FUN näkyy -seminaari Jyväskylässä 9. marraskuuta 2021 | FUN seminar in Jyväskylä on November 9, 2021

(Please, scroll down to read in English.)

Suomen yliopistokirjastojen verkosto (FUN) on Suomen yliopistojen kirjastopalveluista vastaavien johtajien yhteistyöfoorumi. Kuluvana vuonna FUN on järjestänyt webinaarisarjan, jonka tavoitteena on tehdä 25-vuotiaan FUNin toiminta ja kokeilut näkyviksi.

Jyväskylän yliopistossa pidetty FUN Näkyy -seminaari on sarjan viimeinen, ja varsinainen juhlaseminaari. Seminaarin puheenjohtajana toimi FUNin puheenjohtaja ja Itä-Suomen yliopiston kirjaston johtaja Ari Muhonen.

Unifin puheenjohtaja, Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen käsitteli kirjastoja osana yliopistoa. Hän muistutti siitä, että infrastruktuuri nähdään usein mittalaitteina ja vaikkapa kirjaston kokoelmina, vaikka todellisuudessa keskeistä on ihmiset ja näiden tuomat palvelut ylipistolaisille. Laajasti ottaen avoimen tieteen ja tutkimusdatan avoimuuden merkitys kasvaa. Rehtori Hämäläinen kiitti kirjastoja korona-ajan tietohuollon erinomaisesta toimivuudesta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Atte Jääskeläinen pohti alustuksessaan “Avoin julkaiseminen avoimen tieteen edistäjänä: Missä olemme – ja mihin pitäisi mennä?” (etäyhteydellä) avoimen julkaisemisen merkitystä avoimen tieteen edistäjänä. Hän kuvasi avoimen tieteen nykytilaa ja tulevaisuutta tiedeyhteisön toimintaympäristön ja tutkimusinfrastruktuurien näkökulmasta nostaen esille mm. tiedejulkaiseminen kustantamiseen ja julkaisemiseen liittyvän rahoituksen uudelleenallokoinnin tarpeen ja avointen tutkimusalustojen mahdollisuudet.

Kirjastonjohtaja emerita Päivi Kytömäki tarkasteli FUNin historiaa otsikolla ”FUN Suomen yliopistokirjastojen verkosto – yhdessä vahvempia ja osaavampia” FUNin edeltäjä Suomen yliopistokirjastojen neuvosto (SYN) perustettiin vuonna 1996 yliopistokirjastojen yhteistyöfoorumiksi, yhteisten palvelujen kehittäjäksi ja yhteiseksi ääneksi.Vuoden 2018 alussa SYN muutti nimensä FUN – Suomen yliopistokirjastojen verkostoksi. Yliopistokirjastojen suurista yhteistyöhankkeista voidaan mainita vuosina 2007–2011 toteutettu Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK)-hanke, jossa rakennettiin Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen aineistoille yhteinen kansallinen Finna-portaali. 2010-luvulla SYNin toiminnassa nostettiin vahvasti esille tutkimuksen tuen palvelut ja kirjaston rooli tutkimuksen avoimuuden ja näkyvyyden vahvistamisessa mm. rinnakkaistallennuspalvelujen kautta. Koko historiansa ajan yliopistokirjastojen yhteistyö on edistänyt kirjastojen välistä oppimista ja osaamisen jakamista, ja tämä työ jatkuu vahvana.

SYL:n varapuheenjohtaja Aleksi Sandroos pohti opiskelijan puheenvuorossaan “Yliopistokirjasto nyt ja tulevaisuudessa opiskelijan näkökulmasta” kirjaston merkitystä opiskelijalle. Kirjasto on paitsi painetun ja digitaalisen tiedon lähde, myös fyysinen tila itsenäiseen opiskeluun, ryhmätyöskentelyyn ja vapaamuotoiseen oleiluun opiskelutoverien kesken. Kirjastolla fyysisenä tilana on myös laajempia ulottuvuuksia: kirjasto on koko yliopistoyhteisön merkityksellinen, tasa-arvoinen kohtaamispaikka; yliopiston ovi kansalaisiin päin; eri opiskelijasukupolvia yhdistävä yliopiston kokemus; ja yliopiston sivistysihanteen ja sivistysyhteiskunnan ruumiillistuma.

Jyväskylän yliopiston Suomen historian professori Petri Karonen käsitteli alustuksessaan “Historiantutkimuksen tulevaisuus” digitalisaation tuomia uusia mahdollisuuksia historiantutkimukselle. Digitalisaatio mahdollistaa valtavien tutkimusaineistojen käyttämisen, pitkän aikavälin analyysit ja monitieteisen tutkimuksen. Teknisen helppouden myötä vaarana on tiedon pinnallistuminen, liian nopea tutkimustulosten julkaiseminen ja tutkimuskysymysten erikoistumisen aiheuttama kokonaisuuden hallinnan heikentyminen. Tekniikka aikaansaa myös uusia tai kasvavia vaatimuksia: tarvitaan tutkimusmenetelmien ja tekniikan asiantuntemusta, korkealuokkaista dataa, dataa kuvailevia metatietoja, koneluvun virheitä korjaavaa käsityötä ja tutkimustyön kriittistä arviointia: painottuuko tutkimus oikeisiin asioihin. Avoin julkaiseminen mahdollistaa tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden, jota tulee tukea myös kielellisesti: suomalaisen yhteiskunnan kuvaamiseen englanninkielinen julkaiseminen ei riitä, vaan tarvitaan suomen- ja ruotsinkielistä Suomen historian tutkimusta.

Europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen korosti puheenvuorossaan ”Tieteen merkitys ja tulevaisuus” (etäyhteydellä) tutkitun tiedon merkitystä innovaatioiden kehittämisessä, koronapandemian ja ilmastonmuutoksen kaltaisten suurten globaalien ongelmien ratkaisemisessa ja maailmankuvamme rakentamisessa. Vuoden 2000 Lissabonin strategian tarkoituksena oli kehittää EU:sta maailman kilpailukykyisin talousalue vuoteen 2015 mennessä mm. nostamalla EU:n TKI-panostus 3 prosenttiin EU:n bruttokansantuotteesta. Lissabonin strategian tavoitteet eivät ole toteutuneet, päinvastoin EU:n kilpailukyky, tuottavuus, julkinen ja yksityinen TKI-rahoitus ja tieteellisten julkaisujen määrä ovat vähentyneet. EU jatkaa kuitenkin työtä kilpailukykynsä vahvistamiseksi, kilpailun rajoitusten purkamiseksi, yksityisen tutkimusrahoituksen lisäämiseksi, 3 %:n TKI-tavoitteen saavuttamiseksi ja TKI-toiminnan parantamiseksi, mukaan lukien tutkimuksen laadun, avoimuuden ja vaikuttavuuden edistäminen.

Seminaariin osallistujana oli ilo olla kuulemassa mielenkiintoisia, laadukkaita ja monipuolisia alustuksia sekä alustuksista noussutta keskustelua. Paikkana oli Jyväskylän yliopiston juhlava juhlasali, ei Teams tai Zoom. Pitkästä aikaa tapasimme kirjastoihmisiä kauempaakin. Hyvä mieli jäi kotiin vietäväksi kiinnostavasta ja innostavasta seminaarista. Seminaarin päätyttyä oli lunta maassa ja kotimatka Jyväskylästä sujui marraskuisessa lumituiskussa.

Petri Karonen, Suomen historian professori, Jyväskylän ylipisto. Puhujapönttö, rullajuliste, mies. | Professor of Finnish history, University of Jyväskylä.
Kuva: Jyväskylän yliopiston Suomen historian professori Petri Karonen |  Foto: Professor of Finnish history Petri Karonen, University of Jyväskylä

The Finnish University Libraries Network (FUN) is collaborative forum for the library directors in Finnish universities. This year, FUN has organized a webinar series aimed at making 25-year-old FUN’s activities and experiments visible.

The seminar “FUN näkyy” at University of Jyväskylä was the last seminar of series, and the actual celebratory seminar. The seminar was chaired by Ari Muhonen, the chairman of FUN and the director of the University of Eastern Finland Library.

Keijo Hämäläinen, the Chairman of Unifi (Universities Finland) and the Rector of the University of Jyväskylä, addressed the topic how libraries are the part of the universities at his speech “Tiedon lähteellä – kirjastot osana yliopistoa”. He recalled that infrastructure is often seen as measuring instruments and even as library collections, while the most important things should be the people and the services they bring to the university community. Broadly speaking the importance of transparency in open science and research data is growing. Rector Hämäläinen thanked libraries for the excellent functionality of information management during the covid-19 pandemic.

Atte Jääskeläinen, the Director General of the Ministry of Education and Culture, pondered the importance of open publishing as a promoter of open science in his speech “Avoin julkaiseminen avoimen tieteen edistäjänä: Missä olemme ja mihin pitäisi mennä?” (remotely). He described the current state and future of open science from the perspective of the scientific community’s operating environment and research infrastructures, raising issues such as the need for the reallocation of funding on scientific publishing and the possibilities of open research platforms.

Päivi Kytömäki, Library Director (emerita), reviewed the history of FUN under the title “FUN Suomen yliopistokirjastojen verkosto – yhdessä vahvempia ja osaavampia”. FUN’s predecessor Council of University Libraries (SYN) was established in 1996 as a cooperation forum, a developer of common services, and a common voice for the Finnish university libraries. In 2018, SYN changed its name to FUN – Finnish University Libraries Network. Among the major collaborative projects of the university libraries was the National Digital Library (KDK) project in 2007-2011, that built the national Finna portal, the common user interface to the materials of museums, libraries, and archives in Finland. In the 2010s, FUN made visible the university libraries’ research support services and the role of libraries in making research open and visible e.g. by developing self-archiving services. Throughout its history, collaboration between university libraries has contributed to interlibrary learning and knowledge sharing, and this work continues strong.

Aleksi Sandroos, Vice President of National Union of University Students in Finland, discussed in his student’s speech titled “Yliopistokirjasto nyt ja tulevaisuudessa opiskelijan näkökulmasta” on the importance of the library to students. The library is not only a source of printed and digital information, but also physical space for independent study, teamwork, and hangout with fellow students. The library as a physical space also has wider dimensions: the library is a meaningful, egalitarian meeting place for the entire university community; the door to the university for citizens; a university experience uniting different university student generations; and the epitome of university’s academic ideal and educational society.

Petri Karonen, Professor of Finnish history at University of Jyväskylä, reflected in his speech “Historiantutkimuksen tulevaisuus” on new opportunities that digitalization brings for historical research. Digitalization allows the use of huge research data, long-term analysis, and interdisciplinary research. With technical easiness, the risk is the superficiality of information, the hastened publishing of research results, and the degradation of overall research management caused by the specialization of research questions. Technology also provides new or growing demands: expertise in research methods and technology, high quality data, metadata describing the research data, craftsmanship correcting the machine reading errors, and critical evaluation of research: whether the research is focused on the right things. Open publishing allows the social impact of research, which should also be supported linguistically: publishing in English is not enough to describe Finnish society, but Finnish history should be written in Finnish and in Swedish.

Mauri Pekkarinen, member of the European Parliament, stressed in his speech “Tieteen merkitys ja tulevaisuus” (remotely) the importance of research-based knowledge in developing innovation, in solving major global problems such as covid-19 pandemic and climate change, and in building our world-view. The 2000 Lisbon Strategy aimed to develop the EU into the most competitive economic area in the world by 2015, i.a. by increasing the EU’s RDI (Research, Development, and Innovation) contribution to 3 % of EU GDP (gross domestic product). The objectives of the Lisbon Strategy have not been realized; on the contrary, the EU’s competitiveness, productivity, public and private RDI funding, and the number of scientific publications has decreased. However, the EU will continue to work to strengthen its competitiveness, break competition restrictions, increase private research funding, achieve the 3 % RDI target and improve the RDI, including the quality, transparency, and efficiency of research.

As a participant in the seminar, it was a pleasure to hear interesting, high-quality and varied speeches and discussion. The venue was the festive ballroom of University of Jyväskylä, not Teams or Zoom. After a long time, we met library people farther away. After an interesting and inspiring seminar, we embarked a trip home with good minds. In the evening, there was snow on the ground and the home journey from Jyväskylä went through a snow stroke in November.

Katri Rintamäki, palvelupäällikkö | Head of services
Tomi Rosti, tietoasiantuntija | Information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Jukka Kananen, palvelupäällikkö | Head of services
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and publishing services

Marja Maijala, palvelupäällikkö |  Head of services
Sisäiset palvelut | Internal services

Share

Suomi100: Tieteellinen tietohuolto ja Suomen tulevaisuus | Finland100: Scientific Information Management and Finland’s Future

(Please, scroll down to read in English.)

Suomessa on laaja-alaisen korkeakouluopetuksen avulla saavutettu  korkea sivistystaso ja monipuolinen osaaminen. Tutkimustoiminta luo uutta tietoa ja antaa aineksia hyvän elämän, toimivan yhteiskunnan ja menestyvän talouden rakentamisessa. Tieteelliset kirjastot ovat olennainen osa koulutuksen ja tutkimuksen suomalaista menestystarinaa. Ne myös välittävät tutkittua tietoa kansalaisille, sillä julkisin varoin ylläpidetyt tieteelliset kirjastot ovat Suomessa avoimia kaikille. Digitalisaatio sekä opetuksen ja tutkimuksen kansainvälistyminen ovat haastaneet kirjastot kehittämään huomisen palveluja jo tänään.

Tieteellisten kirjastojen ja korkeakoululaitoksen kehityskaudet Suomessa voi jakaa kolmeen. Ensimmäisessä vaiheessa Suomeen synnytettiin yliopistolaitos. Tämä kausi kesti aina Turun yliopiston perustamisesta 1950-luvulle saakka. Tässä vaiheessa tieteellinen kirjastotoiminta tuki ennen kaikkea oppimista ja tutkimusta paikkaan sidotussa yliopistossa painetulla kokoelmallaan.

Toinen vaihe liittyy suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen ja korkeakoulutuksen rooliin siinä. Vaihe alkoi laajeta 1950-luvulla ja sen aktiivisimmat vaiheet olivat 1970- ja 1980-luvut. Tänä aikana pyrittiin luomaan Suomeen tasa-arvoiset mahdollisuudet opiskella ja tehdä tutkimusta koko maassa. Tavoitteeksi asetettiin myös kansakunnan koulutustason nostaminen. Tämä tuotti myös suomalaisen yhteiskunnan nopean taloudellisen kasvun. Tässä kirjastoilla oli merkittävä rooli. Painetun dokumentaation aikana ne varmistivat yhteistyöllään sen, että Suomessa oli saatavilla tarvittavat tieteelliset kokoelmat ja että tämän aineiston yhteiskäyttö mahdollistui kirjastojen välillä. Samalla Suomeen luotiin laaja kaikille kansalaisille avointen tieteellisten kirjastojen verkosto — asia, joka ei ole itsestäänselvyys.

1990-luvulla alkoi digitalisaation ja kansainvälisyyden kausi. Poliittisesti tämä aika alkoi vähentää valtiovallan suoraa ohjausta korkeakouluissa. Tosin näyttää siltä, että välillinen ohjaus lisääntyi vähintään samassa suhteessa. Kirjastoissa merkittävin muutos oli siirtyminen digitaalisiin aineistoihin, joka tällä hetkellä on tieteen ensisijainen tapa välittää tutkimustietoa. Aineistojen yhteiskäyttö vaikeutui maksumuurien tultua digitaalisiin aineistoihin ja tämä alkoi rajoittaa suomalaista ideaa kaikille yhtäläisistä mahdollisuuksista.

Parhaillaan on käynnistymässä uusi vaihe, jossa tieteen ja tutkimusjulkaisujen avoin käyttö digitaalisissa ympäristöissä näyttää nousevan uuden murroksen synnyttäjäksi. Tieteestä tulee aidosti globaalia ja sen tekemisen mahdollisuudet paranevat ainakin aineistojen avautuessa kaikille ihmisille. Kirjastojen perinteinen tehtävä taata tutkimuksen tulosten säilyvyys tuleville sukupolville ja mahdollistaa niiden käyttö kaikille tarvitsijoille on nyt teknisesti mahdollista. Poliittisen vaikuttamisen ja uusien palvelujen luomisen aika on siis alkanut.

Finland has a high level of education and a wide range of competence built through extensive university education. Research creates new knowledge and provides the ingredients for building a good life, a functioning society and a successful economy. Academic libraries are an integral part of the Finnish success story of education and research. They also pass on the scientific information to the public, as the academic libraries are open to everyone in Finland. Digitalisation and the internationalisation of teaching and research have challenged libraries to develop tomorrow’s services already today.

The development periods of the academic libraries and the higher education institution in Finland can be divided into three. In the first phase, the university institution was established in Finland. This period lasted from the foundation of the University of Turku until the 1950s. At this stage, the academic library activities supported, above all, learning and research in local universities with a printed collection.

The second phase is related to the construction of a Finnish welfare society and the role of higher education in it. The phase began to expand in the 1950s and its most active stages were the 1970s and 1980s. During this time, efforts were made to create equal opportunities in Finland to study and conduct research throughout the country. The goal was also to raise the educational level of the nation. This also gave a rise to the rapid economic growth in the Finnish society. Libraries played an important role here. During the printed documentation, they collaborated to ensure that the necessary scientific collections were available in Finland and that this material was shared between the libraries. At the same time, a wide network of open-to-all academic libraries was established in Finland.

In the 1990s, the era of digitalisation and internationalisation started. Politically, during this time, the direct government control over the higher education institutions began to be reduced. It seems, however, that indirect control increased at least in the same proportions. The most significant change in libraries was the transition to digital content, which is at the present the de facto way for science to transmit research results. Access to materials became more difficult since the paywalls started to occur within the digital resources and this started to limit the Finnish idea of ​​equal opportunities to all users.

A new phase is currently emerging, in which the open use of science and research publications in digital environments is evolving rapidly. Science becomes genuinely global and the opportunities for studies and research are improved when publications and data are opened to all. The traditional function of libraries: to guarantee the archiving of research results for future generations and to enable them to be used by all in need is now technically feasible, the time for political lobbying and the creation of new services has begun.

Teksti|Text: Jarmo Saarti, kirjaston johtaja | library director
Kuvat|Photos: Taina Sahlman & Pixabay

Share

Sen piti olla ihan tavallinen työpäivä…

Punainen valo hehkuu pimeässä. Kello on 5.50. Hän avaa silmänsä ja hämmästelee, että on herännyt ennen kellon soittoa ja vieläpä virkeänä. Aamu on syksyaamuksi lämmin, ei sada eikä juuri tuulekaan. Ihanteellinen pyöräilyilma! Ylös ja aamutoimille – puuron ennättää hän syödä töissä aamukahviaikaan. Työmatkalla kuhautus läpi pyörätielle laskeutuneen lehtimaton tuntuu mukavalle sydänalassa.

Aamun ensirutiini on käydä läpi sähköpostit ja tarkistaa e-aineistojen asiakaspalautejärjestelmä. Asiakkaat ensin – muu saa odottaa! Postilootassa on poikkeuksellisesti vain pari meiliä, ja edellisenä päivänä selvitelty ongelmakin e-kirjalukuohjelman kanssa oli ilmeisesti annetuilla neuvoilla ratkennut, koska asiakas ei ollut enää asiaan palannut. Samaan syssyyn lähtee kirjastohenkilökunnalle kirjaston intranetiin tiedote Skypellä pidetyn sisäisen e-kirjakoulutuksen tallenteesta niitä varten, jotka eivät päässeet osallistumaan.

Tällä jaksaa!
Tällä jaksaa!

Puuron voimalla jatkuu jo aiemmin alkanut uuden kotimaisen e-kirjapalvelun käyttöehtojen ja sisällön kiivas selvittely sekä armoton vääntö tilaushinnasta. Päivän mittaan puheluita ja sähköposteja sekä kustantajalle että oppiaineen suuntaan kertyy useita. Ja kuten hyvässä kamppailussa käy: yhteisymmärrys löytyy ja kokoelmaan saadaan lisää e-kirja-aineistoa. Toki monta asiaa jää vielä tehtäväksi ennen kuin e-kirjat ovat asiakkaan luettavissa: on allekirjoitettava lisenssisopimus, kytkettävä e-kirjapalvelu etäkäyttöön, testattava kirjojen toimivuus eri selaimilla niin yliopiston verkossa kuin etäkäytössäkin, lisättävä palvelu Nelli-portaaliin, vietävä kirjojen tiedot Josku-tietokantaan sekä tiedotettava palvelusta niin kirjastohenkilökuntaa kuin asiakkaitakin.

Omassa tyohuoneessa
Suurin osa työajasta kuluu näissä merkeissä

Kuukausittaisessa asiakaspalveluväen kokouksessa käsitellään mm. menneitä uusien opiskelijoiden vastaanottoviikkoja. Miten meni? Millaista palautetta saatiin? Mikä toimi, mikä ei? Miten voisimme vielä sujuvoittaa lukuvuoden alkurytäkkää? Jokaisessa kokouksessa käydään läpi myös asiakaspalvelua koskeva palaute, jotta voimme puuttua toiminnassamme havaittuihin epäkohtiin ja oppia virheistämme.  Päivystysvuoroja tekee kirjastossa suuri porukka, joten on tärkeää että yhteisissä kokouksissa viilataan palvelukäytänteitä aina paremmiksi ja toimivammiksi. Asialistan lopussa oleva kohta ”Minua niin ärsyttää/ilahduttaa/vaivaa” – sana on vapaa antaa jokaiselle osallistujalle mahdollisuuden kaivella viimeisetkin hampaankolonsa puhtaiksi.

Asko-kokous
Aina vilkkaassa ja eloisassa Joensuun asiakaspalveluväen kokouksessa ovat mukana videoitse myös Savonlinnan kampuksen asiakaspalvelijat.

Iltapäivän parin tunnin asiakaspalveluvuoro kuluu siivillä. Sinä aikana on tilaisuus mm. demonstroida asiakkaalle kirjavarauksen omatoimista tekemistä verkon kautta, neuvoa kirjaston ryhmätyötilojen sijaintia, opastaa e-kirjan lukemista sekä selaimella että lataamalla lukuohjelmaan, esitellä lukusalikirjojen yölainavarausjärjestelmää, näyttää sijaintioppaan löytäminen Joskusta ja ohjata noutamaan varattuna olevan kirja varaushyllystä. Tällä kertaa noin 90 % asiakkaista oli ulkomaisia vaihto-opiskelijoita. Se on kansainvälistä meininkiä!

Takahuonetyota
Myös palautusautomaatin kirjalokeroita on tyhjennettävä takahuoneessa päivystysvuoron aikana.

Vielä työpäivän päätteeksi hänen on vastailtava päivän aikana kertyneisiin sähköposteihin sekä kirjattava päivän työt työajanseurantajärjestelmään. Vaan tekikö hän tälle päivälle suunnittelemaansa aiemmin hankitun e-kirjapaketin käyttötilastojen analysointia uuden vuosipäivityksen hankkimispäätöstä varten? No ei tehnyt. Vaan onhan päivä vielä huomennakin….

Ja niin: ihan tavallinen työpäivä siitä tuli niinkuin pitikin!

Kaarina Meriläinen
Tietoasiantuntija
Verkkoresurssipalvelut

Share