Digitaalinen kirjasto kehittyy — kirjaston palvelut vuoden 2016 tilastojen mukaan

Kun tarkastelen yliopistomme kirjaston toimintaa ja sen kehittymistä vuoden 2016 tilastojen mukaan, voin niiden perusteella tehdä ainakin seuraavia huomioita. Ensinnäkin tietoaineiston käytön digitaalistuminen etenee edelleen, vaikka käyttöluvut ovat jo tähän asti olleet suuria. Verkkolehtien artikkelilatausten määrä ylitti viime vuonna 900 000 rajan. Tästä voi karkeasti laskea yhden artikkelilatauksen hinnan, joka on näillä käyttöluvuilla 2–3 euroa. Verrattuna kaupallisiin hintoihin nämä ovat hyvin alhaisia.

Verkkokirjojen latauksissa aletaan lähestyä jo puolentoista miljoonan verkkokatselukerran rajaa (1,44 miljoonaa). Painettujen kirjojen kohdalla ei tällaiseen käyttöön ylletä — lainaukset noin 150 000 kappaletta ja uusinnat noin puoli miljoonaa kertaa — vaikka käyttötavat ovat tietysti erilaisia. Kun tämän vielä suhteuttaa siihen, että painettujen kirjojen ja digitaalisten kirjojen lukumäärä on samansuuruinen ja digitaalisten kirjojen nimekemäärä (531 000) alkaa jo mennä ohi painetuista, voidaan väittää, että digitaalisten aineistojen käyttö muodostaa nykyään selvästi suurimman osan kirjaston käytöstä.

Trendejä katsoessa digitaalisten kirjojen käytön ja määrän nopea kasvu Itä-Suomen yliopiston aikana onkin merkittävin tapahtunut muutos.  Korostan vielä: Painettujen kirjojen käyttö ei ole hävinnyt minnekään, vaikka siinä on havaittavissa selkeä laskeva trendi. Kirjaston tiloja tarvitaan myös edelleen; niiden käyttömäärä on alkanut taas nousta, mikä kertonee kirjaston tilojen onnistuneista uudistamisista, joita jatketaan tänäkin vuonna.

Toinen merkittävä trendi on kirjaston antaman opetuksen nopea kasvu. Sekä osallistujien että suoritettujen opintopisteiden määrä on kasvanut 30 40 % UEFin aikana. Tämä on ollut tietoinen valinta tietoympäristön ja siinä tarvittavien taitojen nopean muutoksen vuoksi. Vuosittain noin joka toinen opiskelija käy jonkinlaisella kirjaston antamalla kurssilla.

Kun samalla kirjaston taloutta on sopeutettu tietoaineistojen nopeaan hinnannousuun ja yliopistorahoituksen leikkaukseen, voidaan väittää, että olemme yksi tehokkaimmista yliopistokirjastoista Suomessa. Jos laskemme yhteen henkilöstön ja sekä perus- että avoimen opiskelijat, saa kukin heistä kirjaston tarjoamat palvelut noin 250 euron suuruisella panoksella, jonka yliopisto rahoittaa keskitetysti. Tällä rahalla voi ostaa 5–10 tieteellistä kirjaa tai ladata saman verran tieteellisiä artikkeleita omaan käyttöönsä!

Tilastoista kiinnostuneet voivat tarkastella lukuja tarkemmin täältä.

Jarmo Saarti
kirjaston johtaja

Akateemisten kirjastojen radikaali muutos – IFLA 2014 Lyonissa

Jo 80. IFLAn vuosikokous järjestettiin tänä vuonna Lyonissa, Ranskassa. Järjestön monikielisyys ja monikulttuurisuus tuli hyvin esille, sillä isäntämaan kieli on yksi IFLAn virallisista kielistä ja myös eräs maailman suurista kulttuurikielistä. Osallistujia oli noin 4000 ja konferenssi näkyi hyvin myös paikallisessa katukuvassa ja medioissa. Konferenssin teemaan – konfluenssiin – oli osaltaan vaikuttanut se, että Lyon on kahden suuren joen halkaisema kaupunki ja joet yhtyvät sen alapuolella virratakseen Välimereen.

Päivillä keskusteltiin runsaasti kirjastojen työn ja roolin muuttumisesta. Radikaali muutos oli fraasi, jota käytettiin usean komitean kokouksissa ja esiintyjien puheenvuoroissa. Tämä puhetapa näyttäytyi hyvin tiedonjärjestämisen lähes koko päivän kestäneessä sessiossa. Sekä julkaisemisen tapojen että tiedonjärjestämisen standardien muutos on muuttamassa kirjastojen tapaa hallita ja välittää aineistoja ja informaatiota. Oman lisänsä tähän on tuonut sosiaalinen metadata ja sekä käyttäjien että kansalaisten tekemä luettelointi ja sisällönkuvailu: luettelointikaan ei ole enää kirjastojen monopoli.

Johtamisen muutos keskustelutti osallistujia
Johtamisen muutos keskustelutti osallistujia

Tiedonhaulle tietojärjestelmien kehittymisestä on singaporelaisen Janice Loon mukaan seurauksena se, että tietopalvelutyö kirjastoissa muuttaa muotoaan. Hän erotteli tässä työssä neljä keskeistä osaamisen osa-aluetta: tiedonhaun, kokoelmatuntemuksen, tutkimuksen ja tiedonkäytön osaamisen sekä sosiaalisen osaamisen. Pelkkä tiedonhakeminen muuttuukin hänen mukaansa erityisesti akateemisessa ympäristössä entistä enemmän uuden osaamisen ja tiedon tuottamisen tukemiseksi.

Suurten datamassojen syntyminen myötä on tiedonlouhinnasta ja sen osaamisesta tulossa uusi tehtäväkenttä kirjastoille. Peter Leonard esitteli omassa esityksessään Yalen yliopiston kokemuksia tiedonlouhinnasta humanistisilla aloilla. Hän jakoi louhinnan mahdollisuudet kahteen: ensinnäkin datamassoista voidaan etsiä jotakin, jonka tiedetään jo olevan aineistossa (esimerkiksi jonkin sanan esiintyminen) tai louhinnassa voidaan hyödyntää neuroverkkoajatteluun pohjautuvaa mallia itsejärjestyvistä aineistoista. Viime mainitun kohdalla tietotekniikka antaa mahdollisuuden löytää datamassoista asioita, joita ei ole tullut ajatelleeksi sieltä löytyvän.

Esimerkkinä hän käytti Vogue-lehden analyysiä, jonka he olivat tehneet. Lehden vuosikertojen kokotekstien analysoinnilla oli voitu tutkia esimerkiksi naiskäsitteen ja sen eri ilmentymien esiintymisen muutosta vuosikymmenten aikana (tyttö – nainen – lady). Itsejärjestäytyvän mallin avulla lehden aineisto näyttäytyi vielä mielenkiintoisemmalta: muotilehdestä alkoi löytyä naisten terveyteen liittyviä rakenteita ja niiden tyypillisiä esiintymisiä ja rakenteita eri aikoina. Leonard korostikin sitä, että tiedonlouhinta avaa täysin uusia mahdollisuuksia myös humanistisen tutkimuksen tekemiseen. Sen vuoksi on tärkeää, että kirjastot vaativat hankkimiinsa e-aineistosopimuksiinsa oikeuden louhia hankkimaansa dataa vapaasti.

Susan Reilly LIBERistä painottikin sitä, että tiedonlouhinta tulee nähdä uutena lukemisen tapana, jota ei tule erotella sopimuksin erilliseksi tavaksi käyttää tutkimusaineistoja vaan katsoa samanlaiseksi oikeudeksi aineistojen käyttämisessä kuin esimerkiksi tekstien lukeminen.

Seminaarin viimeistelyä ennen esitysten alkamista
Seminaarin viimeistelyä ennen esitysten alkamista

Akateemisten kirjastojen Hot topics -sessio painottui tänä vuonna johtamisen muutokseen. Esityksissä korostui muutosjohtaminen ja kumppanuus palveluiden tuottamisessa ja osaamisen kehittämisessä. Keskustelun pohjaksi yhtenä alustuksena oli vuoden 2014 Horizon-projektin akateemisia kirjastoja koskevan raportin tulosten julkaiseminen (http://www.nmc.org/publications/2014-horizon-report-library).

Raportti erittelee akateemisten kirjastojen haasteita, trendejä ja teknologian kehityskulkuja ja jakaa ne toteuttamisvaiheen kannalta kolmeen osioon. Tekniikan käyttöön ottoon liittyvät trendit ovat:

  • seuraavien parin vuoden aikana tapahtuvat – julkaisudatan hallinta ja mobiilisisällön priorisointi
  • kolmen – viiden vuoden aikana tapahtuvat – tutkimustulosten julkaisutapojen muutos ja tutkimusdatan ja julkaisujen saatavuuden laajentaminen
  • tulevaisuudessa (viiden vuoden kuluttua) tapahtuvat – tekniikan nopea kehitys ja muuttuminen ja uudenlaisten – erityisesti tieteidenvälisten – tutkimusalojen kehittyminen.

Seuraavat ovat raportin mukaan akateemisten kirjastojen suurimmat haasteet ja niiden ratkaistavuusaste:

  • helpot – IL-taitojen integrointi opetussuunnitelmiin ja kirjastojen henkilökunnan roolin uudelleenmäärittely
  • vaikeat – digitaalisten aineistojen säilyttäminen ja kerääminen kokoelmiksi ja kilpailu muiden tiedontuottajien kanssa
  • inhottavat – radikaalin muutoksen tekeminen ja nykyisten yhteisten palveluiden ja tekemisen tapojen ylläpitäminen.

Teknologian muutoksessa trendit ovat puolestaan:

  • seuraavien parin vuoden aikana tapahtuvat – e-julkaiseminen ja mobiilit laitteet
  • kolmen – viiden vuoden aikana tapahtuvat – bibliometriikka ja avoimet sisällöt ja tutkimusaineistot
  • tulevaisuudessa (viiden vuoden kuluttua) tapahtuvat – esineiden internetin syntyminen ja semanttinen verkko ja linkitetty data.

Raportti antaa hyvän kuvan akateemisten kirjastojen toimintaympäristön ja palveluiden muuttamisen tarpeesta. Viisi vuotta on lisäksi hyvin lyhyt aika! Sen kuluessa näyttää tapahtuvan siirtyminen jälkidigitaaliseen täysin verkottuneeseen laiteympäristöön, jossa informaation käytön tavat muuttuvat radikaalisti tiedon hakemisesta informaatiovirroissa elämiseksi.

 

Jarmo Saarti

kirjaston johtaja