Tag: seminars

Posted on

Mieleenpainuvinta Itä-Suomen kirjastopäivillä | Most memorable at Eastern Finland Library Days

(Please, scroll down to read a brief summary in English.)

Itä-Suomen aluehallintovirasto, Itä-Suomen yliopiston (UEF) kirjasto, Kuopion kaupunginkirjasto, Savonia-ammattikorkeakoulun kirjasto ja Varastokirjasto järjestivät Itä-Suomen kirjastopäivät 2023 teemalla ”Palvelut sähköistävät – kirjastotyön uudet muodot”. Itä-Suomen kirjastopäivät on ainutlaatuinen tapahtuma, sillä vastaavia alueellisia kaikkien eri kirjastosektorien yhteisiä seminaareja ei muualla (vielä) järjestetä. Itä-Suomen kirjastopäivät järjestetään joka toinen vuosi niinä vuosina, kun valtakunnallisia kirjastopäiviä ei pidetä.

Kahden päivän aikana noin 120 osallistujaa kuuli mielenkiintoisia luentoja, seurasi paneelikeskustelua ja osallistui työpajoihin Kuopion kaupunginkirjastossa sekä verkostoitui iltatilaisuudessa UEFin Kuopion kampuksella.

Oli mukava tavata kollegoita pitkästä aikaa. Ilahduttavaa oli myös esitellä Snellmanian kirjaston remontoituja tiloja, jotka herättivät kovasti kiinnostusta.

Itä-Suomen yliopiston kirjastosta osallistujia oli yli 20. Kirjasimme kukin lyhyesti yhden tärkeimmän tai mieleenpainuvimman idean, ajatuksen tai muistikuvan päivien monipuolisesta annista.

Palvelut ja tilat

Mieleen jäi erityisesti Mikkelin seutukirjaston palveluissa oleva Mikkelin kaupungin viihdeuimala Rantakeitaaseen sijoitettu kirjakaappi, josta voi noutaa varattua aineistoa. Kirjakaappi on hyvä esimerkki kirjaston palveluiden tuomista lähelle kirjaston käyttäjiä.

Kansainvälisten opiskelijoiden tarpeet esim. tilojen näkökulmasta. Onko heille hyviä kohtaamis- ja opiskelutiloja muualla kuin kirjastossa?

Kaikilla kirjastosektoreilla korostuu nykyisin viihtyisät/asianmukaiset tilat, joiden käytön mahdollisuus on hyvin merkityksellinen niin asiakkaille kuin henkilökunnallekin.

Erilaiset kirjastot, yhteistyö, verkostot

Oman kuplan puhkaisemiseen on hyvä kuulla eri kirjastosektoreita. Etenkin yleisten kirjastojen (kaupungin- ja kunnankirjastot) toimintaympäristö on hyvin erilainen kuin yliopistokirjastojen.

Paneelikeskustelussa yhteistyö näyttäytyi eri kirjastosektorien johtajien yhteistyönä. Miten saataisiin ulotettua yhteistyö myös eri kirjastosektoreiden henkilökunnan väliseksi?

Vanhemmilta kollegoilta olen kuullut, että yhteyksiä vaikkapa muihin oman kaupungin kirjastoihin on aiemmin pidetty nykyistä tiiviimmin yllä. Viime vuosina korona on osaltaan hillinnyt etenkin kasvokkain kohtaamisia, mutta muutos kulttuurissa on kaiketi tapahtunut jo ennen koronaa. Kirjastopäivien kaltainen tapahtuma, jossa pääsee kasvokkain tutustumaan kollegoihin, tekee hyvin näkyväksi sen, että meillä on osaavia ja innostuneita työkavereita myös naapurikirjastoissa ja ympäri Suomen. Kirjastonjohtajilla on omat yhteistyöverkostonsa, mutta ns. ruohonjuuritasolla voisimme varmaan kurkotella toisiamme kohti enemmänkin. Kehittämispäivämme [heti kirjastopäivien jälkeen] puheenvuoroissa kuului hyvin, että uutta oli lähtenyt itämään, kun astuimme oman kuplamme ulkopuolelle pariksi päiväksi.

Miten osaamista saadaan siirrettyä virkaiältään vanhemmilta nuoremmille? Eläköitymisiä on luvassa, ja kokeneempien hiljainen tieto on arvokasta. Systemaattisuutta tähän: mentorointi, job shadowing? Ei reagointia vaan ennakointia.

Työvoima

Kirjasto on kaikille suomalaisille tuttu paikka, mutta ehkä alaa pitäisi markkinoida paremmin, jotta uudet ihmiset kiinnostuisivat työstä. Itä-Suomen työvoimatilanteesta puhuttaessa ei keskitytty kirjastoihin, koska ala on niin marginaalinen. Mutta vaikka ulkopuoliset kouluttajat näkevätkin kirjaston lähinnä paikkana, jossa käydään lasten kanssa kääntymässä, pitää kirjasto sisällään paljon erilaisia tehtäviä. Mikäli koulutusta olisi paikallisesti saatavilla, voisivatko kirjastot olla houkuttelemassa työvoimaa ylitarjonta-aloilta? Mikäli opiskeluja tai alanvaihtoa pohtivat ihmiset näkisivät takahuoneisiinkin, eivätkä ainoastaan palvelutiskille, esiintyisikö kirjastoala kiinnostavana vaihtoehtona?

Esityksessä Työvoiman riittävyys Itä-Suomessa avoimet kirjastoalan työpaikat TE-palvelussa esitettiin perinteisten kirjastonimekkeiden kautta esim. kirjastonhoitaja. Yhä enenevässä määrin ammattinimekkeissämme ei ole lainakaan mainittu sanaa kirjasto. Jäämmekö siis katveeseen? Jos ELY-keskus ei löydä meitä, löytääkö meitä alasta kiinnostuneetkaan?

Oisi mielenkiintoista tietää enemmän siitä mistä, miksi ja millä koulutustaustalla alalle kouluttaudutaan ja työllistytään.

Monissa kirjastoissa kamppaillaan jo nyt työntekijäpulan kanssa eikä kaikkiin paikkoihin ole ollenkaan päteviä hakijoita. Vaikka tähän asti tieteellinen kirjasto on houkutellut hyviä hakijoita, on hakijoiden määrä laskenut vuosien varrella. Tulossa on paljon eläköitymisiä ja Itä-Suomesta puuttuu yhä alan koulutus, joten riittääkö hyviä hakijoita myös tulevaisuudessa?

Vuorovaikutustaidot, työyhteisötaidot, muuttuva työ

Työyhteisötaidot digiajassa: monia eri viestintävälineitä, erilaisia ihmisiä erilaisilla valmiuksilla tekemässä työtä. Olemmeko kaikki samalla kartalla ja saavatko kaikki äänensä kuuluviin?

Työn muotoilu (job crafting) lisää työntekijän sitoutumista omaan työhönsä, vähentää kyllästymistä sekä tuottaa työssään viihtyviä työntekijöitä.

Oivalliset neuvot katseen kohdistamisesta ja kehonkielen hallinnasta hankalassa asiakastilanteessa.

Oman kehonkielen ja äänen käyttö, ja kuinka käyttää näitä paremmin asiakaspalvelussa.

Selityksiä itsensä kanssa tapahtuvalle vuorovaikutukselle. ”Sisäinen kommenttiraita” ilmenee itsensä kanssa käymänä keskusteluna ja ajatuksina ”Miten minä nyt noin… Onpa ihmeellinen….”

Keskittykäämme enemmän hyviin asioihin, onnistumisiin, ja kaikkeen hyvään mitä työyhteisössä saadaan aikaan. Ja onnistumisia ja pieniäkin saavutuksia kannattaa aina juhlistaa.

paneelikeskustelu, seminaari, kuunnella, yleisö, istua, tilaisuus. Panel discussion, seminar, listening, audience, sitting. event.
Paneelikeskustelua luotsasi Anna Simolin (yhteyspäälikkö, UEF) | Panel discussion was led by Anna Simolin (External relations manager, UEF)

Briefly in English

The Regional State Administrative Agency of Eastern Finland, the University of Eastern Finland (UEF) Library, the Kuopio City Library, the Savonia University of Applied Sciences Library and the National Repository Library organised the Eastern Finland Library Days 2023 at the Kuopio City Library. Over the course of two days, approximately 120 participants heard interesting lectures, followed a panel discussion, participated in workshops and networked. More than 20 members of UEF Library staff took part in the event.

Tero Heiskanen, tietopalveluneuvoja | Information services advisor
Olli, Hiltunen, tietopalveluneuvoja | Information services advisor
Piia Pietarinen, tietopalveluneuvoja | Information services advisor
Kirsi Rask, tietopalveluneuvoja | Information services advisor
Sofi Timonen, tietopalveluneuvoja | Information services advisor
Asiakaspalvelut | Customer services

Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | Senior information specialist
Maarit Putous, tietoasiantuntija | Information specialist
Katri Rintamäki, palvelupäällikkö | Head of services
Tuula Rissanen, tietoasiantuntija | Information specialist
Anni Tarkiainen, tietoasiantuntija | Information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Eeva Honkanen, kirjastoamanuenssi | Library amanuensis
Hanna Kamppuri, tietopalveluneuvoja | Information services advisor
Harri Parviainen, tietoasiantuntija | Information specialist
Elli Piirainen, tietopalveluneuvoja | Information services advisor
Riitta Porkka, palvelupäällikkö | Head of services
Kati Rautiainen, tietopalveluneuvoja | Information services advisor
Kirsi Salmi, tietoasiantuntija | Information specialist
Tarja Turunen, tietoasiantuntija | Information specialist
Suvi Tolvanen, tietopalveluneuvoja | Information services advisor
Tietoaineistopalvelut | Collection services

Jukka Kananen, palvelupäällikkö | Head of services
Heta Mikkonen, tietopalveluneuvoja | Information services advisor
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and publishing services

Posted on

Kurkkaus informaatiotutkimuksen kulisseihin: Informaatiotutkimuksen päivät 2022 | A peek behind the curtain of information studies: Information Studies Day 2022

(Please, scroll down to read in English.)

Informaatiotutkimuksen päivät, jotka tunnetaan myös nimellä i-päivät, on joka toinen vuosi järjestettävä tapahtuma, jossa käsitellään informaatioalan ilmiöitä eri näkökulmista. Vuoden 2022 Informaatiotutkimuksen päivät olivat järjestykseltään seitsemännet ja järjestettiin 3.–4.11. Tampereen yliopistolla. Tämä oli toinen kerta, kun osallistuminen sopi aikatauluihini, ja junamatka Tampereelle alkoi. Ennakkoon saatu ohjelma antoi osviittaa päivien monipuolisesta ja mielenkiintoisesta sisällöstä, ja odottelinkin innolla tapahtumaa.

Torstai

Päivien avajaissanat lausui Informaatiotutkimuksen yhdistys – ITY ry:n puheenjohtaja Ari Haasio esitellen päivien ohjelmaa ja toivottaen kuulijat tervetulleeksi. Avajaissanojen jälkeen oli vuorossa professori Tuomas Harviaisen mielenkiintoinen keynote-esitys aiheesta “Tiedon jakamisen tutkimus osana tietokäytäntöjen tutkimusta”. Torstain sessioiden aiheita olivat Keho ja ruumiillisuus informaatiotutkimuksessa ja Informaatiovuorovaikutus ja vuorovaikutteinen tiedonhaku, Terveystieto ja -viestintä sekä Nousevat i-tähdet: Informaatiotutkimuksen opinnäytteet ja väitöstutkimussuunnitelmat.

Keho ja ruumiillisuus informaatiotutkimuksessa & Informaatiovuorovaikutus ja vuorovaikutteinen tiedonhaku oli alun perin kaksi erillistä sessiota, jotka oli ohjelmamuutosten myötä yhdistetty. Ensimmäisessä esityksessä käsiteltiin tutkimusta, jonka aiheena oli kehollisuuden merkitys suomalaisjuoksijoiden teknologian ei-käytölle. Tämän jälkeen kuultiin avoimen kuvakokoelman kuvamateriaalin hyödyntämisestä tutkimusdatana.

Lounaan jälkeisen session aiheena oli terveystieto ja -viestintä. Esityksissä nostettiin esille erilaisten ryhmien, kuten turvapaikanhakijoiden, tyypin 1 diabetesta sairastavien sekä ikääntyneiden terveystietoon liittyviä tiedontarpeita ja käytäntöjä. Session viimeisessä esityksessä käsiteltiin Suomi24-keskustelufoorumin masennusaiheisiin keskusteluihin toteutettua tunneanalyysiä, jolla pyrittiin tunnistamaan viestien sisällön tunnetilojen ajoittaisia vaihteluita ja muutoksia.

Päivän päätti Nousevat i-tähdet: Informaatiotutkimuksen opinnäytteet ja väitöstutkimussuunnitelmat -posterisessio, jossa opinnäytetöiden ja väitöskirjojen tekijät saivat aluksi pitää minuutin mittaisen esityksen, jonka avulla he herättelivät kuulijoiden kiinnostuksen. Kahvittelun ohella kuulijat pääsivät sitten tutustumaan postereihin ja jututtamaan tekijöitä tarkemmin. Opinnäytteitä ja väitöskirjoja olikin syntynyt ja syntymässä useista eri aiheista, ja niiden tekemiseen oli hyödynnetty erilaisia menetelmiä, kuten haastatteluja, kuvailevaa kirjallisuuskatsausta ja semanttista hakua.

Perjantai

Perjantain ohjelma oli jaettu kahteen eri tilaan ja haasteena olikin valita, kumpaako milloinkin kuuntelisi, sillä esitykset vaikuttivat kaikissa sessioissa erittäin mielenkiintoisilta. Päädyin aamupäivällä kuuntelemaan esityksiä avoimen tieteen teemaan liittyen ja iltapäivällä aiheesta Informaatio vähemmistöjen ja erityisryhmien kontekstissa. Toisessa tilassa teemoina olivat Lukutaidon monet muodot ja Knowledge Management. Onneksi päivien esitysten abstraktit on julkaistu Informaatiotutkimus-lehden numerossa 2-3/2022, joten niihin pääsee tutustumaan myös jälkikäteen.

Avoin tiede -sessio koostui kuudesta esityksestä. Ensimmäisessä esityksessä verrattiin Altmetric.com- ja Overton-viittausten kattavuutta ja päällekkäisyyttä. Lisäksi kuultiin erilaisia näkökulmia avoimen tieteen kannalta muun muassa tutkimustietojärjestelmistä, korkeakouluyhteisöjen avoimuudesta, kaupunkisuunnittelun työprosesseista ja FAIR-periaatteista. Session viimeisessä esityksessä esiteltiin, millaista avoimuutta tieteellisten lehtien lukijat toivovat kansainvälisiltä ja kotimaisilta lehdiltä. Kyselyyn vastanneet toivoivat erityisesti, että julkisilla varoilla tehdyn tutkimuksen tulosten tulisi olla maksutta kaikkien saatavilla.

Perjantain viimeinen sessio Informaatio vähemmistöjen ja erityisryhmien kontekstissa alkoi esityksellä, jossa käsiteltiin turvapaikanhakijataustaisten terveystiedontarpeita ja terveyspalveluiden käyttöä Norjassa. Toisessa esityksessä kuultiin Saamelaiskielten tuki digitaalisissa palveluissa -hankkeesta, jonka tavoitteena rakentaa pohjoissaamen kielen tuki kolmeen Kansalliskirjaston palveluun: Finto-sanasto- ja ontologiapalveluun, Kotoistuspalveluun sekä Finna-hakupalveluun. Viimeisimmässä esityksessä paneuduttiin vielä tutkimukseen, joka käsitteli huumeiden myyntiin liittyvän tiedon jakamista pimeässä verkossa.

Informaatiotutkimuksen päivien ohjelmaa oli jouduttu hieman muokkaamaan alkuperäisestä ja teemoja yhdistelemään, sillä joitakin esityksiä oli peruuntunut, mutta päivien rakenne toimi siitä huolimatta hyvin ja ohjelma oli erittäin kattava. Pelkästään esitysten aihepiireistä voi todeta informaatiotutkimuksen olevan tieteenalana harvinaisen monipuolinen ja ajankohtainen. Esitykset olivat hyvin toteutettuja ja herättivät paljon uutta intoa alan tuoreisiin kysymyksiin. Oli erittäin mukava nähdä sekä tuttuja että uusia alan kasvoja pitkän koronatauon jälkeen.

Käytävä, jonka varrella on lokeroita, tietokoneita ja kirjahyllyjä. A passageway with lockers, computers and bookshelves.
Esitysten välissä oli aikaa vierailla Tampereen yliopiston Linna-kirjastossa. | Between the sessions there was time to visit Tampere University Library Linna. Kuva | Photo: Marjut Perälä

Information Studies Days, also known as i-days, is a biennial event focusing on information studies phenomena from various points of view. The 2022 event was the seventh of its kind and it was held from the 3rd of November to the 11th of November in Tampere University. For me, this was the second time the event fit my calendar, and the train trip to Tampere started. The programme I had reviewed in advance, had showed the diverse and interesting composition of the event, and I was looking forward towards the event.

Thursday

The opening words were given by the chairman of Association for Information Studies Ari Haasio, who presented the programme for the day and welcomed all listeners. After the opening speech professor, Tuomas Harviainen gave a captivating keynote speech on “Researching Information sharing as a part of Information Practices Research”. Thursday’s themes were The Body and Embodiment in Information Studies, Information Interaction and Interactive Information Retrieval, Health Information and Communication and Rising I-stars: Information Studies Theses and Doctoral Dissertations plans.

The themes Body and Embodiment in Information Studies & Information Interaction and Interactive Information Retrieval were originally two separate sessions, but were combined due to changes in the programme. The first presentation examined research that focused on the effect of embodiment to the Finnish runners’ disuse of technology. Afterwards listeners heard about utilisation of materials from open image collections as research data.

After lunch, the theme was Health Information and Communication. The first presentation highlighted the information needs and practices related to health information of different groups, such as refugees, the elderly as well as people who have type 1 diabetes. The last presentation was about a sentiment analysis on Suomi24 discussion forum conversations related to depression, with the aim of recognising the sentimental changes present in the messages.

The day came to an end with Rising I-stars: Information Studies Theses and Doctoral Dissertations plans -poster session, where the thesis and doctoral dissertation researchers got to make a one-minute presentation to pique the interest of those present. While having a cup of coffee the listeners could circle about and familiarise themselves with the posters and chat with their authors. The theses and dissertations turned out to be on a multitude of topics, and various methods had been used in their development, including interviews, descriptive literary reviews, and semantic search.

Friday

On Friday, the programme had been divided into two separate spaces and it was hard to choose which ones to listen to, as every session seemed to have interesting presentations. I ended up listening to presentations on open science in the morning and on Information behaviour and information practices in the context of minorities and special groups in the afternoon. The other themes were Many Forms of Literacy and Knowledge Management. Fortunately, the abstracts of the presentations have been published in issue 2-3/2022 of the journal Informaatiotutkimus, so that one look more closely into them later.

The Open Science session consisted of six presentations. First session cross-examined the coverage and overlap of Altmetric.com and Overton references. In addition, the multiple points of view on open science were brought forward, including views on research information systems, the openness of higher education communities, city planning work process, and the FAIR principles of the National Library, among others. The last presentation of the session presented what kinds of openness the readers of scientific publications had for international and national publications. Participants of the survey especially hoped that publicly funded research would be open to everyone without a fee.

The last session of Friday, Information behaviour and information practices in the context of minorities and special groups, began with a presentation on the information practices and the usage of health services of people with a refugee background in Norway. The second presentation represented Digital Service Support for Sámi People initiative, which aims for the development of support in Northern Sámi for the three services of the National Library: Finto thesaurus and ontology service, Kotoistus service, and Finna search service. The last presentation delved into research, that handled information sharing concerning selling drugs on the dark web.

The programme of Information Studies Days had to be altered from the original and some themes were combined as some presentations had been cancelled.  Nevertheless, the overall structure of the days functioned well, and the programme was extremely comprehensive. The themes of the presentations lead to the conclusion that information studies can be considered a remarkably diverse and topical field of study. The presentations were well executed and kindled a lot of fresh enthusiasm into the recent questions in the field. It was wonderful to see both familiar and new faces in the field after a long break due to Covid-19.

Marjut Perälä, tietopalveluneuvoja | information services advisor
Tietoaineistopalvelut | Collection services

Posted on

Vain muutos on pysyvää – BMF ry:n syysseminaari | Only change is permanent – autumn seminar of Bibliothecarii Medicinae Fenniae (BMF) association

(Please, scroll down to read a summary in English.)

Lääke- ja terveystieteiden sekä lähialojen kirjasto- ja tietopalveluammattilaisten yhdistys Bibliothecarii Medicinae Fenniae (BMF) ry auttaa jäseniään luomaan ammatillisia verkostoja ja kehittämään ammattitaitoaan sekä järjestää koulutusta ja ylläpitää kansainvälisiä yhteyksiä. Pieni mutta aktiivinen yhdistys järjestää vuosittain ammatillisen syysseminaarin jäsenilleen ja muille kiinnostuneille.

Tämänvuotinen syysseminaari pidettiin Tieteiden talossa Helsingissä. Pääpuhuja oli tutkijatohtori Anna-Maija Multas (Oulun yliopisto) aiheenaan terveystiedon muuttuvat lukutaidot. Esitys perustui hänen neksusanalyyttiseen väitöskirjatutkimukseensa uusista terveystiedon lukutaidoista. Multas on tutkinut, miten ihmiset toimivat terveystiedon kanssa arjen verkkoympäristöissä. Multas pyrkii hahmottamaan uudenlaisia tapoja ymmärtää terveystiedon lukutaitoja uusiutuvien teknologioiden aikakaudella, sillä uudet teknologiat vaikuttavat siihen, miten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää informaatiota luodaan, hankitaan ja arvioidaan.

Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa Multas selvitti verkkoympäristöihin keskittynyttä terveyden lukutaidon tutkimusta tavoitteenaan hahmottaa, miten terveyden lukutaitoa on määritelty, mitattu ja tutkittu tieteellisissä julkaisuissa. Kirjallisuuskatsauksesta löytyneiden tutkimuksellisten aukkojen täyttämiseksi Multas tutki nuorten arkielämän terveystiedon lukutaitoja sosiaalisessa mediassa. Neksusanalysoitu aineisto koostuu kolmen videobloggaajan haastatteluista, videopäiväkirjoista ja YouTube-videoista.

Multaksen esitys herätti ajattelemaan kuinka yhteiskunnassa todellakin eletään erikoisia, koronapandemian ja sodanuhkan, määrittelemiä aikoja, mikä johtaa infodemiaan. Ihmiskunta on pakotettu luomaan uusia ja toisaalta muokkaamaan vanhoja tietokäytänteitä, jotta se osaisi toimia uuden informaation edessä. Somevaikuttajien, kuten tubettajien, tiedonvälitys on yksi esimerkki tästä, ja heillä todellakin on vaikutusta, etenkin nuorison informaation keruuseen.

Lyhyemmissä esityksissä aiheina olivat mm. LAB-ammattikorkeakoulun selvitys tiedonhaun osaamisesta YAMK-opinnoissa (Heli Vilja-Sarromaa, LUT-tiedekirjasto), yritys kirjasto- ja hankintapalvelujen tuottajana (Aila Ruokokoski, SOTE-virtuaalikirjasto) ja tieteenalaryhmien palvelukonseptien luominen palvelumuotoilun menetelmin (Päivi Letonsaari, Turun yliopiston kirjasto). Etenkin Vilja-Sarromaan ja Letonsaaren esitykset saivat huomaamaan kuinka samantapaisissa asioissa korkeakoulujen kirjastot tekevät kehitystyötä. Täten yhteisseminaareihin osallistumalla saamme ideoita ja työkaluja myös oman kirjaston palveluiden kehittämiseen.

Myös tämän blogitekstin kirjoittajat pitivät lyhyet esitykset: Taisan aiheena olivat selvityskyselyn tulokset perusopiskelijoiden tutkimusaineistonhallinnan opetuksesta ja ohjauksesta Itä-Suomen yliopistossa ja Tuulevi puhui kirjaston viestintäsuunnitelman toteutumisesta. Esitykset toivat hyvin esiin sen, kuinka monipuolista akateemisten kirjastojen työ opiskelu- ja tutkimusmaailmassa onkaan ja kuinka vain muutos on pysyvää akateemisten kirjastojen työntekijöiden osaamisen kehittymisessä.

Esitysten aineistot

Seminaarit ovat aina erinomainen tilaisuus tavata vanhoja ja uusia kollegoja eri organisaatioista ja verkostoitua. Seminaarin jälkeen BMF piti syyskokouksensa ja Taisa valittiin hallitukseen yhtenä kahdesta uudesta jäsenestä kaksivuotiskaudelle 2023-2024.

nainen, puhuja, esitys, seminaari. woman, speaker, presentation, seminar.
Taisa Sallinen
nainen, esitys, seminaari. woman, presentation, seminar.
Tuulevi Ovaska

Briefly in English

Bibliothecarii Medicinae Fenniae (BMF) is a professional association for medical and health librarians and information professionals in Finland. Among other things, the association organizes seminars.

In this autumn’s seminar the keynote speaker was Anna-Maija Multas, Postdoctoral Researcher at the University of Oulu, who spoke about the topic of her PhD thesis that investigates new health information literacies as sociocultural phenomena and employs nexus analysis as its methodology.

The presentation of Multas prompted us to think of the unusual times that our world lives in, with the corona pandemic and the threat of war, which leads to infodemic. Mankind has been forced to create new and, on the other hand, to shape old information practices in order to face new information. The communication of social media, such as YouTube influencers, is one example of this and indeed has an impact, especially on young people that are gathering information about the situation that our world lives in.

In shorter presentations, subjects included LAB University of Applied Sciences study on knowledge retrieval competence, a company as a producer of library and acquisition services, and using service design methods to create service concepts for discipline groups. The presentations made it clear how academic libraries do development work in similar matters. Thus, by participating in joint seminars, we get ideas and tools for developing the services of our own library.

The authors gave short presentations, too: Taisa’s subject was the results of a survey on the teaching and guidance of research data management for undergraduate students at UEF and Tuulevi talked about the implementation of the library’s communication plan. The presentations highlighted how diverse the work of academic libraries is in both education and research and how change is permanent in the development of the skills of academic library workers.

The seminars are always an excellent opportunity to meet old and new colleagues from different organizations and to network. After the seminar BMF had its autumn meeting, and Taisa was elected to the board as one of the two new members for the two-year period of 2023-2024.

Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | Senior Information Specialist
Taisa Sallinen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and Information Services