Tag Archives: Suomi100

Suomi100: Tieteellinen tietohuolto ja Suomen tulevaisuus | Finland100: Scientific Information Management and Finland’s Future

(Please, scroll down to read in English.)

Suomessa on laaja-alaisen korkeakouluopetuksen avulla saavutettu  korkea sivistystaso ja monipuolinen osaaminen. Tutkimustoiminta luo uutta tietoa ja antaa aineksia hyvän elämän, toimivan yhteiskunnan ja menestyvän talouden rakentamisessa. Tieteelliset kirjastot ovat olennainen osa koulutuksen ja tutkimuksen suomalaista menestystarinaa. Ne myös välittävät tutkittua tietoa kansalaisille, sillä julkisin varoin ylläpidetyt tieteelliset kirjastot ovat Suomessa avoimia kaikille. Digitalisaatio sekä opetuksen ja tutkimuksen kansainvälistyminen ovat haastaneet kirjastot kehittämään huomisen palveluja jo tänään.

Tieteellisten kirjastojen ja korkeakoululaitoksen kehityskaudet Suomessa voi jakaa kolmeen. Ensimmäisessä vaiheessa Suomeen synnytettiin yliopistolaitos. Tämä kausi kesti aina Turun yliopiston perustamisesta 1950-luvulle saakka. Tässä vaiheessa tieteellinen kirjastotoiminta tuki ennen kaikkea oppimista ja tutkimusta paikkaan sidotussa yliopistossa painetulla kokoelmallaan.

Toinen vaihe liittyy suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen ja korkeakoulutuksen rooliin siinä. Vaihe alkoi laajeta 1950-luvulla ja sen aktiivisimmat vaiheet olivat 1970- ja 1980-luvut. Tänä aikana pyrittiin luomaan Suomeen tasa-arvoiset mahdollisuudet opiskella ja tehdä tutkimusta koko maassa. Tavoitteeksi asetettiin myös kansakunnan koulutustason nostaminen. Tämä tuotti myös suomalaisen yhteiskunnan nopean taloudellisen kasvun. Tässä kirjastoilla oli merkittävä rooli. Painetun dokumentaation aikana ne varmistivat yhteistyöllään sen, että Suomessa oli saatavilla tarvittavat tieteelliset kokoelmat ja että tämän aineiston yhteiskäyttö mahdollistui kirjastojen välillä. Samalla Suomeen luotiin laaja kaikille kansalaisille avointen tieteellisten kirjastojen verkosto — asia, joka ei ole itsestäänselvyys.

1990-luvulla alkoi digitalisaation ja kansainvälisyyden kausi. Poliittisesti tämä aika alkoi vähentää valtiovallan suoraa ohjausta korkeakouluissa. Tosin näyttää siltä, että välillinen ohjaus lisääntyi vähintään samassa suhteessa. Kirjastoissa merkittävin muutos oli siirtyminen digitaalisiin aineistoihin, joka tällä hetkellä on tieteen ensisijainen tapa välittää tutkimustietoa. Aineistojen yhteiskäyttö vaikeutui maksumuurien tultua digitaalisiin aineistoihin ja tämä alkoi rajoittaa suomalaista ideaa kaikille yhtäläisistä mahdollisuuksista.

Parhaillaan on käynnistymässä uusi vaihe, jossa tieteen ja tutkimusjulkaisujen avoin käyttö digitaalisissa ympäristöissä näyttää nousevan uuden murroksen synnyttäjäksi. Tieteestä tulee aidosti globaalia ja sen tekemisen mahdollisuudet paranevat ainakin aineistojen avautuessa kaikille ihmisille. Kirjastojen perinteinen tehtävä taata tutkimuksen tulosten säilyvyys tuleville sukupolville ja mahdollistaa niiden käyttö kaikille tarvitsijoille on nyt teknisesti mahdollista. Poliittisen vaikuttamisen ja uusien palvelujen luomisen aika on siis alkanut.

Finland has a high level of education and a wide range of competence built through extensive university education. Research creates new knowledge and provides the ingredients for building a good life, a functioning society and a successful economy. Academic libraries are an integral part of the Finnish success story of education and research. They also pass on the scientific information to the public, as the academic libraries are open to everyone in Finland. Digitalisation and the internationalisation of teaching and research have challenged libraries to develop tomorrow’s services already today.

The development periods of the academic libraries and the higher education institution in Finland can be divided into three. In the first phase, the university institution was established in Finland. This period lasted from the foundation of the University of Turku until the 1950s. At this stage, the academic library activities supported, above all, learning and research in local universities with a printed collection.

The second phase is related to the construction of a Finnish welfare society and the role of higher education in it. The phase began to expand in the 1950s and its most active stages were the 1970s and 1980s. During this time, efforts were made to create equal opportunities in Finland to study and conduct research throughout the country. The goal was also to raise the educational level of the nation. This also gave a rise to the rapid economic growth in the Finnish society. Libraries played an important role here. During the printed documentation, they collaborated to ensure that the necessary scientific collections were available in Finland and that this material was shared between the libraries. At the same time, a wide network of open-to-all academic libraries was established in Finland.

In the 1990s, the era of digitalisation and internationalisation started. Politically, during this time, the direct government control over the higher education institutions began to be reduced. It seems, however, that indirect control increased at least in the same proportions. The most significant change in libraries was the transition to digital content, which is at the present the de facto way for science to transmit research results. Access to materials became more difficult since the paywalls started to occur within the digital resources and this started to limit the Finnish idea of ​​equal opportunities to all users.

A new phase is currently emerging, in which the open use of science and research publications in digital environments is evolving rapidly. Science becomes genuinely global and the opportunities for studies and research are improved when publications and data are opened to all. The traditional function of libraries: to guarantee the archiving of research results for future generations and to enable them to be used by all in need is now technically feasible, the time for political lobbying and the creation of new services has begun.

Teksti|Text: Jarmo Saarti, kirjaston johtaja | library director
Kuvat|Photos: Taina Sahlman & Pixabay

Jaa tämä / Share this
Share

Suomi100: Suomalainen äitiyspakkaus | Finnish maternity package

(Please, scroll down to read in English.)

Suomen satavuotisjuhla näkyy kirjastossamme läpi vuoden. ”Suomalainen äitiyspakkaus” -teema liittyy Itä-Suomen yliopiston Studia Generalia tapahtumien luentosarjan aiheeseen ”Lasten hyvinvointi ja yhteiskunnallinen vastuu – 100-vuotiaan Suomen lapset”.

Äitiysavustuslaki hyväksyttiin Suomessa vuonna 1937. Avustus oli tarkoitettu alussa vähävaraisille synnyttäjille. Lain taustalla oli huoli syntyvyyden vähenemisestä sekä suurista lapsikuolleisuusluvuista. Äitiysavustus toi äidit terveydenhuollon piiriin. Äitiysavustuksen arvo oli 450 markkaa kutakin syntyvää lasta kohden. Avustuksen sai raha- tai luontaisavustuksena tai osittain kummassakin muodossa. Vuodesta 1949 lähtien äitiysavustuksen saivat kaikki äidit.
Nykyisin lähes kaikki ensisynnyttäjät valitsevat äitiyspakkauksen. Vain kolmasosa kaikista äideistä valitsee 140 euron rahasumman. Suomalainen äitiyspakkaus on ollut vuosikymmenien ajan ainutlaatuinen koko maailmassa.

Vuonna 1938 luontoisavustuksen määrät (eli äitiyspakkauksen sisältö) oli

  • pakkaus 1 (äidille ja lapselle): 2 lakanaa, 3 pyyheliinaa, 1 metri sideharsoa, 0,5 kg selluloosavanua, 2 napavyötä, 4 paitaa, 2 nuttua, 4 housuvaippaa, 4 kapalovaippaa,  2 pesulappua
  • pakkaus 2 (lapselle): 4 napavyötä, 4 paitaa, 4 nuttua, 8 housuvaippaa, 4  kapalovaippaa, 2 ruokalappua, 2 pesulappua, 1 kylpypyyhe, 1 kumialusta, 3  pyyheliinaa
  • pakkaus 3 (äidille): 2 lakanaa, 3 pyyheliinaa, 1,5 m sideharsoa, 0,5 kg  selluloosavanua
    (Lähde: Sosiaaliministeriön kiertokirje 24.9.1937, teoksessa Retrovauvat : suomalaista  lasten historiaa, Ville Hänninen, Juri Nummelin, Elina Teerijoki, 2008).

Vuoden 2017 äitiyspakkauksen sisältö näkyy seuraavassa kuvassa

Kuva: Annika Söderblom © Kela. | Photo of maternity package 2017. Photo: Annika Söderblom © Kela

Äitiyspakkauksen sisältöä uudistetaan vuosittain. Pakkaus sisältää vauvan vaatteita ja hoitotarvikkeita. Tekstiilien värit ja kuosit vaihtelevat. Pakkauksen valitaan myös uusia tuotteita. Ennen vuoden 1970-luvun puoliväliä äitiyspakkauksen tekstiilien värin oli pääsääntöisesti valkoinen.

Vuoden 1995 äitiyspakkaus / Maternity package 1995. Kuva/ photo : Soili Rasi-Bäckman ©Kela. Lähde: Kela

Kuvia aiemmista suomalaisista äitiyspakkauksista ja niiden sisällöstä löytyy mm. Finnasta, Kelan sivuilta sekä Arjenhistoria.fi -verkkoportaalista.

Shortly in English:

The Finland 100 jubilee is present in our library throughout the year. Every month we put out a new book exhibition related in some way to Finland or Finnish culture. This time the topic is Finnish maternity package and how it is related to University of Eastern Finland’s celebration of the centenary of Finland’s independence. Read more information about Finnish maternity package and maternity grant on the web pages of Kela. You can find photos of previous Finnish maternity packages for example trough Finna and in the web portal Arjenhistoria.fi.

Tarja Turunen
Tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Jaa tämä / Share this
Share

Suomi100: suomalainen ruoka

Suomen 100-vuotisjuhla näkyy kirjastossamme läpi koko vuoden. Joka kuukausi laitamme esille uuden kirjanäyttelyn, joka liittyy jollakin tavalla Suomeen tai suomalaisuuteen.
Lokakuun kirjanäyttelyn teema on Suomalainen ruoka. Tutustu näyttelyn kirjoihin Joensuun ja Kuopion kampuskirjastoissa sekä UEF-Finnan kirjakarusellissa.

Jos sivuutetaan keittokirjat, itselleni teemasta ’ruoka ja kirjat’ tulee ensimmäisenä mieleen Enid Blytonin Viisikko ja heti seuraavana Veikko Huovisen Hamsterit.

Kiehtovin elintarvike Viisikoissa oli mielestäni inkivääriolut, joka oli täysin 70-luvun suomalaislapsen elämänpiirin ulkopuolella. Googlen avulla tämäkin arvoitus selviää viimein.  Resepti THETKI-blogista (Teemu Peltonen):
Ruokaa kirjallisuusklassikoista : Viisikoiden inkivaariolut

Viisikko-kirjojen runsas ruokakattaus tuntuu olevan yhteisesti jaettu kokemus. Keskisuomen Sanomista löytyy Tomi Tuomaalan kooste siitä, mitä ja milloin syödään kirjassa ’Viisikko Aarresaarella’:
Viisikko-kirjoissa maistuu ruoka

Lastenkirjoissa muutoinkin puhutaan ruuasta ja syömisestä melko paljon. Kollegat heittelivät esimerkkejä: Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja Patu syömään!, Roald Dahlin Jali ja suklaatehdas, Lea Pennasen Piilomaan pikkuaasi (Muuli Mukkeliksen Hotelli Huvitus Huiputus herkkuineen… ). Osassa lastenkirjoja tuntuu olevan taustalla opettavainen tarkoitus: ’Pyry on syönyt liikaa makeisia’ (Sandrine Deredel Rogeon & Gustavo Mazali).

Vastapainona kasvattaville lastentarinoille lienee kirjoitettu aikuisille tarkoitettu ’Nyt v***u syö!’ (Adam Mansbach).

Kaunokirjallisuuden tuntemukseni ei ole kovin laaja, joten otan avuksi kirjastotietokannat. UEF-Finnassa kaunokirjallisuuden hakumahdollisuudet rajoittuvat lähinnä kirjan nimellä hakemiseen. Aiheenmukainen haku onnistuukin paljon paremmin yleisten kirjastojen tietokannoissa, joissa kaunokirjallisuuttakin asiasanoitetaan ahkerasti.

Haku Helmet-kirjastoista onnistuu esimerkiksi näin:

Esimerkkejä tuloksista:

Jostain syystä haaviin ei kuitenkaan tartu tämä teos, jota kustantaja kuvaa näin:

“Leena Parkkisen kolmas romaani Säädyllinen ainesosa on huikea kuvaus elämästä porvarillisessa Töölössä. Ja ruoasta! Mitä kaikkea se Saaralle ja Elisabethille merkitseekään. Rakkautta, pelkoa – ja kätkettyjä viestejä.”

 

Kaunokirjallisten teosten sisältämistä ruoista ja resepteistä on kirjoitettu moniakin tietokirjoja, esimerkiksi: Täysi kattaus – ruokaa ja juomaa kirjallisuudessa, Kai Linnilän Linnan pidoista pappilan pöytään – Kaari Utrion romaanien herkut sekä Mark Crickin Kafkan kanssa keittiössä – maailman kirjallisuuden historia 14 reseptissä.

Syvempää kirjallisuudentutkimusta ruoka-aiheesta on tehnyt Suomessa ainakin Johanna Lahikainen Jyväskylän yliopistossa:

Makoisia lukuhetkiä!

Laura Parikka, tietoasiantuntija
Opetus- ja tietopalvelut

Jaa tämä / Share this
Share

Suomi100: Metsä ja puu | Forest and Tree

(Please, scroll down to read in English.)

Suomen satavuotisjuhla näkyy kirjastossamme läpi koko vuoden. ”Metsä ja puu” –teema liittyy Itä-Suomen yliopiston Studia Generalia tapahtumien luentosarjaan.

Jos haet UEF-Finnasta hakusanalla metsä*, saat hakutulokseksi listan kirjoista, jotka heti helposti antavat viitteitä siitä, mitä metsä meille suomalaisille merkitsee.

Ensimmäisenä listalle nousee ”Metsäkirja : syötävää ja askarreltavaa” ja sen sisällysluettelossa onkin kerrottu: ” Metsästä on moneksi! Paitsi tutut sienet ja marjat, metsästä saa paljon muutakin. Ennen kuin muoviesineet valtasivat kodit ja keittiöt, käytettiin tuohta ja puuta, ennen teollisia ja myrkyllisiä kyllästeaineita käytettiin tervaa, käsityölangat värjättiin luonnonantimilla, sienillä ja kasveilla. Pajusta saatiin köyttä ja tarve-esineitä, mahla maistui kuumina kevätpäivinä, pihkavoiteella hoidettiin pieniä ihovaurioita.”

Seuraavana listalle tulee:”Metsä ikäihmisten hyvinvoinnin lähteenä”. Metsä on tarjonnut kautta aikain suomalaisille hyvinvointia, kuten myös esim. kirjassa ”Metsämieli : kehon ja mielen kuntosali” hyödynnetään metsää liikunnan ja terveyden lähteenä. Ja jos haluat vaikkapa harrastaa retkeilyä metsissä, hakusanalla ”kansallispuistot” löytyy kirjoja menovinkiksi.

Jo kolmantena listalle nousee: ” Metsäverokirja 2015”.  Metsään on liittynyt Suomessa monellekin toimeentulo ja leivän lähde jo useita vuosikymmeniä. Ja kun metsään liittyy raha, on hyvä ottaa lainsäädäntökin mukaan – siitä esimerkkinä ”Metsäoikeus” – kirja.

Kirjassa: ” Metsä: Suomen vihreä kulta” kerrotaan metsästä monipuolisesti ja useista näkökulmista. Metsätilastollisista vuosikirjoista voi seurata kokonaiskuvaa Suomen metsistä, metsätaloudesta ja metsä­teollisuudesta. Tilastotietoa ja muuta metsätietoa on saatavilla esim. Luonnonvarakeskus Luken sivuilta.

Lisää metsä- ja puu-aiheisia kirjoja on esillä kampuskirjastoissa ja UEF-Finnan kirjakarusellissa.

Metsät ja puut ovat vaikuttaneet suomalaisiin vahvasti ja kirvoittaneet myös kieleemme useita erilaisia sanontoja: joskus ”ei nähdä metsää puilta”, päättelyissä voidaan ”mennä metsään” tai hankalissa asioissa ”ei päästä puusta pitkään”. Toisinaan ”haukutaan väärää puuta”, ”ollaan jopa puilla paljailla” tai puhutaan ihan vain ”puuta heinää”. Metsät ja puut liittyvät myös läheisesti suomalaisiin satuihin, tarinoihin ja lauluihin: ”Metsän poika tahdon olla, sankar jylhän kuusiston”, ”Jos metsään haluat mennä nyt…”

Jos vielä mietit metsään menoa, kannattaa tutustua Metsäyhdistyksen sivustoon: ”Sata syytä mennä metsään”.

Finland 100 jubilee is present in our library throughout the year. Every month, we put out a new book exhibition related in some way to Finland or Finnish culture. This month the topic is “Forest and Tree”. You may search books related to forests or trees from UEF-Finna. There is also a lot of information about Finnish forests in the web pages of the Natural Resources Institute of Finland and Finnish Forest Association.

Anu Eskelinen
Tietoasiantuntija | Information Specialist
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and publishing services

 

 

 

Jaa tämä / Share this
Share

Suomi100: Suomen Taide | Arts in Finland

(Please, scroll down to read in English.)

Mieti hetki suomalaista taidetta. Kuuletko musiikkia? Nouseeko mieleesi kohtaus elokuvasta? Näetkö mielessäsi jonkin maalauksen? Ulkona arasti vihertävä maisema saa päässäni pyörimään J. Karjalaisen laulun Villejä lupiineja. Kun ajattelen suomalaista elokuvaa, näen mielessäni kohtauksen Markku Pölösen Kivenpyörittäjän kylästä: hieman maistissa oleva, jo elämää nähnyt Jalmari neuvottelee sumuisella pellolla Kuoleman kanssa. Ensimmäinen mieleeni nouseva suomalainen maalaus on puolestaan Hugo Simbergin arvoituksellinen Haavoittunut enkeli vuodelta 1903:

Kuva: https://www.flickr.com/photos/finnishnationalgallery/29568380521/in/album-72157672674447902/

Teokseen, sen symboliikkaan ja tarinaan voi tutustua (vaikkapa kuuntelemalla!)  avoimessa Kansallisgallerian verkkokokoelmat-palvelussa. Sivustolla on kattavasti esitelty suomalaista maalaustaidetta mm. Ateneumin ja Kiasman kokoelmista.

Suomen Kulttuurirahaston vuonna 2013 teettämän kyselytutkimuksen mukaan taiteen tärkeimpänä tehtävänä pidetään viihdytyksen ja lohdun tuomista arkeen. Tämä väite on helppo allekirjoittaa. Onko sinulla jokin suomalainen lempikappale, joka saa liikuttumaan kyyneliin asti? Tai kirja, joka viihdyttää takuuvarmasti lukukerta toisensa jälkeen?

Yllä mainitun kyselytutkimuksen tulos nostaa Suomen tunnetuimmiksi taiteilijoiksi Jean Sibeliuksen, Tove Janssonin, Väinö Linnan ja hieman yllättäen Juice Leskisen. Millainen sinun listasi olisi?

Suomen kulttuurirahaston sivulta pääsee käsiksi itse tutkimusraportin lisäksi myös tutkimusaineistoon. Tutkimusaineistotaulukosta on mielenkiintoista tarkastella vastauksia vaikkapa seuraavanlaatuisiin kysymyksiin ja väittämiin: ”On tärkeää, että suomalaisilla on asuinpaikasta riippumatta mahdollisuus harrastaa taidetta”, ”Eliitin tulisi itse maksaa taide josta se pitää” ja ”Oletko käynyt museossa / elokuvissa / konsertissa viimeisen 6 kuukauden aikana?”. Tutkimusaineisto on arkistoitu Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon, joka luovuttaa aineistoja edelleen tieteelliseen tutkimus- ja opetuskäyttöön. Avointa tiedettä ja tutkimusta suomalaisen taiteen käytöstä ja merkityksestä parhaimmillaan!

Suomen taide-kirjanäyttely on esillä Joensuun ja Kuopion kampuskirjastoissa kesäkuun ajan.

Finland 100 jubilee is present in our library throughout the year. Every month, we put out a new book exhibition related in some way to Finland or Finnish culture. In June the topic is Arts in Finland. Take a virtual tour in Finnish National Gallery´s Art Collection-service!

Riitta Holopainen
Tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services

Jaa tämä / Share this
Share

Suomi100: Eläimet Suomessa | Animals in Finland

(Please, scroll down to read in English.)

Useimmat ovat varmasti tietoisia siitä, että kansalliseläimemme on karhu. Samoin kansallislintumme on itsestään selvä: laulujoutsen.
Karhukirjallisuutta on kirjastossamme monipuolisesti: on ekologista ja biologista näkökulmaa, kansanperinnettä, uskontoa, metsästystä ja luonnonkuvausta. Helposti löytyy reilut 70 karhukirjaa.
Laulujoutsenia käsittelevää kirjallisuuta puolestaan on yllättävänkin vähän, vain kymmenkunta kirjaa tarttuu kiinni pikaiseen hakuun. Kirjojen näkökulma on enimmäkseen yleistajuinen.

 

Entäpä kansalliskalamme ahven? Noin kolmekymmentä ahvenkirjaa on tarjolla UEFin kokoelmissa. Näistä yli puolet on opinnäytteitä.

 

 

Kuinka moni tietää kansallishyönteisemme? Äkkiseltään tulisi mieleeni, että sen kuuluisi olla ”itikka”, joka on kaikille tuttu ja seuranamme tiiviisti joka ikinen kesä. Oikea vastaus on kuitenkin seitsenpistepirkko, joka on Suomen yleisin leppäkerttulaji.

Seitsenpistepirkosta ei löydy yhtään omaa kirjaa ja leppäkertuistakin vain lapsille suunnattuja teoksia. Mistä löytyisi biologi, joka korjaisi tämän selvän puutteen!

Lähde: archive.is – Suomen kansalliset luontotunnukset
Kuvat: Pixabay

Suomenpystykorva, suomenhevonen, suomenkarja, suomenlammas, suomenvuohi, suomalainen maatiaiskana. Tärkeimmistä kotieläimistä on Suomen kylmiin oloihin sopeutunut oma kantansa. Olojen kohentuessa moni alkuperäisrotu on jäänyt sinnittelemään tuottoisampien rotujen varjoon. Maatiaissika on jopa ehtinyt kadota jo kokonaan. UEF-Finnasta löytyy tietopaketti ja keittokirja, jonka motto kuulostaa hieman hurjalta: ”Syömällä maatiaisia pelastat ne!”

Eläin-teemaan liittyvä kirjanäyttely on esillä Joensuun kampuskirjastossa 28.4-13.5, Kuopiossa hieman pidempään.

Toukokuu on myös linnunlaulun parasta aikaa. Testaa taitosi lintukaraokessa, jonka tarjoaa Suomen Luonto –lehti.
Aloittelijoille: helmipöllö (Aegolius funereus)
Edistyneille: peippo (Fringilla coelebs)
Ammattilaisille: mustarastas (Turdus merula)
Duoille: talitiainen ja harakka (Parus major and Pica pica)
Bassoille: kaulushaikara (Botaurus stellaris)

Finland 100 jubilee is present in our library throughout the year. Every month, we put out a new book exhibition related in some way to Finland or Finnish culture. In May the topic is Animals in Finland.

The pictures in this post are about Finnish national fauna: bear (animal), swan (bird), perch (fish) and seven-spot ladybird (insect).

The links above lead to bird karaoke by Suomen luonto -magazine. Everyone can try, despite the native language. Have fun!

Laura Parikka
tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Jaa tämä / Share this
Share

SUOMI100: Koulu ja koulutus itsenäisessä Suomessa

Koulu – oikeus ja velvollisuus
Itsenäinen Suomi sai oppivelvollisuuslakinsa vuonna 1921. Lain myötä kaikista 7–13-vuotiaista lapsista tuli oppivelvollisia. Mikael Soininen (vuoteen 1907 asti Johnsson; 1860–1924), suomalainen kasvatustieteilijä ja poliitikko, vaikutti merkittävästi yleisen oppivelvollisuuden syntyyn.

(kuva (CC BY 4.0): Mikael Soininen, kouluhallituksen ylijohtaja v:sta 1917 Museovirasto – Musketti)

Nykyään oppivelvollisuus alkaa yleensä sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta ja jatkuu aina lukuvuoden loppuun asti sinä lukuvuonna, jona nuori täyttää 17 vuotta. Lähes kaikki lapset (99,7 %) suorittavat perusopetuksen oppimäärän ja saavat perusopetuksen päättötodistuksen.

(kuva (CC BY 4.0): päästötodistuksia tutkitaan Lapinlahden kansakoulussa Fremling F. E., kuvaaja. 1942. Museovirasto – Musketti)

Vuosien saatossa oppivelvollisuuskoulua on kutsuttu hieman eri nimillä. Aiemmat sukupolvet kävivät kansakoulua, kun taas heitä nuoremmat ovat käyneet peruskoulua. Nimestä riippumatta kaikissa niistä on pidetty huolta Suomen koululaisista monin eri tavoin. Sukupolvet toisensa jälkeen ovat ahtautuneet pulpetteihin, joiden puinen pinta on kertonut tarinaa niiden aiemmista kuluttajista. Jo koulurakennus itsessään on ollut aina tärkeä suomalaisille. Useat koulut ovat edelleen iltaisin ja viikonloppuisin monenlaisen harrastustoiminnan keskuksia. Myös monissa koulurakennuksissa sijainneella koulukirjastolla on ollut oma paikkansa koululaisten opinpolulla.

(kuva (CC BY 4.0): Luokkahuone Mannerheimintien yläasteella ja lukiossa. Karjanoja Matti, Valokuvaaja. 1985. Helsingin kaupunginmuseo)
(kuva (CC BY 4.0): Kauppakorkeakoulun kirjasto. Pietinen, kuvaaja. 1936. Museovirasto – Musketti)

 

 

 

 

 

 

(kuva (CC BY 4.0): Kansakouluista: Maantietotunti. Aavikko, valokuvaaja. Sotamuseo)

Koulun tehtävänä on ollut, sivistämisen ja opettamisen lisäksi, koululaisten terveydestä huolehtiminen. Siihen ovat omalta osaltaan vaikuttaneet niin koululiikunta, -ruokailu kuin -terveydenhuoltokin. Esimerkkinä tästä huolehtimisesta on ollut muun muassa se, että vuonna 1943 Suomi sai lain, jonka mukaan koululaisille oli tarjottava maksuton ateria kaikkina koulupäivinä.

(kuva (CC BY 4.0): Kouluterveydenhoitajan vastaanotto. Roos Rafael, Valokuvaaja. 1920. Helsingin kaupunginmuseo)
(kuva (CC BY 4.0): Oppilaat ruokailemassa Koskelan korttelikoulun ruokalassa. Könönen Jouko, Valokuvaaja. 1980. Helsingin kaupunginmuseo)

Ainakin ennen koulun liikuntasalin tunnisti aina puolapuista. Nykyään tilanne on varmasti jo toinen, muunlaiset liikunnan muodot ovat ajaneet puolapuiden kultakauden ohi. Monilla paikkakunnilla pesäpallo on edelleen suosittu koululiikunnan muoto keväisin ja syksyisin.

(kuva (CC BY 4.0): Voimisteluesitys Privata svenska flickskolanin voimistelusalissa. Foto Roos, Valokuvaaja. 1930–1939. Helsingin kaupunginmuseo)
(kuva (CC BY 4.0): Helsingin Uuden yhteislyseon tytöt pelaavat pesäpalloa jumppatunnilla Kaisaniemen puistossa. Tuntematon, Valokuvaaja. 1952. Helsingin kaupunginmuseo)
(kuva (CC BY 4.0): Pojat voimistelevat koulun liikuntasalissa. Pietinen Aarne Oy, Valokuvaaja. 1934. Helsingin kaupunginmuseo)
(kuva (CC BY 4.0): Pojat voimistelevat puolapuilla koulun liikuntasalissa. Pietinen Aarne Oy, Valokuvaaja. 1934. Helsingin kaupunginmuseo)

Kaiken oppimisen ja opiskelemisen keskellä ei pidä unohtaa myöskään vapaa-ajan tärkeyttä. Koululaisille tärkeä osa koulunkäyntiä ovat tietenkin välitunnit ja lomat. Pianhan meillä on taas edessä kevätjuhlien aika, jolloin laulu ja riemu raikuvat ympäri maan kesälaitumille pääsyn kunniaksi.

(kuva (CC BY 4.0): Oppilaita välitunnilla Kannelmäen kansakoulun pihalla, Kanneltie 1. Bonin Volker von, Valokuvaaja. 1965. Helsingin kaupunginmuseo)
(kuva (CC BY 4.0): Nuijamaan kansakoulun oppilaat hiihtolomalla. Museovirasto – Musketti)
(kuva (CC BY 4.0): Koulun kuoro esiintyy, Tehtaanpuiston yhteiskoulun kevätjuhla. Salmela Erkki, Valokuvaaja. 1975. Helsingin kaupunginmuseo)

Kuvat:

Kansallinen Finna

Lähteet:

Opetushallitus

YLE: Itsenäisen Suomen oppivelvollisuuskoulu

Kirjaston Suomi100-ryhmän jäsenet koululaisina:

noin v. 1974
noin v. 1975
v. 1976
noin v. 1976
noin v. 1984
v. 1986

 

Suvi Tolvanen

Tietopalveluneuvoja

Jaa tämä / Share this
Share

Suomi100 : Elämää 100-vuotiaassa Suomessa

Suomen 100-vuotisjuhla näkyy kirjastossamme läpi koko vuoden. Joka kuukausi laitamme esille uuden kirjanäyttelyn, joka liittyy jollakin tavalla Suomeen tai suomalaisuuteen.

Maaliskuun kirjanäyttelyn teema on Elämää 100-vuotiaassa Suomessa läpi vuosikymmenten. Tutustu näyttelyn kirjoihin Joensuun ja Kuopion kampuskirjastoissa sekä UEF-Finnan kirjakarusellissa.

Minun perheeni vaiheita 100-vuotiaassa Suomessa…

Mummoni syntyi vuonna 1887 Suojärvellä. Mummo ei käynyt kouluja, hän osasi kirjoittaa vain oman nimensä. Muistan, kun hän istui huivi päässä, pyöreät lasit silmillään keittiön pöydän ääressä ja tavasi hitaasti kuolinilmoituksia lehdestä.

Äiti syntyi 1933 Lappeenrannassa. Äitini kertoi miten sota-aikana koulu alkoi vasta marraskuussa, koska koulurakennus oli sotasairaalana. Keskikoulun jälkeen äiti pääsi yhtiölle töihin. Iso sisarusparvi oli jäänyt orvoiksi ja perheen esikoisena hänen piti ottaa vastuu kuudesta pienemmästä. Äiti on aina lukenut paljon.  Ensimmäisellä palkalla ostettu kirja, Juhani Ahon ”Papin tytär – papin rouva” löytyy edelleen lukuisten kirjojen joukosta kirjahyllystä.

Minä synnyin vuonna 1959.  Metz-telkkarin mustavalkoisesta kuvasta jännäsin Ivanhoen ja Rin Tin Tinin seikkailuja. Kansakoulua piti käydä myös lauantaisin, oppikouluun pyrittiin pääsykokeilla ja vuoden ajan ehdin nauttia peruskoulun ilmaisesta kouluruuasta.  Vaaleanpunaisen paperisen kirjastokortin numeron raapustin monen kirjan lainausliuskaan. Reppuun mahtui Viisikot, Seljan tytöt,Tiinat, Runotyttö ja Anna-kirjat.

Tyttäreni syntyi kansainvälisenä lapsen vuonna 1979. Iltasatuina luin hänelle Mimosaa, Mikko Mallikasta ja Jasonia. Rauhanmarssin jälkeen oli aina kivaa urheilutalon leikkipaikassa. Teini-ikäisenä vihreätukkainen punkkari kuunteli CD-levyiltä Apulantaa ja CMX:ää laavalampun valossa.

Lapsenlapseni syntyi helmikuussa 2011.  Kaksivuotiaana tyttö teki oppimispelejä tabletilla, pienet pulleat sormet yhdistivät näytöltä heiniä hevoselle, jyviä kanalle… Nyt minieskari osaa jo kirjaimet niin, että netistä löytyy pikkukakkosen piirretyt.

Liisa Tervonen

Tietopalveluneuvoja

Jaa tämä / Share this
Share

SUOMI100: Terveenä läpi elämän / Live long, live healthy – ”Ääni honisee, vasen korva ropisee”

Suomen 100-vuotisjuhla näkyy kirjastossamme läpi koko vuoden. Kuopion kampuskirjastossa on esillä 21.2. – 24.2.2017 kirjanäyttely pitkän iän salaisuuksista. Näyttely liittyy Itä-Suomen yliopiston Studia Generalia –luentosarjaan, jonka  aloittaa 22.2.2017 Kuopiossa terveystieteiden tiedekunnan koordinoima tapahtuma ”Haluan elää terveenä 100-vuotiaaksi Suomessa”.

Sanotaan, että nauru pidentää ikää. Voit kokeilla vaikka potilaskertomuksista löytyneitä lipsahduksia:

”Vannotaan nyt olemaan kuulolaitetta käyttämättä aivan tarpeellisissa tilanteissa.”

”Oikean korvan käyttö ei ole vasemmalla puolella suositeltavaa.”

”Liikkuu vasemmalla kädellä spontaanisti.”

”Varoitellaan hieman raskaammasta työnteosta, lähinnä kuokkiminen, sukeltaminen päälaelleen etc. olisi syytä jättää laskuista pois. (Potilaan ammatti on opettaja.)”

”Varpaat kainalossa kevyttä rotaatioliikettä.”

”Tulosyy: Tukieläinongelmat.”

”Viime yönä muutaman tunnin kestänyt jakso, joista ei muista mitään.”

”Toisinaan ei pysty samanaikaisesti ajamaan autoa ja pesemään ikkunoita.”

”Kaikessa huokailussaan potilas tekee sympaattisen vaikutelman.”

Lähde: Parantunut hoidosta huolimatta: päättömiä potilaskertomuksia, Mervi Marttila, 2005

Finland 100 jubilee is present in our library throughout the year. Now there is a book exhibition on the Kuopio Campus Library related to the University of Eastern Finland’s Studia Generalia event.

Teksti/text:
Tarja Turunen

Tietoasiantuntija / Information Specialist
Anu Eskelinen
Tietoasiantuntija / Information Specialist

Kuva/picture: Tarja Turunen

Jaa tämä / Share this
Share

Suomi100: Käy Kalevalata katsomahan, iki-kirjaa ihastelemahan / Kalevala in different languages

Suomen 100-vuotisjuhla näkyy kirjastossamme läpi koko vuoden. Joka kuukausi laitamme esille uuden kirjanäyttelyn, joka liittyy jollakin tavalla Suomeen tai suomalaisuuteen. Helmikuu on itseoikeutetusti Kalevalan kuukausi. Joensuun kampuskirjastossa sijaitseva Kalevala-kokoelma koostuu Kalevaloista ja Kalevala-tutkimuksesta ja on lajissaan täydellisimpiä Suomessa. Siinä on noin 600 erilaista Kalevala-versiota n. 50 kielellä. Tunnistatko, mille kielille Kalevala on alla olevissa kuvissa taipunut?

Finland 100 jubilee is present in our library throughout the year. Every month, we put out a new book exhibition related in some way to Finland or Finnish culture. In February we celebrate the Finnish national epic, Kalevala. The Kalevala collection located in the Joensuu Campus Library consists of Kalevala titles and studies regarding Kalevala and is one of the most complete ones of its kind in Finland. It contains approximately 600 different versions of Kalevala in about 50 different languages. Do you find your own language in the pictures?

Riitta Holopainen
Tietoasiantuntija / Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut / Teaching and Information Services
Kuvat / Pictures: Suvi Tolvanen & Liisa Tervonen

Jaa tämä / Share this
Share