja tärkeästä aiheesta. Toivottavasti kuulemme tästäkin myöhemmin lisää.

Juon kahvit.

Myöhemmin iltapäivällä sähköposti alkaa hiljentyä, olen lukenut tai vastaillut viesteihin pitkin päivää muiden töiden ohella. Suunnilleen puolet olen saman tien poistanut. Muutama viesti on vaatinut enemmänkin selvittämistä ja huolellista muotoilua ennen lähettämistä. Pariin viestiin olen vastannut lähettämällä asiaan liittyvien ohjeiden linkit. Puhelin soi yhden kerran, ja sovin julkaisun toimittamisesta yliopiston General-sarjaan.

Katson vielä parin tulevan kokouksen esityslistat ja teen niihin pieniä tarkennuksia. Huomenna onkin taas neljä verkkopalaveria. Istun siis jälleen kuulokkeet korvilla lähes koko päivän, vaikka olenkin kampuksella.

Tyypillinen päivä; pienempiä asioita lukuun ottamatta en saanut kokonaan valmiiksi juuri mitään. Toisaalta asiat tuntuvat sujuvan ja sain keskeneräisiä asioita vietyä eteenpäin. Kokonaisuudessaan oikein mainio ja melkoisen tyypillinen työpäivä oli tämä.

Mies lukee kirjaa keinutuolissa | A man reading a book in a rocking chair.
Hetken tauko kampuksella. | A moment’s break on campus. Kuva | Photo: Eeva Honkanen

This text continues a series of posts in which the University of Eastern Finland Library staff describe their ordinary days at work. The intention of the series is to illustrate the different tasks and responsibilities involved in present day academic libraries.

I work as head of Library IT and publishing services at the University of Eastern Finland Library. My office is located on the Kuopio campus, but in practice my working days are spent online.

I switch on my laptop and open the most important programmes. I check my emails and respond to a few with quick acknowledgements. Fortunately, there have been no absence notifications this morning, otherwise I would have passed the word on to the stand-ins or others who may need this information.

It is a late-winter Wednesday, and the meeting of the heads starts at 8:15 a.m. The library director and the heads of services will be present. Twice a week, we discuss ongoing issues; bulletins, recruitment status, unexpected problems, and other issues that need to be resolved quickly. We make divisions of labour on the spot or decide who is given charge over the matter at hand. As secretary for the day, I will post a summary of the general matters discussed on the librarians’ Viva Engage channel.

I have my morning coffee break, this time when working remotely. On a campus day, I would have walked to the break room with my colleagues. I might have simultaneously dealt with urgent or unfinished business, or commented on other topics that came up in conversation. You can always start a civilized conversation about football or rock.

I return to my office and open Teams to attend the library service group meeting. I listen to the agenda, but this time I don’t have much to comment on. Things seem to be moving along and no big initiatives come up.

I look through the messages on Viva Engage. I consider attending the Kirjastopäivät event (national Library Days) and read the programme of one seminar on open science. I receive an email reminder about messages on Efecte. I read the messages and answer a doctoral researcher’s questions about publishing. There is also a message from the editor of a publication series. Together we discuss a problem concerning the republishing permission of an article.

I notice that there is a discussion in the chat about the ongoing final review of CRIS publications. I give thumbs up reactions to a couple of comments but find that things are currently fine and that there is no need for me to comment verbally, at least not yet. I am preparing a replacement for a job alternation leave together with a TE services official and going through a list of suitable candidates. I mark the candidates that I find most applicable and decide to resume tomorrow. It is good to sleep overnight before making bigger decisions.

I put my headphones back on because there is a meeting of the library’s communications group. We discuss the library’s past and future communications efforts and agree on how to handle the library’s future internship and visitor programmes. The discussion will continue in the next meeting.

A colleague has sent me a message about the need to update the thesis publishing agreement. I reply with how I think we could proceed and receive back an acknowledgement of how it could be done. Satisfied, I have lunch and finish reading the unfinished newspaper from the morning.

I attend the next meeting, this time with Zoom. It takes a while to get the buttons and cameras in place. This time it is a campus-specific collaboration meeting, or rather a discussion seminar, in which we consider the possibility of the library joining an international AI project. We had a nice and stimulating discussion on the topical and important subject. We hope to hear more about this in the future.

I have a coffee.

In the late afternoon, the email starts to slow down. I have been reading or replying to messages all day alongside other work, and about half of them I deleted right away. A few emails have required more investigating and careful formatting before being sent. I have responded to a couple of messages by posting links to the relevant instructions. My phone rang once, and I agreed on the submitting of a publication to the university’s General series.

I view the agendas for a couple of upcoming meetings and elaborate on a few points. Tomorrow I will have four more online meetings to attend, which means I will be sitting with headphones on for most of the day, despite being on campus.

A typical day; apart from a few minor things, I didn’t manage to completely finish too many tasks. On the other hand, things seem to be going smoothly, and I was able to further some unfinished matters. All in all, it was an excellent and fairly typical day at work.

Jukka Kananen, palvelupäällikkö | Head of Services
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and publishing services

Translated by Niko Niskanen | Information Services Advisor

Kirjaston käyttäjäkyselyn tuloksia | Library user survey results 

(Please, scroll down to read in English.) 

Toteutimme kaikille kirjaston käyttäjille tarkoitetun asiakaskyselyn helmikuussa 2024. Saimme muutamassa viikossa reilut 200 vastausta – mikä ilo! Kyselyymme vastasivat pääasiassa UEFin tutkinto-opiskelijat (71 % vastanneista). Seuraavaksi eniten vastauksia saimme UEFin henkilökunnalta (16 %) ja UEFin vaihto-opiskelijoilta (8 %). Lisäksi tavoitimme muutamia KYSin henkilökuntaan kuuluvia asiakkaita sekä yliopiston ja KYSin ulkopuolelta tulevia asiakkaita. Avoimen yliopiston opiskelijoiden mietteitä selvittelimme kohdennetusti jo vuosi sitten keväällä, joten ymmärrettävästi heiltä saimme nyt vain muutaman vastauksen. 

Vastaajista 51 % ilmoitti käyttävänsä kirjaston palveluita pääasiassa verkossa ja 48 % prosenttia paikan päällä. Koska kyselyssämme yksikään kysymys ei ollut pakollinen, vaan katsoimme, että kaikki panos ja palaute, jota käyttäjiltä saamme, on meille voitto, emme pääse tässä luvussa täyteen 100 % prosenttiin. Samaan tapaan 92 % vastanneista ilmoitti vierailleensa jossakin kirjaston toimipisteessä 7 % sanoessa, että kirjastovierailu on tekemättä. 

Mitä sitten tarkalleen ottaen kysyimme? Kyselyn teemat voidaan jakaa karkeasti kolmeen teemaan: tilat, aineistot ja tieteellisen tiedon hakeminen. Palastellaan ja pureskellaan näitä hieman. 

Tilojen käyttö ja siihen liittyvät toiveet 

Kyselystä kävi ilmi, että kirjaston tiloja käytetään selkeästi eniten yksin työskentelyyn (148 vastausta) ja painettujen kirjojen etsimiseen (146 vastausta). Tietokoneita ja tulostimia kertoi niin ikään käyttävänsä suuri joukko (114 vastausta) – joka suurenee entisestään, kun lukuun ynnätään Joensuussa saman katon alla majailevien Opparin ja Digipalveluiden palveluiden käyttäjät (36 vastausta). Hieman vähemmän on työskentelijöitä hiljaisessa lukusalissa (76 vastausta) ja ryhmätyötiloissa (50 vastausta). Ryhmätyötilojen luvuissa voi kuitenkin näkyä se, että tiloja ei kyselyn avovastausten perusteella ole tarpeeksi, ja Kuopion kampuskirjastossa ryhmätyötiloja ei ole lainkaan, vaan kirjasto sivuavat ryhmätyötilat ovat osa Snellmanian aulaa. Perinteisten käyttötapojen lisäksi kirjastoa kerrottiin käytettävän myös hengähdystilana ja ystävien tapaamiseen. 

Kampuskirjastojen tilat saivat käyttäjiltä sekä kiitosta että moitteita. Tiloja kuvattiin viihtyisiksi ja monipuolisiksi, mutta kaikkea saisi olla enemmän: pistorasioita, ryhmätyötiloja, äänieristettyjä tai muutoin rauhallisia itseopiskelutiloja, normaalin äänenkäytön tiloja, hengailutiloja, eri käyttötarkoituksiin sopivia ja ergonomisesti säädettäviä tuoleja ja pöytiä sekä istumapaikkoja ihan yleisesti toivottiin lisää kummallekin kampukselle. On mahtavaa kuulla, että tiloille on kysyntää ja kirjastoon selvästi halutaan tulla. Haasteena on moninaisten, vastakkaistenkin toiveiden toteuttaminen kirjastojen rajallisissa neliöissä. 

Kuopion kirjastossa on hyvää se, että siellä on tiloja eri tyyppiseen työskentelyyn. Mukavaa, että on sopivia huonekaluja myös rennompaan työskentelyyn. Pistorasioista on ollut joskus vähän pulaa, kun on työskennellyt Aallon puisten pöytien ääressä, mutta muuten niitä on riittävästi. Erittäin hyvä, että tietokonepöytiä ja näyttöjen asentoa pystyy säätämään helposti. 

Pieniä yksin opiskeluun tarkoitettuja tiloja, joissa ei tarvitse olla hiljaa, olisi hyvä olla Joensuussa enemmän. Jos esim. keskellä päivää läsnäololuentojen välissä on etäluento, olisi hyvä olla tiloja, joissa voi puhua ja osallistua etäopetukseen. 

Toivoisin, että ryhmätyö-tiloja olisi enemmän saatavilla. Olen tyytyväinen yksin työskentelyn tiloihin. 

Kuopion kampuskirjastoon ehdotettiin lisätilaa haukattavan lukusalista. Lukusaliin toivottiin myös pistokepaikkoja, joita siellä kyllä on, mutta hieman piilossa pöydän alla. Laitamme tilaan tiedotteita. 

Mukavia opiskelutiloja ei ole tarpeeksi. Kaikki on aina varattuna ja kirjastoon hädin tuskin mahtuu opiskelemaan ellei saavu aamulla varhaisin. Työpisteet tulisi suunnitella niin, että kannettavalle tietokoneelle olisi latauspaikka ja pöytätaso. Kirjaston perällä olevat “karsinat” ovat usein vapaana, mutta tunnelma niissä on niin ankea ettei kukaan halua mennä sinne. 

Lisäksi Kuopio sai muutamia moitteita liian viileistä tiloista. Olemme talven mittaan jonkin verran seuranneet lämpotilaa, mutta voisimme tehdä sitä tiiviimminkin. Käykäähän huikkaamassa asiakaspalvelussa, jos vielä palelee. 

Joensuusta saimme joitakin talotekniikkaan liittyviä palautteita mm. ilmanlaadusta, lämpötilasta, valaistuksesta ja langattoman verkon toimimattomuudesta. Carelia-rakennuksen ikä valitettavasti näkyy näissä asioissa. Viemme terveiset eteenpäin. 

Joensuun kirjaston täysremontointi moderniksi, viihtyisäksi ja motivoivaksi opiskelutilaksi olisi erittäin tärkeää. 

Samalla tavalla välitämme oikeaan paikkaan tiedon Joensuun kampuskirjastossa sijaitsevien ryhmätyötilojen varaamiseen liittyvistä teknisistä haasteista, joita oli ilmennyt useammalla varaajalla. Kirjaston tiloissa olevista varattavista ryhmätyöhuoneista vastaa Oppari. Kuopiossa puolestaan kirjastoa lähimmät ryhmätyötilat löytävät Toimitilapalveluiden tontilta Snellmanian aulasta, ja niitä voi varata Pepissä tai Tuudossa

Joensuun tiloista mainittaakoon vielä, että kaivatut exam-tenttitilat eivät ole kadonneet kirjastosta mihinkään, vaan ne löytyvät 1. kerroksesta, samalta käytävältä kuin hissi. 

Ylhäältä otettu yleiskuva Joensuun kampuskirjaston tietokonealueesta. | An overview of the computer area of the Joensuu Campus Library.
Joensuun kampuskirjaston tietokonealue voi olla ruuhkainen. | The computer area of the Joensuu campus library may be crowded.

Omatoimiasioinnin ilot ja haasteet 

Tuudo-mobiilisovellus sai kirjaston käyttäjiltä pelkkää kiitosta. Myös lainojen hallinta UEF-Primossa sujuu. 24/7-itseopiskelutiloja pidettiin hyvänä palveluna, mutta 24/7-käyttöön liittyy myös haasteita. Osa kyselyyn vastanneista ei ollut tietoinen palvelusta ylipäätään, saati sen yksityiskohdista. Tästä meidän tulee lisätä tiedotusta. Merkittävänä haittana näyttäytyy myös kirjaston sulkemisen jälkeinen 30 minuutin odotusaika ennen 24/7-käyttöä Joensuussa. Toive odotusajan lyhentämisestä on varsin ymmärrettävä. Muutos käytäntöön ei ole kuitenkaan yksin kirjaston tehtävissä, vaan asiaan liittyy tilapalvelumestareiden vastuu koko kampusalueesta. Monet muutkin tilat vaativat huomiota illansuussa, kun ovet sulkeutuvat. Selvitämme, mitä asialle voisi tehdä.  

UEF- primo toimii kokonaisuutena oikein hyvin. Iso plussa elektronisesta kirjastokortista Tuudossa! Myös lainausautomaatit ovat käteviä. 

Olen käyttänyt palveluja vain verkossa ja kaikki on toiminut. Joskus on harmittanut, kun jotakin kirjaa ei saa verkossa, mutta on ymmärrettävää, ettei kaikki voi olla verkossa saatavilla. Kaukolainalla toki saa, mutta en ole sitäkään tapaa käyttänyt. 

Käytän paljon Primoa tutkimuksiini liittyvän kirjallisuuden hakemiseen ja olen siihen tyytyväinen ja vinkkaan siitä myös ohjattavilleni. Työskentelen melkein täysin etänä toiselta paikkakunnalta (etäisyys 160 km). Jos olisin Kuopiossa, niin varmaankin kävisin myös kirjastossa henk.koht. Joskus joku asia ehkä selviäisi paremmin, kun voisi kysyä asiantuntijalta. Olen neuvonut ohjattaviani ottamaan yhteyttä kirjaston informaatikkoon materiaalien haun alkuvaiheessa. 

On outoa, että kirjastosta täytyy poistua puoleksi tunniksi sulkemisaikaan. Monesti työt ovat jääneet ikävästi kesken. Minulla on kulkulupa, mutta en ole vielä kertaakaan hyödyntänyt sitä. 24/7-käyttöohjetta voisi selventää käyttäjille, ja kenties tehdä tuo siirtymävaihe inhimillisemmäksi! 

Vaikka odotusaika aiheuttaa ikävän katkon työskentelyyn, saa mahdollisuus käyttää kirjastoa myös iltaisin runsaasti kiitosta, ja tilojen kerrotaan olevan rauhallisempia ilta-aikoina kuin päivällä. 

24/7-opiskelutila on ollut hedelmällinen maaperä opintojen suorittamiseen: illalla on niin paljon hiljaisempaa. 

I think the 24/7 self-study facilities are a great resource for students and all the Universities should offer something like this 

Yksi suuri haaste tilojen käytölle on työrauhan toteutuminen. Etenkin Joensuun kampuskirjasto sai asiasta runsaasti palautetta. Äänivyöhykkeiden käyttöönotto on jossakin määrin parantanut tilannetta, mutta lisätoimia kaivattaisiin. Jäämme pohtimaan, mitä ne voisivat olla. Jos sinulla on loistoidea, kerro siitä meille tämän postauksen kommenteissa tai vaikkapa palautelomakkeella

Joensuu: Hiljaiset työskentelytilat ovat rauhattomia. Uusista ja selkeistä äänenkäyttöön liittyvistä opasteista huolimatta kaikkia ei kiinnosta antaa muille työskentelyrauhaa. Ryhmätyöhuoneita käytetään asiallisen työskentelyn sijaan kaveriporukoiden tapaamiseen, mikä ilmenee usein käsittämättömän äänekkäänä naurunremakkana. Ryhmätyöhuoneisiin siirtyessä puhutaan aivan kuin mitään ohjeistusta ei olisikaan, ja osa ei vaivaudu edes etsimään itselleen ryhmätyöhuonetta vaan keskustelee ja supattelee taukoamatta hiljaisissa tiloissa. Ymmärrän, että tilojen käytön jatkuva valvominen on vaikeaa, mutta etenkin iltapäivät ovat usein kovin rauhattomia. Itselleni kirjaston tarjoamat puitteet olisivat täydelliset koulutyöskentelyyn, jos kaikki kirjaston käyttäjät vain noudattaisivat yhteisiä sääntöjä. 

Joensuu) I have seen the notice on the door about noise. I have the same concerns. The library is too noisy. Even in the silent zone, noise can be clearly heard. 

Kuopiossa saimme äänenkäytöstä vain yksittäisen palautteen, joten työrauhan voisi tulkita olevan kohtuullinen. Avonaisessa tilassa ääni kantaa yllättävästikin, joten on selvää, että puhetta ei Kuopion kampuskirjastoon paljoa mahdu, ja ryhmätyöt on paras tehdä muissa yliopiston tiloissa. 

Kuopion kirjaston hiljaisen lukusalin ja ryhmäpöytätilojen väliin joku ääntä eristävä seinä tms., sillä ryhmätyöskentelystä aiheutuvat supinat ja kikatukset häiritsevät hiljaista opiskelua. 

Työrauhassa on lopulta kyse siitä, että kaikki me kirjastotiloissa eri tavoin työskentelevät osaisimme suhtautua toisiimme kunnioittavasti ja huomaavaisesti. Silloin mahdumme kaikki kirjastoon, jossa niin hyvin viihdymme! 

Ylhältä otettu yleiskuva Kuopion kampuskirjaston lukupaikoista. | Taken from above, an overview of the reading places of the Kuopio Campus Library.
Kuopion kampuskirjastossa kaikki tapahtuu samassa tilassa. | In the Kuopio campus library, everything takes place in the same space.

Aineistojen saatavuus ja paikantaminen 

Halusimme kuulla, mistä kirjaston käyttäjät hankkivat tarvitsemansa aineistot käyttöönsä. Valtaosa käyttäjistä (196 vastausta) vastasi hankkivansa painetut tai sähköiset aineistot meiltä kirjastosta. Myös kurssin opettajat ovat kunnostautuneet materiaalin tarjoamisessa (121 vastausta). Googlen, tai muun hakukoneen kautta aineistoon pääsi käsiksi lähes yhtä suuri joukko vastaajista (117 vastausta) kuin kurssimateriaalien kautta.  Toiset kirjastot, kollegat / kaverit ja kirjaston kaukopalvelu olivat myös runsaasti käytettyjä väyliä aineiston äärelle. 

Aineistojen saatavuudesta saimme sekä kehuja että moitteita. Kyselystä kävi ilmi, että käyttäjämme jakautuvat niihin, jotka mieluummin lukisivat painettuja kirjoja ja niihin, jotka suosivat e-kirjoja. Painettujen kirjojen osalta saimme jonkin verran palautetta (kurssi)kirjojen riittämättömyydestä, kun taas e-kirjojen kohdalla haasteena oli pikemminkin kustantajien asettamat rajoitteet kirjojen käytölle, kuten tulostamiselle, tai tekniset ongelmat palveluissa tai verkkoyhteyksissä. Vaihtelevissa vastauksissa näkynee se, että kyselyn perusteella palveluitamme käytetään suurin piirtein yhtä paljon paikan päällä kuin verkossa. 

Riippuen kurssista fyysisiä kurssikirjoja on toisinaan liian vähän saatavilla. Nettiversioita on onneksi yleensä useampia kappaleita, mutta itse valitsisin mieluummin fyysisen kirjan. 

Olisi hienoa, jos kaikki kirjat löytyisivät sähköisinä. 

Jonkin verran saimme palautetta vanhentuneista kirjoista, ja toisaalta kiitosta siitä, että kaikkea vanhaa ei ole poistettu. Saimme myös toivomuksia tiettyjen tieteenalojen kirjallisuuden hankkimisesta. Jos tältä osin jäi vielä jotain hampaankoloon, voit tehdä meille hankintaesityksen tarvitsemastasi aineistosta, ja katsomme, mitä voimme tehdä. 

Olisi kiva, jos kirjastolta löytyisi enemmän tuoreita teoksia. Hyllyissä on erittäin paljon vanhoja teoksia ja osittain myös vanhentunutta tietoa. 

Silti, puutteineenkin, kirjaston kokoelmat vaikuttavat palvelen käyttäjiä varsin kohtalaisesti. 

Mielestäni kirjastojen tarjoama valikoima on erittäin kattava ja ajantasainen. Digitaalisen aineiston osuus on mielestäni suuri, mikä helpottaa sen saatavuutta ja käytettävyyttä. 

The access to various journals has been of great help to me specially while doing research. It saves so much time as well as money. 

Kyselyn perusteella sekä kirjojen paikantaminen kirjastossa että niiden saaminen käsiinsä ylipäätään oli tuottanut kirjaston käyttäjille jonkin verran päänvaivaa. Kummassakin harmissa suosittelemme kääntymään rohkeasti asiakaspalvelun puoleen. Voimme auttaa paitsi hyllyjen välissä, myös puuttuvan kirjallisuuden hankkimisessa. Muistutamme, että kirjat matkustavat veloituksetta Itä-Suomen yliopiston kirjaston toimipisteiden (Joensuun kampuskirjasto, Kuopion kampuskirjasto ja KYSin tieteellinen kirjasto) välillä ja ne saa käyttöönsä tekemällä varauksen UEF-Primossa. Lisäksi kaukopalvelumme hankkii maksusta kirjoja ja artikkeleita käyttöönne muista kirjastoista, ja tämän vuoden loppuun saakka jatkuvassa pilottihankkeessa kansallisesta Varastokirjastosta saa artikkelit veloituksetta sähköpostiin. Kummassakin tapauksessa aineiston tilaaminen onnistuu tällä lomakkeella. Kaiken kukkuraksi, kuten jo aiemmin totesimme, meille voi myös tehdä hankintaesityksen, ja hankimme tarvitun aineiston kokoelmiimme, jos vain suinkin mahdollista. 

Hyvin toimii, kun rohkaistuu kysymään. Virkailijalta ovat ihmisystävällisiä jokaisessa asiointitilanteessa. 

In general, I am able to find materials related to my area through UEF Primo. Sometimes, however, the books or articles can’t be reached through Primo, because they’re not available. 

Aineistot ovat erittäin kattavat ja suhteellisen helposti saatavilla. Olen saanut myös hyvin apua niiden aineistojen tilaamiseen, joita ei löydy avoimista tai ilmaisista aineistoista. Tarvitsemiani kirjoja on myös tilattu sekä painettuina kirjoina että e-kirjoina ja tässä kirjasto on ollut suurena apuna. Kiitokset siitä! 

Kun tilasimme hankintaesityksen kautta kirjan, joka ei ollut saatavilla, se tuli kirjastoon ja meille luettavaksi samana päivänä. Toimi todella hyvin, nopeammin kuin uskalsin toivoa. 

Henkilö kirjaston Primo-päätteellä. | Person at the library's Primo computer.
UEFin kirjaston aineistot löytyvät UEF-Primosta. | UEF Library’s materials can be found on UEF Primo.

Tiedonhaun tulokset 

Kysyttäessä “Mistä yleensä haet tieteellistä tietoa?” vastasi valtaosa käyttäjistä kääntyvänsä kirjaston hakupalvelu UEF-Primon puoleen (184 vastausta) avoimen verkon hakukoneiden yltäessä kakkossijalle (157 vastausta). Hieman vähemmän tietoa haettiin kansainvälisistä tietokannoista (107 vastausta). Myös toiset kirjastot (67 vastausta) olivat tulleet tutuiksi. 

Miten tiedonhaku sitten sujuu? Useissa vastauksissa todettiin, että tiedonhaku ei aina suju – tai vähintäänkin, että se on työlästä. Tätä ei käy kiistäminen. Vaikka UEF-Primon todettiinkin vastauksissa olevan vaikeakäyttöisempi kuin Googlen, ovat monet saaneet tieteellisen tiedon hakuun apua kirjaston tiedonhaun kursseilta.  

En osaa tiedonhakua vielä kovinkaan paljoa joten se on haastavaa itseni takia. 

Before I had the course of informational retrieval in health sciences, I had difficulties in retrieving information. After the course, i learned the techniques and availabilities, so I don’t have too much problem now. 

Aina se on työlästä mutta siitä selviää kun osaa etsiä. 

En ole juurikaan kohdannut ongelmia. Tiedonhakukurssilla on opetettu hakukoneiden ja -kriteerien käyttöä riittävästi 

Tiedon äärelle päästessä epäselvyyksiä vaikuttaisi aiheuttavan hakutulosten ja aineistojen moninaisuus. UEF-Primosta saattaa löytyä vain viitetiedot, eikä pääsyä aineiston kokotekstiin ole. Aina ei siis ole helppoa erottaa aineistoja, joihin kirjasto on hankkinut pääsyn, niistä, joihin ei pitäisikään päästä. Maksumuurit valitettavasti rajoittavat kiinnostavien artikkelien käyttöä. 

Välillä ei ole oikein kartalla mihin on lukuoikeutta ja jos on, niin mitä kautta. Sitten kun kirjautuneena hakee tietoa, niin seuraavan kerran koneen avaamisen jälkeen pitääkin taas aloittaa alusta, kun on kirjautunut ulos lukuoikeuden tuottavasta palvelusta. 

Jotkin tieteelliset julkaisut löytyvät primosta lisätiedolla, että ne eivät ole käytettävissä, koska uefilta puuttuu jokin oikeus. Toisinaan ne löytyvät tästä huolimatta googlen avulla ilmaiseksi. 

Vaikka UEF:n kautta on pääsy moniin tieteellisiin lehteihin, aina joskus käy niin, ettei pääse lukemaan haluamiaan artikkeleita. 

Ajoittain hyvät artikkelit ovat maksumuurin takana. 

Tiedonhaun tueksi kyselyn vastaajat kertoivat kaipaavansa ohjausta, opastusta ja harjoitusta. 

Voisiko kirjaston verkkosivuilla olla lyhyitä ohjevideoita siitä kuinka tietokantahakuja tehdään. 

Tietokannat ovat muuttuneet 10 vuoden aikana, mutta omat tiedonhaku taidot ovat jämähtäneet opiskeluaikoihin. Tarvitsisin kertausta/uudestaan opettelua 

I wish to be guided on the use and access of the electronic resources from various databases 

Opastuksen toivottiin tapahtuvan mieluiten opasvideoina ja tutoriaaleina tai kirjallisena itseopiskelumateriaalina. Toisaalta monet kertoivat jo löytäneensä opasmateriaalit tai pärjäävänsä nykyisten tiedonhakutaitojensa avulla.  

Jos ohjeemme ja oppaamme ovat vielä vieraita, tutustu ainakin UEF-Primon käyttöohjeisiin ja Tiedonhakijan oppaaseen. Löydät verkkosivuiltamme myös runsaasti muuta hyödyllistä materiaalia, kuten kirjaston tarjoamat opinnot ja ajankohtaiset koulutukset

Lopuksi 

Saimme asiakaskyselystä hyödyllistä palautetta palveluidemme kehittämiseen. Kiitos jokaiselle vastanneelle! Joissakin esiin nostamissanne kehityskohteissa olemme jo tarttuneet toimeen. Toisaalta kyselyssä nousi esiin myös joitakin kestoaiheita, mikä kertoo siitä, että välillä joudumme tuumimaan ja valmistelemaan asioita pitkäänkin, ja joihinkin seikkoihin emme juuri pysty vaikuttamaan. Silti, laittakaa ihmeessä meille palautetta, jos jokin mättää. Ilahdumme aina, kun joku teistä lähestyy meitä, ja makustelemme saamamme palautteen tarkasti. Nähdään ja kuullaan siis jatkossakin! 

Jälkiruoaksi vielä muutama ilahduttava palaute, jota kyselyssä saimme: 

Teillä on ihan mahtavat työntekijät. Olen aina saanut tosi mukavasti apua ja neuvoja. Kaikki kurssit/infot, joihin olen osallistunut, ovat olleet täyttä priimaa. 

Hyvä kirjasto kaikkine palveluineen on yliopiston sydän. 

Kiitos kirjastoille. En pärjäisi ilman teitä tai ainakin tutkimustyöni olisi lopahtanut ja ohjauskuviot niin hankalia, että olisin vaihtanut jo alaa! Upeeta kevättä!

Asiakasta palvellaan Kuopion kampuskirjaston asiakaspalvelupisteellä. | The customer is served at the customer service desk of the Kuopio Campus Library.
Asiakaspalvelua Kuopion kampuskirjastossa. | Customer service at the Kuopio campus library.

We carried out a customer survey for all library users in February 2024. We received over 200 responses in just a few weeks – what a pleasure! Our survey was answered mainly by UEF degree students (71% of the respondents). The next most responses were received from UEF staff (16%) and UEF exchange students (8%). In addition, we reached a few customers belonging to KUH staff as well as customers from outside the university and KUH. We had already studied the thoughts of the Open University students in a targeted manner a year ago in the spring, so understandably we now received only a few answers from them. 

51% of respondents said they use library services mainly online and 48% on-site. Since no questions were mandatory in our survey, we do not reach a complete 100% in this figure. Still, we included it as we felt that all the input and feedback from users is a win for us. Similarly, 92% of respondents stated that they had visited the library office, with 7% saying that they had not. 

So what exactly did we ask? The survey’s themes can be roughly divided into three: facilities, materials and information retrieval. Let’s review and analyze these themes a bit.

Use of facilities and related wishes 

The survey showed that the library’s facilities are clearly mostly used for working alone (148 responses) and searching for printed books (146 responses). Computers and printers were also reported to be used by a large number of visitors (114 responses) – which is even larger when the customers of Oppari and Digital services (36 responses), located in the same facilities as library in Joensuu, are added to the figure. There are slightly fewer customers using the silent reading room (76 responses) and group study rooms (50 responses). However, the figures for the group study rooms together with the open answers of the survey may imply that there are not enough spaces, and there are no such facilities at the Kuopio campus library, as the group study rooms next to the library are part of the Snellmania lobby. In addition to traditional uses, the library was also reported to be used for relaxing and for meeting friends. 

The campus libraries’ facilities received both praise and criticism from users. The facilities were described as comfortable and versatile, but there should be more of the following: sockets, group study rooms, soundproofed or otherwise peaceful self-study spaces, spaces for normal voice use and hanging out, chairs and tables that are ergonomically adjustable and suitable for different purposes, as well as seating places in general were desired for both campuses. It is great to hear that there is a demand for the premises and a clear desire to visit the library. The challenge is to fulfil the multiple, even opposing wishes in the limited squares of libraries.  

Kuopion kirjastossa on hyvää se, että siellä on tiloja eri tyyppiseen työskentelyyn. Mukavaa, että on sopivia huonekaluja myös rennompaan työskentelyyn. Pistorasioista on ollut joskus vähän pulaa, kun on työskennellyt Aallon puisten pöytien ääressä, mutta muuten niitä on riittävästi. Erittäin hyvä, että tietokonepöytiä ja näyttöjen asentoa pystyy säätämään helposti. [The good thing about the Kuopio library is that there are spaces for different types of work. It is nice to have suitable furniture for more relaxed work as well. There has sometimes been a shortage of sockets when working at Aalto’s wooden tables, but otherwise there are enough of them. It is very good that the computer tables and the position of the displays can be easily adjusted.] 

Pieniä yksin opiskeluun tarkoitettuja tiloja, joissa ei tarvitse olla hiljaa, olisi hyvä olla Joensuussa enemmän. Jos esim. keskellä päivää läsnäololuentojen välissä on etäluento, olisi hyvä olla tiloja, joissa voi puhua ja osallistua etäopetukseen. [It would be good to have more small spaces for studying alone, where there is no need to be quiet, in Joensuu. If, for example, in the middle of the day there is a remote lecture between the face-to-face lectures, it would be good to have spaces where you can talk and participate in remote teaching.] 

Toivoisin, että ryhmätyö-tiloja olisi enemmän saatavilla. Olen tyytyväinen yksin työskentelyn tiloihin. [I wish there were more group study rooms available. I am happy with the facilities for working alone.] 

Additional space was proposed for the Kuopio campus library to be hawked from the reading room. The reading room was also to be equipped with plugs, which there are, but a little hidden under the table. We are putting bulletins in the space. 

Mukavia opiskelutiloja ei ole tarpeeksi. Kaikki on aina varattuna ja kirjastoon hädin tuskin mahtuu opiskelemaan ellei saavu aamulla varhaisin. Työpisteet tulisi suunnitella niin, että kannettavalle tietokoneelle olisi latauspaikka ja pöytätaso. Kirjaston perällä olevat “karsinat” ovat usein vapaana, mutta tunnelma niissä on niin ankea ettei kukaan halua mennä sinne. [There are not enough comfortable study spaces. Everything is always reserved, and the library barely has room to study unless you arrive early in the morning. The workstations should be designed so that there is a charging possibility and a table for the laptop. The “stalls” at the back of the library are often free, but the atmosphere in them is so dreary that no one wants to go there.] 

In addition, Kuopio received some feedback for being too cool. We have been keeping an eye on the temperature over the winter, but we could do it more closely. Please let our customer service know if you continue to feel chilly. 

Regarding Joensuu, we received some feedback related to the building’s technology, such as air quality, temperature, lighting and the inoperability of Wi-Fi. Unfortunately, the age of the Carelia building is reflected in these matters. We will send this message forward to the Facility Services. 

Joensuun kirjaston täysremontointi moderniksi, viihtyisäksi ja motivoivaksi opiskelutilaksi olisi erittäin tärkeää. [Fully renovating the Joensuu library into a modern, comfortable and motivating study space would be very important.] 

In the same way, we will inform the right people about the technical challenges related to reserving group study rooms in the Joensuu campus library, which had occurred with more than one reservation. The reservable group study rooms in the library premises are the responsibility of Oppari. In Kuopio, on the other hand, the group study facilities closest to the library can be found in the Snellmania lobby, and they can be booked in Peppi or Tuudo

In addition, it is worth mentioning that the much-needed exam facilities have not disappeared from the Joensuu campus library, but can be found on the 1st floor, in the same hallway as the elevator. 

Henkilö lukee ikkunan ääressä korkealla jakkaralla. | A person reading by a window on a high stool.
A quiet corner in the Joensuu campus library. | Hiljainen nurkka Joensuun kampuskirjastossa.

The joys and challenges of self-service 

The Tuudo mobile app received nothing but praise from library users. The management of loans at UEF Primo was also deemed effortless. 24/7 self-study facilities were considered a good service, but there are also some challenges. Some of the survey respondents were not aware of the service at all, let alone its details. It is obvious that we need to market the 24/7 use better. A significant disadvantage also appears in the 30-minute waiting time after the closing of the library before the opening of the 24/7 access in Joensuu. The desire to reduce the waiting time is quite understandable. However, the change in practice is not solely in the hands of the library but involves the facility service managers’ responsibility for the entire campus area. Many other facilities also require attention in the evening when the doors close. We will find out what we can do to solve the issue. 

UEF- primo toimii kokonaisuutena oikein hyvin. Iso plussa elektronisesta kirjastokortista Tuudossa! Myös lainausautomaatit ovat käteviä. [UEF Primo works very well as a whole. Big plus for the electronic library card in Tuudo! The lending machines are also convenient.] 

Olen käyttänyt palveluja vain verkossa ja kaikki on toiminut. Joskus on harmittanut, kun jotakin kirjaa ei saa verkossa, mutta on ymmärrettävää, ettei kaikki voi olla verkossa saatavilla. Kaukolainalla toki saa, mutta en ole sitäkään tapaa käyttänyt. [I have only used the services online and everything has worked. Sometimes it’s annoying when you can’t get a book online, but it’s understandable that not everything can be available online. Of course you can get an interlibrary loan, but I haven’t used that method either.] 

Käytän paljon Primoa tutkimuksiini liittyvän kirjallisuuden hakemiseen ja olen siihen tyytyväinen ja vinkkaan siitä myös ohjattavilleni. Työskentelen melkein täysin etänä toiselta paikkakunnalta (etäisyys 160 km). Jos olisin Kuopiossa, niin varmaankin kävisin myös kirjastossa henk.koht. Joskus joku asia ehkä selviäisi paremmin, kun voisi kysyä asiantuntijalta. Olen neuvonut ohjattaviani ottamaan yhteyttä kirjaston informaatikkoon materiaalien haun alkuvaiheessa. [I use Primo a lot to search for literature related to my studies and am happy with it, and I also tip my tutors about it. I work almost completely remotely from another location (160 km distance). If I were in Kuopio, I would probably also visit the library. Sometimes it might be better to ask an expert’s opinion. I have advised my students to contact an information specialist from the library in the early stages of searching for materials.] 

On outoa, että kirjastosta täytyy poistua puoleksi tunniksi sulkemisaikaan. Monesti työt ovat jääneet ikävästi kesken. Minulla on kulkulupa, mutta en ole vielä kertaakaan hyödyntänyt sitä. 24/7 -käyttöohjetta voisi selventää käyttäjille, ja kenties tehdä tuo siirtymävaihe inhimillisemmäksi! [It’s weird that you must leave the library for half an hour at closing time. Many times, my work has been left halfway done. I have an access badge, but I haven’t taken advantage of it yet. The 24/7 instructions could be clarified for users, and perhaps make that transition more human!] 

Although the waiting time causes an unpleasant break in the work, we also got plenty of praise for the opportunity to use the library facilities in the evenings when they are reported to be calmer than in the daytime. 

24/7-opiskelutila on ollut hedelmällinen maaperä opintojen suorittamiseen: illalla on niin paljon hiljaisempaa. [The 24/7 study space has been a fertile ground for completing studies: it is so much quieter in the evening.] 

I think the 24/7 self-study facilities are a great resource for students and all the Universities should offer something like this 

One major challenge to the use of the facilities is ensuring peaceful working conditions. The Joensuu Campus Library, in particular, received a lot of feedback on the matter. The introduction of sound zones has improved the situation, but more action is needed. We are left to ponder what they might be. If you have a great idea, let us know in the comments on this post or on the feedback form

Joensuu: Hiljaiset työskentelytilat ovat rauhattomia. Uusista ja selkeistä äänenkäyttöön liittyvistä opasteista huolimatta kaikkia ei kiinnosta antaa muille työskentelyrauhaa. Ryhmätyöhuoneita käytetään asiallisen työskentelyn sijaan kaveriporukoiden tapaamiseen, mikä ilmenee usein käsittämättömän äänekkäänä naurunremakkana. Ryhmätyöhuoneisiin siirtyessä puhutaan aivan kuin mitään ohjeistusta ei olisikaan, ja osa ei vaivaudu edes etsimään itselleen ryhmätyöhuonetta vaan keskustelee ja supattelee taukoamatta hiljaisissa tiloissa. Ymmärrän, että tilojen käytön jatkuva valvominen on vaikeaa, mutta etenkin iltapäivät ovat usein kovin rauhattomia. Itselleni kirjaston tarjoamat puitteet olisivat täydelliset koulutyöskentelyyn, jos kaikki kirjaston käyttäjät vain noudattaisivat yhteisiä sääntöjä. [Joensuu: the quiet working spaces are restless. Despite the new and clear signs related to the use of sound, not everyone is interested in giving others peace of work. Group study rooms are used for meeting friends instead of working, which often manifests as inconceivably loud laughing. When moving into the group study spaces, people talk as if there were no instructions, and some don’t even bother to find a group study room for themselves but instead discuss and whisper in the quiet spaces nonstop. I understand that it is difficult to constantly monitor the use of the premises, but especially the afternoons are often very restless. For me, the facilities provided by the library would be perfect for work if all library users simply followed common rules.] 

Joensuu) I have seen the notice on the door about noise. I have the same concerns. The library is too noisy. Even in the silent zone, noise can be clearly heard. 

In Kuopio, we only received individual feedback on the use of sound, so the working conditions could be interpreted to be reasonably peaceful. Sound is carried surprisingly well in an open space, so there is not much room for speech in the Kuopio campus library, and group work is best done in other university facilities. 

Kuopion kirjaston hiljaisen lukusalin ja ryhmäpöytätilojen väliin joku ääntä eristävä seinä tms., sillä ryhmätyöskentelystä aiheutuvat supinat ja kikatukset häiritsevät hiljaista opiskelua. [There should be some sound-insulating walls, etc., between the silent reading room and the tables of the Kuopio Library, because the whispers and giggles caused by group work interfere with quiet studying.] 

In the end, peace at work is about all of us being able to treat each other with respect and consideration while working in the library facilities. This ensures that all of us with all our different chores will fit in the library! 

Kolme henkilöä työskentelee keskittyneesti omilla tietokoneillaan, mutta istuu ryhmänä. | Three people work on their own computers, but sit as a group.
Working alone in a group in Joensuu campus library. | Työskentelyä yksin yhdessä Joensuun kampuskirjastossa.

Accessing and locating materials 

We wanted to know where library users got the materials they needed. Most users (196 responses) replied that they would obtain printed or electronic materials from UEF library. The course teachers also excelled in providing the material (121 responses). Material was accessed by almost as many respondents (117 responses) through Google, or another search engine, as through course materials. Other libraries, colleagues /friends, and the library’s interlibrary services were also pathways to the material. 

We received both praise and criticism for the availability of the materials. The survey showed that our users are divided into those who would rather read printed books and those who preferred e-books. In the case of printed books, we received some feedback on the inadequacy of (course) books, while in the case of e-books, the challenge was rather the constraints imposed by publishers on their use, such as printing, or technical problems with services or internet connections. The varying responses on this matter are consistent with the discovery that our services are used roughly as much on-site as online. 

Riippuen kurssista fyysisiä kurssikirjoja on toisinaan liian vähän saatavilla. Nettiversioita on onneksi yleensä useampia kappaleita, mutta itse valitsisin mieluummin fyysisen kirjan. [Depending on the course, there are sometimes too few physical course books available. Fortunately, there are usually more online versions, but I would prefer a physical book.] 

Olisi hienoa, jos kaikki kirjat löytyisivät sähköisinä. [It would be great if all books were available as electronic.] 

We received some feedback on outdated books, and on the other hand, praise for not having removed all the old ones. We also received wishes for the acquisition of literature in certain disciplines. If there is still something left to be desired in this regard, you can make us an acquisition request of the material you need, and we will see what we can do. 

Olisi kiva, jos kirjastolta löytyisi enemmän tuoreita teoksia. Hyllyissä on erittäin paljon vanhoja teoksia ja osittain myös vanhentunutta tietoa. [It would be nice to have more fresh works in the library. There are a lot of old books on the shelves and partly outdated information as well.] 

Still, even with their flaws, the library’s collections seem to serve the users reasonably well. 

Mielestäni kirjastojen tarjoama valikoima on erittäin kattava ja ajantasainen. Digitaalisen aineiston osuus on mielestäni suuri, mikä helpottaa sen saatavuutta ja käytettävyyttä. [In my opinion, the selection provided by libraries is very comprehensive and up-to-date. The proportion of digital material is in my opinion high, which makes it easier to access and use.] 

The access to various journals has been of great help to me specially while doing research. It saves so much time as well as money. 

Based on the survey, both locating books in the library and getting one’s hands on them had caused some headaches for library users. In both cases, we recommend that you turn to customer service. We can help not only between the shelves, but also in acquiring the missing literature. Please remember that the books travel free of charge between the University of Eastern Finland Library offices (Joensuu Campus Library, Kuopio Campus Library and KUH Medical Library) and you can have them at your disposal by making a reservation on UEF Primo. In addition, our interlibrary services will provide you with books and articles from other libraries for a fee, and in a pilot project that will continue until the end of this year, articles from the National Repository Library will be sent to you by e-mail free of charge. In both cases, the material can be ordered using this form. To top it all off, as we said before, you can also make us an acquisition request, and we will procure the material needed for our collections, if possible. 

In general, I am able to find materials related to my area through UEF Primo. Sometimes, however, the books or articles can’t be reached through Primo, because they’re not available. 

Hyvin toimii, kun rohkaistuu kysymään. Virkailijalta ovat ihmisystävällisiä jokaisessa asiointitilanteessa. [It works well when you feel encouraged to ask. The staff is human-friendly in every situation.] 

Aineistot ovat erittäin kattavat ja suhteellisen helposti saatavilla. Olen saanut myös hyvin apua niiden aineistojen tilaamiseen, joita ei löydy avoimista tai ilmaisista aineistoista. Tarvitsemiani kirjoja on myös tilattu sekä painettuina kirjoina että e-kirjoina ja tässä kirjasto on ollut suurena apuna. Kiitokset siitä! [The materials are very comprehensive and relatively accessible. I have also received good help with ordering materials that are not found in open access or free materials. The books I have needed have also been ordered as both printed books and e-books, with which the library has been a great help. Thank you for that!] 

Kun tilasimme hankintaesityksen kautta kirjan, joka ei ollut saatavilla, se tuli kirjastoon ja meille luettavaksi samana päivänä. Toimi todella hyvin, nopeammin kuin uskalsin toivoa [When we ordered a book that was not available through the aquisition request, it arrived at the library and for us to read on the same day. Worked really well, faster than I dared to hope.] 

Henkilö kirjaston Primo-päätteellä. | Person at the library's Primo computer.
UEF Primo computers are useful for searching and locating material. | UEF-Primo-päätteistä on apua materiaalin hakemisessa ja paikallistamisessa.

Searching for scientific information 

When asked “Where do you usually search for scientific or scholarly information?” the majority of users answered that they would turn to the library’s search service UEF Primo (184 responses) or open search engines (157 responses). Slightly less information was retrieved from international databases (107 responses). Other libraries (67 responses) had also become familiar. 

So how’s the information retrieval going? Several responses stated that information retrieval does not always go smoothly or that it is at the very least laborious. There is no denying this. Although UEF Primo was found to be more difficult to use than Google, many have been helped by the library’s information retrieval courses. 

En osaa tiedonhakua vielä kovinkaan paljoa joten se on haastavaa itseni takia. [I don’t know much about information retrieval yet so it’s challenging for me.] 

Before I had the course of informational retrieval in health sciences, I had difficulties in retrieving information. After the course, i learned the techniques and availabilities, so I don’t have too much problem now. 

Aina se on työlästä mutta siitä selviää kun osaa etsiä. [It’s always laborious, but you will pull through when you know how to search.] 

En ole juurikaan kohdannut ongelmia. Tiedonhakukurssilla on opetettu hakukoneiden ja -kriteerien käyttöä riittävästi [I haven’t had much of a problem. The use of search engines and search criteria have been sufficiently taught on the information retrieval course.] 

When accessing information, confusion seems to be caused by the diversity of search results and materials. Occasionally, UEF Primo may only provide reference information without access to the full text of the material. Thus, it is not always easy to distinguish materials that the library has acquired access to from those that the library has not. Paywalls also limit the use of interesting articles. 

Välillä ei ole oikein kartalla mihin on lukuoikeutta ja jos on, niin mitä kautta. Sitten kun kirjautuneena hakee tietoa, niin seuraavan kerran koneen avaamisen jälkeen pitääkin taas aloittaa alusta, kun on kirjautunut ulos lukuoikeuden tuottavasta palvelusta. [Sometimes it’s hard to be on the map on whether there is a right to read (or not), and if there is, through which way it occurs. Then, when you are logged in to search for information, the next time you open the computer, you have to start again from the beginning because you are logged out of the service providing the reading right.] 

Jotkin tieteelliset julkaisut löytyvät primosta lisätiedolla, että ne eivät ole käytettävissä, koska uefilta puuttuu jokin oikeus. Toisinaan ne löytyvät tästä huolimatta googlen avulla ilmaiseksi. [Some scientific publications can be found in Primo with the additional information that they are not available because the UEF lacks some right. Sometimes, however, they can be found for free through Google.] 

Vaikka UEF:n kautta on pääsy moniin tieteellisiin lehteihin, aina joskus käy niin, ettei pääse lukemaan haluamiaan artikkeleita. [Although UEF provides access to many scientific journals, sometimes it happens that you are not able to read the articles you want.] 

Ajoittain hyvät artikkelit ovat maksumuurin takana. [Sometimes good articles are behind a paywall.] 

The survey respondents said they needed guidance and practice to support information retrieval. 

Voisiko kirjaston verkkosivuilla olla lyhyitä ohjevideoita siitä kuinka tietokantahakuja tehdään. [Could the library’s website contain short instructional videos on how to conduct database searches.] 

Tietokannat ovat muuttuneet 10 vuoden aikana, mutta omat tiedonhaku taidot ovat jämähtäneet opiskeluaikoihin. Tarvitsisin kertausta/uudestaan opettelua [Databases have changed over the past 10 years, but my own information retrieval skills have stagnated to my time of studying. I would need to revise /re-learn] 

I wish to be guided on the use and access of the electronic resources from various databases 

It was hoped that the guidance would preferably take the form of videos/tutorials or written self-study material. On the other hand, many reported that they had already found guides and instructions, or were able to cope with their current information retrieval skills. 

If our instructions and guides are still unfamiliar, please see at least the User’s guide to UEF Primo and the Guide to information retrieval. You can also find plenty of other useful material on our website, such as education offered by the library and current trainings. 

Finally 

We received plenty of useful feedback from the customer survey for the developing of our services. Thank you to everyone who answered! We have already taken action on some of the areas of development you have highlighted. On the other hand, the survey also highlighted some recurrent topics, which indicates that we sometimes have to consider and prepare things over a long period, and that some matters we have a little control over. Still, please give us feedback if something isn’t right. We are always delighted when any of you approach us, and we carefully analyse the feedback we receive. We look forward to seeing you and hearing from you in the future as well! 

For dessert, here is a bit more of delightful feedback we received in the survey: 

Teillä on ihan mahtavat työntekijät. Olen aina saanut tosi mukavasti apua ja neuvoja. Kaikki kurssit/infot, joihin olen osallistunut, ovat olleet täyttä priimaa. [You have great employees. I have always received a great deal of help and advice. All the courses/infos I have attended have been top notch.] 

Hyvä kirjasto kaikkine palveluineen on yliopiston sydän. [A good library with all its services is the heart of the university.] 

Kiitos kirjastoille. En pärjäisi ilman teitä tai ainakin tutkimustyöni olisi lopahtanut ja ohjauskuviot niin hankalia, että olisin vaihtanut jo alaa! Upeeta kevättä! [Thanks to libraries. I couldn’t do it without you or at least my research would have stopped, and guidance practices would have been so difficult that I would have changed fields already! Have a wonderful spring!] 

Piia Pietarinen, tietopalveluneuvoja | information services advisor  
Asiakaspalvelut | Customer services  

Riitta Holopainen, tietoasiantuntija | information specialist  
Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantintija | senior information specialist  
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services  

Suvi Tolvanen, tietopalveluneuvoja | information services advisor
Tarja Turunen, tietoasiantuntija | information specialist  
Tietoaineistopalvelut | Collection services

Special thanks to Niko Niskanen for the English proofreading.

Katsaus kirjaston tiedonhaun opintojakson kehityskaareen | An Insight into the Development of the Library’s Information Retrieval Course

(Please, scroll down to read in English.)

Yhden opintopisteen laajuinen tiedonhaun opintojakso on monen perusopiskelijan ensimmäinen syvällisempi kosketus tieteellisen tiedonhaun maailmaan, ja tämä opintojakso sijoittuu usein kandidaatin tutkielman laatimisen yhteyteen. Opiskelijat tutustuvat opintojaksolla käytännön tiedonhakutekniikoiden lisäksi mm. tiedonlähteisiin, julkaisemiseen ja hakukoneisiin liittyvään tietouteen.

Yhdenkin opintopisteen laajuisen kurssin toteuttaminen vaatii pitkäjänteistä suunnittelutyötä. Selkeät tavoitteet, niiden toteutumista tukeva suunnitelma, pedagogisesti perusteltu toteutustapa sekä arviointivaihe, jossa huomioidaan opintojakson jatkokehittäminen, ryhdittävät ja selkeyttävät opetusta niin opiskelijoille kuin opettajallekin.

Opintojakson suunnittelu ja valmiiden toteutusten hyödyntäminen

Kirjaston järjestämiä kandidaattivaiheen opiskelijoille suunnattuja tiedonhaun opintojaksoja yhdistää yhteiset osaamistavoitteet. Aivan uuden opintojakson suunnittelutyö alkaa kohderyhmän osaamistarpeiden ja opetuksen ydinaineksen tunnistamisesta. Tällöin korostuu yhteistyö oppiaineen henkilökunnan kanssa. Perinpohjaisen suunnittelutyön jälkeen on myös tärkeää pitää mielessä, kuinka opiskelijoilta kerätty palaute huomioidaan tulevien vuosien toteutusten kehittämisessä. Opetuksen suunnittelu onkin ehkä parempi mieltää jatkuvaksi prosessiksi, jossa vuosittain päivitetään asiasisältöjen lisäksi tarvittavat opetukselliset ratkaisut.

Opiskelijan kannalta parhaimman mahdollisen toteutuksen rakentaminen on opettajilla varmastikin ensimmäisenä tärkeysjärjestyksessä. Käytettävissä olevat työaikaresurssit puolestaan antavat raamit opintojaksojen suunnittelulle ja kehittämiselle. Suunnitteluun on tarjolla tukea UEF:n digipalveluista sekä yliopistopedagogiikan koulutuksissa, mutta myös kollegan mahdollisia valmiita materiaaleja kannattaa hyödyntää, mikäli sellaiseen on saanut luvan. Avoimet oppimateriaalit kannattaa myös huomioida suunnittelussa.

Valmiiden toteutusten hyödyntäminen säästää yleensä roppakaupalla resursseja. Hyväksi havaittua opintojaksoa voi hyödyntää myös uuden tai kehittämistä odottavan toteutuksen kanssa sekä suunnittelun että käytännön ratkaisujen osalta — eLearnissa saa kätevästi pyydettyä kopion vanhasta kurssipohjasta tulevan lukuvuoden toteutukselle. Kun monistettava kurssipohja on riittävän yksinkertainen ja tarkkaan harkittu, ei vuosittaisen mekaanisen päivitystyön tarve kasva liian suureksi.

Riittävän helppo, pedagogisesti perusteltu toteutus opintojaksoille

Tiedonhaun opetusta toteutetaan käytännössä lähi- tai etäopetuksena sekä näiden yhdistelmänä eli hybridinä. Toteutustavan valinta vaikuttaa toki opintojakson digitaalisen kattaukseen. Parhaimmillaan uudet teknologiat ja sovellukset tukevat oppimista ja lisäävät vuorovaikutusta opiskelijan, opettajan ja opetettavan asian välille. Digitaalisiin ympäristöihin on lähtökohtaisesti hyvä asennoitua terveellä uteliaisuudella. Onhan opiskelijoiden hallittava tulevassa työelämässä useita erilaisia digitaalisia kanavia ja välineitä!

Opetuksen tueksi on tarjolla roppakaupalla erilaisia digitaalisia välineitä. Lukuisten sovellusten käyttö opintojaksolla ei kuitenkaan aina luo linjakasta ja selkeää kokonaiskuvaa opiskelijoille, vaan ”yksinkertainen on kaunista” pitää paikkansa opetuksessakin. Monenkirjavien sovellusten joukosta riittää, että opettaja valitsee opetuksen kannalta parhaimmat, pedagogisesti perustelluimmat ja toteutustapaan sopivat ratkaisut. Parin uuden sovelluksen haltuunotto opintojakson aikana ei viene liikaa opiskelijan huomioita varsinaisesta opeteltavasta asiasta.

Opiskelijoiden taustat ovat enenevässä määrin moninaiset, joten tietoteknistä taitotasoa on hyvä aluksi hieman tunnustella. Opettajan kannattaa varata opetuksen alussa riittävästi aikaa opintojaksolla käytettävien sovellusten esittelyyn sekä tarjota riittävästi ohjausta digitaalisten työkalujen käyttöön myös opintojakson edetessä. Tiedonhaun opintojaksoillamme tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että opintojakson alussa tutustutaan eLearniin ja oppimateriaaleihin, ja opintojakson edetessä keskitytään tiedonhaun käytännön taitojen kartuttamiseen oman alan tietokannoissa.

Huolellisella valmistautumisella onnistuneeseen hybriditoteutukseen

Hybridiopetuksessa opiskelijat osallistuvat opetukseen valintansa mukaan joko lähiopetustilasta tai etäyhteyden kautta vaikkapa ulkomailta käsin. Hybridiopetus joustaakin mainiosti opiskelijan elämäntilanteen mukaan myös kirjaston opintojaksoilla.

On tärkeää, että kaikille osallistujille tarjoutuu yhtäläinen mahdollisuus opiskeluun ja osallistumiseen. Opettajan kannalta hybridiopetuksen haasteena on huomion jakaminen läsnä ja etänä osallistuvien kesken. Etenkin tiedonhaun opetuksessa, jossa opiskelijoiden tiedonhaun aiheet ovat yksilöllisiä ja tiedonhaut tehdään useissa tietokannoissa, on opettajan löydettävä toimivat keinot käytännön oppimistehtävien ohjaamiseen.

Meidän vinkkimme hybriditilanteen valmisteluun:

  1. Käy hyvissä ajoin tutustumassa opetustilassa tarjolla oleviin laitteisiin. Näin jää aikaa mahdollisten ongelmatilanteiden selvittämiseen tarvittaessa digipalvelujen kanssa.
  2. Jos aiot käyttää opetustilan laitteistoa, käy kirjautumassa tietokoneelle ennakkoon. Kirjautuminen, koneen käynnistyminen ja päivitykset voivat viedä yllättävän paljon aikaa.
  3. Kaikissa luokissa ei ole välttämättä tarjolla kuulokkeita lähiopetukseen osallistuville opiskelijoille. Mieti suunnitelma sille, miten osallistujat kuulevat toisensa.
  4. Tarkista, että esitykseen käytettävälle laitteelle on ladattu tarvittavat ohjelmat (esim. Zoom).
  5. Entä toimiiko internetyhteytesi kunnolla? Varasuunnitelma yhteyskatkoksien varalle säästää harmaita hiuksia niin opettajalta kuin opiskelijoiltakin. Esimerkiksi lyhyt tehtävälista opiskelijoille internetyhteysongelmien varalle turvaa tehokkaan ajankäytön opetustilanteessa.
  6. Onko sinulla mahdollisuus käyttää omaa tietokonettasi, saatko kytkettyä laitteesi opetustilan laitteistoon? Oman tietokoneen käyttö esityksessä tuo ennakoitavuutta opetukseen, sillä silloin kaikki asetukset ovat todennäköisesti toivotulla tavalla.

Vaikka hybridiopetus voi tuntua työläältä, saa huolellisella valmistautumisella opetuksesta toimivan ja opiskelijoiden erilaisia elämäntilanteita palvelevan. Hybridiopetuksen etuna on joustavuuden lisäksi muun muassa opetustilanteen tallennusmahdollisuus. Tallennetta voi hyödyntää esimerkiksi opettajan tai opiskelijan sairastapauksissa ja kertauksessa. Mikäli valinta hybridi-, etä- ja lähiopetuksen välillä kuitenkin mietityttää, voi opetustavan valintaan hakea helpotusta hyvien pedagogisten perusteluiden kautta.

Uuden kurssin luominen kerroksellisen kehittämisen keinoin

Vaikka kirjaston pitämillä tiedonhaun opintojaksoilla on tavallisesti pitkät perinteet, eivät opintojaksomme kuitenkaan ole menneen ajan haamuja. Opintojaksoja kehitetään jatkuvasti maailman menoa seuraten, ja kuuntelemme tarkasti myös opiskelijoiden toiveita ja tarpeita. Opiskelijapalaute on tärkeää, koska jokaisen tiedonhaun opintojakson päätteeksi kerätystä palautteesta opettaja saa tärkeitä tiedonjyviä kurssin jatkokehittämiseen.

Kun opintojaksoa kehitetään edellistä toteutusta hyödyntäen, kutsutaan menetelmää kerrokselliseksi kehittämiseksi. Opintojakson kerroksellisessa kehittämisessä ei ole tarkoitus saada ensimmäisen opetusvuoden jälkeen valmista, lukkoon laitettua toteutusta, vaan kehittämistyö jatkuu vuosittain opiskelijapalautteen, opettajan harkinnan ja käytettävien aikaresurssien mukaisesti. Joskus kehittämistä täytyy tosin tehdä nopeammin. Esimerkiksi tekoälyn kehittyminen vaatii opetusmateriaalin vikkelää päivittämistä.

Tärppejä kerrokselliseen kehittämiseen:

  • Onko opintojaksosta saatavana toteutus, jota voi käyttää pohjana?
    Olemassa olevan opintojakson hyödyntäminen säästää aikaa ja resursseja, ja parhaimmillaan tuo uudelle opintojaksolle vuosien varrella kaikkein toimivimmaksi osoittautuneet toimintatavat. Kerroksellinen kehittäminen mahdollistaa myös opiskelijapalautteen hyödyntämisen.
  • Onko aiheesta olemassa luotettavaa ja avointa oppimateriaaliksi sopivaa sisältöä?
    Oppimateriaalina voi käyttää opettajan omaa oppimateriaalia, verkossa avoimesti saatavana olevaa materiaalia, sekä näiden yhdistelmiä. Esimerkiksi erilaiset tiedonhaun oppaat ovat usein tiedonhaun opettajien yhteistyössä kehittämiä avoimia ja ajantasaisia tietopaketteja, ja siksi hyvä lähtökohta yleisten tiedonhakutaitojen kartuttamiselle myös opintojaksoilla. Oppimateriaalia voi kehittää toteutuneiden opintojaksojen palautteiden avulla.
  • Löytyykö oppimistehtäviä, joita voi käyttää uudelleen?
    Hyviksi havaittuja oppimistehtäviä voi ja kannattaa hyödyntää myös uudella opintojaksolla. Vanhat tehtävät voivat soveltua uudelle opintojaksolle sellaisenaan, vaikkakin tavallisesti tehtäviä täytyy ainakin jollain tapaa päivittää. Erilaisia tehtäviä voi myös koota talteen tehtäväpankkiin. Tehtäväpankki voi olla myös kollegoiden yhteinen.

Opetusteknologia kulkee kehityskaaren mukana

Opintojaksojen suunnittelussa, toteutustavan valinnassa, hybridimuotoisten oppimistilanteiden järjestämisessä ja kerroksellisessa kehittämisessä riittää tekemistä. Opetusteknologia voi parhaassa tapauksessa tukea ja helpottaa opettajan työtä, parantaa opiskelijan oppimiskokemusta jopa koko oppimisprosessin ajan ja luoda uusia motivoivia työskentelytapoja opetukseen. Vuosittaisessa opetuksen kehittämistyössä on siis hyvä huomioida opetusteknologian kehittyminen ja mahdollinen vanhentuminenkin.

Lopuksi haluaisimmekin kysyä sinun kokemuksiasi:

  • Millaisia tärppejä sinulla on onnistuneeseen lähi- tai etätoteutukseen? Entä miten täydentäisit blogitekstissä lueteltuja hybridiopetuksen käytännön vinkkejä?
  • Pitääkö sinusta paikkansa, että mitä paremmin digitaaliset välineet (esimerkiksi verkkosivut, eLearnin aktiviteetit, Padletit, ThingLinkit, Panoptot ja chattibotit) sulautuvat oppimiskokemukseen, sitä vähemmän niiden olemassaoloon kiinnitetään huomiota?
  • Mitä opetusteknologioita tunnistit tästä blogitekstistä?

For many undergraduate students, the library’s one-credit course is the first in-depth exposure to the world of scientific information retrieval. This course often coincides with the preparation of the bachelor’s thesis. On the course, students will familiarise themselves with practical search techniques, as well as information resources, publishing conventions, and information on search engines.


Even if the course is worth just one ECTS credit, its implementation requires long-term planning. Clear goals, a plan to achieve them, a pedagogically justified implementation method, and an assessment phase that considers the further development of the course all structure and clarify the teaching for both students and the teacher.

Course Design and Utilising Completed Implementations

The information retrieval courses organised by the library for bachelor’s degree students are unified by common learning goals. The planning of a brand-new course begins with the identification of the target group’s competence needs and the core content to be taught. This is when the cooperation with disciplines is emphasized. Following thorough planning, it is important to keep in mind how the feedback from students will be considered in the development of future implementations. It might therefore be better to think of teaching planning as a continuous process, in which not only the content but also the necessary pedagogical solutions are annually updated.


Naturally, the teacher’s first priority is to build the best possible implementation for the students. The available work time resources provide a framework for the planning and development of the course. Help for planning is provided by UEF’s digital services and university pedagogy training, and it is also possible to utilise a colleague’s existing materials, with permission of course. Open learning materials are also worth keeping in mind.


The utilisation of completed implementations often saves a huge number of resources. A well-functioning course can also be used jointly with a new or pending implementation, both for design and practical purposes. eLearn makes it easy to request a copy of an old course outline for implementation in the coming academic year. When the replicated course base is sufficiently simple and well thought out, the need for annual mechanical updating remains within reasonable limits.

Sufficiently easy and pedagogically sound course implementation

Teaching on information retrieval is often implemented as face-to-face, remote, or hybrid teaching, the third being a combination of the previous two. The implementation method naturally affects the digital coverage of the course. At their best, new technologies and applications support learning and increase interaction between the student, the teacher, and the subject being taught. It is a good idea to approach digital environments with a healthy curiosity. After all, students will have to master a wide range of digital channels and tools in their future working life!


There are numerous digital tools available to facilitate teaching. However, the use of various applications on the course does not always result in a coherent and comprehensible picture for the students, and “simple is beautiful” also applies to teaching. From a wide range of applications, it is sufficient for the teacher to choose the most teaching-suited, pedagogically sound, and implementation-appropriate options. Perhaps the introduction of a couple of new applications at most during the course would not distract the student too much from the actual subject being taught?


As the backgrounds of students continue to diversify, it is worthwhile to first get a feel on their information technology skills. The teacher should allow sufficient time at the beginning of the course to introduce the applications to be used and provide sufficient guidance on the use of digital tools as the course progresses. For our information retrieval courses, this means, for example, that you will be introduced to eLearn and learning materials at the beginning of the course, and as the course progresses you will focus on building practical search skills in the discipline-specific databases of your field.

Careful preparation into successful hybrid implementation

In hybrid teaching, students can choose to participate either face-to-face in the classroom or remotely, for example from abroad. Even on the library’s courses, hybrid learning remains a flexible alternative for students in various life situations.


It is important that all participants are granted similar chances for studying and participating. From the teacher’s perspective, the greatest challenge in hybrid teaching is the equal division of attention between the students present in the room and those participating remotely. This is the case particularly on information retrieval courses, as the students’ information retrieval topics are individual and searches are carried out in several databases, meaning that the teacher needs to come up with effective ways of managing practical learning assignments.

Our tips for preparing hybrid teaching:

  1. Get to know the equipment available in the classroom well in advance. This will give you time to sort out any problems with digital services if necessary.
  2. If you are planning to use the equipment, log in to the computer beforehand. Logging in, starting up, and updating the computer can take a surprising amount of time.
  3. All classrooms may not have headphones for the students participating face-to-face. Think ahead about how to enable the students to hear each other.
  4. Make sure that all required applications are installed on the device to be used for presenting (e.g. Zoom?)
  5. Is your internet connection working properly? Having a contingency plan in case of a connection failure will save both the teacher and students a lot of headaches. For example, having a short to-do list for students as backup ensures that time in class is used efficiently.
  6. Is it possible to use your own computer, can you connect your device to the classroom equipment? Using your own computer guarantees some predictability in your teaching since all the settings are likely to be as you want them to.

While hybrid teaching may feel arduous to implement, good preparation enables the teaching to function well and to serve students in various situations. In addition to flexibility, hybrid teaching also offers the chance to record the teaching situation. Such recordings can be utilised, for example, when either the teacher or student falls ill, as well as for refreshing previous lessons. However, if the choice between hybrid, remote, and face-to-face teaching still feels difficult, answers can be sought through good pedagogical arguments.

Creating a new course through layered development

While the information retrieval courses offered by the library have long traditions, the courses themselves are hardly from a bygone era. The courses are constantly developed to keep up with the world, and we are always eager to listen to students’ wishes and needs. Student feedback is important because the feedback collected at the end of each information retrieval course provides the teacher with important insight for the further development of the course.


The method of developing a course using the previous implementation is called layered development. The purpose of layered course development is not to create a finished, unchangeable implementation after the first year of teaching, but to continue the development process each year through student feedback, teacher discretion, and the time resources available. There are times, however, when faster development is required. For example, the recent advances in artificial intelligence have resulted in the rapid updating of teaching materials.

Tips for layered development:

  • Does an implementation of the course exist that can be used as a basis?
    Making use of an existing course saves time and resources, in addition to hopefully providing the new course with tried and tested working methods. Layered development also enables the utilisation of student feedback.
  • Is there reliable and openly accessible content on the subject that can be used as learning material?
    Teachers can choose to use their own teaching materials, materials that are openly available online, or combinations of these. For example, the various information retrieval guides developed in cooperation with information retrieval teachers are often open and up-to-date information packages, therefore serving as a good starting point for building up general information retrieval skills during the course. The learning material can be developed on the basis of feedback from completed courses.
  • Are there learning assignments that can be reused?
    Tried and tested learning assignments can and should be reused on the new course as well. Old assignments may fit the new course as they are, although it is common for them to require some updating.

Educational technology follows the development trajectory

There is much to do in terms of course planning, choice of implementation method, organisation of hybrid learning situations and layered development. At its best, educational technology can support and facilitate the teacher’s work, enhance the student’s learning experience throughout the learning process, and create new and motivating teaching methods. It is therefore useful to consider the development and possible obsolescence of teaching technologies in the annual development.

Finally, we would like to inquire about your experiences:

  • What kind of tips do you have for successful face-to-face or remote teaching? How would you implement the hybrid teaching tips introduced in this blog post?
  • Do you agree that the better digital tools are integrated into the learning experience, the less attention is paid to their presence?
  • Which of the educational technologies did you identify from this blog post?

Anni Tarkiainen tietoasiantuntija | Information specialist
Marika Mahlavuori tietoasiantuntija | Information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services
Englanninkielinen käännös | English translation: Niko Niskanen