YERUN-verkoston henkilöstöpäivien teemana kestävä kehitys | SDGs as the theme of YERUN staff days 2021

(Please, scroll down, under the word cloud, to read in English.)

Syddansk universitet (SDU) järjesti 7.-8.4.2021 YERUN-verkoston (Young European Research Universities) jäsenille interaktiiviset verkostoitumispäivät, joissa käsiteltiin YK:n kestävän kehityksen tavoitteita (SDG) yliopistojen kehittämisessä. Tiiviissä, mutta hyvin jäsennellyssä ohjelmassa oli sekä yhteisiä osuuksia että pienryhmätyöskentelyä eri teemojen parissa, taukojumppaakaan unohtamatta. Päivät järjestettiin Teams-yhteyksin. Ohjelma, joka kesti kumpanakin päivänä nelisen tuntia, koostui luennoista ja pienryhmätyöskentelystä sekä pienistä aktivoivista osuuksista ja lyhyistä videoista.

kestävän kehityksen tavoitteet värillisinä kuvakkeina
17 tavoitetta maailman muuttamiseksi

Keskiviikon ohjelmassa oli alkuseremonioiden jälkeen kaksi puolen tunnin luentoa. Hans Bruyninckx (Executive Director of the European Environment Agency) puhui yliopistojen johtamisesta kestävyyden aikoina (Managing universities in times of sustainability). Hän on kansainvälisen ympäristöpolitiikan sekä ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen asiantuntija, joka on tutkinut globaaleja tuotanto- ja kulutusjärjestelmiä sekä oikeudenmukaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Hän puhui yliopistojen käytännön johtamisesta, muutosten kiireellisyydestä, Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta, tutkimuksen yhteiskunnallisesta merkityksestä muuttuvassa kontekstissa ja siitä, miten viestiä monimutkaisista ja epävarmoista asioista yksinkertaisesti ja vaikuttavasti.

Janne Liburdin (Professor, Centre for Tourism, Innovation and Culture, Department of Design and Communication, University of Southern Denmark) aiheena oli Kohti kestävän kehityksen tavoitteita ja yhteisöllistä yliopistoa (Towards the SDGs and the Collaborative University). Liburd pohti, miten yliopistot voivat edistää kestävän kehityksen tavoitteita. Ei riitä, että yksilöt muuttavat omaa käyttäytymistään, vaan muutos syntyy välittävien ihmisten vuorovaikutuksessa, pienissä yksityiskohdissa. Liburdin mukaan ihmisiä ja toimintaa voi johtaa kestävämmän tulevaisuuden edistämiseksi, kun vain ymmärretään yhteistyön, yhteisöllisyyden ja eettisyyden voima.

Torstain luennon (Nudging, Behavioural Insights & the SDGs) piti käyttäytymisen ja etenkin sen talousvaikutusten tutkija Pelle Guldborg Hansen (Roskilden yliopisto; iNudgeyou, Danish Nudging Network; TEN – The European Nudge Network, ) ja hänen teemansa oli suostuttelu (nudging). Koska ihmisten käyttäytyminen ei ole rationaalista, on kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseksi tunnettava, miten ihmisten käyttäytymistä voi ohjata. Ihmisten käyttäytyminen on perustavanlaatuinen osa organisaatiota, mutta se ymmärretään usein väärin. Suostuttelu on tapa muuttaa ihmisen käyttäytymistä sopivaan suuntaan aika- ja kustannustehokkaasti. Se voi toimia tehokkaasti yliopistoissa, kun on kyse positiivisen käyttäytymisen ja kestävämpien päätösten edistämisestä.

Osallistujat (noin 150) oli jaettu 16 ryhmään ilmoittautumisen yhteydessä valittujen kiinnostuksen aiheiden mukaan. Osallistuin viestintäaiheiseen pienryhmään. Ennakkotehtäväksi olimme saaneet kukin miettiä kysymyksen omasta kestävän kehityksen teemaan liittyvästä aiheesta. Pienryhmässä muodostimme eri kysymyksistä keskustelemalla yhden yhteisen kysymyksen, joksi viestintänäkökulmasta muodostui: “Miten voimme edistää tutkijoiden työn näkyvyyttä?” Toisena päivänä pienryhmätyöskentely jatkui siten, että vierailimme yhdessä muussa ryhmässä, ja päädyin koulutusaiheiseen ryhmään kommentoimaan heidän kysymystään opiskelijoiden kestävän kehityksen tavoitteita edistävän toimijuuden mahdollistamisesta. Kolmannessa pienryhmäsessiossa palasimme omaan ryhmäämme käsittelemään vierailijoiden kommentteja kysymykseemme. Pienryhmässä toimiminen ennestään tuntemattomien ihmisten kanssa oli yllättävän helppoa, kun tunnelma oli välitön ja ystävällinen.

Päivien videoita

Kestävän kehityksen tavoitteet ovat laajat ja kattavat kaikki elämänalueet. UEF on sitoutunut tavoitteiden edistämiseen kaikessa toiminnassaan. Kestävyys ja vastuullisuus ovat keskeisenä periaatteena myös yliopiston kampusten kehittämisessä. Lue lisää: Kestävyys ja vastuullisuus UEFissa.

sanapilvi
Osallistujien yhdessä luoma sanapilvi. | Word cloud created by the participants.

The University of Southern Denmark (SDU) organised YERUN Staff Days on April 7-8 2021 on working with the UN Sustainable Development Goals (SDGs) in developing our universities. The founding goals of YERUN are to strengthen and develop cooperation in the areas of research, academic education and service to society among the network of universities. Programme of the two 4-hour staff days, organised in Teams, was tight but well-structured with keynote talks and group activities as well a break exercise.

UN SDG goals as icons
UN Sustainable Development Goals

On Wednesday, after the opening words, there were two lectures. Hans Bruyninckx (Executive Director of the European Environment Agency) talked about Managing universities in times of sustainability. The second keynote called Towards the SDGs and the Collaborative University was given by Janne Liburd (Professor, Centre for Tourism, Innovation and Culture, Department of Design and Communication, University of Southern Denmark). She asked how the university can make everyday sense of SDGs, and stated that intentionally transforming human behaviour of such magnitude may arise in the micro details of interactions between people who care.

Thursday’s lecture “Nudging, Behavioural Insights & the SDGs” was given by Pelle Guldborg Hansen (behavioural scientist at Roskilde University; Chairman of the Danish Nudging Network; founder of TEN – The European Nudge Network, board member of the Global Association of Applied Behavioural Scientist, and CE of iNudgeyou – The Applied Behavioural Science Group)Human behaviour is the fundamental component of any organization and it is often misunderstood. We are not the super rational people who make cool decisions every day that we otherwise like to imagine. Nudging is a method of changing human behaviour in an appropriate direction and can be very cost-effective and time efficient. The use of Nudging and Behavioural Insights can be a powerful tool at universities, especially when it comes to creating positive behaviour and more sustainable decisions.

As the SDG’s cover a wide range of areas, the participants (about 150) were divided into 16 groups based on the interests were had expressed when registering for the event. I had the chance to discuss the SDGs as part of the university communications. We had all been asked to prepare a “how might we” question. In our group, we discussed them and formed one question, which, from our communication perspective, became “How might we make researchers’ work more visible?” On Thursday, group work continued so that we visited another group, and I ended up in an education group where we visitors were asked to comment on their question “How can universities enable student agency around SDGs?” In the third group session, we returned to our own group to discuss our visitors’ comments to our question. Though I did not know or had not met any of the group members before it was surprisingly easy to work together as the atmosphere was open and friendly.

YERUN 2021 staff days videos

The UEF has agreed to promote the SDGs in all its operations. Sustainability and responsibility are also the key development principles for the university campuses. See Sustainable development (UEF).

Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | Senior Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services

Avoimen tieteen uutisia 1/2021 | Open Science News 1/2021

(Please, scroll down to read in English.)

Cabells Blacklist → Predatory Reports

Tutkija! Koetko epävarmuutta etsiessäsi luotettavaa tiedelehteä artikkelillesi? Pelkäätkö lankeavasi saalistajan pauloihin? Haluatko varmistusta lehtivalinnallesi? Jos kyllä, lue tämä blogikirjoituksemme.

Uusia ja uudistettuja etuja artikkelien kirjoittajamaksuihin (APC)

Vuoden 2021 alusta on solmittu uusia sopimuksia artikkelien kirjoittajamaksueduista uefilaisille. Kokonaan uusina kustantajina mukaan tulevat Oxford University Press ja De Gruyter. Kummankin kustantajan lehdissä voi julkaista artikkeleita avoimina ilman kirjoittajamaksuja. Muutamien muiden kustantajien kanssa on uusittu vuoden vaihteessa umpeutuneita sopimuksia. Nyt artikkelien avoin julkaiseminen sujuu maksutta Elsevierin lehdissä aiemmin saadun 50 %:n kirjoittajamaksualennuksen sijasta.  Springer Naturen ja Emeraldin lehdissä artikkelien avoin julkaiseminen säilyy maksuttomana edelleen. Tutustu tarkemmin kustantajakohtaisiin ohjeisiin ja lehtivalikoimiin edellä olevista kustantajalinkeistä.

Sopimusneuvottelut jatkuvat edelleen American Chemical Societyn ja IEEE:n kanssa. Näiden kustantajien kirjoittajamaksuohjeet päivitetään UEFin kirjoittajamaksuetujen sivulle sitä mukaa kun neuvottelut on saatu loppuun. Samalta sivuilta löytyvät tiedot myös niiden kustantajien kirjoittajamaksueduista, joiden sopimuskausi on jatkunut yli vuodenvaihteen. Lisätietoja: kirjoittajamaksut@uef.fi

OpenAPC logo

Itä-Suomen yliopiston kirjoittajamaksutiedot vuodelta 2020 löytyvät nyt OpenAPC-palvelusta

OpenAPC:ssa näkyvät tiedot eivät ole täysin kattavat johtuen palvelun rajoituksista, mutta antavat hyvän kokonaiskuvan vuoden 2020 kuluista. Lisätietoja viime vuoden kirjoittajamaksuista on luettavissa lähiaikoina kirjaston blogissa.

Työkalu lehtien Plan S -yhteensopivuuden tarkistamiseen

Journal Checker Tool : Plan S Compliance Validator -työkalun avulla tutkijat voivat tarkistaa onko lehden julkaisupolitiikka yhteensopiva Plan S -tavoitteiden kanssa. Työkaluun syötetään tiedot lehdestä, tutkimuksen rahoittajasta ja tutkijan affiliaatiosta. Plan S:n tavoitteena on julkisella ja yksityisellä rahoituksella tuotettujen artikkeleiden välitön ja täysi avoimuus vertaisarvioidussa tieteellisessä lehdessä.

Datatuen kehittäminen UEFissa

Kirjasto on saanut rahoitusta datatuen kehittämiseen ja hankkeeseen on palkattu kaksi datahallinnan projektisuunnittelijaa, Manna Satama ja Niina Nurmi. Tavoitteena on kehittää yliopiston datatuen palveluita toimivammaksi palvelukokonaisuudeksi. Hankkeessa palveluprosesseja tullaan testaamaan pilottikohteilla. Hanke kestää yhden vuoden.

Tutkitun tiedon teemavuosi ja avoimuus

Tutkitun tiedon teemavuoden 2021 aikana käydään keskustelua tieteestä ja tutkimuksesta, johon avoimuuden näkökulmasta nostetaan esiin avoimuuden hinta. Teemavuosi on opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Akatemian ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan yhteinen hanke.

Musta ympyrälogo jossa lukee valkoisella Tutkitun tiedon teemavuosi 2021

Aineiston avaaminen tai anonymisointi? Saalistajajulkaisut? Tutkimuksesta tietokirja? FAIR, HTK, PlanS, ORCID? Yritysyhteistyö? Somedatan käyttö?

Nämä ja lukuisat muut aiheet tutkimuksen koko elinkaarelta löydät Vastuullisen tieteen artikkeleista. Vastuullisen tieteen artikkelit ovat osa Tutkitun tiedon teemavuotta 2021.

Suomi lanseerasi kansallisen EOSC-foorumin

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM), Suomen akatemia (AKA), Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy lanseerasivat 25.1.2021 kansallisen EOSC-foorumin, joka on tarkoitettu EOSC:n eli eurooppalaisen tiedepilven (European Open Science Cloud) suomalaisille sidosryhmille. Suomen EOSC-foorumin englanninkielinen nimi on the EOSC Finnish Forum (EOSC-FF) ja ilmoittautuminen jäseneksi on nyt auki. Lue lisää kansallisesta EOSC-foorumista.

Open Research Europe (ORE)

Euroopan komission käynnistämä uusi julkaisualusta tarjoaa Horisontti 2020 -puiteohjelman tuensaajille ja heidän yhteistyökumppaneilleen helpon ja laadukkaan väylän julkaista Horisontti 2020 -puiteohjelman rahoittamaa tutkimusta ilman kustannuksia ja noudattaen komission avointa saatavuutta koskevia toimintaperiaatteita.

SSHOC: An Open Cloud for Social Sciences and Humanities

SSHOC:n tavoitteena on luoda yhteiskuntatieteille ja humanistisille tieteille avoin eurooppalainen pilviekosysteemi.

INOS: Integrating Open and Citizen Science Into Active Learning Approaches in Higher Education

Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelmasta rahoitetun INOS-hankkeen tavoitteena on nykyaikaistaa korkeakoulujen opetussuunnitelmia kansalaistoiminnan avulla.

Linjaukset ja tutkijan työ

Tieteellisten seurain valtuuskunnan kehittämispäällikkö Henriikka Mustajoki pohtii avoimen tieteen kansallisen linjaustyön suhdetta käytännön tutkimukseen. Lue juttu Avoin tiede -sivustolta.

Avoimen tieteen palkinnonsaajat 2020 haastattelussa

Avointiede.fi -sivustolla julkaistaan vuoden 2020 avoimen tieteen palkinnonsaajien haastatteluja. Sarjassa on ilmestynyt kansallisen avoimen tieteen palkinnon 2020 saaneen yliopistonlehtori Jari Larun (Oulun yliopisto) haastattelu Ei guru, vaan Laru.

Ehdota suomalaisia avoimen oppimisen edistäjiä

Oppimisen avoimuuden asiantuntijaryhmä etsii ehdotuksia, ketkä tai mitkä suomalaisen korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön henkilöt tai projektit ansaitsisivat kansainvälisen Open Education Award for Excellence -palkinnon. Ehdotuksia voi lähettää 19.3.2021 asti.

TSV:n Tiederadio

Keväällä 2021 Tiederadiossa lanseerataan uusi Avoimesti tieteestä -podcast ja julkaistaan uusia jaksoja Tiedekirjan ja Tiedeklubien podcastsarjoista. Kevään podcastien aiheita ovat muun muassa avoimet tutkimusaineistot, kalastus kivikaudella ja tietokirjallisuuden uudet tuulet.

Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) podcastit löytyvät Tiederadio-kanavalta SoundCloudista. Tulevaisuudessa Tiederadio laajenee myös muille podcastalustoille. TSV on julkaissut Tieteen päivien podcasteja vuodesta 2017 ja Tiedeklubipodcasteja vuodesta 2019. Viime vuoden lopulla lanseerattiin Tiedekirjan podcastsarja ja pian päästään kuulemaan podcasteja myös avoimesta tieteestä.

Koulutuksia, webinaareja, verkkotapahtumia ja työpajoja

  • Iris.ai – valjasta tekoäly käyttöön Open Access -tutkimuksen kartoittamiseen, työpaja 3.3.

    Iris.ai tarjoaa uudenlaisen tavan tieteellisen tiedon löytämiseen. Voit kokeilla tiedonhakua esim. hyvän artikkelin DOI-linkillä tai tiivistelmätekstillä, voit myös itse määritellä tutkimusongelman 300-500 sanalla. Iris.AI auttaa jäsentämään tietoa tutkimusongelman ympärillä ja rakentaa tutkimuskartan yli 100 miljoonan tutkimusartikkelin joukosta. Artikkelit jäsentyvät aihealueittain. Aiheen tarkennusta jatketaan Premium-versiossa. Iris.ai koostuu kahdesta työkalusta: Exploration-työkalu etsii tieteellistä tietoa ja patentteja ja Focus-työkalu organisoi löydettyjä artikkeleita ja luo tarkkoja lukulistoja. Iris.ai hyödyntää tiedonhaussa avoimia tutkimusartikkeleita sisältävää Core-tietokantaa, PatentsView-patenttitietokantaa sekä PubMed-tietokannan sisältöä. Perusversio on kaikille avoin, Premium-version käyttö vaatii palveluun rekisteröitymisen uef.fi, student.uef.fi tai kuh.fi -sähköpostiosoitteella.

    Osallistu maksuttomaan englanninkieliseen koulutukseen: Online-työpaja ke 3.3. klo 11-13 työkalua jo käyttäneille. Vaikket pääsisi paikalle, kannattaa ilmoittautua mukaan, sillä työpaja tallennetaan ja saat tallenteen myöhemmin sähköpostiisi. Iris.ai-työkalujen käyttöön voi tutustua myös kuukausittain järjestettävissä avoimissa työpajoissa ja Iris.ai Q&A monthly session -tapahtumissa.

  • Fairdata-palvelut TKI-aineistojen hallinnassa, webinaari 11.3.

    CSC:n järjestämässä webinaarissa kerrotaan, miten IDA-säilytyspalvelu, Qvain-kuvailutyökalu ja Etsin-hakupalvelu tekevät aineistostasi löydettävän, saavutettavan, yhteentoimivan ja uudelleenkäytettävän. Webinaarissa opastetaan myös tarkemmin Fairdata-palveluiden käyttöä. Webinaarin Zoom-linkki

  • Etiikan päivä 2021, webinaari ja striimaus 16.3.

    Etiikan päivän 2021 teemana ovat tutkittavan oikeudet. Keskusteluissa käsitellään sekä tutkittavan oikeutta tulla tutkituksi että myös ihmisen oikeutta päättää itse siitä, mitä tietoja haluaa itsestään antaa. Webinaarin järjestää Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) yhteistyössä kansallisten eettisten neuvottelukuntien kanssa. Webinaari järjestetään Zoom-yhteydellä. Ilmoittaudu Etiikan päivään tällä lomakkeella viimeistään 12.3. Zoom-linkki toimitetaan ilmoittautuneille sähköpostitse päivää ennen seminaaria. Seminaaria on myös mahdollista seurata striiminä Tiede-tv-kanavalla (YouTube). Ohjelma striimataan vain ajalta klo 12-14.20 eikä striimin kautta ole mahdollista osallistua keskusteluun. Striimiin seuraaminen ei vaadi ilmoittautumista. Videotallenne jää katsottavaksi 14 vuorokauden ajaksi.

  • Tietoarkisto ja CESSDAn palvelut, webinaari 17.3.

    Mistä löydät eurooppalaisia yhteiskuntatieteellisiä tutkimusaineistoja? Mitä aputyökaluja CESSDA tarjoaa metadatan tekemiseen? Miten tutkimusaineisto tulisi kuvailla? Maksuton suomenkielinen tilaisuus Tietoarkiston kirjastoyhdyshenkilöille, avoimen tieteen ja tutkimuksen datapalveluverkostolle ja kaikille tutkimusaineistojen tuottajille, hallinnoijille ja säilyttäjille. Lisätietoja, ohjelma ja ilmoittautuminen.

  • Avoimen tieteen kevättyöpaja 18.3.

    Työpajapäivän tarkoituksena on vastata avoimen tieteen asiantuntijaryhmien ja työryhmien tarpeeseen työstää asioita yhdessä. Asiantuntija- ja työryhmien omissa osuuksissa keskitytään käytännön tekemiseen.

  • Mitä tutkimusaineiston avaaminen vaatii? webinaari 25.3.

Helsingin yliopiston datatuki järjestää avoimen webinaarin, jossa neljä suomalaista datapalvelua esittelevät data-arkistojaan ja tarkastelevat tutkimusdatan avaamiseen liittyviä kysymyksiä. Webinaari järjestetään 25.3.2021 klo 13-15 Zoomissa. Päivän ohjelma.

  • Avoimeen oppimiseen ja opetukseen – työkaluja ja hyviä käytäntöjä avointen oppimateriaalien ja etäopetuksen haltuunottoon, webinaari 14.4.

Miten teet opetuksestasi avoimempaa ja saavutettavampaa? Miten otat haltuun etäopetuksen hyvät käytännöt ja avoimet oppimateriaalit sekä hyödynnät niihin liittyviä palveluita? Entä mitä apua opetustyöhön ja avointen oppimateriaalien tekemiseen saat kansallisesti laadittavista suosituksista ja ohjeista? Oppimisen avoimuuden asiantuntijaryhmän järjestämän verkkotapahtuman kohdeyleisönä ovat opettajat, oppimateriaalien tekijät ja opetuksen tukipalvelut.
Ohjelma (alustava)
Ilmoittautuminen viimeistään 7.4.

 

Talvi, aurinko kajastaa puiden lomasta. Lumiset puut ja luminen tie. Winter, sun shines behind snowy trees, small snowy road.
Kuva | Photo: Pixabay

Cabells Blacklist → Predatory Reports

Researcher! Do you feel uncertain when searching for a reliable scientific journal for your article? Are you afraid of falling into the traps of a predator? Do you want confirmation of your journal selection? If yes, read this UEF Library blog post.

New and renewed article processing charge (APC) benefits

New agreements concerning benefits for article/author processing charges for UEF researchers have been made since the beginning of 2021. New agreements have been signed with Oxford University Press and De Gruyter. Journals by both publishers publish articles openly without article processing charges. Some agreements that expired at the New Year have been renewed with other publishers. Publishing articles is now free of charge in Elsevier journals instead of the previous 50% discount. OA publishing in Springer Nature and Emerald journal is free of charge as used to. Learn more about publisher-specific instructions and journal collections by clicking the publisher links above.

We are continuing our negotiations with American Chemical Society and IEEE. The article processing charge instructions concerning these publishers will be updated on the UEF APC pages when negotiations are finalised. The same page contains information on the APC benefits by the publishers whose agreement period has continued past the end of the year. Additional information: apcfees@uef.fi

OpenAPC logo

Information on article processing charges at the University of Eastern Finland in 2020 now available in the OpenAPC service

The information displayed in OpenAPC is not exhaustive due to the service’s limitations, but it does provide a good overall picture of the charges paid in 2020. Additional information on last year’s processing charges will be made available on the library blog in the near future.

Tool for checking Plan S compatibility

Researchers can use the Journal Checker Tool: Plan S Compliance Validator to check whether the publication policy of a journal is compliant with the Plan S principles. Researchers only need to enter information of the journal, research funder and researcher affiliation into the tool. Plan S strives at immediate and complete openness of privately and publicly funded articles in peer-reviewed scientific journals.

Developing data support at UEF

The library has received funding for developing data support services, and the project has been able to hire two data management project planners, Manna Satama and Niina Nurmi. The objective is to improve the UEF data support services and create a more functional service entity. The project will test service processes using pilot targets. The project period is one year.

Openness and the Year of Research-Based Knowledge

The 2021 Year of Research-Based Knowledge will see discussions about science and research highlighting the price of openness from the point of view of openness. The themed year is a joint project by the Ministry of Education and Culture, the Academy of Finland and the Federation of Finnish Learned Societies.

Opening up or anonymising material? Predator publications? Studies into non-fiction books? FAIR, good scientific practice, PlanS, ORCID? Corporate cooperation? Using social media data?

You can find these and countless other themes throughout the life cycle of research in the article collection on the Responsible Research website. The Responsible Research articles are part of the Year of Research-Based Knowledge 2021.

Finland launches its national Forum for the EOSC

Finland’s Ministry for Education and Culture (OKM), Academy of Finland (AKA), the Federation of Finnish Learned Societies (TSV) and CSC – IT Center for Science Ltd. on Monday 25 January 2021 launched the country’s forum for the European Open Science Cloud: the EOSC Finnish Forum (EOSC-FF). Subscriptions to the Forum are now open. Read more about the EOSC Finnish Forum.

Open Research Europe (ORE)

The new publishing platform established by the European Commission, offering parties funded by the Horizon 2020 Framework Programme and their cooperation partners a convenient, high-quality platform to publish research funded by the Horizon 2020 Programme free of charge and in compliance with the open access policies of the Commission.

SSHOC: An Open Cloud for Social Sciences and Humanities

The objective of the SSHOC is to create an open European cloud ecosystem for social sciences and humanities.

INOS: Integrating Open and Citizen Science Into Active Learning Approaches in Higher Education

The objective of the INOS project, funded by the European Union Erasmus+ programme, is to modernise the curricula of institutes of higher education through civic activity.

Policies and research work (only in Finnish)

Henriikka Mustajoki, the head of development at the Federation of Finnish Learned Societies, discusses the relationship between national open science policy work and practical research.

The 2020 Open Science Award recipients interviewed (only in Finnish)

Interviews of the recipients of the 2020 Open Science Award will be published on the Avointiede.fi website. An interview with university lecturer Jari Laru (University of Oulu), who received the Open Science Award in 2020, “Ei guru, vaan Laru“, has previously been published in the series.

Suggest Finns for the Open Education Award for Excellence

Finnish expert group on open learning is looking for suggestions on individuals or projects in the Finnish higher education and research community for the International Open Education Award for Excellence. Suggestions can be sent until March 19, 2021.

Tiederadio podcasts

The Federation of Finnish Learned Societies publishes podcasts. The channel called Tiederadio is in Soundcloud. In spring 2021 the topics will include e.g. open research data.

Upcoming courses, webinars, online events and workshops

  • Iris.AI – an artificial intelligence tool for Open Access papers, online workshop 3 March

Find a new way to search research on your topic. The Iris.ai products are process tools aimed specifically at researchers in the early phase of a new project. Iris.ai’s Explore and Focus tools semi-automate the research landscape mapping – speeding up the literature discovery and review phase of your research process. Iris.ai is connected to an OA aggregator CORE, PubMed and PatentsView. Iris.ai offer basic functionalities for free for individual registered users. Using the uef.fi, student.uef.fi or kuh.fi -email address to access all the Iris.ai premium features.

Join the free workshop on Wednesday 3rd March 2021, from 11:00 am to 13:00 pm if you already used Iris.ai tools and you want to know more. Hear about the latest Iris features that came with the latest version, learn more about the technology behind the tools and of course get answers to all your questions. Don’t worry if you can’t attend — we’ll send the recording to everyone who registers. The use of Iris.ai tools will also be instructed  in open online workshops and Iris.ai Q&A monthly sessions.

  • Using Fairdata services in managing RDI data, webinar 11 March

    The webinar organised by CSC will focus on the research data storage service IDA, the research dataset description tool Qvain and research dataset finder Etsin and how they will make your datasets findable, accessible, interoperable and reusable. The webinar will also provide participants with more detailed instructions on using the Fairdata services. Webinar Zoom link.

  • The services of the Finnish Social Science Data Archive and CESSDA, webinar 17 March (in Finnish)

    How to find European sociological research data? Which tools does CESSDA offer for creating metadata? How should the research datasets be described? Free-of-charge event in Finnish for the Finnish Social Science Data Archive library contact people, the open science and research data service network and all research material creators, managers and storers. Additional information, programme and signup.

  • Spring workshop on open science, online 18 March

    The purpose of the workshop day (in Finnish) is to provide open science expert groups and work groups with the long-awaited opportunity to discuss their work together. The expert and work groups‘ own sections focus on practical applications.

  • What it takes: Open your research data, webinar 25 March

    The University of Helsinki Data Support is hosting an open webinar with four Finnish data services presenting their data archives and examining issues concerning opening research data. The webinar will be held on Zoom 1–3 pm on 25 March 2021.  Programme.

  • Towards open learning and teaching – tools and good practices for mastering open educational materials and remote teaching, webinar 14 April (in Finnish)

    How to make teaching more open and accessible? How to master the good practices of distance teaching and open learning materials and utilise the related services? And how can national recommendations and instructions drafted for teaching and creating open study materials help you? The target audience of the online event organised by an expert group on the openness of learning includes teachers, learning material authors and teaching support services.
    Programme (initial)
    Sign up by 7 April

More information on open science issues is available from Research Support at the UEF library, Open science and OpenUEF Yammer.

Tomi Rosti, tietoasiantuntija | Information Specialist
Tutkimuksen tuki | Research support
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services

Korona-ajan virtuaaliset seminaarit | Virtual conferences during the corona era

(Please, scroll down to read in English.)

Koronakevään aikana merkittävä määrä seminaareja ja konferensseja peruttiin. Mutta oli joukossa innovatiivisiakin järjestäjiä, jotka uskalsivat ottaa riskin ja järjestää niitä verkossa. Itse olin keväällä mukana pitämässä esitelmää kansainvälisessä QQML-konferenssissa (Qualitative and Quantitative Methods in Libraries), joka siirrettiin nopealla aikataululla verkossa pidettäväksi.

Konferenssissa oli osallistujia 51 valtiosta ja konferenssin abstraktijulkaisussa oli yhteensä 105 esitystä. Esitykset käsittelivät taas laajasti kirjastoalan teemoja. Käyttäjätutkimukset ja siinä hyödynnettävät erilaiset menetelmät olivat yksi selkeä teema ja toinen digitaalisen ja avoimen tieteen kysymykset. Myös kirjastojen johtamisesta ja kehittämisestä oli runsaasti esityksiä. Konferenssipapereita voi käydä lukemassa Qualitative and Quantitative Methods in Libraries -lehdestä.

Konferenssin tekniikka sujui todella hyvin. Esitykset oli ajoitettu Suomen aikaan, joten aikaviivettäkään ei tällä kertaa tullut. Tuntumaksi jäi, että videokonferenssilla toteutettu sessiotyöskentely muodostui intiimimmäksi ja keskustelukynnys oli matalampi kuin saleissa tapahtuvissa esityksissä.

Kirjastopäivistä webinaariksi

Itä-Suomen kirjastopäivistä on muodostunut jo perinne ja suunnittelimme pitävämme ne Joensuussa elokuussa 2020. Kevään aikana suunnitelmat muuttuivat täysin ja lopputuloksena oli maailman ensimmäinen itäsuomalaisten kirjastojen webinaari Tunne, totuus ja tieto – kirjasto totuudenjälkeisessä yhteiskunnassa.

Ohjelma koostui kahdesta aiheeseen liittyvästä esityksestä, joista ensimmäisessä professori Esko Valtaoja pohti, mitä tieto, totuus ja tunne ovat. Toisessa kirjastotoimenjohtaja Tuula Haavisto käsitteli tietokirjoja kirjastojen aliarvostettuna aartehistona. Tämän lisäksi pidimme kaksi paneelia, joista toisessa keskustelimme kirjailijoiden kanssa fiktion ja faktan olemuksesta. Toinen käsitteli kirjastojen palveluita korona-aikana.

Webinaarista tuli menestys, osallistujia oli ympäri Suomen ja palaute oli erittäin hyvää. Tekniikka toimi erinomaisesti ja aihekin oli ajankohtainen. Oma erityinen säätämisensä oli tekniikan haltuunotto esiintyjiltä, joka hoidettiin tutustumalla ja harjoittelemalla yhdessä käytettyä suoratoistojärjestelmää. Alun jännityksen purkauduttua, yleisin kommentti tekniikasta oli: ”Tämähän toimii!”.

Seminaarien uusi normaali

Kokemani konferenssit osoittivat ensinnäkin sen, että myös verkon kautta voidaan järjestää kotimaisia ja kansainvälisiä konferensseja. Tekniikka alkaa olla tuttua ainakin korkeakouluympäristössä. Matkustamisen vähentyminen säästää luontoa, mutta elävien ihmisten kohtaamista ja epävirallista juttelua jäin eniten kaipaamaan.

During the corona pandemic, a significant number of seminars and conferences were cancelled. However there were some innovative organizers who dared to take the risk and organize them online. In the spring 2020, I was presenting a presentation at an international QQML conference (Qualitative and Quantitative Methods in Libraries ) that was postponed for a quick schedule to be held online.

The conference was attended by participants from 51 countries and the abstract publication of the conference included the abstracts of 105 presentations. The presentations dealt extensively with library themes. User research and the different methods used in it were a distinct theme of the presentations and another was the issues of digital and open science.

The biannual library conference in eastern Finland has already become a tradition, and we planned to hold it in Joensuu in August 2020. During the spring, the plans changed completely and the result was our webinar: The Feeling, truth, and information – Library in a post-truth society.

These conferences I have experienced showed that domestic and international conferences can also be organized online. The technology is starting to become familiar, at least in an academic setting. Reduction in travel saves nature, but I really missed meeting real people face-to-face, as well as, the informal conversations between participants.

Jarmo Saarti
Kirjaston johtaja | Library director