Child Development & Adolescent Studies (EBSCO) – Uusi tietokanta käytettävissä | New database in use

(Please, scroll down to read in English.)

Child Development & Adolescent Studies on viitetietokanta, johon on koottuna lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen tutkimusta. Sen aihepiirit ulottuvat varhaislapsuudesta nuorisotutkimukseen, oppimiseen ja lapsen kehitykseen. Tietokanta on kiinnostava myös lasten ja nuorten psykologian, sosiologian, sosiaalityön ja terveyden sekä hyvinvoinnin tutkimuksesta kiinnostuneille.

Tietokanta tarjoaa julkaisujen viitteet ja abstraktit. Se ei sisällä juurikaan kokotekstejä, mutta Find it –linkin kautta julkaisujen saatavuus UEF-Primossa on helposti selvitettävissä. Artikkeleiden lisäksi viitteitä on mm. kirjoista, raporteista, konferenssijulkaisuista ja väitöskirjoista.

Tietokanta toimii EBSCOn hakuliittymässä. Se on käytettävissä Itä-Suomen yliopiston sekä KYSin verkoissa.

Kuvakaappaus tietokannasta: jäljityslinkki tietokannasta UEF-Primoon. Linkissä lukee Find it. Perässä teksti Full text abalability at UEF. Link in a database for accessing full text information in UEF Primo.

Child Development & Adolescent Studies is a database providing literature in early years, early childhood and adolescence. It is also of interest to those studying aspects of psychology, sociology, social work or health and welfare of children and the young.

The database provides references and abstracts of publications. It includes only some full-text, but by clicking Find it -link it is easy to check availability in UEF Primo. In addition to journal articles, the database indexes even books, reports, conference proceedings and dissertations.

The database uses EBSCO interface. Access is limited to the University of Eastern Finland and Kuopio University Hosptial networks.

Marja Aho, tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services

Share

Mitä Artolle kuuluu?

Arto on laajin kotimainen aikakauslehti- ja monografia-artikkelien tietoja sisältävä tietokanta. Artoon tallennetaan jatkuvasti noin neljää sataa aikakauslehtinimekettä. Yhteensä Artossa on runsaat 1,5 miljoonaa viitettä. Hakuja tehdään vuosittain yli 1,7 miljoonaa. Vuodesta 2010 Arto on ollut avoimesti verkossa; hakukäyttö ei edellytä lisenssimaksua. Viitetietojen lisäksi Artossa on linkkejä kokonaisiin artikkeleihin. Kokotekstit sijaitsevat pääosin Elektra-palvelussa, ja niiden lukeminen edellyttää kampuksen ulkopuolella etäkäyttökirjautumista.

Uutta puhtia kaksikymppisiään juhliva Arto on saanut Kansalliskirjaston viime vuonna aloittaman Artiva-hankkeen myötä. Hankkeen päämääränä on luoda entistä kattavampi ja viiveettömämpi kotimaisten tieteellisten artikkelien metatietovaranto. Tallennustyön tehostamiseksi on otettu käyttöön lomake, joka mahdollistaa artikkelitietojen syöttämisen ilman syvällisempää luettelointisääntöihin tai -ohjelmistoihin perehtymistä. Kirjastojen rinnalle Arton tiedontuottajiin onkin liittynyt kustantajia, kuten Sosiologia-lehteä julkaiseva Westermarck-seura. Itä-Suomen yliopiston kirjasto on vanhastaan kuulunut Arto-tallentajiin. Vastuulehtiämme ovat esimerkiksi Yhteiskuntapolitiikka, Carelia ja Aamun koitto.

Arto sisältää paitsi tieteellisten myös ammatti- ja harrastelehtien artikkelitietoja. Haun rajaamista tieteellisiin lehtiin helpottaa nykyisin se, että Julkaisufoorumin käyttämät luokitustasot (jufo:1, jufo:2, jufo:3) ovat mukana viitteissä. Yksinkertaisimmillaan rajauksen voi tehdä tähän tapaan:

Kuva

Artiva-hankkeen eräänä tavoitteena on, että artikkelien entistä rikkaampaa metatietoa voitaisiin hyödyntää yliopistojen julkaisurekistereissä. Tällä hetkellä yliopistot ja tutkimuslaitokset tarkistavat ja tallentavat tutkijoidensa julkaisutietoja kukin omaan järjestelmäänsä. Käyttämällä yhteistä artikkelitietovarantoa vältytään päällekkäiseltä syöttötyöltä.

Ainoa kotimainen artikkeliviitteiden tietokanta Arto ei ole. Itä-Suomen yliopiston käytössä ovat myös terveystieteellinen Medic sekä ei-tieteellisiin lehtiin painottunut Aleksi.

Tietoasiantuntijat Mikko Meriläinen ja Katja Hyvärinen, kokoelmapalvelut

Share