Seminaari- ja verkostoitumismatkalla ensimmäistä kertaa sitten koronakevään | Seminar and networking trip for the first time since spring 2020

(Please, scroll down to read a summary in English.)

Osallistuimme BMF ry:n (Bibliothecarii Medicinae Fenniae) syysseminaariin 12.11. Terkossa eli Helsingin yliopiston Meilahden kampuskirjastossa. Olimme jo melkein unohtaneet, millaista on työmatkailla. Se on sellaista, että istutaan paljon junassa, käytetään perillä kaikki aika tehokkaasti, osallistutaan aktiivisesti seminaariin ja verkostoidutaan innokkaasti.

Ennen seminaaria helsinkiläiskollegat esittelevät meille kirjaston ja Terkko Health Hubin tiloja ja toimintaa. Health Hub on startup-yhteisö, yhteistyötila sekä terveys- ja biotieteisiin keskittyvä tapahtumapaikka, jossa edistetään uudenlaista yhteistyötä yrittäjyyden, tutkimuksen ja terveydenhuollon välillä. Oli todella inspiroivaa nähdä kuinka Terkossa on huomioitu asiakkaiden eri tarpeet etenkin ympäristön viihtyvyyteen panostamalla.

Seminaarin otsikkona oli “Korona vie ja työelämä vikisee?” Syysseminaarin ohjelma oli hienosti ammattiimme sidottu ja toisaalta todella käytännönläheinen. Pääesityksiä oli kaksi: pedagoginen yliopistonlehtori Saara Repo totesi otsikon “Joustavasti lähi- ja etäopetusta – opetus koronan jälkeen” alla, ettei paluuta koronaa edeltävään aikaan ole. Korona-aika on muuttanut opetustamme lähiopetuksesta etäopetukseen, ja onkin hyvä miettiä kuinka saamme opetuksen pysymään pedagogiesti laadukkaana menetelmistä huolimatta. On ilahduttavaa huomata kuinka myös akateemisissa kirjastoissa panostetaan opetusten laatuun ja mietitään tarkasti kuinka opetukset vastaavat oppimistavoitteisiin.

Esityksessään “Tietotyöläisen työhyvinvointi” psykologi Liisa Puskala puhui aivoergonomiasta eli kognitiivisesta ergonomiasta. Hän painotti, miten tärkeää on suojella keskittynyttä työaikaa, ja huomautti, että oman työn johtaminen on joukkuelaji. Hän antoi myös hyviä vinkkejä tietotyöläisen hyvinvointiin. Aivojakin on hyvä lepuuttaa silloin tällöin.

Kahdesta lyhyemmästä esityksestä eli tapauksesta toinen oli meiltä: “Open access viikko 2021 Itä-Suomen yliopiston kirjastossa”, josta puhui Tuulevi, ja toinen Terkosta: “Uuden työvälineen haltuunotto etäaikana: case RedCap”, josta puhui informaatikko Katri Larmo. REDCap (Research Electronic Data Capture) on datanhallintajärjestelmä, joka onkin UEFissa jo käytössä. UEFissa RedCapin ylläpitämisestä vastaa Bioinformatiikkakeskus.

Esitysmateriaalit on linkitetty BMF:n sivulle. Mukana on myös linkki ohjelmasta poisjääneen esityksen lähteeseen eli Ina Antellin opinnäytetyöhön “BMF ry:n jäsenten työnkuvankartoitus : osaaminen ja tulevaisuus”.

Kokonaisuudessaan seminaari oli todella onnistunut ja tunnelma siellä lämmin terveystieteiden tietotyöläisten välillä. Sekä ammatillinen että sosiaalinen verkostoituminen onnistui yli odotusten. Seminaarin yhteydessä oli helppoa verkostoitua ja tutustua uusiin alan kollegoihin, sillä sekä seminaarissa että sen tauoilla oli varattu hyvin aikaa keskustelulle. Keskustelu olikin vilkasta ja saimme kotiin viemisiksi paljon kollegiaalista vertaistukea sekä käytänteiden jakoa.

Matkalla konkarilla ja keltanokalla oli myös aikaa tutustua toisiinsa, mikä on valitettavasti korona-aikana jäänyt melko pinnalliseksi. Mutta nyt saimme tutustua toisiimme paremmin, mikä ilman muuta oli tämän työmatkan parasta antia.

Seuraava BMF-tapahtuma onkin opintomatka tänne meille, Kuopion kampuksen molempiin kirjastoihin ja Savonia-ammattikorkeakoulun kirjastoon, huhtikuussa 2022. Pääsemme siis tapaamaan kollegoita jälleen.

Taisa Sallinen, tietoasiantuntija
Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

 

Seminaarissa: ihmisiä, pöytiä joilla kahvikuppeja muistiinpanovälineitä, lasiseinä.| In the seminar: participants, tables, glass wall.
Keskusteleva seminaari. Kuva: Tiina Heino | Conversational seminar. Photo: Tiina Heino

Briefly in English

We attended the autumn seminar of the Bibliothecarii Medicinae Fenniae (BMF, a professional association for medical and health librarians and information professionals in Finland) in Helsinki on the 12th of November. We had already almost forgotten what it is like to travel for work purposes. It means sitting hours on the train, using the time efficiently, actively participating in the seminar and networking enthusiastically.

Before the seminar, we had a short guided tour at Terkko Health Hub. It was really inspiring to see how the different needs of customers have been taken in account, especially by investing in the comfort of the environment.

The seminar program was nicely tied to our profession and, on the other hand, really pragmatic. There were two main presentations: pedagogical university lecturer Saara Repo stated that there is no return to the times before Covid-19. Psychologist Liisa Puskala spoke about cognitive ergonomics.

One of the two shorter case presentations was from us, as Tuulevi spoke about the Open access week 2021 at UEF. RedCap was the topic of information specialist Katri Larmo from Terkko. REDCap (Research Electronic Data Capture) is a browser-based, metadata-driven software solution and workflow methodology for designing clinical and translational research databases. It is also in use at UEF and here the Bioinformatics Centre is responsible for it.

Presentation materials (in Finnish) are available at the BMF webpage. There is also a link to the source of the presentation left out of the programme, Ina Antelli’s Bachelor’s thesis.

Both professional and social networking succeeded beyond expectations. It was easy to network and get to know new colleagues in the field, since both the seminar and its breaks allotted time for discussion.

During the trip, the old hand and newbie also had time to get to know each other, which, unfortunately, has remained quite superficial during the pandemic. Now we got a chance to get to know each other better.

The next BMF event will be a study trip to Kuopio, to visit UEF’s both libraries in Kuopio and the library of Savonia university of applied sciences, in April 2022. We are already looking forward to meeting colleagues again.

Taisa Sallinen, tietoasiantuntija | Information specialist
Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | Senior information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Share

ICML+EAHIL2017 — Inspiraatiota ja verkostoitumista | Inspiration and networking

(Please, scroll down to read in English.)

ICML-konferenssi (International Congress of Medical Librarianship) ja EAHIL-workshop (European Association for Health Information and Libraries) järjestettiin yhteistapahtumana 12.-16.6.2017 Dublinin linnassa Irlannissa. Teemana oli Diversity in Practice: Integrating, Inspiring & Innovative. Tarkemmat teemat olivat Leadership & Values, Integration, Technology, Education & Learning, Consumer Health and Research & Evidence-based Librarianship.

Varsinainen konferenssi kolmine rinnakkaisine esitysurineen ja workshop samanaikaisine työpajoineen, joita niitäkin oli kaksi tai kolme samaan aikaan, pidettiin ke-pe 14.-16.6. Alkuviikolla oli kokouksia sekä täydennyskoulutuskursseja. Dublinissa oli siten mahdollisuus saada todellinen rautaisannos informaatiota terveystieteiden kirjasto- ja tietopalvelualan ja -ammatin kehityksestä ja tilanteesta. Osallistujia oli noin 400.

Printworks on Dublinin linnan viereen rakennettu moderni konferenssirakennus. | Printworks is a modern conference annex of the Dublin Castle.

Meillä oli yhteinen esitelmä konferenssin Learning & Education -teemasessiossa. Lisäksi Tuulevi fasilitoi yhdessä norjalaisen Karen Busetin ja belgialaisen Ghislaine Decléven kanssa benchmarking-aiheisen vuorovaikutteisen työpajan liittyen alateemaan Research & Evidence-based Librarianship. Tuulevilla oli EAHILin hallituksen jäsenenä myös useita kokouksia. Osallistuimme molemmat EAHILin yleiskokoukseen.

Presenting
Esiintymässä. Kuvassa myös session puheenjohtaja LIz Dore. Kuva: Marketta Fredriksson. | Presenting. Session chair Liz Dore also in the photo by Marketta Fredriksson.

Vuoropuhelussa ja kuvissa kerrataan tunnelmia terveystieteiden kirjastoihmisten tärkeimmästä vuotuisesta tapaamisesta Euroopassa.

  1. Mikä oli parasta ICML+EAHIL2017:ssa?
    • Kirsi: Samanhenkisten ihmisten tapaaminen ja kokemusten vaihto. Esitysten myötä sain kuulla ja nähdä mitä projekteja muualla maailmassa on tehty – esimerkiksi miten tiedonhankinnan opetusta on kehitetty, uudistettu kirjastotiloja ja asiakaspalvelua, millaista yhteistyötä kirjastopalveluissa on tehty paikallisesti, kansallisesti tai kansainvälisesti ja millaisissa asiantuntijatehtävissä kirjastolaiset ovat toimineet monikulttuurisissa hankkeissa.
    • Tuulevi: Kokouksista yhteiskokous EAHILin sisarorganisaatioiden kanssa oli innostava ja valaiseva. Pidin enemmän työpajoista kuin esitelmistä. Parasta oli kuitenkin silti kollegiaalinen ajatustenvaihto mitä moninaisimmista ammatillisista aiheista.
  2. Millaista oli pitää esitelmä kansainvälisessä konferenssissa?
    • Kirsi: Sen jälkeen kun päätin, että puhun esitelmän sisällön pitkälti paperista lukemalla, en juurikaan jännittänyt asiaa. Jäi pikemminkin fiilis, että ”yes, ehdottomasti toisenkin kerran”.
  3. Miten työpajan vetäminen sujui?
    • Tuulevi: Se kyllä jännitti etukäteen, mutta sujui paremmin kuin uskalsimme toivoakaan. Olen tehnyt muiden vetäjien kanssa yhteistyötä jo vuosia ja myös osa osallistujista oli ennestään tuttuja, eivät kuitenkaan kaikki. Käytimme useita eri työpajamenetelmiä eräänlaisena omana sekoituksenamme ja olimme tyytyväisiä, kun saimme sen onnistumaan 21 osallistujan kanssa. Saimme kiittävää palautetta.
  4. Jäikö jokin keynote-esitelmä erityisesti mieleen?
    • Kirsi: Parhaan esitelmän kokonaisuudessaan paitsi sisältönsä, myös esiintymisen puolesta piti mielestäni Mark Murphy puhuessaan näyttöön perustuvasta tiedosta ja sen soveltamisesta otsikolla But the evidence says…
    • Tuulevi: Valitettavasti avajaissession keynote-esitelmä jäi mieleen pettymyksenä. Aikaa olisi ollut syventyvään, analyyttiseen esitelmään, mutta Michelle Kraft pysytteli trendien suhteen varsin yleisellä tasolla, eikä luento ollut lainkaan niin innovatiivinen ja inspiroiva kuin olin odottanut
  5. Jäikö jokin muu esitelmä erityisesti mieleen?
    • Tuulevi: Kiinnostavia esityksiä oli todella paljon. Mainitsen kaksi. Kate Kellyn Beyond Competency Statements: Benchmarking and business cases for strategic restructuring/transformation oli hyvin kiinnostava esitys siitä, miten siitä, miten benchmarkingia voi käyttää työkaluna organisaatioita uudistettaessa. Myös Linda Thornin neuvontapalveluiden järjestämisen uudistamista käsittelevä New Model for Virtual and Phone Reference Service with the Goal of Providing a Service that is Consistent, Efficient and of high Quality jäi mieleen.
    • Kirsi: Norjalaisten Idun Knutsdatter Østerdalin ja Anja Johansenin esitys Graphic medicine – improving education and patient-doctor communication kuvasi otsikkonsa mukaisesti, kuinka lääketiedettä voidaan tuoda esille visuaalisesti alan koulutuksessa ja potilastyössä esimerkiksi sarjakuvan keinoin. Graafiset, sarjakuvamaiset teokset ovat mielenkiintoinen täydennys alan kokoelmiin.  Ehkäpä meidänkin kirjaston uutuushyllyssä on pian joku teos tutustuttavana?!

      ICML+EAHIL 2017. Idun Knutsdatter Østerdal ja Anja Johansen: Graphic medicine – improving education and patient-doctor communication
  6. Jäikö jokin posteri erityisesti mieleen?
    • Kirsi: Visuaalisesti mieleenpainuvin posteri tuli Italiasta, Instituto Superiore di Sanitásta otsikolla Predatory Publishing: Who will save Little Red Riding Hood from the Big Bad Wolf. Kuvitus vastasi otsikkoa, pieni Punahilkka vaeltamassa yksin synkässä metsässä Ison Pahan Suden vaaniessa varjoissa. Posterin ylälaidassa tarjottiin tietoammattilaisen toimesta punaisia omenia, kuten DOAJ, PubMed ja Scopus. Sopivan julkaisukanavan valinta on tärkeä asia tutkijalle, mutta myös kirjaston on oltava ns. kartalla julkaisuasioista.
    • Tuulevi: Useampikin, mutta mainitsen kolme aihetta. Sekä Umeån että Pennsylvanian yliopistoista oli posterit opiskeluun ja opetukseen liittyvästä 3D-tulostuksesta. Niin opiskelijat kuin henkilökuntakin voivat tulostaa kirjastoissa esimerkiksi anatomisia malleja. Milloin meillä? Myös Arctic University of Norwayn posteri tohtoriopiskelijoiden tiedonhaun opetuksen uudistamisessa oli kiinnostava, koska olemme juuri uudistamassa omaa vastaavaa kurssiamme. Myös NHS:n sairaanhoitajien ja kätilöiden näyttöön perustuvaan toimintaan (NPH) liittyviä tiedonhaun taitoja käsittelevä posteri oli kiinnostava — käsittelihän oma esityksemme KYSin hoitohenkilökunnan NPH-koulutusten tiedonhakuopetusta.
  7. Osallistuitko työpajaan? Millaista se oli?
    • Tuulevi: Osallistuin UX- eli user experience – eli käyttäjäkokemustyöpajaan, joka oli erinomainen ja käytännönläheinen. Meitä oli parisenkymmentä osallistujaa ja vetäjiä oli kaksi. Menetelminä käytettiin samoja, joita voidaan hyödyntää asiakaskokemusten kartoittamisessa perinteisten kyselyiden ja haastattelujen sijaan tai lisäksi, kuten graffitiseinä ja rakkaus-/erokirje.
    • Kirsi: Osallistuin How to teach search methods for evidence based practice: horses for courses or one size fits all? -otsikoituun työpajaan. Pohdimme neljässä pienryhmässä vastauksia mm. siihen, miksi tiedonhankintaa on vaikea opettaa, mitä tietokantoja ja alustoja käytämme työssämme, miten opettaa parhaiten Boolen logiikkaa jne. Keskustelu eri maista tulevien kollegojen kanssa oli erittäin antoisaa ja mielenkiintoista. Huomasimme myös, että yhdistäviä tekijöitä on enemmän kuin erottavia. Jaamme samat haasteet maasta riippumatta.
  8. Oliko jotain, mitä olisit voinut jättää väliinkin?
    • Tuulevi: Ei varsinaisesti, mutta harmittelin, etten ollut ilmoittautunut osallistujaksi kuin yhteen työpajaan. Lähes kaikkia kehuttiin onnistuneiksi. Yhdessä tekeminen on monesti antoisampaa kuin pelkkä kuunteleminen; tosin olihan myös esityssessioissa aina varattu aikaa myös keskustelulle.
    • Kirsi: Komppaan Tuulevia.
  9. Koetko jääneesi jostakin paitsi, koska rinnakkaista ohjelmaa oli niin paljon tai muusta syystä?
    • Tuulevi: Runsaudenpulaa tosiaan ilmeni. Maanantaina tai tiistaina olisi ollut varmasti antoisaa osallistua jollekin lukuisista täydennyskoulutuskursseista (esimerkiksi Practice makes perfect – Improving information literacy through understanding the quality of evidence), mutta kokousten vuoksi se ei ollut mahdollista.
    • Kirsi: En sinällään, mutta koska rinnakkaissessioita ja workshoppeja oli tarjolla paikoitellen neljästä seitsemään, valinnan vaikeutta oli. Jos maailmassa olisi aikaa rajattomammin, olisi konferenssia ja omaa osallistumisaikaa voinut venyttää vielä parin päivän verran.
  10. Haluatko sanoa aiheesta vielä jotakin muuta?
    • Tuulevi: Haluan kiittää työnantajaani ja BMF ry:tä mahdollisuudesta osallistua ICML+EAHIL2017:een.
    • Kirsi: Kiitos kollegalle, esityksen teko yhdessä oli antoisaa. Hienoa on myös, että työnantaja kannustaa ja mahdollistaa konferensseihin osallistumisen.
Majoituimme perinteikkään Trinity Collegen opiskelija-asuntolassa. Trinity Collegen ruokasalissa pidettiin konferenssin tervetulotilaisuus keskiviikkoiltana. | We stayed at Trinity College student accommodation. The welcome reception of the conference was held at Trinity College 18th century Dining Hall.

 

Briefly in English: The International Congress of Medical Librarianship (ICML) and EAHIL (European Association for Health Information and Libraries) workshop were organised conjunct 12th to 16th June, 2017, in Dublin Castle. The theme was Diversity in Practice: Integrating, Inspiring & Innovative. The subthemes were Leadership & Values, Integration, Technology, Education & Learning, Consumer Health and Research & Evidence-based Librarianship. There were about 400 delegates from all over the world. It was an excellent week of continuing professional development for health sciences information specialists and librarians: full of meetings, presentations, workshops and networking. We both participated as presenters (see Book of abstracts) and Tuulevi also as a workshop facilitator with two colleagues, as well as an EAHIL Board member.

ICML+EAHIL2017 -twiitit löytyvät tunnisteilla #eahil2017 ja #ICMLdub. | Twitter hastags are #eahil2017 ja #ICMLdub.

Programme

Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | information specialist & communications coordinator
Kirsi Salmi, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Share

Jakamisen kulttuuria juurruttamassa

Jakamisen kulttuuria juurruttamassa

Yhdessä tekeminen ja verkostoituminen on hyödyllistä, mutta mitä se tarkoittaa meille informaatiolukutaidon opettamisen parissa työskenteleville? Entä kuinka päästä alkuun? Joukko kirjastoalan ammattilaisia pohti näitä kysymyksiä Helsingissä marraskuussa pidetyssä Suomen tieteellisen kirjastoseuran Informaatiolukutaitotyöryhmän järjestämässä seminaarissa.

Uutta näkökulmaa opettamiseen ja oppimateriaaleihin sekä niiden jakamiseen toivat esityksissään mm. Eija Kalliala ja Matleena Laakso (Kallialan blogikirjoitus).

  • Opettajan pääasiallinen tehtävä on opettaa ja edistää oppimista, ei kirjoittaa oppimateriaalia.
  • Kenen kuuluu oppia – opiskelijan vai opettajan? Opiskelijat oppivat itse tekemällä, vaikkapa keräämällä ja jäsentämällä uutta aineistoa oppimateriaaliksi.
  • Sosiaalinen media mullistaa oppimateriaalityön – tarvitaanko edes etukäteen tehtyjä oppimateriaaleja vai löydetäänkö ne verkoista?
  • Oppimateriaaleja voi kehittää yhteistoiminnallisesti ja jakaa niitä sosiaalisen median välityksellä.

Miksi ja miten jakaisin?

Omaehtoinen jakaminen on osa sosiaalisen median kulttuuria. Julkaistuihin artikkeleihin ja teoksiin viittaaminen kertoo useimmiten onnistuneesta työstä. Miksi ajattelu muuttuu, kun on kyse oppimateriaalin jakamista? Jakamalla oma työ tulee näkyväksi ja tunnetuksi laajemmalle porukalle. Uskallanko jakaa? Olenko tarpeeksi hyvä? Kestääkö työni vertailun? Nämä ovat meille kaikille tavallisia ajatuksia.

Tekijänoikeuksien on oltava kunnossa, jos haluaa jakaa omia aineistojaan verkossa. CC-lisenssijärjestelmä (Creative Commons) tarjoaa tekijänoikeuslakia selkeämmän ja yksinkertaisemman vaihtoehdon. Aineistojen ja ajatusten jakamiseen on monenlaisia kanavia. Matleenan Laakson Slideshare on esimerkki diojen jakamisesta Slideshare- järjestelmän avulla. Muita aineistojen jakamisen paikkoja ovat esimerkiksi erilaiset wikisovellukset sekä oppimateriaalien avoimet jakelufoorumit LeMill sekä P2PU.

Ideoiden ja ajatusten jakaminen onnistuu vaikkapa Facebookin ammatillisten ryhmien avulla, LinkedIn sopii ammatilliseen esittäytymiseen ja Twitter puolestaan on yhteisen mielenkiinnon seuraamisen kanava. Jos olet aloittelija sosiaalisen median maailmassa ja epäröit, lähde kommentoimaan ja peukuttamaan niitä, jotka jo jakavat. Näin edistät jakamisen positiivista kulttuuria.

Monenlaisiin verkostoihin tuntui päivän aikana olevan tarvetta, esim. eri tieteenaloilla toimiville ryhmille tai työelämän tiedonhankintatarpeita miettivälle ryhmälle. Mutta miten nuo kaikki ryhmät pysyisivät eläviä ja keskustelevina? Moneenko erilliseen ryhmään kunkin pitäisi kuulua pysyäkseen ajan tasalla? Ja miten jaamme asioita omissa organisaatioissamme? Tällaisiin mietteisiin iltapäivän puheenjohtajana toiminut Maarit päätti seminaarin annin.

Mitä ajatuksen aiheita seminaarista jäi mieleen ja kuinka tästä jatkamme omassa kirjastossamme? Verkostoituminen ja vertaisoppiminen on yksi monista aiheista, joista tulemme keskustelemaan Itä-Suomen yliopiston kirjaston tiedonhaun opettajien  sisäisessä  kehittämispäivässä parin viikon päästä.

 

Merja Kauppinen, Maarit Putous, Helena Silvennoinen-Kuikka

Share