EBLIDA kirjastojen ja niiden käyttäjien asialla

Pääsin benchmarking-matkalla osallistumaan iltapäivän pituiseen kahden esitelmän seminaariin Copyright in Europe – lobbying at a national and European level, jonka järjesti EBLIDA Brysselissä Belgian kuninkaallisen kirjaston tiloissa.

EBLIDA (European Bureau of Library, Information and Documentation Associations) on eurooppalaisten kirjasto-, informaatio-, dokumentaatio- ja arkistojärjestöjen ja -laitosten riippumaton sateenvarjojärjestö Euroopassa.

Tällä hetkellä EBLIDA kampanjoi erityisesti oikeudesta e-lukemiseen.

Seminaarin ensimmäinen puhuja Uldis Zarins Latvian kansalliskirjastosta puhui otsikon Copyright at the EU level alla Euroopan (unionin) nykyisestä tekijänoikeustilanteesta ja siihen liittyvästä sääntelystä, jota on sekä EU:n että kansallisella tasolla. Zarins korosti, että kirjastot kantavat huolta nimenomaan käyttäjiensä, kansalaisten, oikeudesta lukea (myös) e-aineistoja.

Toinen puhuja oli EBLIDAn puheenjohtaja Vincent Bonnet, joka totesi, että puolet EU-parlamentin jäsenistä on nyt uusia, joten lobattavaa riittää. On myös huomioitava, etteivät tekijänoikeuskysymykset ole vain kirjastojen asia, vaan tasapainoa on haettava kaikkien eri toimijoiden (kirjailijat, kuvittajat, kustantajat jne.) kesken. EBLIDA:lle on tärkeää kirjastojen yhteinen ääni. Tilanne on nyt pirstaleinen eikä EU:ssa, saati Euroopassa, ole yhtenäistä tekijänoikeuskäytäntöä. Oikeus informaatioon vaatii työtä monilla eri foorumeilla.

Noin viisikymmenpäisessä yleisössä oli kaksi muutakin suomalaista osallistujaa: EBLIDA:n hallituksen jäsen Leena Toivonen ja Suomen Kirjastoseuran puheenjohtaja Jukka Relander. Maailma on pieni.

Tuulevi Ovaska, KYSin tieteellinen kirjasto

Vertailevaa kehittämistä, osa 2

Trondheimista penkinmerkkausmatka jatkui Brysseliin Woluwen kampukselle ja läheiseen Louvain-la-Neuven yliopistokaupunkiin, joissa yhdessä Karen Busetin kanssa tutustuin Ghislaine Declèven johtamaan Université catholique de Louvainin terveystieteelliseen kirjastoon.

Kiintoisa ja työteliäs toinen vierailuviikko sisälsi edellisen tapaan tiloihin tutustumista, erilaisia esittelyjä ja tapaamisen sekä käyttäjien ja työntekijöiden haastatteluja. Antoisimmaksi osoittautui koko yliopistokirjaston yhteisen, tuoreen markkinointikampanjan perusteellinen esittely. Saimme tietää Biblio-Jack-videosarjan taustan, projektisuunnitelman, aikataulutuksen, käsikirjoitusprosessin ja toteutuksen eri vaiheet.

Hankkeen innokkaat ja  osaavat päätoimijat korostivat, että kirjaston markkinointivideoiden pitää olla ammattimaisia — jos kerran tekee, pitää panostaa, eli kunnianhimoa pitää olla tarpeeksi. Kirjaston lisäksi projektissa oli mukana opiskelijoita sekä vastavalmistunut ohjaaja audiovisuaalisten alojen oppilaitoksesta. Erityisesti uusille opiskelijoille suunnatun videosarjan ajatuksena on kertoa perusasiat hauskasti ja modernisti; näyttää, ettei kirjasto ole tylsä; luoda uutta imagoa.

YouTube-kanavan lisäksi Biblio-Jackilla on Facebook-sivu. Siellä videioiden kolme päähahmoa käyvät keskustelua, johon todelliset henkilöt, opiskelijat, ovat kiitettävästi alkaneet osallistua.

Keskustelua markkinoinnista.
Keskustelua markkinoinnista.
kirjastotilaa
Opiskelijoita Brussels Woluwen kampuksen kirjastossa.
kampus
Louvain-la-Neuven kampuksella.

Benchmarking-hankkeessa voi lukea enemmän tästä blogista.

 

Tuulevi Ovaska, palvelupäällikkö, KYSin tieteellinen kirjasto

Siruja – “kirjastoblogi” neljännesvuosisadan takaa

Toisaalta 95% siitä mikä julkaistaan tänään on digitaalisessa muodossa, mutta vain 5% siitä on käytettävissä tietoverkon kautta, eli informaatiovallankumous on vielä edessäpäin. Internetissä on mukana noin 9000 tiedostoa, mutta verkossa voi olla vaikea löytää sitä, mitä hakee.

Näin kirjoitti pohjoismaisessa teologisten kirjastojen konferenssissa vieraillut kirjastonhoitaja Outi Kontturi vuonna 1993. Foorumina hänellä oli Joensuun yliopiston kirjaston monistettu henkilökuntatiedote nimeltä Siruja. Vuosina 1986–1993 ilmestynyt Siruja oli oman aikansa ”blogi”, olkoonkin että lehtinen oli tarkoitettu vain kirjaston sisäiseen jakeluun. Se sisälsi ajankohtaisia tiedotuksia, katsauksia, raportteja ja matkakertomuksia, toisinaan jonkin kepeämmänkin jutun.

IMG_0223Sirujen aloittaessa kirjasto oli juuri saanut Carelia-rakennuksesta aiempaa hulppeammat, edelleen käytössä olevat tilansa. Henkilöstön ja aineistojen määrä oli tasaisessa kasvussa. Lehtiä selatessa väkevimmin pistää silmään kuitenkin tietotekniikan esiinmarssi. Suuri, kirjaston asiakkaillekin näkyvä muutos oli atk-lainaukseen siirtyminen sekä JoeCatiksi ristityn ”atk-näyttöluettelon” avaaminen.

Edellä lainatussa katkelmassa – joka on Sirujen viimeiseksi jääneestä numerosta – sana Internet esiintyy ensimmäisen kerran. Jo aiemmin oli kerrottu hypertekstistä, jota hyödyntäviä ohjelmia varten kirjastoon oli hankittu Apple MacIntosh -tietokone. ”Opetuksen avuksi tulee hyperteksti-video-opetusjärjestelmät ja tiedontallennuksen avuksi mm. taskukokoiset tietokoneet, jotka pystyvät lukemaan myös käsinkirjoitettua tekstiä”, Siruissa ennustettiin.

Digitaalisessa muodossa luotujen julkaisujen osuus kaikista julkaisuista oli jo 1990-luvun alussa yllättävän korkea. Se mikä viimeisen 20 vuoden aikana on kasvanut räjähdysmäisesti, on Internetiin vietyjen julkaisujen määrä. Yksin Google Scholar -hakukoneen arvioidaan löytävän noin 160 miljoonaa dokumenttia. Siruissa aavisteltu informaatiovallankumous kävi toteen.

Mikko Meriläinen, tietoasiantuntija
Kokoelmapalvelut